 |
| 1970-luku. Kenraali Rodolfo Biazon eli Uncle Rudy |
 |
| 1990 Nissan Patrol Safari |
Uncle Rudy tervehti minua ja etupihalla istuvia sukulaisia istuutumalla nauttimaan pullon kylmää San Miguel Pale Pilseniä kylmälaukusta,Utelin häneltä,missä mahdollisesti silloinen kapinaeversti ja Uncle Rudyn sotilasakatemian aikainen oppilas Gringo Honasan mahtoi piileskellä.
 |
| 1986 Ruusuvallankumous. Eversti Gringo Honasan kapinaupseeriensa keskellä |
 |
| 2000-luku. Senaattori Gringo Honasan |
Uncle Rudy lausahti minulle:
--He is hiding in the Hills..
Minä:
--Which Hills,Sir?
Uncle Rudy:
--Greenhills!
Greenhills oli Metro Manilan rikkaiden yksi asuinalue...
Toisen kerran Uncle Rudy saapui Nissan Patrol Safarilla taloomme Molave Parkissa vaimon isän Papa Anteron hautajaisiin.
Papa Anteron nuorempi veli Uncle Martin poikineen olivat
myös saapuneet Baguio Citystä Papa Anteron hautajaisiin ja näyttivät olevan hyvässä vauhdissa tyhjentämässä autotallin lattialle kasatuista San Miguel-kaljakoreista mallasjuomaa kurkkuihinsa.
Geraldinen setä Uncle Rudyn eli kenraali ja senaattori Rodolfo Biazonin saavuttua isolla Nissan Patrol Safarillaan turvamiesten seuraamina surutaloon,toinen Uncle Martinin pojista humalassa kävi esittelemässä itsensä suvun korkealle senaattorisedälle provinssienglannillaan:
--I am the son of the brother of the DEAD!
(Uncle Rudy oli silloin istuva senaattori ja entinen Filippiinien puolustusvoimien komentaja.Hänen äitinsä Juanita oli Geraldinen äidin Catalinan sisko)
 |
| Uncle Rudy ja Gerry Ragasoilla. Uncle Rudy puristaa Gerryn nenästä. kuten 50-luvulla vierailessaan Dela Cruzeilla Baguio Cityssä |
 |
| Uncle Rudy,Gerry ja minä Pasay Cityssä senaattorin Juliana-äidin synttäreillä Auntie Patrine Ragasan talossa. Patrine oli Rodolfon yksi nuoremmista siskoista. Rodolfon äiti Juliana asui Ragasoilla. Juliana Gaspar Biazon-muorin hautajaisvalvojaisissa hänet oltiin pantu avoimeen arkkuun Ragasoiden salan eli olohuoneen marmorilattialle.Sukulaiset söivät itsensä täyteen catering-firman rosterisista ja lämmitetyistä padoista kertakäyttölautasille ladotuilla varraspossuilla ja kymmenillä erilaisilla filippiinokiinalaisilla ruokalajeilla. Tunnelma valvojaisissa oli enemmän hilpeä kuin surullinen,naisväen rupatellessa Manilan viimeisistä shopping mall-visiiteistä ja miesten istuessa talon edessä vihreiden San Miguel-muovikaljakorien ympäröimänä kehumassa viimeisestä Lexus-auto-ostosta taikka machoilemassa viimeisestä naisvalloituksestaan Magallanes-kauppakompleksin Sherlock's Holmen brittipubista. Köyhyyttä ei näkynyt kuin ulkona naapuritalojen risaisista aaningeista sekä likaisista lasten naamoista pyytämässä juhlijoilta peson kolikoita nälän tappamiseen. Nälkää kyllä ei näkynyt kujalla,köyhempienkin asukkaiden myydessä talojensa edessä grillattuja kanankoipia ja jopa grillattuja kanavarpaita eli adidaseja,joita pidettiin kaljaistujaisten suurena herkkuna. Nälkä Manilassa on suhteellinen käsite,mitä ei näy edes shanty townin lasten pyöreistä lastenkasvoista.Nälkärajaksi katsotaan vasta sitä,kun Manila North Harborissa työskentelevän kargador-isän (kantaja) perhe ei pysty syömään kuin kaksi kertaa päivässä kanansiipi-riisi-malungaylehti-ateriaa. Ragasat voivat hyvin ulkoapäin hyvin vaatimattoman näköisessä villassaan,mikä ei eroittunut tyypillisestä manilalaisesta barangay-ympäristöstään. Perheenpää oli Pasay Cityn istuvan käräjäoikeuden istuva tuomari,joka oli pystynyt jopa palkkaamaan vaimonsa Auntie Patrinen os. Gaspar yhdeksi kaupungintalon haamuvirkailijaksi. Pasay Cityn kaupungintalon etuaulan sihteeriltä kysyttäessä Mrs. Patrine Ragasaa,utelija sai kielteiseksi vastaukseksi vain päänheilautuksen ja lievän kulmakarvojen noston. Manilan Regional Courtien eli paikallisten käräjäoikeuksien tuomareita kutsuttiinkin nimellä Goons in Robes eli kaapugangstereiksi. |
 |
| Dela Cruzit,Gasparit ja Biazonit perhejuhlissamme 18 Molave Avenuen talossamme. Monchie Biazon (Uncle Rudyn vaimo) vasemmalla ja Uncle Rudy takaoikealla. Monserrat "Monchie" Narag Bunoan ja Rodolfo Gaspar Biazon menivät naimisiin Baguiossa joulukuun 3. päivänä 1961 |
 |
| Uncle Rudy ja Ragasoiden,Gasparien jne. jälkikasvua. Minä takana vasemmalla.Gerry Uncle Rudyn vasemmalla puolella. |
 |
| 1958 ca.Session Road, Baguio City |
Baguio City:
Kaupunkia johtivat v.1910-1939 amerikkalaiset pormestarit.
