Salon TB-asema 1940-luvun lopussa Turuntien ja Annankadun kulmassa. Juhart 2011 |
------------------------------------------------
Salolaiset bensiiniasemat 1920-1976
-------------------------------------------------
1915 Adler |
1920 Benz |
1916-20 Opel Six |
1910-30-lukujen bensiinipumppuja |
1922 Ford Model T Touring |
Salon kauppalan seudun ensimmäisiä autoja olivat Salon Seudun Autoteknillisen Yhdistyksen historiikin mukaan 1910-20 lukujen vaihteessa tohtori P.A. Koskenhovin 1915 Adler,Lauri Vuoren 1919 Opel,Eino Jokisen 1915 Daimler Benz ja kiikalalaisen Väinö Lundholmin 1922 T Ford.
Uskoisin kyllä,että Eino Jokisen 1920 Daimler Benz oli vain Benz-malli,koska Daimler ja Benz virallisesti fuusioituivat vasta v. 1926.Saksalaiset merkit näyttivät siis ensimmäisenä saapuneet kauppalan hiekkapäällysteisille kaduille,jotka rospuuttoaikana muuttuivat savivelliksi.Kauppalahan oli vanhaa merenpohjaa. Kunnanlääkäri ja lääketieteen tohtori Paavo Antero Koskehovi (k.1942) ajeli poikkeavasti saksalaisella Adlerilla,vaikka oli praktikoinut lääkärinä Amerikassa. Kiikalainen Lundholm ilmeisesti kävi tankkaamassa Kiikalasta T Fordiaan kauppalassa.
Kelloseppä Eino Jokinen taas oli aloittanut uransa Pesosen kello-ja kultaliikkessä v.1923 ja osti ilmeisesti käytetyn Benzin..Myöhemmin hän avasi kelloliikkeensä ns. Nordlinin kauppatalon siivessä silloisen Aleksanterinkadun eli nykyisen Asemakadun varrella.
Nobel Standardin ensimmäinen Salon bensiinikauppias Lauri Vuori ajeli 1919-mallista Opeliaan v.1920 tankkaamalla omasta mittaristaan Rekord-bensiiniä..Uskottavaa oli,että kaikki nämä autonomistajat kauppias Vuorta lukuunottamatta kävivät tankkaamansa biilinsä kauppalan myös käsikäyttöisestä Shellin bensapumpusta,mikä seisoi Salon Kauppaosakeyhtiön pihamakasiinin edessä.
Shell-merkki oli saapunut maahan v.1918.
Kauppa Oy oli puhtaasti talous- ja rautakauppa,mistä myös maalaisisännät saivat ostaa melkein kaikkea tarpeisiinsa rehun sekä hevosvaljaiden väliltä.Itse muistan vielä 50-luvulta makasiinin edessä seisseen hevospuominkin. Kauppalan autoistuessa Kauppa Oy siten oli ehkä ensimmäinen bensiinin myyjä alueella ennen Vuorta, Makasiinin varastosta sai muitakin polttoaineita,kuten valopetroolia "omaan astiaan".Maitokaupoistakin myös pitkään ostettiin irtomaitoa "omaan astiaan".
Salon kauppa Oy:n henkilökunta .1951 |
Silloin 50-luvun puolivälissä kyllä myytiin jo kauppalassa valmistettuja Saloran matkaradioitakin,mutta äitipastorska ei suostunut sellaisen humputuksen hankkimiseen,koska papinpalkka meni viisipäisen pesieen vaatettamiseen ja syöttämiseen)
Kauppa Oy:ssä korjattiin autonlasejakin ja sinne oltiin ostettu jo vuosisadan alkukymmenillä lasitahkokin.
Lasijauho myytiin Kiikalan Johannislundin lasitehtaalle,jonka valmistamat lääkepullot päätyivät kauppalan apteekin hyllylle Keskuksen talossa. Kierrätys ei ole siis mikään täysin uusi käsite.
Shell-merkki oli tullut Suomeen v.1918 ja Nobel-Standardin (Esson) ensimmäinen bensiinimyyntikioski oltiin avattu Helsingin Hietalahden torilla v.1921.Nobel-Standard myi Masutin Rekord-bensiiniä.1923. Shell oli alkujaan Hollannissa perustettu öljy-yhtiö ja Nobelit tekivät itsensä rikkaiksi Venäjän Mustanmeren rantojen Bakun öljylähteistä.
Turussa avattiin Masutin "bentsiini-ja voiteluaineiden" ensimmäinen myyntipiste Turun Yliopistonkadulle, Sitä ennen bensiiniä myytiin myös työntökärryistä.
BK eli Bensiinien Kuluttajat Oy myivät vielä 30-luvulla polttoainetta tällä tavalla. 1900-luvun vaihteessa bensiiniä myytiin vielä apteekeissa ennen automobiiliaikaa.
Shell-merkki oli tullut Suomeen v.1918 ja Nobel-Standardin (Esson) ensimmäinen bensiinimyyntikioski oltiin avattu Helsingin Hietalahden torilla v.1921.Nobel-Standard myi Masutin Rekord-bensiiniä.1923. Shell oli alkujaan Hollannissa perustettu öljy-yhtiö ja Nobelit tekivät itsensä rikkaiksi Venäjän Mustanmeren rantojen Bakun öljylähteistä.
Turussa avattiin Masutin "bentsiini-ja voiteluaineiden" ensimmäinen myyntipiste Turun Yliopistonkadulle, Sitä ennen bensiiniä myytiin myös työntökärryistä.
