lauantai 9. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.Pirut taivastiellä. Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

EDSA

Kirjoitettu Manilassa v.2005 rouvapresidentti Gloria Macapagal-Arroyon hallintokaudella.

Rouvapresidentti Ate Glo

Manila on kaakkois-Aasian eräs nuorimmista suurkaupungeista.
Konkistadorit eksyttyään maustereiteiltä Luzonin saarelle löysivät pienen Maynilad-kyläpahasen kahden valtameren väliseltä kapealta kannakselta Pasig-joen suussa.
May Nilad tagalogin kielessä merkitsee.."Siellä on ihmisiä".Nimi poikkeaa hiukan eräistä Filippiinien Turtle Islands-pikkusaarista,joissa elää vain liemikilpikonnia,mutta nekin oltiin laskettu mukaan viimeisissä presidenttivaaleissa uusina vaalipiireinä äänten kalastukseksi.
Kansan suussa Maynilad-kyläpahasen nimi laajetessaan kaupungiksi muuntui Maynilaksi ja lopulta Manilaksi.
Eräs suomalainen kirjailijakin ilmeisesti Paavo Rintala oli kirjoittanut manilaköydestä,mikä on abakasta eli kookospähkinäkuidusta punottua hamppumaista köyttä.Sellaisen jatkoksi moni suomalainen on pannut itsensä  niskasta kiikkumaan kaamosdepressiossaan ja tulot olivat päätyneet Manilan köysitehtaalle.

1890-luku.Manilan poliispatrulli
Intramurosin muuritetussa
kaupungissa
Aivan Manilan kaupungin syntyajoilla espanjalaiset rakensivat itselleen muurivallilla suojatun Intramuros-kaupunkinsa,mikä oli suunniteltu vain espanjalaisen ylimystön donien ja donjien , katolisen kirkon padrejen sekä armeijan asuinsijaksi..
Indiot,kiinalaiset ja muut espanjalaisille alarotuiset saivat asua muurien ulkopuolella tekemässä kauppaa Pasig-joen molemmin puolin.
Kaislarannoilta kaupunki levisi Pasig-joenrantaa pitkin ja jotkut kieliviisaat ovat väittäneet,että Nilad-sana alunperin 



merkitsi kaislaa.
Mitenpäin tahansa..kaislat ovat jo jokirannasta kuolleet ihmis- ja teollisuussaasteesta ja kaislikkoihmisetkin olivat muuttuneet siltojen alle pakokaasuja köhiviksi slummimetropolitaneiksi.
Nykyisen Metro Manilan ydin-Manila perustuukin siihen ikivanhaan ja alkuperäiseen konkistadoorien aikaiseen asemakaavaan kapein avenidoin ja callein.

1899.Calle Rosario Manila.
Manila Cityn vanhat kaupunginosat kuten Tondo,Binondo,Sta Cruz,Vito Cruz,Sta Ana,Binondo ja Buendia sekä vanha Intramurosin alue kapeine kujineen ovat pysyneet muuttumattomina melkein viisisataa vuotta.
Katuja ei voida enää leventää ,koska suurin osa kadunvarsitaloista on listattu  historiallisesti suojelluiksi,vaikka useat rakennukset ovat rappiotilassa odottamassa entisöintiä.



Kukin kaupunginosa oli saanut alkunsa keskustorista ja kirkosta,joidenka ympärille asujamisto alkoi kasvamaan vuosirenkaina kuin vanhassa narrapuussa .

                                                                      Calesa

                                                                      Meralco Tranvia

Alunperin callet oltiin tarkoitettu hevosvetoisille calesoille eli carromatoille,mitkä 1900-luvun vaiheessa saivat kulkea rintarinnan uusien Meralco Tranvia-ratikoiden kanssa,jolloin liikenne oli jo ruuhkautumassa ihmismassoineen.
1920-30-luvut toivat yksityisautot ja Autocalesa- ja Autocab-taksit,jolloin liikennekuri ryöstäytyi käsistä latinomaiseen kaaokseen,kiilaukseen sekä torventööttäyskakofoniaan.
1935 Willys Autocab.Juhart 2003
 !900 Tranvia
EDSA..Epifinio de los Santos Avenue tänään


Manilan  Calesa
Tämän päivän Manila muistuttaa ruuhka-aikoina maailman suurinta parkkipaikkaa.
Poliisi pysyy silloin vain näkymättömänä haamuna,kun sitä tarvitaan ja aina näkyvillä kun ei tarvita eli mirienda-ruokapausseilla,jolloin he rahastavat motoristeja oletetuista tai tekemättömistä liikennerikkomuksista. Liikennevalot eivät ole toimineet viimeiset kymmenen vuotta,koska Manilan kaupunki ei ollut maksanut sähkölaskuja vuosiin paikalliselle MERALCO:n sähkölaitokselle.
Liikenteen pysähtyessä 1990-luvulla kuin lopulliseen kuolinjäykkyyteen eli rigor mortisiin kaupungin kapeiden sisäänmenoväylien ja massaruuhkan takia, presidentti Fidel Ramos päätti ryhtyä purkamaan tukkisumaa liikenteen yläjuoksulta eli Magallanesin ja Buendian kaupunkien kohdalta South Super Expresswayllä.

Skyway

                         
20 peson seteli ja Malacanan-presi-
dentinlinna
Hänen tiikeriekonomiapolitiikkansa tähtäsi komean ja pitkän taivastiesillan eli Skywayn rakentamiseen tukkoontuneen vanhan South Super Highwayn ja PNCC:n (Philippine National Construction Co.) rakentaman tullitien ylle.
Projekti lähti käyntiin vauhdilla,muttei valmistunut presidentin vaihtuessa,jolloin Erap Estrada valittiin maanvyörymä-äänin uudeksi saarivaltakunnan hallitsijaksi.
Presidentti Ramosin karjahtava tiikeritalous (Tiger Economy) oli päättynyt kissan naukaisuun ja uusi kansan pelastaja Erap Estrada aloitti Malacanain presidentinlinnassa Ballantines-whiskynaukkailun keskiyönprlamenteissaan.
Erap pisti revanssiksi siltahankkeen jäihin ja silta jäi puolitekoiseksi Bicutanin exitrampille Paranaquessa lähellä pappilan Jussin Mervillen asuinaluetta. Liikenne siten jatkoi mateluaan vanhalla Superhighwayn alatiellä,jota PNCC paikkaili ja tullasi,korottamalla vielä tietullimaksuja,jolloin motoristit ryhtyivät kutsumaan PNCC:tä Philippine National Collection Co.:ksi .

2001.Presidentti Joseph Estrada
 pidätettynä
laittoman Jueteng-rahapelin
 suojelijana
South Super Highwaystä autoilijat lisäksi vaativat pudottamaan pois Super-sanan kokonaan.
Fidel Ramos eli kansan suussa FDR sekä Mr. Tabaco (kuuluisasta polttamattomasta sikaristaan) pani alulle Metrorailin ratikkalinjan rakentamisen kaupungin itä-länsiakselille Pasay Citun Rotondasta Quezon Cityn Monumentolle. Rata myötäili toista Manilan raskasliikenteistä pääväylää EDSA:a.(Epifanio de los Santos Avenue)







                             

                                                            Imelda Marcos.Iron Lady

Imelda Marcosin rakennuttama LRT eli Light Trail Transit-ratikkalinja tai maanyläpuolinen junalinja valmistui jo 80-luvulla Paranaquen Baclaranin markkina-alueelta Taft Avenuen yli Avenida Espanjaan Caloocan Cityyn pohjois-eteläakselilla




LRT Taft Avenuen yllä

JUANIN AUTOILUA MANILASSA

Jos olet varustettu ja koulutettu länsimaisella liikennekurilla,niin parasta olisi jättää aamulla auto talliin ja hypätä portilla trikeen eli moottoripyörätaksiin ja jatkaa matkaa oikealla taksilla,jonka taksamittari sattuu juuri sopivalla hetkellä olevan rikki ja maksat matkan "Kontratalla" eli sopimustaksalla..Parempi näinkin,kuin oma soolaaminen autojen valtameressä! 
Näin pääset päämäärään ilman ylöshypännyttä verenpainetta.

                                           
1971.Liikennekurimainos
Manilasta
Perus-Juan auton ratissa on luonteeltaan samanlainen kuin Saudin perus-Abdullah.
Kumpikin muuttuu kekälesilmäiseksi piruksi pelkällä starttiavaimen väännöllä.
Kotona hän voi olla enkelimäinen ja hellä perheenisä,mutta liikenteeseen hän lähtee kuin itsemurhaterroristi Jihadiin.
Perussyynä Juanin skitsofreniassa on lain ja järjestyksen puute tai välinpitämättömyys,päinvastoin kuin kotonaan vaimonsa sisäsiistikouluttamana.
Liikennekuria harvemmin tapaa, lainvartioiden vielä kääntäessä selkänsä siihen asti,kun tulee lounasaika rahastukseen..
Liikennelaki Tsupero-Juanille (Tsupero--kuljettaja) on vain tarkoitettu sen rikkomista varten.
Pitkä kolonialistinen puolivuosituhat on muovannut Juanin tapalainrikkojaksi.
Amerikkalaisten lopulta suodessa Juanille itsenäisyyden ,hän valitsi omat orjuuttajansa laatimaan kongressiin ja senaattiin itseään kontrolloivia lakeja . Hänen omat uudet isäntänsä olivat brutaalimpia kuin konkistadoorin saapas,jenkkisotilaan maihinnousukenkä tai samuraisotilaan varvaskenkä jo potkuista rupeentuneessa kolonialistisessa perälihassaan.
Vallan symbooleja hänen piti päästä murentamaan lapsesta asti vaikka muovisella leikkivasaralla ja aikuisena kiertämään häntä varten asetettuja kieltotauluja.
Näin hän päätyi käyttäytymään liikenteessäkin.

