sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Puutalo-Salo vaiko Suurtalo-Salo? Jussin Salo-kuva-albumi.Horninkatu.

1935 Salon  itäkauppalaa ja keskustaa

1961 Salon itäkaupunkia ja keskustaa

En ole omasta mielestäni mikään historian kirjoittaja,vaan kuten blogini kuvauksessa lukee vain tapahtumien sivustakatsoja,joka on seurannut oman pienen puutalokotikauppalansa muuttumista ajan hampaissa grynderien valamaksi betonighetoksi. Saloa on yhdessä erään nuoren miehen netistä poistetussa blogissa kutsuttu p,,,areiäksi,mikä kylläkin voisi loukkata vanhoja salolaisia.Blogikirjoituksen takana piilee kylläkin se totuus,että entiset ja nykyiset kaupungin päättäjät jo 1960-luvulta asti ovat antaneet kaupungin keskustan julkisivun muuttua luonnottomaksi modernin arkkitehtuurin kokeilukentäksi sekä ikeamaiseksi "lattapakkauskyläksi".
Vanhaa Saloa näkee vain vilaukselta hajanaisilla puutaloalueilla ja jopa vielä keskustassakin,minne grynderit ovat jo iskemässä purkukauhan kyntensä steriilien asuin-ja liiketalojen tieltä.
Kuvani saavat ehkä lukijat ja katselijat miettimään,mitä kansanperinnettä olemme yhteisvoimin tuhonneet,

Horninkatu
---------------
Keskityn aluksi itäkaupungin entisen Hornin kaupunginosan (nyk.Hermannin) kortteleiden ja Horninkadun tutkimiseen.Itse olin itäkauppalassa ja Hornin kortteleissa kasvanut papinpoika,jolla ei ollut paljoakaan asiaa itäiseen Muurlan tulliin,missä yleensä sai turpaansa.
 1913 Suomalaisuuden viikko Isosillalla by Juhart

Salon silta v.1953 joulukuussa
Uusi silta vihittiin 1951
Juhart 2010

Horninkadun kulma v.1954.
Kuva otettu HOPin pankin katolta
Klubi-neonvalomiehen vierestä
Juhart 2010

HOPin kulma n.1953

1943-Inkeriläisevakot HOPin kulmalla

1958 Sillankulma.Oikeassa kulmassa taksikoppi

Kuvakollaasi HOPin kulmasta 1900-2000.
Juhart 2011


Salonnen omistajan Kivimäen Taunon 1961 Ford Courier
Horninkadulla.Vastapuolella sillankulman pirssikoppi
Juhart 2010 thumbnail

Salon sillan ympäristö on muuttunut yli sadan vuoden aikana täysin tuntemattomaksi.
Horninkadun ja Helsingintien kulman kaksi vanhaa pankkirakennusta,joista vain entinen Salonnen rakennus on jäljellä,on muuttunut arkkitehtooniseksi 1970-luvun hirviöksi vanhan HOP:n pankin paikalla.Vanha 60-luvun vaihteessa remontoitu ns. Salonnen rakennus pohjautuu vielä vanhan pankkirakennuksen hirsirunkoon.Rakennuksen yläkerrassa oli Hornin baari,lyseolaisten mielipaikka,jota minäkin yhteiskoululaisena eli ei-lyseolaisena käytin salatupakointimestana.
HOPin rakennuksessa Helsingintien puolisessa päädyssä oli Vähäsillan kukkakauppa,jossa joulunalusviikolla olin kukkapakettitsupparina.Horninkadun puolella palveli Salokanteleen Salon Rautakauppa.
N.1962 Salon keskusta

N.1962 Itäkaupunki,tori ja Horninkatu

Sen vieressä ravintola Aikala palveli kauppalan janoisia.Ravitsemusliikeen ovella seisoi briljantiini- ja keskijakaustukkainen Aikalan portsari valikoimassa kunnollisia asiakkaita sisään. Aikalan vieressä oli Hidströmin kello-ja kultaliike,Hidströmit ja Hiisvirrat olivat samaa sukua ja Hiisvirralla oli vielä 50-luvulla kello-ja kultaliike Keskuksen talon Turuntien puolella toispualjokke (myöhemmin. Centrumin kulma).Kauppalassa oli monta kello-ja kultaliikettä 50-luvulla: Eino Jokisen liike Helsingintiellä Eino Heinon liikettä vastapäätä,Jokisen liikkeen vieressä samassa talossa oli myös Karjakunnan lihakauppa. Toinen lihakauppa Salon Liha oli taas Keskuksen talossa Salmenrannan puolisessa päässä Traktoauton kyljessä. Rummunlyöjänkadun ja Helsingintien kulmaa kutsuin kelloseppien kulmaksi,missä kellot tikittivät mennyttä aikaa.Vastatusten kulmassa seisoivat Pesosen ja Hiisvirran kelloseppäliikkeet.

