lauantai 16. heinäkuuta 2011

Saudikirja. Paskimoeloa.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

PASKIMOELOA
---------------------------
"Vesihiisisihisihississä"
Suomalainen lastenloru

GM Desert Service.Juhart 2003
Toimistoportakabiinin ovesta astui ulos kesiväkaljuinen ja punapartainen apulaisprojektipäällikkö,joka esitteli Jussille itsensä Puttoseksi...insinööri Puttoseksi.
--No sieltähän meijän kadonnut varastoherra vihdoin saapuu!
Puttonen sanoi tervehdyksen perään.
--Tuuppas ensinnä sisälle soropille,niin sitten näytän kustannuspaikkas!
--Myö tarvitaan oikein inttausmiestä tuonne varaston takaiselle Raatteen tielle,minne monesta meijän rojektista,ihan Libyasta ja Irakista saakka ollaan kasattu tavaraa..


Öistä vedenpudistamon
laguunin kaivuuta

Vedenpuhdistamon vesitankkiautot
Kahvittelun jälkeen päällikkö näytti Jussille alumiiniprofiilipeltisen varaston,mikä vastasi keskisuurta suomalaista varastohallia sekä sen takaisen Raatteen tien,mikä oli täynnä hiekan peittämää kaikenlaista työmaarojua suomalaisen asuntolinja-auton ja betonivibrojen väliltä.
Puttonen sanoi vielä palkkaavansa teollisuusvartijan saitille,koska firman toisesta pikkupaskimourakasta Dammamin tien varrelta käytiin öisin nussimassa kaluja pickuppikaupalla.
Puttosen lausahdus pani suomalaiseen rehellisyyteen tottuneen papinpojan päähän varohälyttimet päälle siitä,että suomalaiset varastelevat toisilta suomalaisilta sekä vielä omasta firmasta..
Suomessa sellaista vohkimista kutsuttiin syömisenä omasta kuormasta.
Hänellä oli jo memoripankkinsa tallennettuna julkisilta tahoilta tuntematonta tietoa entisen firmansa Salora-jupakasta,missä omistajat myivät kirjanpidon ohi tuhansia televisioita pelkästä ahneudesta.
Siitä kaksi yhtiön johtajaa istui linnassa..


Myöhemmin hän oppi monien mutkien ja kolmen suomalaisen rakennusfirman palveluksesta,miten suomalaiset "lumikupulit" söivät omasta kuormasta ns.Ali Baba-urakoinnilla ilman mitään moraalista katumusta.
Saloran johtajan
Jouko Nordellin
1971 Cadillac
DeVille
Edellisessä työssään Saloran televisiotehtaan know-how-pakkaamon esimiehenä hän oli kyllä saanut esimakua suomalaisten osastopäällikköjen konnuuksista ja kyräilystä palleiltaan putoamisen estämiseksi..
Juuri irtisanottuaan firmasta tv-tehtaan kaksi omistajajohtajaa saivat linnatuomiot verokavalluksesta,myytyään väritelevisioita kirjanpidon ohi turkulaisen piirimyyjän TV-Nurmen kautta.
Jussin esimies varastopäällikkö Nymanin Untokin oli ollut juonessa mukana,mutta sai uudelta valtion asettamalta toimitusjohtajalta Öhqvistiltä (Kemiran entinen päällikkö ja kannaksen taisteluiden kenraali Öhqvistin poika) potkut puoliharmittona työmaajuoppona.
Jussikin oli päivisin seurannut tehtaan know-how-pakkaamosta lähdettyään kotiin klo neljä,miten osa televisiopakkaajista ja yläkerran nauhatyöläisistä jäi ylitöihin. Firman johtajat olivat painattaneet uudet sarjanumerot valmistettaviin vastaanottimiin,jotka myytiin kirjanpidon ohi piirimyyjille.
Tehtaalla supistiin suunpielistä asiasta ja lähettämön kuskikin kertoivat Jussille pimeistä keikoista iltamyöhällä Turkuun.Ihmeellisesti myös tehtaan toisen johtajan alle oli ilmestynyt uusi Cadillac DeVille ja firman virka-ajoon musta Chrysler New Yorker-fliitti.
Finskit kuten arabitkin osasivat näyttää menestystään kerska-autoilla!
Kukaan ei virallisesti uskaltanut puhua ääneen talon sisäisistä konnuuksista,koska siitä kirjoitettaisiin pilliinpuhaltajalle lopputili henkilöstöpäällikkö Jorma Norkelan.,talon sisäisen tiedustelupalvelun,palkkatoimistossa.
Kaikki puhalsivat yhteen hiileen rikoksen julkituomisen estämiseksi.