Kuseminen kielletty tässä!

                                                 
Virtsaaminen kielletty
Kieltotaulut,kuten yksisuuntainen katu,virtsaaminen kielletty ja älä tallaa nurmikoita saavat hänet uhallakin ajamaan päin vastaantulevaa liikennettä,pissaamaan kiviharkkoaitaan ja oikaisemaan nurmikon yli kieltotaulun kohdalta.
Tämän hän tekee sen enempää ajattelematta,että miksi,koska teko voisi olla vaikka joku posthypnoottinen tila.
Suurin osa autoilijoista Manilan sekamelskassa ei ole minuuttiakaan käynyt autokoulua,koska ajokortin voi ostaa LTO:n (Land Transportation Office) virkailijalta sopivaan summaan ja ajamatta metriäkään insinööriajoa.
Liikenne se opettaa,nämä kehuvat jokaisen ajaessa väärin opitulla tavalla,mikä nostaa miljoonien väärinajavien  ajovirheet laskemattomaan potenssilukuun.
1976 Manila Metropolitan Police Car Toyota Corolla SR
Jos kotsero-Juan tapaa poliisiauton,minkä ovessa lukee WPD (Western Police District)---New Cops in the Block,hän kääntää sen mielessään merkitsemään New Goons in the Block- eli uudet kulman konnat-versioksi.
Lain pitkän käden odotetaan liikennerikkomuksessa pyytävän kämmen auki pientä vastapalvelusta,ehkä sadan peson seteliä ajokortin välissä.
Samoin paikallisessa Day Courtissa eli päiväoikeudessa tuomari voi päästää syytetyn rikkomuksesta puhtain kortein, kun maksaa sovitun pesosumman kontanttina.
Näitä oikeuden mustakaapuisia edustajia filippiinot kutsuvat kaapupukuisiksi konniksi eli Goons in Robes'eiksi...



                                                           Bussisumaa EDSA:n alarampilla


Bussit,taksit sekä jeepneyt Manilan liikenteessä ovat enimmäkseen vasemmilta kyljiltään lommoilla kuin bataattisäkin kyljet,koska pinoykotsero lähtee kadunsyrjästä baanalle taustapeiliin katsomatta.
Hänhän on se kuuluisa macho King of the Road.
Bussit jaetaan kahteen luokkaan; viralliset LTLFB:n (Land Transportation Licence and Franchise Bureau) bussit seka Colorumit eli lisenssittömät  linjurit.
1990-luvulla ja vielä 2000-luvulla bussikalusto oli vanhaa,käytettyä ja maahan uitettua Kenji-kantaa Tokiosta,Kiotosta,Seoulista sekä Taipeista.Bussien ohjauspyörätkin sattuivat olemaan väärällä puolella ja alkuperäinen bussin 13 reittinumero viittasi  EDSA:lla (Epifanio de los Santos Avenue),että oltiin menossa Kioton keskustaan.
Näitä busseja nähdessään Jussikin autossaan yleensä ryhtyi hoilaamaan vanhaa 60-luvun Sukiyaki-hittibiisiä...."On tyttö Kiotosta...--oooweedoo-oo-ooo--ooh....."
                                        1963 Sukiyaki (Ueo Mutu Arukou).Kyo Samamoto

Oikeanpuolisten rattien kielto pantiin täytäntöön vasta sitten,kun tuhansia oli kuollut ohituskolareissa 1990-luvulla ja sen ansiosta Subicin vapaasatamassa syntyi hyvin voiva autopajateollisuus,missä siirrettiin ratteja vasemmalle puolelle.
Filippiinot ovat kekseliästä kansaa sekä hyvässä että pahassa..

Suuntavilkkujen  käyttö perus-Juanille kääntyessään on väärää visualisointia,koska hän voi muuttaa sekunnin murto-osassa mielensä ja kääntyä vastasuuntaan.Näin hän aina on elämässään tehnyt suunnatessaan eteenpäin veitsenterällä tanssiessaan.
Vain hullut ulkomaalaiset käyttävät vilkkuja ja aiheuttavat vaaratilanteita järkkymättömyydessään.

Jeepneyn vaatimaton
valokeula
Valojen käyttöä Juan harrastaa vain päiväsaikaan silloin,kun orientin aurinko seisoo ylhäällä zenitissä.Valojensa vilkuttamisella hän viestittää vastaantuleville ajaessaan yksisuuntaista katua vastaan,että "Etkö hullu tajua,että MINÄ olen tulossa,kun vilkutan valoja!
"Väistä!"
Illalla lähtiessään toimistonsa parkkitalosta hän havaitsee akkunsa tyhjentyneen,valojen jäätyä päälle.

Juan kuolisi mieluummin rattinsa taakse,jos äänimerkki ei toimisi.
Oikeasti Juanit kyllä kuolevat ratin taakse suurista ylinopeuksista valtateillä ja beerhausista illalla kotiin ajaessaan.
Ajaessaan Juanilla on hyvin paljon muuta näpertelemistä kuin liikenteen seuraamista.Hän näpläilee ajaessaan autostereoita,pelaa ipadillä pasianssia tai soittaa tyttöystävälleen,syö MacDo:n Kiddy Mealiä tai Jollibeen takeway -riisiadoboa,juo polviensa välissä tököttävästä cokismukista pillillä ja tööttäilee hyvän näköisille pimuille..tai availee vieressään istuvan neidon rintsikoiden hakaa.
Juanin kädet ovat yhtä kätevän tarkkoja pikkunäpräyksissä kuin Makati Medical-sairaalan sydänkirurgilla.
Vain kotitöistä hänen kätevät kätensä kieltäytyvät.
Juaneja kuolee enimmiten aamuöisin liikenneonnettomuuden uhreina paluumatkalla kotiin vaimonsa viereen yökerhoista sekä strippiluolista.

 Jeepney Driver--The King of the Road. Juhart 2005.
Jollet ole nähnyt strutseja kuin jostain Australian Outbackin matkaesitteestä,niin Manilan liikenteessä niitä löytyy tuhansia ja vielä autoa ajavina.
Manilalainen strutsi voi kiilata eteesi piukkaan väliin liikennevaloissa halutessaan kiireessään olla ensimmäinen siinä suuressa Le Mansin lähdössä,kun vihreä valo syttyy .
Jos viittoilet ja makaat äänitorven päällä,hän ei näe eikä kuule sinua.
Voit ajaa vaikka vaaleanpunaisella Klim Voroshilov-tankilla ja pistää tykinputken tämän strutsin auton ikkunasta sisään,niin hän ei reagoi mihinkään suuntaan.
Risteyksien yli ajaessaan strutsi katselee suoraan konepellin yli eteensä vilkaisematta sivulle,koskei eilenkään samaan aikaan risteyksestä tullut muita ajoneuvoja.
"Jos en näe sinua---et ole siellä!"
Hän mutisee itsekseen.
Liikennevaloissa kukin strutsi soolailee kuin jalkapallon perässä maalia etsimässä sopivan raon hakemisessa ja tällä tavoin tehdään vähintään kymmenen epävirallista ajokaistaa kahden virallisen sijasta.
Vastaantuleville valoissa ei uhallakaan anneta tietä,jolloin nämä joutuvat koukkailemaan jalkakäytävien kautta.

1980-luvun Makatin Ayala Avenue oli näin tyhjä
Ne autoilijat,joilla on katollaan sirrat eli wangwangit ja vilkkuva valopatteristo, käyttävät laitteitaan etuajo-oikeutensa symbooleina.
Jos luulet,että ohiajava sireeniä vinguttava Santa Rosan pikkukaupungin pormestari Pablo Fernandezille Philippine Sweepstakesin lahjoittama ambulanssi on hälytysajossa...olet täysin väärässä.
Kyydissä ei yleensä ole polille vietävä ja henkihieverissä korahteleva potilas,vaan se pormestari Pablo Fernandez tai kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mickey Marquez menossa treffeille tyttöystävänsä tai jalkavaimonsa luokse..tai sillä on eilisistä gini-istujaisita maha kuralla.
Valtion laitosten,kongressin ja senaatin virkamiehet etusijaisesti käyttävät sirroja sekä valoja valtansa ja mahtinsa näyttämiseksi.
Jos satut nokitusten kapealla ajoväylällä tällaisen huutavan ja valopattereilla häikäisevän Pajeron tai Landcruiserin kanssa..aja ihmeessä vaikka riisivainiolle taikka palmumetsään pois tieltä.
Muuten maksat itsepäisyydelläsi omalla hengelläsi,kun SUV:stä astuu gorillan näköinen ja valkoiseen barong tagalog-paitaan pukeutunut henkivartijajättiläinen ,joka kyyristyy ikkunasi karmille ja osoittaa strutsin ohimoosi magnumpistoolilla.
Hänellä on siis se etu- ja yliajo-oikeus!