1959 salora Bambi-matkaradiomainos

Sen kylläkin muistan,että sen naapurina oli ARSAn radio- ja TV-liike,jonka vitriinistä kävin kaupungin oman radio- ja televisiotehtaan Saloran vihollisen turkulaisen Asavision ruudusta katsomassa Lahden suurmäessä Kirjosen kultahyppyjä.
Pesosen naapurina taas oli Laakson Urheilukauppa ja Kastun leipomo.
Pesoselta sain ensimmäisen Leijona-rannekelloni,en muista kuinka monella kivellä,dazumal v.1958.



Salon silta n.1965

1939 Pesosen Kello-Kulta- ja Silmälasiliikkeen sekä Venhon
pyöräliikkeen mainokset. Niilo Venho myös 1960-luvulla Annankadulla myi
Skoda-autoja

Horninkadulla Hidströmin kultaliikkeen vieressä seisoi jo 50-luvulla Salon Kauppalan Säästöpankin rakennus kadunvarren korkeimpana pytinkinä.Sen viereen oli jo v.1931 vaihteessa rakennettu asuin- ja liiketalo,minkä alakerrassa oli mm. Salon Vanha Apteekki,Sylvi Lammervon naistenvaatekauppa ja muita kivijalkaliikkeitä.Sen viereen nousi lisäksi toinen kivitalo v.1938,missä oli Kannarin rouvan vaatekauppakin sekä myöhemmin 60-luvulla Turun Keskusautohalli,joka myi Volvoja.
Kauppalan Säästöpankin
toisessa kerroksessa oli pappilan hovihammaslääkäri Inkeri Linnan vastaanotto ja kidutuskammio. Rummunlyöjänkadun kulmassa seisoi vielä 50-luvulla matala yksikerroksinen Salon Säästöpankin talo,jota pankinjohtaja Pentti Saarnivaara piti.Sieltä sain ensimmäisen kahvallisen säästölippaani,mikä ruuvitaltalla myöhemmin meni rikki taskurahojen himossani.
Sama paikka torilla kuin alempana v.1938 otetussa kuvassa.
Tällä kertaa 1910-luvulla

Sekin talo purettiin korkeamman asuin- ja liiketalon tieltä.Säästöpankin lisäksi talon alakerrassa oli Kallion Lihakauppa.,josta kappalaiskaäitini osti pesueen lihatarpeet ja leikkeleet.Sen vieressä oli myös J.Hurstin hedelmäkauppa.Jalmari Hursti piti liikettä aiemmin Keskuksen talossa vastarannalla Helsingintiellä ja muistaakseni Jalmari palveli 20-30-luvulla Salon VPK:n palopäällikkönäkin.
1938.Salon torin linja-autoasema
.Näytillä Haapasalon 1938 Reo Safewagon-bussi ja
 1937 Chevrolet-onnikka.
Torin kulma palveli Shell-huoltoasemineen ja Matkahuoltoineen v.1953 saakka linja-autoasemana.
Taustalla vasemmalla Salon Kauppalan Säästöpankki  ja rapattu kivitalo,.minkä alakerrassa oli Salon Vanha Apteekki ja valmistumassa oikealla uusi kivitalo.
.

Salon torinsivua v1952 ja 2012
Juhart kuvakollaasi 2012

1970-luku-Värikuva keskustasta.Vasemmalla on
jo Keskuksen paikalle
v.1965 noussut Centrumin tavaratalo
ja Kaupunginhotelli

Säästöpankin Torikadun vastaisessa kulmassa vielä tänäänkin seisoo v.1905 valmistunut ns. Juho Pohjolan kulmatornien puutalo,jonka paikalle ollaan kaavailemassa liike- ja asuintaloa (kirjoitus v.2013).Kauan sekin rakennus sai elää ilman purkutuomiota.Rakennuksessa on pitkään vaikuttanut Toriterassi,mutta kauan sitä ennen sen paikalla on aina ollut jokin miestenvaateliike,välistä jopa halpakauppakin.1960-luvulla siinä oli Starckmanin vaateliike ja Pukimo-Karikin vielä 70-luvulla.Muistaakseni kiinteistön omisti Jännäri ja Kumppanit.Jännärin Mikkokin poikamiesvuosinaan asui sen yläkerrassa. Kiinteistön pihalle syysmarkkinoiden aikaan nousi aina ampumateltta.
Rakennuksen jatkeena oli ja vieläkin on matala yksikerroksinen kivijalkakauppakiinteistö.missä vuosien varrella omistajia on vaihtunut nousu- ja lamakausien mukaisesti. Ragnar Axelssonin taloustavarakauppa vaikutti pitkään talossa,minkä vitriinissä joulunalusviikoilla kävin kuolaamassa Märklin-pinoisrautatietä ja japanilaisia peltileluautoja.Äitikappalaiska osti Axelssonin sedältä ALU-keittiökattilasarjan ja isäkappalainen äidille uuden Bosch-sähkövatkaimen perheriitojen sovittamiseksi,kun ensin oli pistänyt koko papintilinsä turkulaiseen räätälintekemään kokopukuun.
Kuvakollaasi Salon torilta vuodelta 1952 ja 2012.
Vasemmalla soittolavan messinkipumppu  ja oikealla
presidenttivalittu Sauli Niinistö käsienpuristelussa.
Taustalla Horninkadun taloja Juhart 2012
1950-luvun loppupuoli
Lindenin kahvilabaari Horninkadulla