 Salora VIP-Ultra väritelevisio 1974-76
Jussin uusi arotoimisto tuli sijaitsemaan vedenpudistuslaitosurakan varastohallin nurkkaan rakennetussa ja kuulerilla varustetussa vanerikopissa,jonka tuore varastonhoitaja risti arabiankieliseksi Al Maktabaksi.
(Al Maktaba eli toimisto myös oli kuningaskunnan laajin kirjakauppaketju).
Raatteentie todella muistutti oikeata esikuvaansa vain sillä erolla,että evakkoromut olivat arosannan eikä korpilumen peittäminä.Hiekasta löytyi aamuisin tuoreita autonrenkaan jälkiä ja Jussi päätti panna ensitöikseen filippiinotyöntekijöistä kootun inttausporukan hommiin ja kaivamaan sekä luetteloimaan aron aarteet.
1980 Chevrolet LUV
Jussille annetulla uudella Chevrolet LUV-pickuppilla roinat siirrettiin varastohalliin,jonka ovet3
 illalla salvattiin ja lukittiin.
Jussi piti avainta taskussaan ja varastoaukean arosantaan ei enää piirrelty vieraiden firestonien jälkiä.
Chevrolet LUV (oikeastaan japanilainen Isuzu) taas ei ollut merkin mukaan mikään lemmenlulla,vaikka iltaisin saitilta lähtiessään autonvalot monasti lentokenttätien mutkasta pelästyttivät joukon löysähousuisia pakipoikia pöksyt konteissaan sekoamassa aasiin,jonka takajalat oltiin pantu avattuihin säilykepurkkeihin.ettei rakastajatar livistäisi pakoon arolle.


Jubailin suolavedenpuhdistuslaitos 80-luvun alussa.
Tyypillinen työmaanäkymä silloisesta
Jubailista
Asuminen järjestyi aluksi Arabian Bechtelin,Jubail Industrial Cityn pääurakoitsijan ja konsulttifirman Camp numero 13:lle. Bechtelin pääpomona v.1974 asti silloin oli Mr.George Schultz,joka myöhemmin tunnettiin Yhdysvaltojen Secretary of Statena republikaanipresidentti Reaganin aikana. Schultz oli aiemmin ollut republikaanpresidentti Nixonin aikana v.1970 US Secretary of Treasury eli valtionvaraministerinä..

Campin ruokala oli jaettu kahteen eri keittiöön tarjoilutiskineen.
Vasemmanpuolisesta sai indopakistanilaista curry-massala-tikka-safkaa ja oikeanpuolisesta länsiliharuokaa länsirannikon salaatilla ja Keisarin salaattiliemellä (Caesar's salad dressing),mikä vastasi jenkkimurkinaa.
Melkein kuin M.A. Nummisen laulussa Tyttöystäväni kanssa Eduskuntatalon puistossa, vasemmalla puolella indopakistaanit söivät currykanaa saframiriisillä ja vesilasit kyytipoikina.
Oikealla puolella suomalaiset farkuissaan ahmivat nakkeja muusilla maitolasit kyytipoikinaan.
Projektin rantasalmelainen Pikkutimpuri kertoi syövänsä vain sellaista campin komissaarista ostamaansa kaupparuokaa,jota ei olla tehty etelämpänä kuin purkin etiketin ilmoittama ilmoittama Made in Italy.
Myöhemmin pyssykyläläinen (Sodankylä) karhukuski erehtyi ensimmäisellä ehtoollisellaan indopakistaanijonoon.
Maistettuaan ensimmäistä haarukallista currymassalaa hän suu vääränä tuhahti:
--Täthä ei tarvithe kun persheellä häpästhä!