Jos satut näkemään ihan oikean ambulanssin hälytysajossa,niin Juanit tukkivat tahallaan sen etenemisen kiusallakin olettaessaan,että siinä taas ajaa yksi valtion porho kasinolle työaikana...
Jos autosi streikkaa moottoritiellä,niin PNCC:n (Philippine National Construction Co.tulliteiden urakoitsija) valtuutettu hinausauto on jo takapuskurissasi kiinni viemään autosi ryöstöhinnasta pois liikenteen tukkimisesta.
Filippiinot ovat oppineet eurooppalaisilta tällaisen hinaustavan etkä voi pistää hanttiin,koska autosi makaa rikkoontuneena yksityisellä tiellä.Autosi hinataan vain PNCC:n omalle korjaamolle tai varastointialueelle,josta oma autoklubisi tai vakuutusyhtiösi saa noutaa sen maksua vastaan.
Kolaritapauksissa henkilötietosi joko poliisin tai PNCC:n kautta on myyty muille vakuutusyhtiöille,jotka kiusaavat sinua joko kotonasi taikka sairaalavuoteessa "No Win--No Fee"-klausuuleilla ja ehdottamalla,että voit peräänajajan vakuutusbonuksista  vaatia korvauksia näkymättömästä selän nyrjähdyksestä.
Tietämättäsi omat vakuutuspremiumimaksusi ovat nousseet seuraavan kuun laskussa.
Tämä on hyvin kuvaavaa "How to be a Millionaire"-peliä vakuutusmafiassa!

Jeepney-maalari.Juhart 2004
Jos taas autosi pysähtyy konevian takia julkisilla kaduilla taikka teillä ,et saa koskaan jättää autoasi tiensyrjään tai kadunreunaan.
Omistajan pitää istua autossa avuntarpeessa.
Yleensä kadunreunoilla kyykkii epämääräinen shortsijalkainen ja kumisandaalinen mekaanikkoarmeija,joka kilpajuoksulla syöksyy avaamaan konepeltiäsi.
Ennen kuin tajuatkaan eräs näistä jo näyttää sinulle ikkunasta palanutta sytytyspuolaasi ja kertoo vaihtavansa sen tien toispuolisessa korjaamossa uuteen.--"Five hundred pesos ...Sir!"
Kun autosi jälleen strattaa maksettuasi et vielä tiedä,että uusi puolasi on käytetty ja oma hyvä puolasi lähti jälleenmyyntiin.
Vika autossasi saattoi olla vain irronnut akkukaapelin kenkä.

Jos jokapäiväinen liikennesuma harmittaa sinua jo tarpeeksi,niin paikallinen valtion tienrakennushallinto eli DPWH (Department of Public Works and Highways) lisää tukosta betoniporsailla ja väripuomeilla paikkailemassa "Pot Holeja" eli kuoppia asvaltilla,jotka seuraavassa sateessa seilaavat katuojiin.
Tiestöjä tavallisesti aletaan korjaamaan ja paikkailemaan tilivuoden päätöstä ennen,jolloin paikallinen tienhoitoyksikkö saa oikeuden lisätä tulevan vuoden budjettiinsa aimemman tilivuoden korjausbudjettimäärän maksimissaan.

Kaiken tämän hulluuden ja ja sekasorron keskellä Philippine Automobile Association toivottaa televisomainoksessaan strutsikansalleen.."Happy Motoring and drive safely" ja autoilukansa ajaa lähimpään beerhausiin nostamaan San Miguel-olutkolpakkoja toivottamalla "Mag-Happy--Happy --Beer Muna Tayo!".."Hauskaa kaljoittelua"!


Finis
 

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.Puinen Maaria ja Mestarin kasvot banaanipuussa. Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.


Sepoy-Kristus Pääsiäisenä ennen ristiin naulitsemista.Juhart 2011
"Uskosi on luja,mutta mistasit kivet!"
(Mestarin sanat Pietarille,joka hyppäsi veneestä hakemaan rannalta lisää onkimatoja)
Juan on syvästi uskovainen ja uskollinen kirkolleen.
Hänen uskonsa seisoo Mama Maryn narrapuupatsaina sekä Mustan Nasaretilaisen ebonipuuveistoksissa,joille aika on kaivertanut itämaisen vinot silmät
Jussin körttiusko seisoi 50-luvulla pappilansalin korkkimatolla Aku Rädyn lapikkaissa ja kotikutoisessa sarka-asussa tuohikontti selässä.
Jussin avioliitto filippiiniläisvaimon kanssa yhdisti katolilaisuuden sekä luterilaisuuden amalgaamiin,missä kumpikaan ei puuttunut toisensa uskoon . Heidän ainoa kirkossa käyntinsä kerran vuodessa Molaven asuinalueensa roomalaiskatolisessa kappelissa jouluaaton iltana supistui varttituntiin,vaimon tuskastuneena sanoessa,että pitää mennä panemaan jouluruokaa pöytään. Mihinkä olivat molempien aviopuolisoiden uskot kadonneet kasteessa annetulla valalla,että heidät oltiin otettu ikuisesti seurakuntansa jäseniksi?
Jussin Molaven kodissa lisäksi tuoksui arabialainen suitsuke pitkähkön kaksivuosikymmenisen visiitin muistoksi Arabian Lawrencen jalanjälkien ja uuden elämän starttikaapeleiden etsimisessä kuumasta erämaasannasta.
Monen taloonsa erehtyneen filippiinovieraan kysyessä papinpojalta mitä uskontoa hän kumartaa,Jussi oli lakonisesti vastannut olevansa "Uudelleen syntynyt muhamettilainen".Uskonto oli vaikuttanut kumpienkin vakaumuksiin ristiriitaisella tavalla parin asuttua moskeijan varjossa vuosikausia nauhalta kuuluvan poikaäänisen ja kauniin rukouskutsun  kaiussa .
Tätä eteeristä Riyadhin wahhabilaista rukouslaulantaa mustasi vain paikallisväestön ylimielinen suhtautuminen ulkomaalaisiin,jotka olivat tulleet rikastuttamaan ja rakentamaan heidän hyvinvointiaan maailman suurimmassa hiekkalaatikossa.
GM Temple of Worship
Juanin uskoon taas on hitsautunut kiinni pakana-ajoista kulkeutunut animismi.
Filippiinit ovat myös kaakkois-Aasian ainoa katolinen maa eikä Juanin usko ole sitten muuttunut konkistadorien ajoista opeissaan eikä rituaaleissaan mihinkään keskiajan katolilaisuudesta.
Avioerot ja abortit ovat kiellettyjä,mutta silti avioliittoja puretaan lainpykälillä ja vaatehengariabortit valitettavasti ovat erittäin tavallisia.Erikoisissa filippiiniläisessä seksuaalisten vähemmistöjen avioitumiskysymyksissä katolinen kirkko on yhtä paljon pannut hanttiin kuin kondomien vapaassa jakelussa,mutta kansanlaajuisesti ollaan hyväksytty kolmannen ja neutrisen sukupuolen olemassaolo jo puolivuosisataa sitten.



 2010 Quiapo Church. Juhart 2011.
Quiapon kirkko Manilan sydämessä on hyvänä esimerkkinä kirkon vaikutuksesta ympäristöön sekä päinvastoin.
Quiapon katukäytävät ovat kodittomien ja kiertävien Taong Grasojen eli pesemättömien hullujen sekä pikkukonnien kotiseutua.
Tätä kansanluokkaa senaattorit ja kongressimieht kutsuvat maan suureksi pesemättömäksi kastiksi.."The Great Unwashed".
Kirkon edessä seisoo kilometrin pituinen katu suoraan synninpäästöön paikallisena Via Dolorosana.
Kaupungilla kyllä on omat hyvätkin ihmisensä,mutta liukkaat ja rasvaiset ovat antaneet alueelle oman maineensa.
Usko ja taikausko seisovat käsikädessä kirkon portailla.
Rikos jakaa kirkkotarhan pieteetin kanssa.
Köyhyys roikkuu risaisina rätteinä katukauppiaan kerskan yllä.
Vanha seisoo nuoren kanssa katutungoksessa.
Prinssi ja kerjäläinen parkkeeravat vieriviereen Mercedeksensä ja roskakärrynsä MacDonaldsin eteen.
Quiapo on levoton,ajaton sekä kiivas. Sen raaka voima sekä puhtaus,rakkaus sekä hyväntekeväisyys,rosvous sekä painajainen ja muistot ovat Juanin ikuisia ystäviä.
Quiapo alkaa ja loppuu ammutuimassa.
Muitten vielä nukkuessa hän on jo tekemässä totta unelmistaan.
Elämän bisnes nousee huippuunsa torilla jo ennen auringon nousua,huuman ollessa täydessä vauhdissa.
Jos synti on aikaisin jalkeilla,niin on myös rukouskin.
Kello neljältä aamuvarhaisella kirkon ovet avataan,ensimmäisten rukoilevaisten astuessa käytävälle.
Moni pesemätön on noussut pahvikartonkivuoteeltaan kadulla,rahvaiden pitsihuivisten matruunojen nypeltäessä sormissaan rukousnauhojaan hajuveden tuoksuisina ja parasoliensa alla suojassa.