N.1957.Salon torin pysyvä ampumateltta,
mikä oltiin rakennettu korkeaan
lankkuaitaan.
Taustalla Poutasen Huonekaluliike

Axelssonin likkeestä poispäin oli Lydmanin baari,missä koulunuoriso ennen Hornin baaria vietti aikaansa pienen kuuden unssin cokispullon tai pienen kahvin ääressä. Jollen ihan väärin muista Salon Lihakin piti lihakaupaa sen vieressä tovin,ilmeisesti sen jälkeen,kun Keskus purettiin Salmenrannasta.
Samassa paikassa on ollut muitakin pikkuliikkeitä ja ruokakauppoja.
Kaupparakennuksen perässä seisoi pitkään kaksikerroksinen Poutasen huonekaluliike,josta pikkusiskoni saivat lastenhuoneen vuoteet ja pöydän.
Salon Leiriveikkojen ja entinen Poutasen Panu
Salon Lihan 1951 Fordson Thames
Juhart 2009 thumbnail
1953 Huberin vesijohtoliike ja Republic-kuormuri Horninkadun ja Raatihuoneenkadun kulmassa
Juhart 1995

Kauppias Poutaselta isäni Leiriveikot ostivat Panu-sisälaitamoottoriveneen,millä kävimme meripartiolaisina v.1962 kesällä aivan Norrtäljessä saakka.
Poutasen talon vieressä ja Raatihuoneenkadun kulmassa vaikutti aikoinaan myös Huberin vesijohtoliike.
Raatihuoneenkadun kulman toisella puolella oli pitkä puinen asuintalo ja rakennusmestari Hennon rapattu omakotitalo,Äitikappalaiska oli ihastunut tumman rakennusmestarin ruskeisiin silmiin.
Aivan kadun päässä Vähäjoen sillan kupeessa oli eläinlääkäri Hallbergin kaksikerroksinen puutalo.Olin Hallbergin Torstenin kaveri ja ihailin tämän Hannele-siskon komeita tutteja keskikoulun samalla luokalla.
Hallbergin talon vastapuolella vaikutti pitkään Vähäsillan kauppapuutarha ja sen vieressä rapattu kaksikerroksinen liikerakennus,missä Salpan potkupallolijat pitivät kokoontumistiloja.Rakennuksessa taisi olla kemikaliokin ja Osuusliike Tähkän myymälä..

1900-luvun alku.Vähäjoen silta ja Mallasjuomatehdas taustalla
Juhart 2009

Lagerströmin talo 1930-luvulla

Horninkadun pohjoispuolella eli Salonnen liiketalon vieressä vaikutti pitkään pitkä nikkarityylinen entinen Lagerströmin puutalo,missä oli oikea pihaan vievä puukaarinen porttikin.Sen takana oli insinööri ja autokatsastaja Laihon omistama funkistyylinen elokuvateatteri Kiva. Laihon rapattu omakotitalo samoin seisoi taaempana kinon vieressä.Laakso katsasti kadunvierustalla autoja,yleensä hylkäämällä kaikki itäautot joko hyppimällä niiden puskureilla,sörkkimällä niiden betonilla valettuja kynnyskoteloita ruuvitaltalla ja ajamalla korttelin ympäri niillä sivuladessa.



Elokuvateatteri Kiva Kiva-Pubina 70-luvulla

1960. Autokatsastusinsinööri Laiho katsastamassa IFA:a ja
piikkinokka-Mossea
Juhart 1995
Viimeiseksi Horninkadun joenpuolisella penkalla ainakin vuodesta 1939 tähän päivään asti on seissyt pirssitolppa ja myöhemmin pirssikoppi eli taksiasema.
Taksikopilla pikkukundina kävin kollaamassa kaikki jenkkitaksit jostain v.1954 lähtien.Jonossa oli Ford Customia ja Customlinea,Plymouth Cranbrookia ja Belvederä,Chevrolet Stylelinea ja Bel Airia,
Minulle sillankulman taksitolppa oli Amerikan Detroit pienoiskoossa.

1952 Sillankulman pirssikopilla.Sjöbergin Repen 1949 Plymouth Belvedere
Juhart 2010 thumbnail


1954 Linja-autoasema pirssikoppi.
Kyydinodottajat
Juhart 2004

1955 Pirssikopin pokkasakki ja rovasti
Juhart 2004

1965. Jäidenlähtö sillankulman pirssikopin kohdalla.Vanha aika eli Pobeda-taksi  liukumassa jäiden mukana.
Uusi MB 200D kuskin kanssa ventalla.
Juhart 2010

jatkuu..Kauppatori