BK eli Bensiinien Kuluttajat Oy myivät vielä 30-luvulla polttoainetta tällä tavalla. 1900-luvun vaihteessa bensiiniä myytiin vielä apteekeissa ennen automobiiliaikaa.
1930-luku BK:n myyntikärry |
Ilmeisesti Salon kauppalan ensimmäinen huoltoasema oli Nobel-Standardin myyntipiste länsikauppalassa Läntisen Siltakadun (Turuntien) ja Perttelinkadun kulmassa.Silloin Perttelinkatua kutsuttiin Perttelin tulliksi.
Myyntipisteen ja korjaamon pystytti v. 1927 kauppias Evert Perko.Tasakattoisen huoltamorakennuksen arkkitehtuuri bensiinipumppupihan lippakatoksin ja nelikanttisin pylväin muistutti paljolti sen ajan amerikkalaisia "House with canopy and flat roof gasoline station"-malleja. Aseman tontti risteyksessä oli muodoltaan kapea kakunviipale,mikä teki rakennuksesta erikoisen näköisen. V.1930 sitä vastapäätä valmistui nykyisen Koskisen kulman klassistyylinen rapattu liiketalo,mihin Salon Automyynti Oy avasi Ford-myymälänsä.
Nobel-Standardin kilpailijan Gulfin yksi myyntipiste sijaitsi 1950-60 luvuilla Helsingintiellä,missä Mäki-Auto (Mäki ja Poika) myi Wartburgia.Itse otin osaa Mäki-Auton poikien piirustuskilpailuun v.1957 Wartburgista ja pääsin toiselle sijalle,mikä tietysti suututti,luultuani olevani kauppalan paras autonpiirtäjä.
Toinen Gulf-mittarikenttä sijaitsi Vilhonkadun ja Annankadun kulmassa SSO:n traktorikorjaamon pihalla.V.1972 Gulf hävisi Suomen markkinoilta,mutta onneksi on nykyään palaamassa katu-ja tiekuvaan,joskin erikoisessa amerikkalais-intialaisessa fuusiossa.
1940-luvun lopulla Gulf Oil-öljy-yhtiö laajensi kansainvälistä bensiini-voiteluöljymyyntiketjutoimintaansa Euroopassakin ja uskoisin Salon Perttelintullin asemankin saaneen oranssisen ja pyöreän Gulf-kilpensä katolleen ennen sotaa. Evert Perkon Nobel Standardin jakelupiste siirtyi pojanpojan Esko Fribegin uudelle funkkisasemalle itäkauppalan Oskarinkadun ja Helsingintien kulmatontille v.1934,jolloin maahan nousi saman tyylisiä funktionaalisia korjaamo-huoltamorakennuksia.Esso-merkki oltiin virallisesti otettiin käyttöön 1939,mutta vasta 1952 huoltamologot vaihtuivat Essoksi.
V.1930 Marut Oy muuttui Shelliksi ja v.1937 Gulf osti Suomen Nafta Oy:n tulemalla Esson ja Shellin perästä kolmanneksi maan suuremmaksi polttoainemerkiksi.
V.1933 Essolla (Nobel Standard) oli Suomessa yhteensä 39 huoltoasemaa ja Nobel Standardilla oli jopa Salossa yksi sisämaan varasto
Oskarinkadun kulman Esson funkkistyylinen,kaksikerroksisen pakkilaatikkomaisen asema- ja asuinrakennuksen laajaa mittaripihaa ei suojannut edes mikään katos,tankkauksien tapahtuessa sään armoilla. Yhden nelikanttisen,vaikkakin pienemmän funkkisasuintalon oli rakennuttanut Vähäjoen rantaan insinööri Syvähuoko samoin v.1934.
Sota-aikana öljyn tuonti ohjattiin Petsamon Liinahamariin,minne rakennettiin oma tuontivarasto. Nobel Standard omisti 40 % prosenttia Oy Petsamom Öljy AB:n osakkeista.Öljy kuljetettiin rekka-autoilla Liinahamarista Rovaniemelle ja sieltä rautateitse etelään.
Talvisodan aattona Suomessa myi bensiini- ja öljytuotteita 6 riitaista yritystä:
-Shell
-Nobel Standard
-Gulf
-Suomen Petrooli
-Trustivapaa Bensiini (TB)
-Suomalainen BK eli Bensiinin Kuluttajat
V.1942 kaikki öljy-yhtiöt laitettiin valtion hallintaan.
Sodan jälkeen v.1949 öljyn säännöstely päättyi ja kaksi vuotta aiemmin v.1947 Sörnäisten öljytehtaan rasvasekoittamo-osasto aloitti toimintansa.
V. 1956 Esso ensiesitteli Esso Extra Motor Oilin ja Akulta-kaasuöljyn,Samana vuonna automatkailun tullessa suosituksi Pariisin Esso Touring Servicen kautta suomalaisille asemille tulivat autokartat.
1950-.luvun alussa omistusasemista Essolla siirryttiin dealer-pohjalle ja v.1952 Esso Dealer r.y. perustettiin.
V.1946 Naantalin Tupavuoren öljynjalostuslaitos aloitti toimintansa yhdellä säiliöllä ja v.1948 Neste Oy tuli kaupparekisteriin. V.1957 Suomen ensimmäinen öljyjalostamo perustettiin Naantaliin,ulkomaisten öljy-yhtiöiden yrittäessä kaataa eduskunnan päätöksen ja onnistumatta. Neste Oy:n pääosakkaina olivat Oy Alko Ab ja Suomen valtio.Maahan alkoi virtaamaan neuvostoliittolainen öljy,Esson,Shellin ja Gulfin tuontilisenssien jäätyä evätyiksi,jolloin kolme suurta monikansallista merkkiä joutuivat jakamaan bensiinipumpuistaan neuvostoliittolaista ja romanialaista bensiiniä.