Lola Andang messussa.
Juhart 2011.
Yhtäkkiä kirkkosali on täynnä Herran palvelijoita,mennen tullen,polvistuen ja sekä polvillaan.
Jokaisella on ajatus jostain toivosta,halusta tai kaihosta,joka on tuonut rukoilijan Mustan Nasaretilaisen luokse.
Kirkosta ulos astuttuaan rukoilevaiset ohittavat jalkakäytävien talismaanien myyjät.
Katu on katolisen uskon täydellinen vastakohta ennustajamummojen sekä käärmeenöljykauppiaitten tarjotessa tulevaisuutta sekä tautien parannusta,monen sivuartistin leikkiessä koobrilla ja viidakkokyillä.
Usea tukeutuu ennustajamummoon,joka voisi loihtia takaisin harhautuneen poikaystävän taikka erehtyneen aviomiehen.
Kirkon muurin viereltä voi ostaa kipsisiä ja katusaasteen mustaamia pyhimysten kuvia,arpalippuja,pähkinöitä,talismaaneja,rukousnauhoja sekä medaljonkeja..ja tietysti alttarilla poltettavia vahakynttilöitä.
Pienestä maksusta joku mummo voi rukoilla asiakkaansa sekä itsensäkin puolesta.
Kotirouva voi samoin ostaa muutamalla centavolla kynttilän rukoillakseen miljoonapottia lotossa tai raha-arpajaisissa.


Omituista,ettei Kristus ole vielä heittänyt ulos rahanvaihtajia temppelistään?


Jos Herra sattumoisin ei olisi kuullut rukoilevaisen pyyntöä,asiakas voisi kääntyä kirkon edessä uskossaan katukauppiaan puoleen ja turvautumaan johonkin talismaanikiveen taikka tikkupuskaan.
Unelmia ja parannuksia kaupataan Quiapossa.
Yrttikauppiaat tarjoavat laventelia kylpyyn.sitruunaruohoa ryppyihin sekä rosmariinia sydämentykytyksiin.
Juan voisi myös ostaa tuoksukynttiläpystejä,joita polttamalla kaikki kivut kaikkoavat ja voitelevia öljyjä,jotka ajavat pois pahimmat kivut sekä säryt..jopa parantamalla särkyneen sydämen.


Toiset kauppaavat erilaisia siemeniä ja helmiä itsepäisiä vaivoja vastaan..
Hainhammasta korallihaavoihin,gitaa kuukautiskipuihin sekä sambongia ympärileikkaushaavojen parantamiseen.
Sibuhaota eli sipuliruohoa taas otetaan anemiaan,makabhayta ihotauteihin sekä akneeseen taikkapa väärin käytettyyn vaginaan.
Näin katolinen sekä taikausko hoitavat käsikädessä sielun ja ruumiin vaivat.


 In God and Jeep we trust. Juhart 2011.
Filippiinoilla on eriskummallinen taito nähdä ilmestyksiä ja uskoa niiden olevan merkkejä taivaasta.
Kerran Neitsyt Maaria ilmestyi kurkkaamaan pilvenlongalta ja auringonsäteiden välistä luvattua kansaansa Manilan yllä,ainakin rautaperhosrouva Imelda Marcosin eräässä ilmestysunessa.


Monessa pikkikirkossa Neitsyt Maaria on vuodatellut poskilleen verikyyneliä ja saanut tuhatpäisen pyhiinvaelluksen paikalle.
Monessa tapauksessa oli kyse suntion ja padren vilpistä bisnesmielessä saada kolehtirahaa jalkavaimojensa ylläpitoon.
Maarian kyynelvesi todettiin karamellivärivedeksi.
Uskossakin osataan huijata.


Eräässä banaanipalmutarhassa eräs poimija oli nähnyt Mestarin partaiset kasvot kaarnassa ja tapaus sai aikaan suuren pyhiinvaelluksen pyhään hedelmätarhaan..uuteen Eedeniin.
Sadevesi,minkä poimija oli kerännyt palmupuun lehdiltä  muuttui pyhäksi vedeksi,jota poimija myi pullotettuna.
Eedeniin saapuneet raajarikot palasivat kotiinsa terveinä, samoin kuin hullut viisaina,vaikka veteen oltiin lisätty kraanavettä
Jos Aatami ja Eeva olisivat Eedenissä olleet kiinalaisia,he olisivat syöneet käärmeen tästä hyvän tiedon banaanipalmupuusta.


Oliko Jeesus jonkinlainen kiusottelija?
Eräs jesuiittapappi oli kysäissyt saarnastuolistaan.
Ilmestyttyään ylösnousunsa jälkeen Maria Magdalenalle,apostoleilleen sekä kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä---hän hävisi ilmaan..
Silti he eivät olleet tunnistaneet Mestaria ja Jeesus oli lohduttanut heitä.
Kuitenkin Herran äkkinäinen katoaminen askarrutti heitä.
Kaikki olivat ilahtuneita Mestarinsa ilmestymisestä,mutta täysin ymmällä yhtäkkisestä haihtumisesta ilmaan.
Vasta myöhemmin viimeisellä yhteisellä ehtoollisella he tunnistivat Herrannsa,jolloin Hän jälleen katosi.(Luukas 24:31)
Leikkikö taivaallinen hovinarri opetuslastensa kanssa kuurupiiloa?


Tästä syystä filippiinot katselevat useasti ylös pilviin..ei tulevaa säätiedoituksen lupamaa taifuunipilvien kerääntymistä,vaan etsimässä sitä reikää pilvien välistä,mistä Herra lopulta laskeutuisi luvatun kansansa, filippiinojen keskuuteen.


 1945.Kristus japanilaisten hylkäämänä Manilassa.Juhart 2011,




 Taifuuni Manilan lahdella.Juhart 2000.



perjantai 8. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.Manilalaiset--Uusi etninen laji?.Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

MANILALAISET---UUSI ETNINEN LAJI?
------------------------------------------------------
1971 Lod Market,Sta Ana Manila.Juhart 2011




Filippiinien saarilta löytyy ainakin 81 erilaista murretta ,joita myös kutsutaan kieliksi,koska monella murteella ei ole mitään kieliopillisesti yhteyttä toistensa kanssa.
Manilasta oli ajan saatossa maalta- sekä maahanmuutossa tullut näiden kaikkien kielten Baabeli.
Samanlaista antropologista ja filologista erilaisuutta näkee sekä kuulee Metro Manilan toreilla, kaduilla,calleilla,calsadoilla ja avenidoilla.
Yhteisenä tekijänä kadulla liikkujilla on filippiiniläinen elämänlaatu.

Kadulla voit törmätä pampangalaiseen riisitukkuriin Rico Reyesiin,iloilolaiseen ruokosokeritehtaan työnjohtajaan Joselito Padillaan,mindanaolaiseen kännykkämyyjään ja moromuslimiin Abdulrahman Aburazzakiin sekä Binondon Chinatownin rautakauppiaaseen Emilio Taniin.
Manilaan johtavien maantiesiltojen alustoja ja Walton Plazaa lähellä pääpostitaloa asuttavat v.1993 Pinatubon tulivuoren purkausta pakoon lähteneet aeta-alkuasukkaat Zambalesin provinssista.
Moni Cordilleras-vuoriston inkakasvoiset igorot voi käydä pummaamassa sinulta Champion- mentholsavukkeen taikka peson kolikon jeepneymaksuun Pasay Cityn Rotondassa eli liikenneympyrässä Taft Avenuella, aivan LRT:n (Light Rail Transit) junakiskosillan alla.
Nämä monirotuiset ja -kieliset manilenjo-Juanit ja -Juanitat täyttävät yli 20-miljoonaisen Metro Manilan 13 kaupungin kadut päivisin ja öisin.
Rekisteröimättömiä kerjäläisiä sekä mielisairaaloista karanneita Taong Grasa-kulkureita (Taong Grasa--rasvaihminen,siis pesemätön) voi löytyä parisen miljoonaa lisää..

Kerjäläinen kävely-ylikulkusillan rapuilla. Juhart 2011.
 Kadulla voi tavata tai törmätä kehenkä tahansa filippiinolaisella tavalla.
Keskustelu virittäytyy aluksi kysymyksellä mistä provinssista ollaan kotoisin..
Tämä on manilalaisten ja maalta muuttaneiden provinssiaivojen muokkaamaa omaa käytöstä taitoineen,tapoineen,saavutuksineen sekä tulevaisuuden haaveineen.
New Yorkista Manila erottuu täysin.
Manilasta ei löydy kansallisetnisiä eikä provinssipohjaisia kaupunginosia  iloilolaisineen,visayalasineen,ilokaanoineen,igorotineen,pampangenjoineen ja davaolaisineen. Ainoastaan kaksi etnistä erillisryhmää asuu omilla alueillaan; kiinalaiset Binondon Chinatownissa sekä moromuslimit Rizalissa Bicutanin vankilan liepeillä.

 Metro Manila Map
Kielellisesti manilenjo on kehittänyt oman hybriidi-taglish-kielensä tagalogin ja englannin sekoituksella ja kielitaitoisen korvia särkee tahallisesti tai tahattomasti vääristeltyjen sanontojen kaiunta kaduilta, ostarien seiniltä,televisiosta,radiosta ja tuhansien koulujen pihoilta.
Taglishia ei voi välttää kuulemasta,koska se on kiinni kaikkien kielenkannoissa.
Taglishia saa myös painettuna tabloidlehdistä sekä laulettuna CD:eiltä.