 Caterpillar Motor Grader eli Tiekarhu

Jussin ensimmäisenä päivänä Camp 13:ssa messhallissa hänen viereensä istuutui murkinoimaan kotikaupungistaan tuttu putkimies Malaskan Eikka,joka kutsui papinpojan illalla kierrokselle Jubailiin,mistä saisi ostettua tarpeellista kamaa kämppään.
Sony Walkman
--Hei kuule papinpoik..lähretäs liukumma Jupailiin..mullo pickuppi käytös ja sää saas ostetuks uure Sanyon reteot (stereot) taikk siite Sonyn korvalappureteot....
--Ja sitte saa melkkes joka puarist siihe reteoos kasetei,mut melkke jokase kasettikotelo kuvas on naislaulajan käret ja kintut tussattu mustiks,ettei tulis kova halu naiste perää..
--Kaupunkin mutawwat eli uskopollarit pitävät kovaa kurii eteski kasettikaupois,ku joku reteoit kuunteleva vois saara paljaist kintuist jäykkäkouristukse hameens alla.
Pöydän vastapuolelta punapartainen Esa Pakarisen näköinen ja Nilsiästä kotoisin oleva putkimies Koivisto ja kaveripiirissä vain "Pöhheikkö" puuttui keskusteluun sanomalla:
--Elä sinä hyvä mies sekottele papinpojan piätä kaekilla naesjkuvillas olj ne tussattu taej iliman tussuva!.
--Poeketkaa illemmalla minnuenj kämppään niin avataan oekee aropontikkapullo ja sekotettaan mirintaa,että varpaankynnet irtovaa!
Jussi katsoi saapuneensa vihdoin "savonmualaeseen" arokotiinsa.




Jatkuu.."Vedenlorinaa laguunilla"...
























Saudikirja. Erämaa elää.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

ERÄMAA ELÄÄ
-----------------------

"Erämaa elää"
Walt Disneyn elokuva 1954
 Jubail jobsite at dusk. Juhart 2011

Papinpoika oli nähnyt ensimmäisen kerran Walt Disneyn Erämaa elää-filmin vuonna 1954 Bio-Salossa.
Hän ikuisesti muistaa preeriakoirat seisomassa kotikumpujensa päällä takajaloillaan katselemassa erämaan kukkien kauneutta ja auringonlaskua.Preeriakoirat eivät olleet mitään koiria,vaan jonkinlaisia arojyrsijöitä.
Nykyajan preeriakoirat ovat vaihtuneet animaatiofilmien madagaskarilaisiin meerkatteihin,jotka samalla lailla seisovat takakonteillaan tassut toistensa olalla ihailemassa erämaan eloa.
Jussin mieleen oli painunut syvästi miten erämaassa kaktuskin voi kukkia kauniisti. 
Pappilassakin kukki kaktus kerran vuodessa salin ikkunalaudalla körttiläishenkisessä erämaassa.
Saudi Arabiasta ei löydy preeriakoiria,vaan kaupunkikulkukoiria,joita viranomaisilla on lupa ampua,koska nälkäisillä koiralaumoilla on tapana hyökätä ihmisten kimppuun.
Koiraa lisäksi pidetään likaisena eläimenä muslimimaissa ja jos jotain ihmistä haukutaan likaiseksi koiraksi,niin kyseessä on yleensä vääräuskoinen.