Myyntipisteen ja korjaamon pystytti v. 1927 kauppias Evert Perko.Tasakattoisen huoltamorakennuksen arkkitehtuuri bensiinipumppupihan lippakatoksin ja nelikanttisin pylväin muistutti paljolti sen ajan amerikkalaisia "House with canopy and flat roof gasoline station"-malleja. Aseman tontti risteyksessä oli muodoltaan kapea kakunviipale,mikä teki rakennuksesta erikoisen näköisen. V.1930 sitä vastapäätä valmistui nykyisen Koskisen kulman klassistyylinen rapattu liiketalo,mihin Salon Automyynti Oy avasi Ford-myymälänsä.
Nobel-Standardin kilpailijan Gulfin yksi myyntipiste sijaitsi 1950-60 luvuilla Helsingintiellä,missä Mäki-Auto (Mäki ja Poika) myi Wartburgia.Itse otin osaa Mäki-Auton poikien piirustuskilpailuun v.1957 Wartburgista ja pääsin toiselle sijalle,mikä tietysti suututti,luultuani olevani kauppalan paras autonpiirtäjä.
Toinen Gulf-mittarikenttä sijaitsi Vilhonkadun ja Annankadun kulmassa SSO:n traktorikorjaamon pihalla.V.1972 Gulf hävisi Suomen markkinoilta,mutta onneksi on nykyään palaamassa katu-ja tiekuvaan,joskin erikoisessa amerikkalais-intialaisessa fuusiossa.
1936 Salon Automyynti Oy:n Ford-traktoriesittely nykyis- sessä Koskisen kulmassa.Kiikkeen ikkunasta peilaa Nobel Standardin pumppukupoli. Juhart 2011 |
1952,Entinen Nobel Standard-asema Gulfin asemana Juhart 2011. |
Amerikkalainen Gulf-asema 1920-luvulla |
1950-luku.Gulf-tuotteita ja öljynvaihtomainos |
1940-luvun lopulla Gulf Oil-öljy-yhtiö laajensi kansainvälistä bensiini-voiteluöljymyyntiketjutoimintaansa Euroopassakin ja uskoisin Salon Perttelintullin asemankin saaneen oranssisen ja pyöreän Gulf-kilpensä katolleen ennen sotaa. Evert Perkon Nobel Standardin jakelupiste siirtyi pojanpojan Esko Fribegin uudelle funkkisasemalle itäkauppalan Oskarinkadun ja Helsingintien kulmatontille v.1934,jolloin maahan nousi saman tyylisiä funktionaalisia korjaamo-huoltamorakennuksia.Esso-merkki oltiin virallisesti otettiin käyttöön 1939,mutta vasta 1952 huoltamologot vaihtuivat Essoksi.
V.1930 Marut Oy muuttui Shelliksi ja v.1937 Gulf osti Suomen Nafta Oy:n tulemalla Esson ja Shellin perästä kolmanneksi maan suuremmaksi polttoainemerkiksi.
V.1933 Essolla (Nobel Standard) oli Suomessa yhteensä 39 huoltoasemaa ja Nobel Standardilla oli jopa Salossa yksi sisämaan varasto
Oskarinkadun kulman Esson funkkistyylinen,kaksikerroksisen pakkilaatikkomaisen asema- ja asuinrakennuksen laajaa mittaripihaa ei suojannut edes mikään katos,tankkauksien tapahtuessa sään armoilla. Yhden nelikanttisen,vaikkakin pienemmän funkkisasuintalon oli rakennuttanut Vähäjoen rantaan insinööri Syvähuoko samoin v.1934.
Sota-aikana öljyn tuonti ohjattiin Petsamon Liinahamariin,minne rakennettiin oma tuontivarasto. Nobel Standard omisti 40 % prosenttia Oy Petsamom Öljy AB:n osakkeista.Öljy kuljetettiin rekka-autoilla Liinahamarista Rovaniemelle ja sieltä rautateitse etelään.
Talvisodan aattona Suomessa myi bensiini- ja öljytuotteita 6 riitaista yritystä:
-Shell
-Nobel Standard
-Gulf
-Suomen Petrooli
-Trustivapaa Bensiini (TB)
-Suomalainen BK eli Bensiinin Kuluttajat
V.1942 kaikki öljy-yhtiöt laitettiin valtion hallintaan.
Sodan jälkeen v.1949 öljyn säännöstely päättyi ja kaksi vuotta aiemmin v.1947 Sörnäisten öljytehtaan rasvasekoittamo-osasto aloitti toimintansa.
V. 1956 Esso ensiesitteli Esso Extra Motor Oilin ja Akulta-kaasuöljyn,Samana vuonna automatkailun tullessa suosituksi Pariisin Esso Touring Servicen kautta suomalaisille asemille tulivat autokartat.
1950-.luvun alussa omistusasemista Essolla siirryttiin dealer-pohjalle ja v.1952 Esso Dealer r.y. perustettiin.
1939 AK:n autokartta |
1952 Esson olympiavuoden autokartta |
1957 Esson autoilukartta |
V.1968 Oy Neste Ab oli pohjoismaiden suurin öljynjalostaja.