Ennen filippiinoja yhdisti espanjan kieli ja kun saaret menivät amerikkalaisille ,presidentti Teddy Roosevelt  lähetti paksun Taftinsa kenraalikuvernöörinä katsastamaan saarien kielikysymystä.
Kuvernööri Taft onnistui tilaamaan saarille Amerikasta tomasiittiopettajia,jotka kulkivat barriosta toiseen opettamassa englantia indioille.Tomasiitti-nimen he saivat saapuessaan Manilan satamaan SS Thomas.höyrylaivalla.
Englannin kieli oli Teddyn suurin lahja koko Filippiinien kansalle,vaikka myöhemmin II maailmansodan jälkeen kenraali Douglas MscArthur myöhemmin sanoi Jeepneyn olleen se suurin lahja Amerikalta Filippiineille.Jeepistä keksitty Jeepney oli tullut jäädäkseen saarivaltakunnan perusjoukkoliikennemuodoksi.
Englannin kielen ja Jeepneyn avulla tiettömien taipalaiden takaiset naapurikyläläisetkin oppivat koodaamaan toisiaan.

Taglishista oli kehittynyt jonkinlainen hybridikieli etenkin nuorison keskuudessa abstraktisen käsitysten kuvaamisessa ja joku on jopa onnistunut kirjoittamaan taglishinkielisen teoksenkin.
Jos taglish on Manilan omaa slangia,niin amerikkalaisella kaudella manilenjoja kutsuttiin erinäisillä nimillä.
Kadulla kyyköttävä eli skvattaava toimeton Juan oli jenkeille "Bum Brown"
Sanonta vääntyi myös manilenjojen suussa uutena versiona "Kanto Boy'ksi" eli kulman kundiksi.
Viimeisin ja vielä nykyisin käytetty versio on "Istambay" eli Standby,mikä kuvaa seisoskelijaa.

1900."Bum Brown"basket vendor and 2 US soldiers
.Juhart 2011.

"Ka-Rancho"-sanonta ilmeisesti on lähtenyt John Waynen sekä Roy Rogersin ihannoinnista.Ka-rancho merkitsee samaa kuin teksasilainen "Padner",joka asuu maatilkullaan eli ranchilla eli On The Ranch.
Manilalaiset karanchot istuskelevat iltojaan beerhausien kaljatuoppien ääressä kehumassa.."Mag beer muna Tayo!" eli "Otetaanpas pojat lisää kaljaa!"

 Karanchot jeepneyssä. Juhart 2011
Mag-Happy-Happy Tayo-lause karanchoille merkitsee lisää hauskanpitoa,muttei aivan hunningolle saakka.
Rakkaalla seksiaktillekin karanchot machoina ovat keksineet runsaan sanastonsa,mikä on kehittynyt aivan lyriikaksi rakkaan asian kunniaksi.
Tyttö,joka on puhjennut tytöstä naiseksi on "Ginalaw" eli kosketettu.
Tyttö voi toisaalta olla "Baguyo" eli myrsky,mikä vastannee jännittävää ja hyvännäköistä mimmiä,etenkin jos tämä on vaaleaihoinen tai mestisa.
Vaaleaverikköjä Manilan roomeot kutsuvat "Blue Seal"-nimellä,koska Amerikasta maahantuodussa Marlboro-askissa on sininen verotäky.Maahantuotu Marlboro ja tyttö maistuvat paremmalta kuin paikalliset.
Tällöin blondi neitonen on maahantuotu eli ulkolainen.
Yleisin ulkolaisnaisten nimi manilenjojen suussa on "Matinik",mikä tarkoittaa terävää ja fiksua (Tinik--kalanruoto).
Miesbarkadoissa ollaan "Pare'ja" eli frendejä ja kaljakuppiloissa "Glassmate'jä" eli lasikavereita..
Pyhäisin messun jälkeen glassmatet kokoontuvat "Knights of Columbus"-klubissa eli kristillisessä mieskerhossa tutkimaan Raamattua.
Illalla näistä tulee Kolumbuksia yössä eli "Columbus by Night."
Hinttipojilla eli bakla-sukupuolella on oma slanginsa.
Heitä yleisesti kutsutaan AC/DC:ksi eli tasa- ja vaihtovirtaisiksi.
Hinttikielinen T-L-lyhenne taasen merkitsee True Lovea ja T-Y Thank You'ta.
Auto baklalle on "Da Wheels" ja ihanaa sekä komeata miestä he kutsuvat "Ang Type Ko"-nimellä eli "minun tyyppiäni".

Manilenjot ovat ihmeellisen ystävällistä kansaa.
Törmätessään ventovieraaseen kadulla manilenjot käyttäytyvät kuin vanhat leikkikaverit.
Juttuun tullaan täpötäysissä ruuhkabusseissa,jeepneyissä,toreilla,tungoksessa,elokuvateatterien lippujonoissa ja joskus palopaikallakin.
Taksikuski voi kertoa sinulle surkean elämäntarinansa juopottelevasta veljestään tai tubisesta vaimostaan,koulunkäynnin kalleudesta ja miten asiat saataisiin laakista kuntoon,jos lottopotti osuisi kohdalle.
Hymyileviä maniljenjoja tulee vastaan kaikkialla,mutta monen maniljenjon hymy voi johtua ksenofobiasta,jolloin defenssimekanismilla levitetään posliinihymy kasvoille.
Kaverukset voivat kiireessään helssata kadulla Pidgin English-sanonnalla eli.."no time long see"-tervehdyksellä "long time no see"-version väännöksenä,kummankin kadotessa tungokseen..
Aikaa voi samoin tuhlaantua kuppilassa tuntitolkulla vilkkaassa väittelyssä tai kuulumisten vaihdossa ja yhtäkkiä pöytä on tyhjentynyt keskustelijoiden kadottua avenidalle,ehkä koskaan enää tapaamatta.

Tyttökaveriden tavatessa kadulla tervehditään tavallisella "Kumosta Ka'lla" eli miten voit-kysymyksellä.
Huulien hipaisulla poskille sekä halauksella tai kevyellä tapututuksella olkapäälle kulmakarvojen millin kohotessa, julistetaan iloisesti hauskasta tapaamisesta.
Vastata ei tarvitse hyvinvoinneista,koska naisen joku ylimääräinen vaisto kertoo ollaanko saatu liikakiloja tai laihduttu pari kiloa  tai tarvitaanko lisäunta työpaineiden takia lisähuomautuksella siitä,että toisen pitäisi päästä rikkaisiin naimisiin..
Sitten voidaan kertoa kuulleensa,että ystävätär nukkuu uuden miehen vuoteessa vai onko sekin vain jotain hetken huumaa,joka sisuksia vääntelee..
Yhtäkkiä taas suukotellaan besobesoja poskille ja halataan kädestä puristamalla ohikulkijoiden vähääkään tietämättä ollaanko siinä tapaamassa taikka eroamassa.
Niin paljon vaivaa tapaamisesta!
Muualla sanottaisiin;
Heippa taas...mulla kuule just on kova kiire!

Maniljenjot eivät ole jäykkiä kukkakeppejä ruusupenkissä.
Juuriaan ne eivät katko jäykkinä Baguion vuoristokaupungin mäntyinä taifuunissa,vaan hyväksyvät muut sellaisenaan ja näin he eivät ui koskaan vastavirtaan.
Filippiiniläisiä on verrattu bambupuuhun,joka myrskyssä vain taipuu katkomatta juuriaan.

Missä muualla maailmassa miljonääriperijätär ryhtyy ruukkutaiteilijaksi tai missä yhden miehen mielenosoituksessa pappi juoksee protestiksi maratoonin presidentti Erapia vastaan Roxas Boulevardilla ja jää seisomaan presidentin linnan portille koko kosteankuumaksi päiväksi?
Missä mualla naistenlehden ruokareseptitoimittaja tiputtaa vahingossa leninkinsä spagettiolkanarut alas Manilan katedraalin edessä paljastamalla liivittömät rintansa,jolloin Filippiinien piispainkokouksen obispot joutuvat oikoilemaan punaisia pääkalottejaan kaljuillaan?
Missä muualla näet lenkkipukuisia ja niketossuisia filippiinohotellivieraita Intercontinental-hotellin ala-aulassa, ulkolaisten valmistuessa frakeissaan ja iltapuvuissaan gaalailtaan?

1950s Filipina Belle. Juhart 2011.


jatkuu.."Fiesta"

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY. Juanin sipulinkuorinahka.Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

JUANIN SIPULINKUORINAHKA
-----------------------------------------------
Barriobound. Juhart 2001.




"Sibuyas Sea eli Sipulimeri.Filippiinejä reunustava meri."


Juanin heikompana luonteenpiirteenä pidetään hänen arvostelun herkkää ja ohutta nahkaansa.
Hän ei osaa ottaa kaikkea kritiikkiä neutraalisti,oli se positiivista taikka negatiivista,puhumattakaan omaa tappiotaan objektiivisesti..
Taistelu liike-elämässä sekä poliittisella areenalla viedään yleensä katkeraan loppuun asti.
Taistossa listitään voittaja joko itse tai palkkatappajan aseesta,vaikka itse joutuisi siitä syteen ja saveen.
Politiikassa filippiinot ovat saaneet puolivuosisataisen amerikkalaisen koulutuksen,missä malaijimentaliteetilla ammutaan kilpailevat pinoyt ulos kilparadalta.
Häviäjät ovat aina katkeria ikuiseen hamaan asti,vaikka aika parantaisi tappiosta saadut haavat.
Kostosta nauttiminen tekee pinoylle oikeata mielihyvää..ainakin hetkeksi.