Camp John Hayn amerikkalaisessa sotilastukikohdassa Papa Anteron Catalina-rouvan (Fransisco-suku) siskon Auntie Victorian mies Conrad Chrisoloco palvelivat kahden poikansa kanssa U.S Navyn aliupseereina.Conrad myöhemmin sai siirron U.S.Navyn Okinawan laivastotukikohtaan.
1960-luvulla Kartimarin alue oli harvaan rakennettua asuinaluetta,missä lehmätkin vielä märeksivät ruohoa läheisillä niityillä.
Papa Antero Dela Cruz ja Catalina Fransisco Dela Cruz olivat Geraldine-vaimoni vanhempia.Geraldine oli syntynyt Baguio Cityssä 22.12.1947.
 |
| 1953 Geraldine Dela Cruz |
 |
| 2009 Senaattori Rodolfo Biazon |
Ei ollut mikään ihme,että iltaisin Papa Antero Dela Cruzin Catalina-rouvalle kotiin tuoma ruokaraha oli vaatimaton stipendi tohtori Gabreran rohdoskaupan päivätuotosta. Antero dela Cruz oli ostanut Gabreran rohdoskaupan Baguion Session Roadilta..jopa velkoineen.
Papa myös keikaroi viimeisissä räätälin tekemissä puvuissa,istumalla keskipäivän ruokapausseilla Session Roadin pienessä kahvilassa omassa vakiopöydässään nauttimassa kupillisen Nescafea pandesalsardiinileivän kera. Pöytään joskus tuli käväisemään Baguion pormestari Norberto de Guzman (1964-1967),jonka Lani-tytär oli Gerryn tyttökaverina Baguio Central High:ssa.Papa Anteron toisesta kasvatti-isästä Ernesto H. Buenosta tuli myös kaupungin pormestari vuosiksi.1979-86. Bueno rahoitti ja koulutti Papa Anteron jo 30-luvun lopulla ennen japanilaisvaltausta apteekkialalle.
 |
| 1965 1st Lt. Rodolfo Biazon at Taal volcano eruption |
 |
| 1980s Camp John Hay gate |
PMA eli Philippine Military Academy taas sijaitsi Camp John Hayn takana Loakanissa,minne Gerryn Fhely-sisko tyttöbarkadoineen menivät viikonloppuisin kadettitanseihin.Gerryn äidin Catalinan toisen Juliana-siskon poika Rudy (Rodolfo) palveli PMA:n kadettina 50-luvun alkupuolella.
Uncle Rudy kävi viikolla syömässä Papa Anteron luona Carino Streetillä militäärisin ja melkein robottimaisin pöytätavoin.Rudy oli filippiiniläisittäin poikkeavasti erittäin pitkä lähes 185cm pitkä kadetti,joka vielä neljän tähden kenraalina ja senaattorina leikkautti tukkansa amerikkalaisen mariinin singleerattuun crew cutiin.
Papa Antero antoi yleensä kadetti Rudy Biazonille tupakkaa ja taskurahaa,koskei Auntie Julianan lavanderan (pyykkäri) palkka riittänyt moisiin luksuksiin.Uncle Rudy Biazonista tuli myöhemmin pyykkärinpojasta Filippiinien merijalkaväen komentaja,armeijan komentaja sekä senaattori.