Esko Fribergin poika Ilppo jatkoi Esso-perinnettä Turuntien huoltoasemalla Finnflaren tehtaan ja Lydmanin Leipomon välisellä tontilla viime vuoden loppuun saakka.Ilppo oli aloittanut isänsä Helsingintien Essolla jo v.1957 huoltamomiehenä. Esko Friberg kuului isäni v. 1949 perustaman Salon Leiriveikkojen partiolippukunnan vanheimpainneuvostoon jo alusta asti.
Hänen huoltoasemansa oli poistettu kaupparekisteristä 26.05.1979.
Silloin tiikerinhäntä lopulta hävisi bensatankkiin,vaikka 1960-luvun lopulla Sarparannan Mauri ajeli 1948-mallisella Austin 16:ta,minkä antennissa heilui oravanhäntä.Maurin punaiseksi maalatun ja isonnetun takalasisen Austinin kyljessä oli lateksilla kirjoitettu kiesin lempinimi Mäystin.
Silloin ei annettu mitään armoa nykymittapuun keräilyautoille.
Ensimmäisen Shell-huoltoaseman perusti kauppatorin kylkeen vuonna 1931Salon Rautakaupan omistaja Salokannel silloisen linja-autoaseman kylkeen.Mittariesta myytin jopa eestiläistä bensiiniä.Varsinainen linja-autoasema käsitti muutaman puulaiturin.V.1938 Matkahuolto Oy:n toimesta asemaan tehtiin laajennus.Huoltamorakennus jäljitteli amerikkalaista "House with canopy and hipped roor gasoline station"-arkkitehtuuria (harjakattoasema).Samanaikaisesti maan muuut Shell-huoltamot seurasivat viipurilaisen kaupunginarkkitehdin Uno Ullbergin suunnittelemia funkkistyylisiä asemia Viipurissa ja Sortavalassa.V.1929 Viipurin asemakaava-arkkitehti (1911.37) Otto-Iivari Meurman suunnitteli klassista tyyliä edustavan Viipurin Shell-aseman rautatientorille, V.1932 Viipurin linja-autoasemalle rakennettiin funkkistyylinen BK-asema.
1940-luvun lopulla Salon tori-Shellin omistajaksi tuli V.Lundelin.
V.1953 valmistui Vilhonkadulle uusi linja-autoasema suuren kädenväännön tuloksena.Kauppala ja Matkahuolto Oy jakoivat omistusuhteet. V. Lundelinin kauppatorin Shell jatkoi toimintaansa vielä 60-luvun vaihteeseen,jolloin asema purettiin "pilaamasta maisemaa".Kaupungin johto v.1960 kaupungiksi kastamisen jälkeen puhdisti torin ympäristöä muistakin funktionaalis-klassisista taidetöistä kuten toripuiston soittolavasta.
Lundelinin Kirkkokadun Pikku-Shell samoin sai purkutuomion v.1966 uuden seurakuntatalon laajennuksen alta. Shell myi ICA-nakutusta vähentävää 93-oktaanista bensiiniä Suomessa ja Norjassa ja ACI;na taas vasenkätisessä Ruotsissa.
Gulf myi taas 93:sta No-Nox:ina
Pappilan takana kelloseppä Kukkosen tontilla seisoi 50-luvulla Lundelinin ns. Pikku-Shell-kioski,jonka touhuja seurailin ja nuuskin.Asema oli pieni lipallinen kioskimyymälä,minkä tontilla oli parisen farmaritankkia ja rykelmä öljy-sekä polttoainetynnyreitä.Minua kiehtoivat huumaavasti mittarikentältä lähtevä bensiinin,voiteluaineiden ja konerasvojen hajut.Aseman hiekkapihalla oli puusta tehty rasvausramppikin,jonka alla rasvari ruikki vaseliinia rasvapumpulla kyrmyselkä-Fordien alustojen kymmeniin voitelunippoihin.
Lundelinin tori-Shellillä oli oikeat pesu- ja huolto-osastot rasvamonttuineen. Pikku-Shellin piha oli mustunut rasvoista ja öljyistä eikä silloin kukaan osannut huomauttaa aseman fossiilijätteiden luonnon tuhoamisesta.Pikkukirkkoon menevät pyhäkouluopettajat kyllä ohimennessään nyrpistivät hienoja neniään aseman aromeista. Kirkkokadun koivutkin näyttivät kasvavan ympäristöhaitoista huolimatta vesoista tuuheiksi rautukoivuiksi eri vuosina otettujen ilmakuvien perusteella.
1960-luvun vaihteessa Turuntien päähän Alangon rouvan Pika-Pala-baarin ja puiston väliselle tontille nousi V.Lundelinin uusi Shell-asema,mikä rakennustyyliltään oli puhdasta 50-lukua..Aseman ohi kuljin tuhansia kertoja isän sotapyörällä ja jalkaisin uuteen yhteiskouluun (Nykyinen Laurin lukio) Venemestarinkadulle. Samoihin aikoihin Turuntien toiselle puolelle nousi Automyynnin uusi Ford-myymälä- ja korjaamorakennus sekä ylemmäksi uuden Turuntien varteen Saloran uusi Radio- ja televisiotehdas..
1960-80-luvuilla Turuntiellä Mariankadun risteyksessä seisoi vastatusten 3 bensiiniasemaa: Shell,Teboil ja Esso.
Trustivapaa Bensiinin eli TB:n huoltoaseman piti Einar Helander (GM:n edustus) Salossa 1950-luvulta asti Turuntiellä.
Arkkitehtoonisesti se näytti amerikkalaiselta "Oblong Box with Drum"-asemalta (pitkä suorakaiteen muotoinen ja kulmasta pyöristetty) eikä miltään venäläisen arkkitehdin Konelan ja Oulun ja Malmin lentokenttien edustalla seisovilta rumilta lasikattoisilta "ilmanvalvontahalleilta". Konelahan edusti ja toi maahan venäläistä Volgaa,Zimiä ja Moskvitshiä.