Presidentti Marcosin vielä ollessa lainopiskelija 30-luvulla hän henkilökohtaisesti ampui kuoliaaksi isänsä silloisen pohjoisilocandialaisen Sarratin kaupungin pormestarin kilpailijan.
Tuomari Laurel,josta myöhemmin tuli japanilaismiehittäjien asettaman nukkehallituksen presidentti,vapautti Marcosin syytteestä ihastuttuaan nuorukaisen vakuuttavasta ja loistavasta puolustuspuheesta.

Pinoyt kehuvat oppineensa valehtelemisen taidon amerikkalaisilta.
Kun tarpeeksi valehtelee,uskoo jopa omiin valheisiinsa.
Sitten Juan suuttui kateuden pirusta valkoisille miehille ,jotka olivat siunanneet hänelle paljon onnea itsenäistymiselleen.
Kateus niitä kohtaan,jotka istuvat valtio- ja privaattihierarkian ylimmillä lehtereillä sai Juanin nauttimaan aina vähemmän vallan sekä menestyksen symbooleista.
Veitsenkärjellä hänen piti piirtää pitkä kylkiviiru ísäntänsä Mercedesin Anzahl-lakkamaaliin pelkästä kateudesta.
Kateus näin levisi asuinalueiden naapureihinkin kovassa elintasokilvassa.
Itsellä piti aina olla parempaa kuin naapureilla,vaikka itsellä siihen ei ollut varaa.
Espanjalaiset kutsuivatkin Juanin soolailua "Consuelo de bobo'ksi" eli hölmön neuvoksi.
Juan oli tyypillisesti kerännyt mätiä omenia ulkomaisita puista.
Miksi piti lähteä apinoimaan valkoista miestä?

 Fisherman Juan delos Santos. Juhart 2001.
Ainoan hyvän omenan hän kylläkin poimi: Amerikan ajan!
Amerikan aika vaatii täsmällisyyttä,filippiinoajan ollessa pelkkää aikaraamia erittäin laajassa mittakaavassa.
Turha odottaminen filippiinoajassa pistää  täsmällisyyteen tottuneen odottajan harmaaseen limboon.
Filippiinolulttuurissa on shokeeravaa saapua ajoissa kutsuille,koska myöhästymisestä ei pidä pyytää anteeksi
Päinvastoin...ajoissa saapumista katsotaan tahdittomuudeksi.
Putkimiehestä poliitikkoon myöhästellään,kummankaan osapuolen kunnioittamatta aikaa ja kummankaan siitä suuttumatta.
Tässä Juanilta puuttu täysin logiikka.
Kotipiika voi pyytää viikon lomaa kertomalla isäntäväelleen provinssissa asuvan äitinsä olevan sairaana.
Hän vakuuttaa palaavansa ajoissa.
Paluu voi kestää vuosia.

Ajan tajun suhteen ulkolaiset pitävät Juania eksistentialistina.
Elämäniloon ja irroitteluun hänellä on mitä suurin ja laserintarkka keskittymiskyky.
Hän osaa keskittyä huvitteluun sekunnin murto-osassa...nyt ja tässä!
Hauskanpitoa kestää niin kauan ,kun on aikaa ja pesoja. Siinä ei katsella toimiston kellokorttikoneen aikaa pomonkin ymmärätessä,että tekisi itse aivan samoin,jos vain tilaisuus tulisi.

Itselleen Juan myös osaa nauraa,mutta vieraan pilkka osuu nilkkaan.
Juan voi panna kiertämään hihastaan vedetyn juorun,saamalla sen leviämään kulovalkean lailla ja kaikkien ottaessa sen täydestä.
Flirttailu hänelle on elämäntapa ja sen hän tekee ylpeydellä,vaikkei olisi varaa pelehtiä naapurin rouvan kanssa.
Juanin ollessa tyhjätaskuna hänen vatsansa silti pullottaa täytenä,koska vippiä voi saada ilman takuita ja vakuita.
Hän maksaa velkansa kun jaksaa taikka kun muistaa.
Yli vuoden vanhat vipit ollaan jo maksettu unohduksen tiliin.
Näin hän tekee myös tavaroiden lainaamisessa.
Juan on oman aikansa apostoli,jota voitaisiin verrata vanhaan hippiin,jolla aina tapahtuu paljon---------Whazzup--man!?
Juan kulkee virran mukana joutumalla satoihin arvottomiin seikkailuihin, saamalla itsensä tasapainottelemaan veitsenterän ja komedian väliin pingotetulla trapetsinuoralla.
Tulevaisuuttaan hän ei koskaan suunnittele,koska tuleva voisi olla yhtä arvaamatonta kuin lämpömittarista lattialle valahtanut elohopea.
Juanin elämä on alituista reunalta tipahtamista ja ratkaisut hän löytää kekseliäisyyden.inspiraation sekä innovaation alkemiassa jokaiseen tilanteeseen sopivalla reseptillä.

Rikoksissa Juan näyttä parhaimmat kykynsä ja taitonsa..
Ferdinand ja Imelda Marcos näyttivät hänelle oivallista esimerkkiä,miten johdetaan privaattiyhtiötä nimeltään Philippines Inc.
Heiltä Juan oppi uutta know-howta vilpin ja voitelun taidossa,mikä ulottui valtiojeepneyn dieselkoneen jokaiseen öljykanavaan..aivan öljypohjaan asti.

Jeepney ride. Juhart 2011



Poliisin,armeijan sekä valtion virkamiesten rikokset kulminoituivat presidentti Erap Estradan hallintokaudella.
Pahinta oli se,että Erap jäi vilpistä kiinni.
Erap lausuikin viattomalla ilmeellä TV-kameroihin päin ,kun häntä vietiin käsiraudoissa Malacanyanin linnasta oikeaan linnaan,että "Innocente Ako..Olen viaton!"
Kestää kyllä aikoja,kunnes muiden kanssapäättäjien päät alkavat tippumaan,koska valtion oikeussysteemi on maailmankuuluisa hitaudestaan.
Kymmenen vuota vanhat tuomarien mapeissa lojuvat rikostapaukset ovat liian tuoreita esille ottamiseksi,jollei altavastaajalla ole varoja lahjoa tuomareita ja rikoshan vanhenee sekä todistajia muuttaa ulkomaille..
Taikka niitä kuolee vanhuuteen sekä magnumpistoolin kuulaan.

"Hai mill sie löit kun tul sata haavaa?
Ai..sahanterällä?
(Mannen sanonta kun verikostajat iskivät Kakolan edessä vapauduttaan)


Ride to Barrio Fiesta. Juhart 2002.
jatkuu.."Manilalaiset---uusi etninen ryhmä?"

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY. Juanin identiteettikriisi. Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

Calesa Drivers' Siesta
Juhart 2004


JUANIN IDENTITEETTIKRIISI
---------------------------------------
Juan puhuu hyvää,vaikkakin aksentillista englantia.
Espanjalaisessa kulttuurissa oli tapana pitää kolmea nimeä; kastenimeä sekä isän ja äidin sukunimeä.
Vaimonikin ristimänimen ja nykyisen sukunimen välissä on C-kirjain, mikä vastaa dela Cruz-nimeä isän ja äidin puolelta F eli Fransisco eli tyttönimeä.Siitä huolimatta filippiinot mieluiten käyttävät amerikkalaisia lempinimiä kutsumaniminään.
Vaimoni omistaa kaksi kastetodistusta,yhden espanjankielisen ja toisen ja virallisen englanninkielisen.
Ensimmäisessä hänet oltiin kastettu Geraldina Rositaksi ja toisessa Geraldine Rosemaryksi.
Amerikkalaisesti häntä ollaan aina kutsuttu Gerryksi.
Filippiinojuanit voivat olla Tomeja,Dickejä sekä Harryjä Tomasin,Ricardon sekä Hilarion sijasta.
Amerikkalaisuus paistaa muallakin.
Lelut,aseet,urheilu ja politiikka matkivat amerikkalaisuutta.
On vain pelkkää pintaa,että Juan haluaa sisässään apinoida jenkkejä,joita hän sydämessään vihaa.
Juanin idolit tulevat länkkäreistä,kuukävelijöistä,koripalloilijoista,filmitähdistä sekä muista julkkiksista.
70-luvulla Juan protestoidessaan Vietnamin sotaa vastaan Yhdysvaltojen suurähetystön edessä Roxas Boulevardilla tuli seuraavana päivänä jonottamaan samalle portille Yhdysvaltojen viisumia ja Green Cardia.

1965 Taft Avenue
Parisen vuotta sitten hän protestoi Manilassa Mendiolan sillalla KMU:n (Kilusan Mayo Uno eli First of May Movement) ja Anak Bayanin ( Child of Nation) punalippujen alla kongressin hyväksymää VAT-lakia (Value Added Tax eli arvonlisävero) vastaan,mikä saisi Juanin putoamaan yhä syvempään velkakuoppaan.
Hän on myös kirjoittanut veljelleen Seattleen ja serkulleen Vancouveriin sponsoroimaan viisumiaan Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan,kumpi vain ensimmäiseksi tärppäisi.
Silloinen ekonomistipresidentti Gloria Macapagal-Arroyo oli ajanut maan mahtavaan velkamonttuun ja ryhtynyt pommittamaan kongressia uusilla veroesityksillä  Juanin köyhdyttämiseksi,saadakseen IMF:n tunnustusta aloitekyvylleen ja lisävippiä korruption ylläpitämiseksi.