Öljylähdepalo Kuvaitintien varrella
Kuvaitiin johtavan kuusikaistaisen moottoritien kummallakin puolella avautui se lentokoneesta nähty santapaperiautiomaa ,mikä kukki erivärisin autonikkunoista ulosheitetyin muovipussein,joitaa arotuuli oli kiinnittänyt tienreunustojen kameliverkkoaitoihin ja kuiviin puskanoksiin..
Näkymä muistutti kaukaa värikkyydeltään YK:n jäsenlippurivistöä ETYK:in aikana Helsingissä.
Jussi oli kuullut jo firman Al Khobarin konttorivillalla,että niitä muovipusseja kutsutaan Saudi Arabian kansallislinnuiksi.
Hän oli viettänyt yön OMP:n Al Jubail Streetin pääkonttorivillalla Carrierin seinäkuulerin jyrinässä,mikä läheisesti muistutti yöpymistä taxfree-kemiallisessa unessa Viking Linen Turku-Tukholma-autolautan pohjakerroksen hytissä meridiiselien jyskytyksessä.
Villan suomalaiset kutsuivatkin seinäkuulereita "window shakereiksi" eli ikkunatärisijöiksi.
Aamulla jetlagkohmelossa Jussi paranteli itseään sysimustalla Maxwell House-kupillisella ja kuumalla suihkulla.
Maxwell Housesta tuli myöhemmin hänen jokapäiväinen konttorijuomansa.
Kotona pappilassa sitä tarjottiin 50-luvun alussa suvun Amerikan tantan lähettämänä kovaan kahvipulaan.
Suihkuhuoneen vesi valui niskaan graviteettilailla villan katolle asennetusta tankista,jonka aamuaurinko oli keittänyt melkein kiehumapisteeseen.
Hän oli nyt valmistunut uusiin kokemuksiin eksymisensä perästä ja villan edessä odotteli hopeanharmaan Honda Accordin vieressä yönmusta somalilainen Abdullah-autokuski,jonka piti olla vastaanottamassa häntä Dhahranin lentokentällä.
1977-82 Honda Accord



















Jussi oli kysäissyt tältä,miksi häntä ei oltu haettu kentältä ja kuljettaja vain hymyili norsunluunvalkeilla keittiökaluillaan vastaamalla,että oli jäänyt suustaan kiinni päivärukousten jälkeen lentokentän moskeijan eteen muiden somalikuskien kanssa..
Jussilla oli vielä paljon oppimista rukousaikojen vaikutuksesta paikalliseen työrytmiin.


Dhahran-Al Khobar-Damman Highway


1991 Saudisotilas G3:n kanssa Kuvaitin
valloituksen aikaan
Matkaa Al Khobarista Jubailiin oli sata kilometriä.
Kymmenisen vuotta myöhemmin samalla valtatiellä jyrisisivät tankit kohti Kuvaitin rajaa Irakin sodan aikaan.,vierailevien amerikkalaisten joukkojen kohteliaasti antaessa tietä saudijoukoille rajan ylittämiseen..
Kuvaitin valtauksen alkutunnit valitettavasti päättyivät surkuhupaisesti saudijoukkojen palattua takaisin pieneltä ekskursioltaan.
Eräs amerikkalainen eversti oli kysäissyt saudi-iskujoukkojen kenraalilta,miksi nämä olivat vetäytyneet.
Saudikenraali oli vastannut,etteivät he mitään olleet vetäytyneet,vaan olivat uudelleen ryhmittäytymässä.
Tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta,jolloin uljas saudien paraatiarmeija tulisi näyttämään rohkeutensa.
Jussista saudien vetäytymisessä oli piirteitä italialaisten tankkien urheudesta vetäytymistaktiikassaan II maailmansodan aikana. 
Huulena heiteltiin,että saapasmaan panssareissa oli vakiovarusteena yksi vaihde eteenpäin.neljä vaihdetta pakkia sekä piipittävät peruutusvalot.