Asema oli venäläisjuuristaan huolimatta amerikkalainen rapattu asema sinisin koristeraidoin.Samanlainen asema oli Turussa Kaskentien varressa,joten Teboililla piti olla yhteinen arkkitehti.
Suomessa ollaan paljon puhuttu Trustivapaan Bensiinin tahallisesta ja tarkoituksenmukaisesta Suomen miehittämisestä,kun ensimmäinen toveri Stalinin yritys meni mönkään sotilaallisessa valtauksessa.
Helanderin seman viereisessä kerrostalossa avattiin 1960-luvulla Taljan ravintola,jota salolaiset kutsuivat liikenneravintolaksi maankuulun lasten liikenneneuvolan Taljan mukaan. Jokainen 50-luvulla kasvanut kakara muistaa Taljan liikennelaulun "katso ensin vasemmalle,sitten oikealle.."
Helanderin Einari katseli sosdemina ensin vasemmalle.
Muistan hyvin vielä entisen partiopoikakaverini Helanderin Sepon,jonka isä Einar johti GM:n edustusta ja Teboilin asemaa.Einari Helanderin ensimmäinen GM:n brittiauto oli musta 1952-mallinen Vauxhall Velox.
Eräs itseäni vuoden tai pari vanhempi kaverini oli saanut kortin minua aikaisemmin (minä v.1966) ja hänen kyydissä poikaporukassa liu'uttiin Turuntietä ja Helsingintietä kartsa-ajossa hänen pappansa kuusisylinterisellä 1964-mallisella Vauxhall Veloxilla.
Kaverillani nimeltään Lasse oli erittäin raskas kaasujalka ja Halikon suoralla "Voksholli" reippaasti ylitti nopeusrajoituksen.
Kaveristani myöhemin tuli 70-luvulla Talmu-Tuotteen päällikkö ja muistan tehdaskäynniltä hänen hoitaneen jotain tuotantopäällikön vakanssia.Jouduin Saloran TV-tehtaan laadunvalvonnasta oman esimieheni kanssa vierailemassa Talmulla,mikä alihankkijana valmisti muovisia TV-koteloita,joihin "ultraäänellä vingutettiin" puuviilun tapaista foliopintaa .1970-luvulla kaikki Saloran alihankkijoina toimineet puukotelon valmistajat olivat menossa konkkaan muovikoteloiden tullessa markkinoille japanilaisen Sonyn esimerkillä.Toisaalta nurinkäteisesti yritettiin saada muovikotelo näyttämään puiselta.
Einar Helander taas ajoi pitkään 80-luvulle saakka tummanpunaisella 1966-mallisella Chevrolet Corvair Monza neliovihardtopilla.
1960-luvulla vaikutti toinenkin TB-asema Salossa Helsingintien vasemmalla puolella ennen Muurlan tullin Salon Seudun Osuuskaupan sivuliikettä.
Muistaakseni naapurissa sijaitsi Enolan baari.
Huoltamoa on pitänyt entinen keskikoululuokkakaverini Känkäsen Esko,joka ajoi ralliakin Escorteilla.
Eskon muistan senaikaisesta talvitikkitakista,minkä rinnuksessa hänellä oli Salon Urheiluautoilijoiden sekä Scuderia Räppärit-merkit.Muistaakseni Kivimäen "Kiiki" eli Ilkka,kuuluisa salolainen Monte Carlon ajojen ja Alfa Romeo-tallin Markku Alenin kartturi samoin oli kummankin, Salon Urheiluautoilijoiden ja Scuderia Räppäreiden ensimmäisiä jäseniä.
Esson,Shellin,Gulfin ja Teboilin lisäksi Salossa viihtyi lyhyen ajan Fuel-asema Kirkkokadun ja Helsingintien kulmassa 60-luvulla.Kulmatontilla oli sitä ennen pienoisgolfrata. 1970-luvun vaihteessa Suomen BP-Petko Oy pystytti tontille viherkeltaisen diileri-moduuliaseman pesuin ja huolloin.Parisen vuotta se oli Martinin asema,kunnes siskonmieheni Eero Varis tuli Huoltamon diileriksi eli v.1971.Itsekin olin asemalla bensapoikana opiskelujen välissä.Bensaostoista tankkaajat ansaitsivat BP:n bonus-taidelaseja,joidenka takia moni liikennevaloihin jäänyt kävi kiertämässä mittarin kautta täydennyksellä.
Viimeisenä ja hännänpäänä Helsingintien varressa palveli 1960-luvulla K.Laaksosen Salon Union-asema,jonka jälkeen Helsingintie nousi Tupurinmäkeen.Asemarakennus kahviloineen oli yksikerroksinen 60-luvun moduulelementtituote,mutta viihtyisä amerikkalismallinen huoltamo,minkä palvelu oli erinomaista.
Huoltamobaarit ja-kahvilathan kokosivat ihmisiä yhteen maalla sekä kaupungeissa paremmin kuin rovasti sunnuntaijumalanpalvelukseen.Monessa kahden traktorin syrjäkylässä moderni huoltamo baareineen toi "maailman" eli kaupungin syrjäraitin varteen,missä sai parannella sitä maailmaa tai huokailla maailman menoa kahvikupin ääressä.Huoltamot olivat parempia sosiaalisia terapeutteja kuin mielenterveysasemat.