Ate Glo eli Gloria-sisko,
Filippiinien
 14. presidentti. Juhart 2011
Ate Glo eli Gloria-sisko,miksi kansa naispresidenttiään kutsui, suuttui silmittömästi opposition kritiikistä ja väitti,että oli saanut valtion velkaperinnön edeltäjiltään Erapilta ,Fidel Ramosilta sekä ensimmäiseltä naispresidentti- Cory Aquinolta.
Näin hänen edeltäjänsäkin väittivät presidenttikausinaan.

Juanin ihailu jenkkien voimaa ja rikkauksia kohtaan energiassa kuten kulttuurissakin saa koomisia muotoja.
Juan halusi olla 50-luvulla korkealantioinen ja suavetukkainen tumma jenkkikopio.
Tänään hän kulkee amerikkalainen collegepusero niskassaan,New York Yankees-baseballlippis päässään ja AirNiket jaloissaan ruskeana amerikkalaisena paragonkopiona.
Juanin kultturinjano Newsweekistä Playboyhin mainoksineen antaa hänelle sisäistä virikettä Statesidesta eli Jenkkilästä maahan tuodusta kulutusinnosta.
Kaikki kodinkoneet,autot,pesuaineet,Hallmarkin tervehdyskortit,hajusteet,vaatteet jne. ovat pinoyperheiden ostoslistoilla käteis-sekä korttiostoissa.
Kulutusvimmassaan Juan huitaisee kädellään sanomalla,että huomisen huono likviidi kääntyy onnenpyörässä ylihuomisen onnenpotkuun.
Kukkotappelu ca. 1900
--" Bukas ang Swerte .... Malas Ngayon!"
Hän huutaa tagalogiksi tulevan huomisen onnesta ja tämänpäivän huonosta onnesta ja pistää viimeiset pesonsa Tongitsiin eli korttipeliin,mahjongiin,rulettiin sekä vedonlyöntiin kukkotappelussa..
Juanin käsi voi kieltäytyä kotitöistä,mutta kasinon yksikätistä rosvoa hän voi tuntikaupalla kammeta sinatroja rallatellen.
Norsunluisen rulettikuulan rullaus on hänen korvilleen sinfoniaa kiekon numeroilla,groupierin laulaessa korkeita Seven Eleven-sointuja sekä kovia kahdeksikkoja.

Uhkapeli ei tee Juanin onnea täydelliseksi Manilan yössä.
Hän voi tunkea peränsä diskon herneenkokoiselle lattialle heilumaan ja sormeilemaan ohisoolaavien tarjoilijattarien keinuvia pyrstöjä.
Hän voi baaritiskillä vetää serenaadit tarjoilijatytölle ja pyytää tätä jatkoille yömotelliin laulamaan kaksiäänisesti selällään Strangers in the Nightia karaoketeeveen Minus One-ohjelmasta.
Musiikkia tulvii Manilan yönä,ja päivällä melkein joka lävestä,ovesta,ikkunasta ja shantytownien hökkelikylistä.
Sitä kuuluu jazzina,countrynä,rappina hiphoppina,bluegrassina,pinoyrockina sekä OPM:nä (Original Pinoypop Music).
13 televisiokanavaa pitää slummialueiden samoin kuin keskiluokan asuinalueiden rouvat kiinni väriruuduissa teleseriedraamojen ja päiväshowien katselussa.
Ulkolaisista tuntuu,että maassa juhlitaan jatkuvaa fiestaa,missä laulaminen ja tanssiminen ei koskaan lopu.

1950-luvun
Manilan
tyttöjä
Juanitakin on päässyt vapautumaan ns. mariaclarakahleistaan eikä kulje kouluun enää aina valvovan esiliinansa (Chaperon) kanssa.
Vanha Maria Clara on jäänyt historiaan.
Hän on tasavertaistunut Macho-Juaninsa vierellä.
Manilan Juanitan menneisyyden kahleet ovat vaihtuneet saudikultaisiksi rannekkeiksi ja kaikkine muutoksineen Juanitassa vielä paljastuu hänen omaperäisyytensä.
Samassa ravintolan pöydässä Juanita voi istua illasta toiseen Margaritagrogi edessään.
Sitten sattumalta yhtenä iltana hän pitää hauskaa kavaljeerinsa kanssa ikään kuin olisi tehnyt näin joka ikinen ilta.
Yliopistolehden apulaistoimittajatyttö voi ajaa Vespallaan Jukaristikirkon pappisseminaarin portin ohi vain tiukat bikinit päällään ja aiheuttaa täyden seisokin pappiskandidaattien keskuudessa.

"Filippiino on kuin sipuli käärittynä historian sanomalehtipaperiin.
Ottaessasi sen käteesi historian irtosivujen välistä,heität pois päällimmäiset ulkomaansivut.
Sipulin sydämenä löydät esihispaanisen filippiinon."


 Igorot Tabaca Lady. Juhart 2002.
Jatkuu.."Juanin sipulinkuorinahka"

torstai 7. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY. Juanit ja Juanitat.Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

JUANIT JA JUANITAT
---------------------------------
1899  Filipina bride with 2 US Soldiers.Juhart 2011
1940 Amerikkaa Manilan Sta Cruzissa

1942 April 24
Bataan Surrenders
Juanin kärttyisyys ulkolaisia kohtaan on maan kolonialisen historian mukana tuomaa ksenofobiaa eli vieraan pelkoa.
Konkistadoorien nelisatavuotinen ie jätti suuren avohaavan Juanin kannikoihin.jenkkien karkoittaessa espanjalaiset donit ja donjat vuosien 1899-1901 espanjalaisamerikkalaisen sodan päätteeksi .Amerikkalaiset katsoivat Juaneja alaspäin heitä pienempinä ja ruskeina serkkuinaan,jotka yksin eivät pärjäisi hoitamaan oman maansa asioita.
Amerikkalaista Hollywoodin,Burma Shaven ja Coca-Colan aikaa kestikin 40 vuotta,joka päättyi päivää jälkeen Pearl Harborin hyökkäystä joulukuun 7. päivänä Lingayanin  lahdella tapahtuneen Japanin keisarillisen armeijan maihinnousuulla Filippiinien Luzonin saarelle.
Filippiinot muistelevatkin pitkää kolonialistista historiaansa sanonnalla:
"400 years conquistadores' boots
40 Years Hollywood
4 years Japanese samurai."
V.1942 japanilaiset marssittivat antautuneet amerikkalaisjoukot Bataanin niemimaalta sadan kilometrin päähän McDonnellin vankileirille Pampangan provinssissa ns. kuuluisalla Kuolemanmarssilla,missä tuhansia amerikkalaisia ja filippiinoja kuoli nääntymykseen ja japanilaisten kiväärinperiin.
McDonnell oli siirtoleiri,josta amerikkalaiset internoitiin Nueva Viscayan provinssissa sijaitsevalla Cabanatuanin leirille,josta henkiinjääneitä pelastui v.1944 amerikkalaisten Scout Rangerien operaatiossa vain satakunta.
Nipponin armeijaa kumartamattomat ylpeät filippiinot menettivät päänsä samuraimiekasta.
Marcos ja kenraali McArthur samassa
maalauksessa Malacananin
presidentinlinnassa.
Kummatkaan eivät ole tavanneet
koskaan toisiaan.
Moni Juan silti mukavuussyistä vaihtoi japanilaiseen leiriin,josta ehkä kuuluisin olit tiedustelu-upseeri ja luutnantti Ferdinand Marcos,joka teki pimeätä kauppaa japanilaisten sekä amerikkalaisten kanssa.
Marcos itsekoristeltuna sissisankarina eteni sodan jälkeen kongressiin ja sitä tietä vuonna 1965 maan presidentiksi.Hänen sota-aikaista Maharlika-sisijärjestöänsä (Ang Maharlika--jalot) amerikkalaiset sotilaslähteet eivät dokumenteistaan ole koskaan löytäneet ja uskotaan hänen pienen ja tuntemattoman sissiporukkansa liittyneen isompaan vastarintaliikkeeseen.Kaikki amerikkalaiset kunniamerkit Marcos oli teetättänyt itse rintansa koristeeksi.

 
 Todelliset filippiinosotaveteraanit
Nueva Vizcayan rykmentistä.
Juhart 2003


Marcosin amerikkalainen 21. tiedustelukomppania oli hajonnut Bataanin taisteluiden aikana tai hävinnyt miehistöluettelosta.Marcosin oma tarina urhoollisuudestaan yksin taistellessaan paljain käsin japanilaisia tankkeja vastaan on satua,koskei yksikään komppanianpäällikkö taikka pataljoonankomentaja sallisi yhtä hurjapäistä luutnanttia sooloilemaan hyökkäävää keisarillista armeijaa vastaan.
Marcosin sotasankarin legendaarinen imago on yhtä suurta puppua kuin loytämänsä kenraali Yamashitan kulta-aarre kultaisine Buddha-patsaineen,ainakin osaltaan.
Manilassa päästyään japanilaisesta ns. sotavankeudesta  Marcos raahautui sairaana japanilaisluutnantin univormussaan amerikkalaiseen sotasairaalaan.Hänet pidätettiin petturina ja vieraan vallan agenttina ja tuomittiin ammuttavaksi kenttäoikeudessa.
Eräs hänen serkkunsa Filippiinien armeijasta pelasti hänet alibina väärällä valalla teloitusryhmän kiväärinpiippujen edestä.

