sunnuntai 1. toukokuuta 2016

FIAT-stoori Hermannista.Vanhan roddarin muistelmia.I osa.

1952 Radio Italianon Fiat 500
 Belvedere
Helsingin Olympialaisissa
1939 Fiat 500 Topolino
Hermannia
-------------------------------------

Pappilamme sijaitsi Salon kaupungin Hermannin kaupunginosassa.
Kauppala-aikana ennen v.1960 kaupungiksi tuloa emme pikkukundeina korttelissamme tienneet asuvamme missään Hermannissa.Jostain Hermannin nuorisoseurasta isäpastori joskus leukaili partiopojistaan.Hermanni-nimi ylestyi vasta 90-luvulla ja olettaisin nimen ehkä tulleen Salon kuuluisasta ja pitkäaikaisesta pormestari Hermanni Tuomaalasta..
Brittibändi Herman's Hermits taasen viihdytti meitä teini-ikäisiä Hermannin korttelissa 60-luvulla No Milk Today-biisillä..
Oli kulunut noin 7 vuotta siitä,kun olin hakenut viimeksi alumiinikannulla Torikadun maitokaupasta irtomaitoa,kun v.1967 maitokauppoja ei enää ollut olemassa ja lehmän tissihyvää myytin pussimaitona.
Silloisen maitokaupan naapurina oli Marttilan talo,jonka pihalla seisoi Onni Marttilan syvänsininen 1936-mallinen Opel Olympia Kadett  ja portin edessä tummanpunainen 1947 Studebaker Champion.
Maidonhakumatkalla aian pysähdyin ihailemaan sedän Studea,joka sattui olemaan yhtä vanha kuin itsekin.
Marttilan sedän 1947 Studebaker Champion
ja minä oikealla maitokannu kädessä...
Juhart


                                                                    1967 Herman'sHermits: No Milk Today

Piccolo Topolino
-------------------------------------------------------------------------------

1934 Fiat Balilla 4 Marche
Rooman taksi
Isäpastori flyygelin pimputuksen ohella soitti piccolohuilua.Piccolohan italiaksi merkitsee pikkuista ja uskon hänen ostaneen sen Roomasta v.1936.Isä taisi italiaa melko hyvin,koska pappiskoulutuksessa piti osata latinaa. Topolinoja hän muisti silloin jo liikkuneen Rooman kaduilla,mutta enemmänkin niitä Balilla-malleja.
Rooman taksit hän muisti kulmikkaina Fiat Balilla 4 Marche-mallisina.
Kauppalan kaikki autot tunsin jo 50-luvulla merkkaamalla niiden rekkarinumerot molskihousun takataskusta vedettyyn muistilehtiöön kosmoskynätumpilla Hermannin korttelimme Torikadun ja Rummunlyöjänkadun kulmalla.Kynän linkkuveitsellä teroittamaani lyijyä kyllä piti kastaa suuhun  ja josta huuliin jäi omituinen sinipunainen kuulto kuin arkkuun pistetyllä vainajalla.
Jokunen Fiatkin rekisteröityi muistilehtiööni Topolinona eli italiaano-Mikki Hiirenä.Yksi sellainen taisi olla vaaleanvihreä 500 Belvedere-farmarimalli .Se ei ollut kuitenkaan viisisatasen halvempi Giardinera- eli puutarhurimalli,joita kauppalassa oli parisen kappaletta. Eikä sen omistaja mikään puutarhuri ollut,vaan joku kauppalan ulkopuolelta tullut vihersorminen kurkunkasvattaja.Yleensä näin sen Salon Seudun Osuuskaupan maatalousosaston pihassa lastattuna lannoitesäkeillä.
SSO:n maaseutuosaston piha
ja Fiat 500 Belvedere
Salolaiset kauppapuutarhurit kylläkin ajoivat isoilla Rovereilla ja mersuilla eivätä millään pikku-Fiateilla.
Isän rintamakaveri agronomi,tilanomistaja ja reservin luutnantti Korvenoja Kuusjoelta ajoi taas vaaleanvihreällä Jowett Javelinilla,missä oli oikea vapaakytkinkin,ohjustelemalla ratista mustahanskaisella kädellä,joka isän kertoman mukaan oli proteesi.Isäpastorilla taasen oli upouudet ja itsehymyilevät hammaslääkäri Inkeri Linnan asentamat yläleuan proteesit,jolloin uskoin hänenkin olleen sotaveteraaneja paikallisessa resupseerikerhossa.
V.1957 jouluna tulin Fiatin omistajaksi saatuani joululahjaksi patterikäyttöisen Seat 1900 leluauton.Fiatin pitemmän nimen opin lausumaan melkein ulkoa isäpastorin italiantentissä saunanlauteilla..Fabricca Italiana Automobili Torino,mutta Seatin espanjalainen nimi Sociedad Espanola de Automotives de Turismo kangerteli kielenkannoissani.
Fiat 1900B (1400B)
Ei se lelu-Seat nyt ihan oikea Fiat ollut,mutta siihen aikaan mielestäni pirun hyvä kopio alkuperäisestä mallista.Kivointa siinä oli toimivat ajo- ja vilkkuvalot.Sen kori oli harmaata muovia eli samanvärinen kuin maalta kaupunkiin usein ajava Fiat 1400-malli.Seatin maskin keskellä istui komea kyklooppivalo kuin ensimmäisissä Suomeen tuoduissa 50-luvun alun Rovereissa.Italialaiset kylläkin osasivat tehdä siitä otsalampusta sievemmän näköisen.
Alakuvassa Fiat 1400 Rooman taksi-pienoismalli,joka koriltaan näytti minun Seatiltani.