Myöhemmin huoltamokuppiloista tulikin keskikaljabaareja ja lopulta miehittämättömiä marketteja,joista sai ostaa seteliautomaatista jopa bensaa..
Salolaisia korjaamoalan yrittäjiä
-------------------------------------------
Salolainen autokorjaamoala oli aloittanut jo ennen vuosisadan vaihdetta v.1895 perustetulla Alhomäen konepajalla ilmeisesti jo 1910-luvulla (johtaja Mäkinen). v.1917 avattiin Mäkisen korjaamo,josta myöhemmin tuli Vannen konepaja.En ole varma oliko kyseessä sama johtaja Mäkinen kummassakin yrityksessä. 1930-luvulla lisäksi Jaakko I. Lehtisen korjaamossa koottin Hudson- ja Essex-autoja,jotka oltiin toimitettu puulaatikoissa.Kokoamisaikakohta CKD (Completely Knocked Down)-osista tapahtui 1930-luvuna alussa vuoteen 1932,jolloin Essex-merkki lakkautettiin uuden Terraplane-mallin tieltä, Kirjakauppias Arlinilla kyllä hyvin oli voinut olla Lehtisen korjaamolla kasattu 1931-mallinen Essexistä uusittu Terraplane.
Myöhemmin korjaamo palveli ja edusti GM-merkkejä.
1939 Aaltosen kumikorjaamo aloitti toimintansa.
Itse muistan 50-luvulta Salon Kumivulkaamo A.Elorannan (myöhemmin Virtanen Et Eloranta) Esterinkadun alun kujan päästä ja kumukorjaamon peltisen Michelin-miehen.
Kauppalassa oli muutama alustahuoltoyritystä.koska silloisten autojen kymmenien nippelien rasvaukseen tarvittiin rasvaria.
Lisäksi Salossa vaikutti Salon Autokoritehdas Oy,jonka muistan valmistaneen erikoisia Fordin (1937-39) henkilöautoista muokattuja avolava-autoja.
V.1939 Salon Automyynti oli kehittelemässä kuorma-autoihin tarkoitettua Salo-puukaasutinta.Frans Koskenmäki ja teknikko Lauri Junnila olivat laitteen alkusuunnittelijoina.Tuotanto kyllä alkoi vasta välirauhan jälkeen v.1941.
Sodan päätyttyä laitteen jatkokehitystä teki mm. Allan Kiviranta,vaikka ongelmana oli ollut vedenmuodostus.
1950-luku Turuntie.Vasemmassa alareunassa Gulf-asema,entinen Nobel-Standard ja vieressä Perkon liiketalo. |
Salon itäkaupunki n. v. 1962 Punainen rengas Fribergin Turuntien Esso. Keskimmäinen keltainen rengas: Fuel ja BP. Oikeanpuolinen keltainen rengas: Lundelinin pikku-Shell. |
Hänen huoltoasemansa oli poistettu kaupparekisteristä 26.05.1979.
Silloin tiikerinhäntä lopulta hävisi bensatankkiin,vaikka 1960-luvun lopulla Sarparannan Mauri ajeli 1948-mallisella Austin 16:ta,minkä antennissa heilui oravanhäntä.Maurin punaiseksi maalatun ja isonnetun takalasisen Austinin kyljessä oli lateksilla kirjoitettu kiesin lempinimi Mäystin.
Silloin ei annettu mitään armoa nykymittapuun keräilyautoille.
1940-luvun lopulla Salon tori-Shellin omistajaksi tuli V.Lundelin.
Shell-leluasema |
Matchbox-Mobilgas-mittarit ja tankkiauto |
1957 Norjalainen Shell ICA-mainos |
Mieheni on SuperMies.1960-luku |
V.1953 valmistui Vilhonkadulle uusi linja-autoasema suuren kädenväännön tuloksena.Kauppala ja Matkahuolto Oy jakoivat omistusuhteet. V. Lundelinin kauppatorin Shell jatkoi toimintaansa vielä 60-luvun vaihteeseen,jolloin asema purettiin "pilaamasta maisemaa".Kaupungin johto v.1960 kaupungiksi kastamisen jälkeen puhdisti torin ympäristöä muistakin funktionaalis-klassisista taidetöistä kuten toripuiston soittolavasta.
Lundelinin Kirkkokadun Pikku-Shell samoin sai purkutuomion v.1966 uuden seurakuntatalon laajennuksen alta. Shell myi ICA-nakutusta vähentävää 93-oktaanista bensiiniä Suomessa ja Norjassa ja ACI;na taas vasenkätisessä Ruotsissa.
Gulf myi taas 93:sta No-Nox:ina
Lundelinin Kirkkokadun Shell |
Lundelinin linja-autoaseman Shell |
LInja-autoasema ja Lundelinin Shell |
Lundelinin Shell-aseman Oy Matkahuollon laajennus v.1938 |
1910-1930 teksasilaisia House with canopy-huoltoasemamalleja. Lundelinin Shell vaikuttaa paljolti House with canopy and hipped roof-asemaa |
1951 Salon linja-autoaseman Shell |
1938 elokuu.Salon 50-vuotisjuhlat soittolavan edessä toripuistoissa |
Pappilan takana kelloseppä Kukkosen tontilla seisoi 50-luvulla Lundelinin ns. Pikku-Shell-kioski,jonka touhuja seurailin ja nuuskin.Asema oli pieni lipallinen kioskimyymälä,minkä tontilla oli parisen farmaritankkia ja rykelmä öljy-sekä polttoainetynnyreitä.Minua kiehtoivat huumaavasti mittarikentältä lähtevä bensiinin,voiteluaineiden ja konerasvojen hajut.Aseman hiekkapihalla oli puusta tehty rasvausramppikin,jonka alla rasvari ruikki vaseliinia rasvapumpulla kyrmyselkä-Fordien alustojen kymmeniin voitelunippoihin.