Mama Catalina ja hänen siskonsa Auntie Juliana,Victoria,Sining ja Sisang olivat myös ammatiltaan pyykkäreitä.Auntie Sining tuli viikottain Pasay Citystä Jussin ja Gerryn Paranaquen Molaven taloon pesemään pyykkiä aina 2000-luvulle saakka yli 80-vuotiaana.
Baguio City on Filippiinien kesäpääkaupunki,minne manilalaiset sankoin joukoin pakenevat kesälomillaan nihkeän 37 asteen kuumasta metropoliksesta keskilämpötilaltaan n.22-asteiseen viileähköön vuoristoilmanalaan.Manilalaisille 22 astetta keskellä kesää vastaa Siperian talvea. Baguio mäntymetsineen muistuttaa Sveitsin alppien lomakohdetta.Filippiineillä Jussi on käväissyt entisen morsiamensa Nancyn kanssa v.1981 myös eteläisen Mindanaon saaren Cagayan de Oron kaupungissa,minkä lähistöllä korkealla ylätasangolla sijaitsi Delmonten ananasviljelmät,missä ilmanala myöskin on viileähköä.Manilan lähellä Tagaytayssa myös korkealla vuoristoilma sadeaikana on erittäin viileätä. Manilalaiset rikkaat ovat kilvalla rakentaneet sinne luksusluokan lomaresidenssejä,koska Baguio on nykyään lähes täyteen rakennettu vuorenrinteitä myöten.Manilasta Tagaytayhin ajaa melkein yhdessä tunnissa.
Ilokanokielellä Baguio tunnetaan nimellä Ciudad ni Bakiw,missä bakiw merkitsee sammalta.Trooppisten mäntymetsien lisäksi sen maasto tunnetaankin sammalpeitteisestä kasvistosta.
 |
| 1920-luvun Baguio |
Amerikkalaisen hallinnon ensimmäisenä vuotena 1900 Baguion pikkukylästä tuli Benguetin maakunnan ns. Hill Station ja v.1903 Philippine Commisionin pääkaupunki,jonka asemakaavan oli suunnitellut Daniel Burnham.Hänestä on muistona kaupungissa suosittu Burnham Parkin puistoalue lampineen.
V.1909 Filippiinien korkeimman oikeuden tuomari George A.Malcom oli kehitellyt Baguiosta maan silloisen hallinnon pääkaupungiksi.Maan Yhdysvaltojen kansainyhteisön ajan High Commission ja presidentit pitivät residenssinään American Residenceä eli Mansion Housea,jota myös japanilaishallinnon aikainen kenraali Tomoyuki Yamashita piti päämajanaan ja asuinpaikkanaan. Baguiossa v.1945 kenraali Yamashita ja amiraali Okochi lopulta antautuivat amerikkalaisille joukoille. Nykyään Yhdysvaltojen suurlähettiläs asuu Mansion Housessa.
 |
| Mansion House |
 |
| 1885-1946 Kenraali Tomoyuki Yamashita |
 |
| 1944.Japanese High Command HQs in Mansion House,Baguio after surrender |
Camp John Hayn eri omistajat
-----------------------------------------
Papa Antero ja Mama Catalina dela Cruz muistivat hyvin japanilaishallinnon ajan ja miten japanilaiset täin puremat ja likaiset sotilaat läpsivät kädensyrjillä paikkakuntalaisia kaduilla poskille,jos vastaantulijat eivät kumartaneet valloittajille.Useassa tällaisessa tapauksessa japanilaisen keisarillisen armeijan sotilaat olivat pakkovärvättyjä korealaisia.Baguiossa asui myös siellä syntyneitä japanilaisia perheitä,jotka olivat muuttaneet sinne 1800-luvun lopulla.Amerikkalaiset v.1941 internoivat kaupungin asukaat Camp John Hayn tukikohtaan.Internoiti muistutti paljolti sota-aikana Kaliforniassa asuvien japanilaisten pakkomuuttoa Nevadan siirtoleireille ja niiden omaisuuksien myyntiä pilkkahintaan huutokaupoissa.Baguion parisensataa japanilaissiviiliä pelkäsivät internointia tukikohdan kahteen jo pommitettuun parakkiin,koska mahdollisesti keisarillinen armeija tulisi ensimmäiseksi pommittamaan Camp John Haytä.
24.12.1941 amerikkalaiset jättivät tukikohdan särkemällä kaiken aseistuksen ja hylkäämällä japanilaiset internoidut ilman vettä ja ruokaa. Tukikohtaa komentamaan jäänyt amerikkalainen majuri F.J.Halsema ja kaupungissa asuva amerikkalainen siviili Elmer Herold ruokkivat japanilaisia siviilejä omista varangeistaan.
 |
| Japanilaishallinnon aikainen 100-peson seteli |
Baguio antautui japanilaisille ilman laukausten vaihtoa 27.12.1941.