1952, 1939 tai 1946 Fiat Millecento
Balilla E Fribergin uudella
Turuntien Essolla
Ne pikkukauppalan pikku-"Fiiut" olivat silloin harvalukuisisa 50-luvun puolivälin kieppeillä,mutta yksi kolkon musta 1939-52-mallinen Millecento (1100) Balilla E kävi tankkaamassa joskus Turuntien uudella Fribergin funkkis-Essolla.Balillaa valmistettiin v.1953 asti.kunnes uusi modernimpi Millecento esiteltiin.Se mainitsemani harmaa ja maantienvärinen 1400-mallikin erehtyi maalta melko usein samalle Essolle tankkaamaan.Olikohan Hankkijalla silloin yhteyksiä Fiatien myyntiin.koska isännät tykkäsivät niistä? Ainakin Salon Seudun Osuuskauppa myi aluksi Fiateja samasta maatalousosastosta kuin Hankkijan maahantuomia Massey-Ferguson-traktoreita.
 Autonovo myöhemmin toi maahan ja myi Fiateja 60-70-luvuilla.


Salolaisen Kanniston 1955 Fiat
 1100 kuvattuna
1957

Fiat ei ole ollut mikään tuore merkki suomalaisissa maisemissa eikä Salonseudullakaan.
Halikossa Wiurilan kartanolla oli iso suflettikattoinen ja shaföörin ajama Fiat jo 20-luvun lopulla privaattiautona.Åminne Godsin eli Joensuun kartanolla samoin oli komea Hispano-Suiza herrasväen kyytiautona..
Wiurilan 1928 Fiat meni myöhemmin vaihtoon Salon Autohalliin Vilhonkatu 10:ssä uuteen 1936 Chevroletiin.Kuvan otsikossa virheellisesti mainittuna 1937.Parisen vuosikymmentä myöhemmin  Saman kadun vastapuolella SSO myi Fiat 600-malleja maatalousosaston myymälästä.

Ranskalainen kokoelmani.
Kaksi Simca Viitosta edessä
Fiat Balilla-mainos
"Balilla per tutti"---ja Carabinierin
Fiat-kilpuri muutettuna Fiat-
hävittäjästä Mafia-roistojen
takaa-ajoautoksi
Juhart


1955 Niinistöjen 1939-48 Fiat
500 Topolino
Dyna Panhardin kanssa
Virtasen moottorin pihalla
Simcalla oli ihkasamanlainen Topolinon lisenssivalmiste Simca 5,jollaisen itse vasta ukkoiässä kokosin pienoismallivitriiniini Lontoossa.Simca 5-pienoismalli sai samaten kumppanikseen lasihyllylle valumallisen Simca 5 Breakin,jonka katolla istuu Michelin-ukko. Vanhempaa sotaaedeltävää Topolino-mallia Salossa oli ainakin yksi kappale...Niinistöillä.