Lundelinin tori-Shellillä oli oikeat pesu- ja huolto-osastot rasvamonttuineen. Pikku-Shellin piha oli mustunut rasvoista ja öljyistä eikä silloin kukaan osannut huomauttaa aseman fossiilijätteiden luonnon tuhoamisesta.Pikkukirkkoon menevät pyhäkouluopettajat kyllä ohimennessään nyrpistivät hienoja neniään aseman aromeista. Kirkkokadun koivutkin näyttivät kasvavan ympäristöhaitoista huolimatta vesoista tuuheiksi rautukoivuiksi eri vuosina otettujen ilmakuvien perusteella.
1960-luvun vaihteessa Turuntien päähän Alangon rouvan Pika-Pala-baarin ja puiston väliselle tontille nousi V.Lundelinin uusi Shell-asema,mikä rakennustyyliltään oli puhdasta 50-lukua..Aseman ohi kuljin tuhansia kertoja isän sotapyörällä ja jalkaisin uuteen yhteiskouluun (Nykyinen Laurin lukio) Venemestarinkadulle. Samoihin aikoihin Turuntien toiselle puolelle nousi Automyynnin uusi Ford-myymälä- ja korjaamorakennus sekä ylemmäksi uuden Turuntien varteen Saloran uusi Radio- ja televisiotehdas..
1960-80-luvuilla Turuntiellä Mariankadun risteyksessä seisoi vastatusten 3 bensiiniasemaa: Shell,Teboil ja Esso.
1960-luvun alku.Oikealla Saloran tehdas,sen takana Automyynti ja vastapuolella risteyksen takana vasemmalla Shell-asema |
Arkkitehtoonisesti se näytti amerikkalaiselta "Oblong Box with Drum"-asemalta (pitkä suorakaiteen muotoinen ja kulmasta pyöristetty) eikä miltään venäläisen arkkitehdin Konelan ja Oulun ja Malmin lentokenttien edustalla seisovilta rumilta lasikattoisilta "ilmanvalvontahalleilta". Konelahan edusti ja toi maahan venäläistä Volgaa,Zimiä ja Moskvitshiä.
Asema oli venäläisjuuristaan huolimatta amerikkalainen rapattu asema sinisin koristeraidoin.Samanlainen asema oli Turussa Kaskentien varressa,joten Teboililla piti olla yhteinen arkkitehti.
1950-luku.Turun Kaskentien TB |
Suomessa ollaan paljon puhuttu Trustivapaan Bensiinin tahallisesta ja tarkoituksenmukaisesta Suomen miehittämisestä,kun ensimmäinen toveri Stalinin yritys meni mönkään sotilaallisessa valtauksessa.
Helanderin seman viereisessä kerrostalossa avattiin 1960-luvulla Taljan ravintola,jota salolaiset kutsuivat liikenneravintolaksi maankuulun lasten liikenneneuvolan Taljan mukaan. Jokainen 50-luvulla kasvanut kakara muistaa Taljan liikennelaulun "katso ensin vasemmalle,sitten oikealle.."
Helanderin Einari katseli sosdemina ensin vasemmalle.
Vasemmalla alhaalla amerikkalainen Oblong Box with Drum-tyyppinen Mobiloil- asema. (Suorakaiteen muotoinen ja kulmista pyöristetty rakennus) |
Helanderin TB Turuntiellä Juhart 2011 |
1958 Vauxhall Velox Helanderin TB:llä Enlarged thumbnail Juhart 2010 |
1980-luku.Teboil-mainos |
Eräs itseäni vuoden tai pari vanhempi kaverini oli saanut kortin minua aikaisemmin (minä v.1966) ja hänen kyydissä poikaporukassa liu'uttiin Turuntietä ja Helsingintietä kartsa-ajossa hänen pappansa kuusisylinterisellä 1964-mallisella Vauxhall Veloxilla.
Kaverillani nimeltään Lasse oli erittäin raskas kaasujalka ja Halikon suoralla "Voksholli" reippaasti ylitti nopeusrajoituksen.
Kaveristani myöhemin tuli 70-luvulla Talmu-Tuotteen päällikkö ja muistan tehdaskäynniltä hänen hoitaneen jotain tuotantopäällikön vakanssia.Jouduin Saloran TV-tehtaan laadunvalvonnasta oman esimieheni kanssa vierailemassa Talmulla,mikä alihankkijana valmisti muovisia TV-koteloita,joihin "ultraäänellä vingutettiin" puuviilun tapaista foliopintaa .1970-luvulla kaikki Saloran alihankkijoina toimineet puukotelon valmistajat olivat menossa konkkaan muovikoteloiden tullessa markkinoille japanilaisen Sonyn esimerkillä.Toisaalta nurinkäteisesti yritettiin saada muovikotelo näyttämään puiselta.
Einar Helander taas ajoi pitkään 80-luvulle saakka tummanpunaisella 1966-mallisella Chevrolet Corvair Monza neliovihardtopilla.
Ennen Helanderin TB-asemaa myi trustivapaata bensiiniä 50-luvun vaihteessa Salon Tapetti- ja Väri-liikkeen viereisellä tontilla Turuntien ja Annankadun kulmassa toinen yrittäjä.Näin ainakin hämärästi muistan sekä oheisen valokuvan perusteella.Salon Tapetti-Matto- ja Väri muutti myöhemmin Annankadun ja Turuntien kulmaan valmistuneeseen uuteen matalaan liiketaloon 50-luvulla.