Camp John Haystä tehtiin sitten amerikkalaisten siviilien vankileiri. 40 % 500:sta vangeista oli amerikkalaisia,joskin osa koostui 22:sta erilaisista ulkomaalaisista ja Kiinasta paenneista lähetystyöntekijöistä. 60% taas koostui kaupungin amerikkalaisista kaivostyöläisistä ja liikemiehistä.
Koko vankimäärä asutettiin samoihin japanilaisten internoitujen siviilien käyttämiin parakkeihin.
Antero ja Catalina muistivat hyvin japanilaishallinnon aikana Carino Streetille saakka,miten iltaisin kello kuuden jälkeen sotilaat kivääreillä teloittivat baguiolaisia vastarintaliikkeen siviilejä Camp John Hayssä. Kaksi amerikkalaista sairaanhoitajaa piti huolta leirin sairaista.Japanilaismiehittäjät komensivat F.J.Heroldin vankien päämieheksi ja edustajaksi.Amerikkalaisvangit välttyivät muiden Filippiineillä vangittujen kovalta kohtalolta majuri Halmerin ja herra Heroldin aiemmasta laupeudesta japanilaisvankeja kohtaan.Kahdessa 60 sotilaalle tarkoitetussa parakissa asuminen oli silti ahdasta ja hygieenisesti mahdotonta,jolloin vangit sairastuivat vatsatauteihin.V.1942 vangit siirrettiin isoimpiin tiloihin läheiseen Holmesin tukikohtaan.
Camp John Haysissä on vielä siltä ajalta jäljellä yksi pommittamaton talo, Lone Star Steakhouse.
 |
| Sherman M-4A1 tankki Camp John Hayssä |
 |
| Philippines Military Academy cadets at John Hay Camp parade grounds. Juhart 2001 |
.jpg) |
| Rodolfo Biazon - PMA Homecoming 2019 |
Rodolfo "Pong" Gaspar Biazon (Tagalog pronunciation: [ˈbjason], April 14, 1935 – June 12, 2023) was a Filipino politician and Philippine Marine Corps general. He was the Chief of Staff of the Armed Forces of the Philippines (AFP) in early 1991 and then served as a Senator from 1992 to 1995 and from 1998 to 2010.
During his time in the military, he served as superintendent of the Philippine Military Academy (PMA), commandant of the Philippine Marine Corps, Vice Chief of Staff, and finally Chief of Staff of the AFP. After his stints in the senate, he served as the Representative of Muntinlupa from 2010 to 2016.
Early life and career
Biazon was born on April 14, 1935, in Batac, Ilocos Norte. His father Rufino Biazon, was a doughmaker then, while his mother Juliana Gaspar, was a clotheswasher. His father died and left him along with his mother and three younger sisters when he was seven years old. At a young age of eight, he and his sisters had already experienced hardship, especially during the Japanese regime. Living in a makeshift shanty in Cavite, they had to peddle food, collected bottles and newspapers, which were later sold in order to earn a living for the family. In spite of their condition, it did not stop him from obtaining his education.
Biazon enrolled as a Grade One student at the age of eleven in 1946. In order to support his education, and at the same time look for ways to earn money, so he went to school in the morning and worked in the afternoon. He would collect seashells in Manila Bay which were in turn sold at the market. He studied at Jose Rizal Elementary School in Pasay (then in Rizal) for his primary education where he graduated salutatorian. He continued working, washing clothes for other people in order to sustain his high school education at the Arellano University – Jose Abad Santos High School, also in Pasay, in 1955. He also graduated from this school with honors. He stopped doing laundry and instead worked as a laborer in the then Highway 54 (now EDSA), this time to sustain his college education in FEATI where he took mechanical engineering.
Biazon also attended other trainings or schooling which include the TOP Management Program at the Asian Institute of Management; Command and General Staff Course in Quantico, Virginia, United States; Crisis Program in California, United States; Allied Combat Intelligence Course in Okinawa, Japan; Senior Officer Maintenance Course in Kentucky, United States; Amphibious Warfare Course in Quantico, Virginia, United States and, Military Instructors in Norfolk, Virginia, United States.
Military career
Biazon entered the Philippine Military Academy in 1957, although he applied and passed for the US Navy. He was the class goat of PMA Class 1961 yet this did not prevent him from achieving his goal.