1963 Auto-Lindblomin
mainos
V.1953 Fiat oli esitellyt uuden Millecento-mallin (1100),jota valmistettiin aina v.1969 saakka.
Kauppalaankin niitä ostettiin useita ja 50-luvun lopulla mallin saksalaisia Neckar-serkkujakin ilmestyi liikenteeseen.Vilhonkadulla Auto-Lindblom myi Neckareita NSU-merkin kyljessä.
Millecentoa näkyi muutama jopa Familiare- eli farmarimalleina.Vuosien vaihtuessa Millecenton maskit ja kylkikoristeet vaihtelivat muodin mukaan tekniikan pysyessä melko samanlaisena. Fiatien kuuluisa maskin keskeinen kyklooppivalokin poistui prässätyn alumiiniritilän tieltä.
Neckarit olivat mielestäni Fiatien rinnalla paljon prameampia kaksivärimaalauksin ja kylkilistoin ja niiden koneista oltiin puristettu ulos karvan verran enemmän caballioita eli italialaisia hummia.
Neckar Jagst 770-malli kilpaili tavallisen "Kusiaisen" eli Fiat 600:n rinnalla ja pappilaankin saatiin sellainen v.1967 tummansinisessä virkakuosissa,joka sopi isäpastorille "kirkkopompannapiksi".
Isäpastori ei kuitenkaan korottanut itseään Neckar Europa-malliin,ostamalla Traktoautosta vähän käytetyn (ilmeisesti erään sokean saaressa asuvan rovastin omistaman) taivaansinisen VW 1300-mallin virka-ajoihin sekä muihin Taivastieajoihinsa.


1965 Neckar Jagst 770
Yhtenä kesänä hän ajoi sillä Roomaan saakka ja takaisinkin,mukanaan kyydissä vanhat mustapaitakamunsa,harmaapäiset AKS-veteraanit,joidenka kanssa hän oli v.1936 käynyt ideologisilla sotilaskursseilla Campo Mussolinilla ja nähnyt Berliinin olympialaisissa Hitlerin sekä Göringin,jotka otsat typyssä katsoivat vääränvärisen amerikkalaisen Jesse Owensin voittoa hiilimurskalla.
Isärovasti vaihtoikin Jagstinsa sitten modernimpaan KdF-Wageniin..Kraft durch Freude..Iloa voimasta taikka voimaa ilosta..
--Aja varovasti,ajava rovasti!
Ilkuimme siskojeni kanssa isärovastin ajaessa tavanomaisesti Kemiön mökillemme tien vasenta puolta yksisilmäinen Tiibetin apso kartturinaan.Ilmeisesti rovastin luja usko ja tiibetiläiset rukousmyllyt auttoivat häntä selviytymään Taivastiellään ehjänä perille.
VW-merkissä hän pysyi kuolemaansa asti 1987,viimeisen ollessa VW Polo-farmarin.

Italialaisen perheen Fiat 600 rantalomalla
Juhart


Varsinaista Topolinon seuraajaa ja pientä 500-mallia eli Cinquecentoa ei kauppalan kulmilla näkynyt lainkaan tai en bongannut, joten uskoisin mallin maahantuonnin olleen pientä,600-mallin tultua paljon suositummaksi.
Itävaltalainen Steyr-Puchin viisisataisen klooni tosin korvasi italialaisen Cinqocenton.
Jonkun Cinquecento Giardineran ja Fiat 500 Panorama-pakettivaunun kaupungista...ja muutaman jopa Steyr-Puch-variaatioina.
Jos Fiat Cinqocento Vespa-skootterin jälkeen v,1957 pani koko saapasvarsimaan pyörille,niin v.1956 esitelty  Fiat 600 taisi panna Suomen maan pyörien päälle. Erikoisuutena olen havainnut täällä Lontoossa,että Cinqocento on tavallisempi ja saatavilla oleva keräilykohde,kun taas
Diakonissan
 Pompannnappi
Ceicento eli kuusisatainen eli se Suomessa yleinen Kusiainen ja Pompannappi on todella harvinaisuus Britteinsaarilla.,
Pikkukundina muistan ensimmäiset kaapparioviset Ceicentot ja muutamat siihen pohjautuvat Multiplat. Pappilamme sisäpihalle ilmestyi v.1958 ensimmäinen ja hääpulun valkoinen Ceicento,kun talon siipirakennuksessa asuva vanhapiikadiakonissa oli myynyt vaihdossa itäsaksalaisen Simson-mopedinsa kuusisataisen vaihdossa. Isäpastori samaan aikaan oli ostanut käytetyn länsisaksalaisen ja 51-kuutioisen Miele-mopedin,joka oltiin rekisteröity kevytmoottoripyöräksi Sachs-moottorinsa yhden lisäkuution takia.
Pappilan pyörävajassa itä-Simson ja länsi-Miele kuitenkin asuivat sulasovussa ohjaustankojen sarvet toisissaan kiinni ilman mitään poliittista muuria välissään.
Simson--työ-ja
huvimatkoille
Diakonissan Ceicento sai samana vuonna kaverikseen kanttorilan uuden ja armeijan viltin harmaan varpusen eli Wartburgin. Kolmas ja vanhin pappilan pihan auto oli vt.kappalaisen puolikengän ruskea rinkeli-ikkunainen Kuplavolkkari,jota hengenmies rullapolkimella kaasutteli tyhjäkäynnillä kirkkokonttorin edessä kuin kanttori pikkukirkon urkujen jalkapolkimia..
1961 Salon vuoden
autonainen
ja Fiat 600
Kuusisatanen oli silloin suosittu naisväen ensimmäisenä autona ja Salon tuoreessa kaupungissa vuoden autonaiseksi valittiin v.1961 eräs rouva Fiat 600:lla.
V.1959 taasen eräs toinen rouva oltiin valittu kauppalan viimeiseksi vuoden autonaiseksi Skoda 440-mallilla,sillä Octavian edeltäjällä.
Diakonissan Ceicento tuli myöhemmin vaihtumaan uudempaan 600D-malliin,jonka ovet oltiin jo saranoitu edestä.Kanttorilan Warre vaihtui samoin uudempaan ja valkomustaan 1000-malliin ja sekin lopulta uuteen Vauxhall Vivaan.