1977 Chevrolet Impala
Paikallisesta liikennekulttuurista Jussi oli saanut jo esimakua taksimatkaltaan kentältä Al Khobariin.
Nyt leveällä ja puolityhjällä moottoritiellä hän ihmetteli autoilijoiden suurta hätää ja kiirettä jostakin ja jonnekin.
Jokaisella autoilijalla oli tapana roikkua toisen takapuskurissa kiinni Chevrolet Impalalla tai Caprice Classicillaan (Chevrolet on Saudin kansallisauto) ja ohittaa tyhjällä tiellä vasta silloin,kun vastassa on tornitalon kokoinen Mercedes-kuorma-auto.
Chevrolet Suburban.
Saudien suurperheauto
Kaupungissa tai huoltoasemien mittareilla saudikuskeilla on tapana lorvia tuntikaupalla rupattelemassa Mirinda-tölkki kädessä ja toinen käsi Saddikkinsa (poikakaveri) kädessä uneliaan miesmaailman polttavista kysymyksistä,kuten että oliko Sayyed taikka Ahmed ottanut uuden nuoren vaimon ja tuliko perheenlisäyksen takia ostettua ultrapitkä Chevrolet Suburban-vani kuudentoista lapsen ja neljän vaimon kuljetukseen paikalliseen Safewayn markettiin..
Muussa tapauksessa he voivat istua kuminateellä saddikkinsa hole-in-the-wall-toimistossa turhanpuhumisessa koko päivän,liikkeen komean mainoskyltn mainostaessa peltirullaoven yläkarmissa,että "Abdullah al Shakeer for Trading,Bidding & Contracting" ,tekemättä yhtään bisnesdiiliä moneen kuukauteen.
Kun viimein diili nappaa kiinni he kiittävät tekijäänsä nurkkamoskeijassa "Allah Karim"-huokauksin (Herra aina auttaa) ja poistuvat taas unelmoimaan saddikkinsa kanssa konttoriin uudesta onnestaan.
Jussi muisti kotimaastaan erään romanin kehuneen käyntikortillaan,jossa luki "Aatos Lindgren..kauppias...Myy,vaihtaa ja varasta sekä tarvittaessa puukottaa"

Saudikolari Yanbu-Jedda-tiellä 1984
Jubail 1980


 Jussi erämaahuoltoasemalla.
Juhart 2009.
Abdullahin sommatessa Honda Accordia kohti Jubailia tienvarret olivat systemaattisesti koristettu kameliaitoihin syöksyneiden autojen punaisilla perävaloilla.
Kova vauhti ja nukuttavan yksitoikkoinen sekä viivasuora pikitie saa Abdullahit torkahtamaan rattiin.T
avallisesti tapaa autonromujen viereltä sandaaliparin,joka on jäänyt muistomerkiksi Abdullahin muutosta taivaallisen moskeijakuntaan tapaamaan tekijäänsä,jonka edessä alamaisesti täytyy seistä paljain jaloin.
Kaukana erämaan dyyneillä aivan Arabianlahden kyljessä Jussi näki Rastanuran öljyjalostamon krakkaustornit.

Rastanura by Juhart

Jussi vaipui ajatuksissaan lähtöpäiväänsä,jolloin vaimon rakennuspiirtäjäluokan paimiolainen luokkakaveri ja reggaefani oli jäänyt lukemaan läksyjä hänen vuokrakaksioonsa.Tämä skinheadin näköinen ja kultarengaskorvainen nahkarotsikaveri oli kova jamaikalaisen musiikin rastafäni.
Jussi oli silloin viimeisellä lähtötunnillaan halunnut kysäistä pojalta..että "Hai miltä puolelta Malmii sie oot,kun on vain yksi korvarengas?!

Kamelitokka
Samassa paikassa Rastanuran vihreän tienviitan lähellä hän vuotta myöhemmin oli kuljettamassa vedenpuhdistamourakan "pyssykyläläistä" (Sodankylä) tiekarhukuskia Jubailin saitille, haettuaan miehen Dhahranin kentältä.
Karhukuski nähtyään kaukana horisontissa kamelilauman tokaisi innoissaan:
--Katho ..kamelitokha!