Sodan jälkeen Juan ei tarvinnut enää uusia alistajiaan,G.I.Joe-joukkojen jo alistettua Manilan vapautetut naisjoukot alleen.
Manila Harborin laitureilla lähteviä amerikkalaisjoukkoja oli hyvästelemässä suuri joukko filipinanaisia,jotka olivat päätyneet pika-avioliittoon jenkkisotilaiden kanssa kultaisen tulevaisuuden toivossa.
Nämä ns. Pompom-tytöt olivat katolisen padren edessä vannoneet avioliittovalanaan "Till Pier Us part eli kunnes laituri meidät erottaa".


 1945.Pompom girls with US Marines.
Amerikkalaisten joukkojen jälkeensä jättämät FilAm-lapset vaalensivat uutta sodanjälkeistä sukupolvea pikkujuanien-ja juanitojen kasvoilla.
V.1946 Juan sai täyden itsenäisyyden alistuessaan omien isäntiensä orjaksi.
500:n vuoden kolonialismi oli jättänyt syvän juopansa yhteiskuntaan.
Espanjalainen tai oikeastaan meksikolainen kirkko,koska kaljuunat olivat seilanneet Acapulcon ja Manilan välistä RoRo-reittiä jo vuosisatoja,jäi valvomaan kansan siveyttä ja uskoa joka syrjäkylänkin keskustorin kirkkoon,vaikutti jokaisen pinoyn elämänmenoon.
Kaljuunathan olivat tuoneet jo 1500-luvulta lähtien Acapulcosta katolisen kirkon padreja,kardinaaleja ja "obispoja" eli piispoja käännyttämään pakanaindioita kuningas Filipin uskoon.
Jokaisessa kaupunkikorttelissa on ainakin yhdelle pyhimykselle rakennettu kirkko,puhumattakaan kouluista ja yliopistoista,jotka ollaan nimetty jonkun mariateresan taikka santotomasin mukaan.
Filippiino on niin uskollinen kirkolleen.ettei voi ohittaa temppeliänsä ilman ristinmerkin tekoa.
 Alms for the Poor.Kerjäläisnainen
kirkon edessä.Juhart 2003.
Espanjalainen pieni yhteisö Manilan suljetussa ja muurilla ympäröivässä Intramuros-kaupungissa eli vuosisatoja insestissään,jokaisen Juanin näyttäessä pikku-Filipiltä ja Juanitan pikku-Isabellalta..
Kiinalaiset eli pinoyden suussa intsekit elivät omassa Chinatownissaan Binondon kaupunginosassa ja manilenjot ympäröivissä Shantytowneissa.

Näin Juan sai uskonsa ja kasvonsa.

Silti amerikkalaisuus tuli jäädäkseen syrjäyttämällä virkaespanjankielen valtion laitoksista ja virastoista
Nykyinen lehdistö ,televisokanavat ja radio ovat englanninkielisiä,vaikkakin rinnalla rehottaa tagaloginkielinen media pinoytabloidineen sekä radio-ja TV-ohjelmineen.
MacDot,kentuckyläisen everstin kananpojat,Kenny Rogersin pariloidut kanat,Burgerkingin  hampurilaiset,Shakeyn pizzat ja Starbucksin sekä Seattlen kahvit ravitsevat juaneita ja juanitoja paikallisin riisiannoksin ja halohalopirtelöin.

1956 Jones Bridge Manila.Juhart 2011
Kaikki ns. Stateside eli Amerikasta maahntuotu on haluttua,jopa korruptio,jonka Juan kehui vielä parantaneensa kansalliseksi sivuelinkeinomuodoksi.

Kauneutta Juan arvostaa etenkin naisissa,kukissa sekä auringonlaskussa Manilan Roxas-rantabulevardin puistonpenkillä.
Pariisissa jo 1900-luvun vaihteessa opiskelleet pinoytaidemaalarit Luna,Amorsolo ja Laurena oppivat kuvaamaan impressionestisesti Filippiinien ja filipiinittärien kauneutta.
Musiikki Juanilla on verissä ja hän voi ryhtyä laulamaan sentimentaalisia kundimaneja eli rakkauslauluja milloin tahansa tytölleen,tai vetää sinatrat karaokebaarissa.
Fernando Amorsolo
Smiling Plain Maiden
Hän voi nousta konkurssimontustaan laulamaan,juomaan ja tanssimaan viikoksi kiitokseksi uudesta onnestaan,heittämällä omat,lainatut taikka varastetut pesonsa yhteen barriofiestaan.
Tyhjin taskuin ja morkkiksessa hän seuraavana aamuna polvistuu korttelikirkkonsa suojeluspyhimyksensä jalkojen juureen kiittämään onnestaan ja rukoilemaan uutta onnea.
Juan puurtaa koko pienen elämänsä kouluttaakseen lapsistaan insinöörejä,lääkäreitä,tuomareita ja sairaanhoitajia,jotka voisivat päästä töihin OFW:ina eli Overseas Foreign Workerseinä Amerikkaan,Saudiin tai Isoon Britanniaan.
Lapset ovat Juanin eläkekassana,koska paikalliset eläkejärjestöt GSIS (Government Social Security and Insurance System) ja SSS (Social Security System) ovat sijoittaneet huonolla onnella kaikki eläkevarangit pimeisiin kohteisiin..

Carabao-vankkurit
Juanin luonnetta ollaan verrattu carabaoon eli vesipuhveliin-
Tämä on hidas ja sitkeä puurtaja,jonka sietokykyä voidaan venyttää viimeiseen pänniin.
Kun suututat sen tulee joko haavoja taikka vainajia.
Entinen presidentti Erap vertasi itseään vesipuhveliin ja senaattoriaikansa nukuttuaan senaatin Session Hallissa hän sai läpi ainoan lakiehdoituksensa,vesipuhvelin suojelulain.

 Carabao wash.Juhart 2001.
Vastoinkäymisensä Juan ottaa vastaan huumorillaan ,pitäessään niitä välttämättöminä pahoina elon tiellä kuin carabaon lantakasat eli väistämällä ne..
Hän mieluummin haistelee ilmaa taifuunin jälkeisessä tyynessä istuessaan palmupuun alla hieromassa talismaaniaan tai jäniksen käpäläänsä.
Näin hänen elämänsä jatkuu uuden onnen toivossa.

Juan on aika suurpiirteinen käsityksissään.
Jos vieras kysyy matkan pituutta jonnekin,hän vastaa,että sinne on yhden kingsizefiltteritupakan pituinen matka..
Hänen ajantajunsa kulkee päivissä,viikoissa ja kuukausissa eikä tunneissa,minuuteissa eikä sekunneissa.
Jos teet treffit Juanin kanssa sovittuun aikaan kello 2 iltapäivällä,hän tulee yleensä 2 tuntia myöhässä.
Jos kerrot tämän olevan myöhässä.hän olkaansa kohauttelemalla vastaa,että on vielä pari tuntia iltapäivää jäljellä.
Kellot Juanille ovat turhuuskapineita.
Rolexit,Cartierit ja Guccit eivät kerro hänelle aikaa,vaan statusta ja hän voi vielä tarkistaa ajan naapurin kellosta.

Home from Rice Field
Juhart 2004
Maalais-Juan voi istua riisivainioltaan tultuaan nipamökkinsä lattialla katsomassa teeveestä Manilan kullattuja katuja ja ihmeitä.
Hän elää vaatimattomasti.mutta itsenäisesti riisitilkullaan,carabaollaan,kahdella possullaan sekä kymmenellä munivallaan.
Hetken insipiraatiosta hän voi myydä omaisuutensa ja astua Philtrancon Manilan bussiin perheineen.
Sitten hän päätyy asumaan Manilassa South Super Highwayn ylikulkusillan alle ja hyytyy onnettomana Frigidairen pakastinpahvilaatikkoonsa kerjäämään pesoja perheensä elättämiseksi .

Juan on ylpeä ihonväristään sekä juuristaan.
--"I am proud to be a Filipino!"
Hän voi huudahtaa tai mainostaa teepaidassaan.
Silti hän voi olla epävarma identiteetistään.
Historia on antanut hänelle epävarmuuden moni-identtisyydestään.
Useimmassa tapauksessa hän on tuplarotuinen,joskus jopa monirotuinen juuriltaan.
Filippiinoista voit löytää moon-uskoisia,buddhalaisia,katolisia sekä muslimeja.
He voivat olla vuoristoheimojen ifugaoita, kivikautisia kikkaratukkaisia negritoja tai davaolaisia espanjalaisia.
Siitä huolimatta he osaavat koodata toisiaan ,toistensa tapoja ja kieliä jo lapsuudesta asti.
Kuitenkin he voivat kärsiä siitä,etteivät saa itseään ymmärretyiksi.
Hän tajuaa,ettei ole espanjalainen eikä amerikkalainen.
Mutta miksi?

Igorot Tribesman.Juhart 2001.




jatkuu.."Juanin identiteettikriisi"