1960-luvun alussa uudet tuulet puhaltelivat Välimereltä,kun Fiat lanseerasi 1961 markkinoille 1300-1500-malliston.

1963 Fiat 1300-1500
Pian niitä näkyi  pikkukaupungin kaduilla,monen vaihtaessa vanhan Millecentonsa Milletrecentoon tai Millecinqocentoon. Lukiokaverini Mäkilän Kari ajoi Rinteenmäen herra-asuinalueelta kouluun isänsä uudella ja maruuninpunaiselle 1500:lla luokkakaveriensa ja opettajanhuoneen kateeksi. Kari ohjusteli sitä Venemestarinkadun soraa pöllyttäen mokkanahkaiset ja rei'itetyt autoilijan sormikkaat käsissään.
Lisävarusteiksi rallihenkeen hän oli asentanut pakoputken päähän Abarthin kromijatkeen sekä peräpeiliin Abarthin skorpionitarran.
Yhteiskoulun parkkipaikka
Silloin Yhteiskoulun opettajat ajelivat paljon vaatimattomilla autoilla,kuten suomenkielen maikka harmaalla Skoda Octavialla ja englanninkielen maikka Salan Jussi Standard-mallisella Ford Cortina 1200:lla,jonka maskikin oli korinväristä ja maalattua lattarautaa..
Komein auto opettajanhuoneen kateeksi olikin voimisteluopettaja ja oppeeralaulaja Pentti Perksalon valkoinen ja punasisustainen 1965 Plymouth Valiant V-100. Vanteen Jukka (Vanteen konepajan omistajan poika),samoin luokkakaverini Rinteenmäestä ajoi kouluun 1961 Pontiac Tempest-farmarilla,joka kulki puolikas-V8:lla.
Koulun reksillä Siitosen Olavilla oli opettajanhuoneen ja veistoluokan siiven väliin piiloitettuna kuin nurkkaan häpeämään pistettynä vanha kyrmyselkäinen Vanguard...
Toinen luokkakaverini Maaselän Antsa taas parkkeerasi koulun eteen 1957-mallisella ja vaaleanvihreällä Chevrolet tolppa-Bel Airilla.Bedetdinin Feisal taas ajoi kouluun lahna-Skodalla 16-vuotiaana mustat viiksenalut ylähuulissa suhisten.

1965 Neckar 1500 TS


1965 Pentti Katajan Neckar Jagst
770 rallivoittopytyin
Auto-Lindblom Vilhonkadulla taisi myydä muutaman Fiat 1500-mallin saksalaissisaren Neckar 1500 TC- ja TS-mallinkin Salossa...ja samoin jonkun Neckar 1200:n.Europan isoveljen.Neckar Jagst 770:llä saloralainen teknikko Pentti Kataja ajoi myös rallia.Kaverini Mäkilän Kari ajoi isänsä Fiat 1500:llä myös joitain ralleja.kunnes myöhemmin vaihtoi ikiomaan Ford Escortiin 70-luvulla.
Pikkukaupungista löytyi muutama isompi Fiat 1800-2100-mallikin. Kauppaoppilaitoksen kauppamatikanopettajalla Almenoksalla oli sellain harmaansininen 1800 Berline.
Sen näkemien Kauppiksen pihalla oli italialaista Lussoa eli Luxusta silmille, Almenoksan Dagmar-tuttinen ja blondi Dorrit-rouva opetti meille konekirjoitusta.Minä aina löin vikaan koneella Dorritin Dagmarien puskiessa liian lähelle,

1959-61 Fiat 1800
jatkuu...