As a Philippine Marine, he attained the following posts: Superintendent of PMA in 1986–87, Commandant of the Philippine Marines (PMC) in 1987–1989, Commanding General of the NCR Defense Command in 1988–1990, Armed Forces of the Philippines (AFP) Vice Chief of Staff in 1990-91 and Armed Forces of the Philippines Chief of Staff in 1991.
Biazon was assigned in Davao in 1983 during the Ferdinand Marcos administration. It was the time when the trust and confidence of the civilians in the military were returned as he took the initiative to do so.
During his tenure both as the Commanding General of the AFP NCR Defense Command and Commandant of the Philippine Marine Corps, he quelled an attempted coup by the Reform the Armed Forces Movement (RAM), led by Col. Gringo Honasan. He led the Marines and the officers and men of the AFP NCR Defense Command in foiling the coup attempt.
In early 1990, Viva Films began to plan a film based on Gen. Biazon's life, with Eddie Garcia cast as Biazon and Manuel "Fyke" Cinco to direct, though it did not come to fruition.
Gen. Biazon was chosen to be the third Armed Forces Chief of Staff of the 5th Republic, after Fidel V. Ramos and Renato de Villa, and the first one to come from the ranks of the PMC in 1991. Prior to that, he served then also as the Vice Chief of Staff of the AFP under De Villa. He is the first and only AFP Chief of Staff from the Philippine Marine Corps.
Political career
Senate
Biazon was convinced by Paul Aquino, the brother of the late Senator Benigno Aquino Jr., to run for office. He ran for senator in 1992 under Laban ng Demokratikong Pilipino. He was successful, placing 20th to become a senator in the 9th Congress from 1992 to 1995. In 1993, he engaged in a series of dialogues with squatters in Pasay about their resettlement to the province of Cavite.[4] He ran for re-election in 1995 under the Lakas–Laban Coalition, but lost, placing 14th.
After the loss, he ran again for senator in 1998 under Laban ng Makabayang Masang Pilipino and won, resulting to a six-year term. He was the chairman of the Senate Committee on National Defense and Security and Committee on Urban Planning, Housing and Resettlement. Aside from this, he held the following positions in the Senate: vice-chair of the Committees on Agriculture and Food and Foreign Relations, and a member of 15 other Senate committees. He was also the president of the Asian Regional Council Global Parliamentarians on Habitat, the vice-president for Asia Global Parliamentarians on Habitat, the co-chairperson of the Philippine Legislators' Committee on Population and Development Foundation, Inc. (PLCPD) and a member of the Commission on Appointments.
Biazon ran for re-election under the K4 administration coalition in 2004 and won, narrowly beating incumbent Senator Robert Barbers by a margin of 10,685 votes for the 12th place. Barbers filed an electoral protest but died within the year. Biazon continued filing numerous bills and resolution, many of them were passed into law, some of them including:
- Republic Act No. 9208, Anti-Trafficking in Persons Act,
- Republic Act No. 9161, reforming the renting industry
- Republic Act No. 7835, Comprehensive and Integrated Shelter Finance Act,
- Republic Act No. 7742, changing the mandatory membership to the Pag-Ibig Fund
- Republic Act No. 7901, creation of the region of Caraga (Region XIII)
- Republic Act No. 7889, establishing the University of the Philippines Mindanao
- Republic Act No. 7863, the Home Guaranty Corporation Law
- Republic Act No. 7691, Expanding the Jurisdiction of MTC's, MCTC and METC,
- Joint Resolution No. 7, increasing the subsistence allowance of soldiers and policemen,
- Republic Act No. 8763, amending the Home Guarantee Corporation Act
- Republic Act No. 9040, tax exemption of allowances and benefits for members of the Armed Forces of the Philippines
- Republic Act No. 9049, granting monthly gratuity and privileges to awarding of the Medal of Valor
Biazon co-wrote with Senator Orlando Mercado the bill that became Republic Act No. 7898, or the AFP Modernization Act, which provided funding for the Armed Forces of the Philippines to acquire new equipment for a modernization drive.[5] In the succeeding decade after its passage during the Ramos administration, however, relatively few acquisitions of new equipment were made, with the majority of funds allocated to the repair and refurbishment of existing equipment and the purchase of office supplies, with Biazon in 2007 stating that "I cannot consider that AFP modernization".[6] Biazon was also one of the main proponents of the Reproductive Health Bill.
House of Representatives
Biazon ran for the open seat of his son, Ruffy in the lone district in 2010 as he was term-limited. Ruffy, also term-limited, ran instead for the Senate but was unsuccessful. He faced former broadcaster Dong Puno. He was elected with 46% of the vote. His term started on June 30, 2010. He was then reelected in 2013, defeating four opponents. He decided not to seek reelection in 2016 and was succeeded by his son Ruffy.