N.1949 TB-asema Turuntien ja Annankadun kulmassa |
TB-asema ja Salon Tapetti- Matto - ja Väri 1950-luvun alussa.Alavasemmalla Halikon tullin Gulf-asema |
1960-luvulla vaikutti toinenkin TB-asema Salossa Helsingintien vasemmalla puolella ennen Muurlan tullin Salon Seudun Osuuskaupan sivuliikettä.
Muistaakseni naapurissa sijaitsi Enolan baari.
Huoltamoa on pitänyt entinen keskikoululuokkakaverini Känkäsen Esko,joka ajoi ralliakin Escorteilla.
Eskon muistan senaikaisesta talvitikkitakista,minkä rinnuksessa hänellä oli Salon Urheiluautoilijoiden sekä Scuderia Räppärit-merkit.Muistaakseni Kivimäen "Kiiki" eli Ilkka,kuuluisa salolainen Monte Carlon ajojen ja Alfa Romeo-tallin Markku Alenin kartturi samoin oli kummankin, Salon Urheiluautoilijoiden ja Scuderia Räppäreiden ensimmäisiä jäseniä.
Esson,Shellin,Gulfin ja Teboilin lisäksi Salossa viihtyi lyhyen ajan Fuel-asema Kirkkokadun ja Helsingintien kulmassa 60-luvulla.Kulmatontilla oli sitä ennen pienoisgolfrata. 1970-luvun vaihteessa Suomen BP-Petko Oy pystytti tontille viherkeltaisen diileri-moduuliaseman pesuin ja huolloin.Parisen vuotta se oli Martinin asema,kunnes siskonmieheni Eero Varis tuli Huoltamon diileriksi eli v.1971.Itsekin olin asemalla bensapoikana opiskelujen välissä.Bensaostoista tankkaajat ansaitsivat BP:n bonus-taidelaseja,joidenka takia moni liikennevaloihin jäänyt kävi kiertämässä mittarin kautta täydennyksellä.
1971 Salon BP:n avajaiset |
1963 ca. Laaksosen Union Helsingintiellä |
Huoltamobaarit ja-kahvilathan kokosivat ihmisiä yhteen maalla sekä kaupungeissa paremmin kuin rovasti sunnuntaijumalanpalvelukseen.Monessa kahden traktorin syrjäkylässä moderni huoltamo baareineen toi "maailman" eli kaupungin syrjäraitin varteen,missä sai parannella sitä maailmaa tai huokailla maailman menoa kahvikupin ääressä.Huoltamot olivat parempia sosiaalisia terapeutteja kuin mielenterveysasemat.
Myöhemmin huoltamokuppiloista tulikin keskikaljabaareja ja lopulta miehittämättömiä marketteja,joista sai ostaa seteliautomaatista jopa bensaa..
N.1960 Unionin Volvo Titan-säiliöauto |
1952 Union Ford F-8 |
1965 Elementti-Union |
Salolaisia korjaamoalan yrittäjiä
-------------------------------------------
Salolainen autokorjaamoala oli aloittanut jo ennen vuosisadan vaihdetta v.1895 perustetulla Alhomäen konepajalla ilmeisesti jo 1910-luvulla (johtaja Mäkinen). v.1917 avattiin Mäkisen korjaamo,josta myöhemmin tuli Vannen konepaja.En ole varma oliko kyseessä sama johtaja Mäkinen kummassakin yrityksessä. 1930-luvulla lisäksi Jaakko I. Lehtisen korjaamossa koottin Hudson- ja Essex-autoja,jotka oltiin toimitettu puulaatikoissa.Kokoamisaikakohta CKD (Completely Knocked Down)-osista tapahtui 1930-luvuna alussa vuoteen 1932,jolloin Essex-merkki lakkautettiin uuden Terraplane-mallin tieltä, Kirjakauppias Arlinilla kyllä hyvin oli voinut olla Lehtisen korjaamolla kasattu 1931-mallinen Essexistä uusittu Terraplane.
Kirjakauppiaspariskunta Arlinien 1931 Hudson Essex Terraplane |
1931 Hudson 4-door |
Myöhemmin korjaamo palveli ja edusti GM-merkkejä.
1939 Aaltosen kumikorjaamo aloitti toimintansa.
Itse muistan 50-luvulta Salon Kumivulkaamo A.Elorannan (myöhemmin Virtanen Et Eloranta) Esterinkadun alun kujan päästä ja kumukorjaamon peltisen Michelin-miehen.
Kauppalassa oli muutama alustahuoltoyritystä.koska silloisten autojen kymmenien nippelien rasvaukseen tarvittiin rasvaria.
Lisäksi Salossa vaikutti Salon Autokoritehdas Oy,jonka muistan valmistaneen erikoisia Fordin (1937-39) henkilöautoista muokattuja avolava-autoja.
V.1939 Salon Automyynti oli kehittelemässä kuorma-autoihin tarkoitettua Salo-puukaasutinta.Frans Koskenmäki ja teknikko Lauri Junnila olivat laitteen alkusuunnittelijoina.Tuotanto kyllä alkoi vasta välirauhan jälkeen v.1941.
Sodan päätyttyä laitteen jatkokehitystä teki mm. Allan Kiviranta,vaikka ongelmana oli ollut vedenmuodostus.
1940 Salo-puukaasutin |
1938 Uudet Fordson-traktorit Salon Automyynti Oy:n edustalla. |