Rastanurasta oli lyhyt matka Al Jubailiin ja Honda oli jo saapumassa rantatietä pikkukaupunkiin,jonka sisääntuloreittiä reunustivat urakoitsijoiden varastoalueet ja asuntocompoundit.
Jubailin ulkopuolelle erämaahan rakennettavaan ja Royal Commissionin öljytuloilla rahoittamaan teollisuuskaupunkiin johtava moottoritie oli vielä rakennuksen alla,jolloin Abdon piti koukata kaupungin kautta.
Al Hadeed
Teollisuubuumista kasvava pieni kalastajakylä Al Jubail Al Bahr (Jubail merenrannalla) nukkui vielä päiväsiestaansa keskipäivärukousten jälkeen ja Abdo pääsi kaupungin läpi viidessä minuutissa Industrial Cityyn johtavalle kaksikaistaiselle pikitielle.
Kuningaskunnan johto oli päättänyt rakennuttaa oman teollisuutensa infrastruktuurin ajoissa,ennen kuin öljyhanat sulkeutuisivat ja maan pitäisi selviytyä ilman ulkoa tuotua materiaalia sekä työvoimaa..Ulkolaistyövoiman tarpeellisuudesta ollaan käyty paljon bolemiikkia,koskei saudikansasta löydy omaa ammattilaisuutta eikä halua manuaaliseen työhön.
Arabit haluavat mielellään olla "mudireita" eli herraskansaa eikä alentua muukalaisten alhaiselle suorittavan työnteon tasolle.
Saudistaminen lähti liikkeelle vasta 1990-luvun alussa etenkin kuningaskunnan virastoissa ja sairaaloissa,mutta työteho kansalaisilla oli minimaalisen heikkoa,konttoriväen enimmäkseen hiihdellessä käytävillä sandaaleissaan sahimuki (teekuppi) kourassa tai sitten työpaikkamoskeijan edustalla pidennetyllä rukousajalla.

Jubailin kaasu- ja öljylaitoksiua
Teollisuuskaupunki näytti olevan valmiina vain tie-ja katuverkostollaan.
Muutamat tehtaan piiput savuttivat öljyvoimalla kirkkaalle Arabian taivaalle mustia pystyjuovia.Suurin teollisuuslaitos oli Saudi Steelin eli Al Hadeedin terästehdas,muuten kaupunki muistutti arolta,mistä nousi ylös keltainen Potain-torninosturimetsä.
Abdo ajoi kaupungin läpi suuntaamalla taas erämaahan,minkä tyhjyydestä ei näkynyt mitään muuta kuin hiekkaa horisonttiin saakka.
Auto kääntyi ei-kenenkään maalle johtavalle sivutielle Al Mathr-kyltin kohdalta (Al Mathr--lentokenttä).
Lentokenttä oli vielä suunnitteluasteilla sinisissä sepiakopiopiirustuksissa.

Kauempaa hiekkadyneistä kuulsi alumiinirakenteinen varastorakennus ja kolme portakabiinitoimistoa keskellä tyhjyyttä , keltaisten Caterpillar-gradereiden eli tiekarhujen ja vesitankkereiden ajellessa edestakaisin tulevalla laguunialueella kuin jättikusiaiset keon teossa.
Tämän piti siis olla se paskimoprojekti eli vedenpuhdistuslaitosurakka,jonne pohjoissuomalaiset insinöörit lahjoittaisivat kykyjään ja kokemustaan komeata urakkasummaa vastaan
Vedestä Saudissa oli ollut ainainen pula ja länsirannikolla Jeddassa oli jo käytössä suolavedenpuhdituslaitos .
Oliko paskimolaitos siis mitään uutta?
Tulevassa teollisuuskaupungissa saataisiin älytön määrä jätevettä vessoista ja viemäreistä.
Siitä huolimatta autoileva kansa ja pitkät ajomatkat saavat arabikuljettajan suorittamaan tarpeensa tienvarsille hame korvissa ja etsimään oikealla kädellään sileitä kiviä peränsä pyykimiseen.
Useassa tapauksessä tielle pyllistelevä arabiautoilija on saanut ulkomaalaiset ajamaan arolle kultturishokista ja takapenkillä istuvat naiset kirkumaan."Oh..My Godeja" kauhusta.

Motorgrader eli tiekarhu

Saudin MB-kansalliskuormuri
Työmaalle näytti ajavan loputon jono oliivinvihreitä Mercedes-vesitankkiautoja.
Kuorma-autonkuljettajien likaisista ja rasvaisita thobkaavuista päätellen yksikään ei ole nähnyt vettä kuukausiin.


Jatkuu.."Paskimoeämää"








perjantai 15. heinäkuuta 2011

Saudikirja.Mafi mushkela--Eksyksissä.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

MAFI MUSKELA--EKSYKSISSÄ
-----------------------------------------
 Taksikuski Abdullah ja pariisitar (Parisienne). Juhart 2003
 Ilma oli silityskuivan kosteata Dhahranin terminaalissa Jussin odotellessa matkalaukkuaan pakaasiruletista.
Odotellessaan matkalaukkunsa putkahtamista esiin ruletilla hän katseli pitkää ja kiemurtelevaa passijonoa,jonka kyltissä luki "for foreigners only" ja sama arabiaksi .
Jono edusti melkein kaikkia aasialaisia kansallisuuksia filippiinojen ja pakistaanien väliltä. Terminaalin holvikaarista kaikuivat kaikki Baabelin kielet arabialankielisten kuulutusten katkomina.Vieressä jonotteli huomattavasti lyhyempi ja valkokaapuinen ja huivipäinen jono,missä hamepukuinen mieskansa oikaisi huiveja harteilleen sekä ojenteli mustia tuuletinhihnan näköisiä rinkuloita pääalelleen.
Jonon kyltissä luki "For Saudis only".
Saudi Arabian lippu
Ulkolaisten jonossa odoteltiin pitkään tullitarkastusta matkalaukkujen ja nyyttien päällä,mutta saudijonossa hameväki näytti häipyvän passintarkastuksesta nopsasti läpi krokotiilinnahkaisten attasheasalkkujen vain vilkkuessa portilla tullimiehen ripeällä leimasimen hakkauksella vihreäkantisten ja miekkalogoisten passien lehdille.

Siinä vielä pussailtiinkin tullimiestä poskille.
Terminaalin kaiuttimesta oltiin kutsumassa keskipäivärukouksiin ja ilmeisesti sen takia tullimies päästi maanmiehensä nopeasti läpi.
Päästessään noin puolentoistatunnin päästä passitarkastukseen,tullimies mustan barettinsa alta luimuili Jussia ja passikuvaa samalla käännellessään sivuja saudiviisumin löytämiseksi .
Lopulta tämä löi koko aukinaisen sivun keskelle valtavan kokoisen leiman huutamalla:
 --Yallah!--Nopeasti!
käskemällä Jussin avaamaan matkalaukkunsa..
Pakaasitarkastuksessa papinpojan kaikki vaatteet levisivät tiskille ja lattialle tullimiehen piirtäessä laukun kanteen valkoisella taululiidulla X-kirjaimen.
Samalla barettipää jo huusi jonon seuraavalle "Nekest!",minkä Jussi ymmärsi tarkoittavaan Nextiä eli seuraavaa. Arabiankielessä ei ole kaksoiskonsonantteja eikä diftongeja. 
Kiireessään Jussi juoksi avonainen ja vaatteista pursuva matkalaukku sylissään terminaalin hiljaisempaan kulmaan täyttämään pakaasiaan jo täysin hiessä teminaalin marmorilattialla.
Tarkastuksessa tullimies ei löytänyt alkoholia eikä pornolehtiä,mitkä hän ilmeisesti olisi takavarikoinut kotikäyttöön.

Dammam-Al Khobar traffic today

Vaatteista pullottava nahkalaukku kädessään Jussi pääsi lopulta viilentämään talvitamineissaan terminaalin taksitolpalle,missä puhalsi kostean kuuma tuuli,jota suomalaiset urakkakaverit myöhemmin kutsuivat silityskuivaksi ilmaksi..
Ketään firmasta ei näkynyt olevan vastassa,vaikka oltiin luvattu.
Muita matkustavaisia oltiin vastassa pahvitauluin firmojen logoin ja nimin,muttei oululaisarabialaisen firman vihreätä kolmikirjaista OMP-nimeä näkynyt missään...Oulun Maanrakennuspojat..
Näytti siltä,että firmojen tummia autonkuljettajia oli enemmän tukkimassa terminaalin lasiovia kuin vastaanotettavia.
Jussi odotteli tunnin kunnes jalkakäytävä oli tyhjentynyt hakijoista ja haettavista.
Eräs mustapartainen ja pyylevä thobkaapuinen taksimies keltaisen ja kuhmuisen Pontiac Parisiennen takaluukkuun nojaten heilutteli rukousnauhaansa ja kysäisi Jussilta "Takasi?"..eli taksi.
Jussi ei enään katsonut takaisin,vaan kantoi laukkunsa taksin perään ja kysäisi:
--How much to Al Khobar Al Jubail Street?
Matkalaukkua jo takaluukkuun heittäessään suitsukkeella itsensä ja hennapartansa tuhrinut pirssimies vastasi:
--Khamseen Rial...Mafi Mushkela!? (Viisikymmentä rialia--No problem!?)
Jussin uusi matkalaukku lepäsi öljyisessä ja meloninsiemenillä syljetyssä takaboksissa,kuljettajan osoittaessa Jussille auton takaovea sitoessaan nailonnarulla takaluukkua puskuriin kiinni.
Takapenkiltä Jussi katseli Raamatusta tutun Mooseksen kasvoja taustapeilistä pyytämällä tätä profeettaa ajaamaan sanottuun osoitteeseen saadessaan vastauksen "Mafi Mushkela habibi".
Jussi luotti Herraansa ja Pontiac lähti taksitolpalta renkaat vinkuen Dhahranin smogista ja hiekkamyrskystä harmaaseen keskipäivään.

Ajaessaan kuljettaja näpelöi sormillaan rukousnauhaansa sylkiessään suunpielestään ikkunasta ulos kuin vihersilppuri meloniniemeniä , ohitellen fataalisessa uskossaan täpärästi keskikaistalla molemmilta puolilta ohi suhahtelevaa liikennettä.
Jussi uskoi kuljettajan olevan vielä puolisokean ,koska sen vasenta silmää peitti harmaakaihi.
Jussia oli kerran kakarana samanlainen samea silmä tuijottanut pappilan keittiössä.... äidin paistaessa lampaan päätä Leinon hellauunissa..
Taksi puikkelehti Al Khobariin johtavaa pikitietä ohittamalla Dhahranin ARAMCOn "petrooliyliopiston" suunnatessaan Arabianlahtea kohti itään.
Tunnin kuljettaja harhaili Al Jubail Streetin osoitetta etsiessään kunnes kyllästyi iltapäivärukousten painaessa päälle,moskeijoiden  kovaäänisten kutsuessa "sallaan" eli rukoilemaan..
Al Khobarin katuja eivät koristaneet katukyltit kuin pääväylillä ja sivukaduilla piti kysellä neuvoa kadunreunalla istujilta,jotka eivät joko tietäneet tai olivat tietävinään kysyttyä osoitetta,jolloin aina ajettiin harhaan.
Kuljettaja stoppasi erään moskeijan eteen ...sanomalla lopulta Jussille:
--Khalas..habibi..Khamseen riyal!.Selvä..ystäväni..50 rialia!
Moskeijaan oli kävelemässä iso liuta valkokaapuisia herrasmiehiä iltarukoukseen..
Papinpoika jäi seisomaan kadunreunalle öljystä tahriintuneen matkaveskansa kanssa niellen harmiaan tielle jättämisestä ja siitä,että oli antanut taskussa olevat 20 dollaria,mitkä tuplasivat kuljettajan urakkataksaa.
Kuljettaja lähti läpsimään moskeijan suuntaan nahkasandaaleissaan kaivellen vasemmalla kädellään etuhaarukkaansa maan tavalla,mikä tuntui olevan siellä miesmaailman tapana tervehtiessään oikealla.

Yksi vanha valkoinen Toyota Cressida pysähtyi Jussin eteen ja ikkunasta kurkoittava pakistaanipoika kysyi mikä oli hätänä..papinpojan kertoessa tarinansa eksymisestään..
Jussi sai vastaukseksi,että "Mafi Mushkela habibi" (No Problem..Friend!) kehoittamalla astumaan kyytiin.
Hänkään ei tietänyt Al Jubail Streetn osoitetta sanomalla,että hänen isobroidinsa kyllä tuntee Al Kobarin kuin kaikki sormensa ja varpaansa.
Se opiskelee islamitieteitä ARAMCOn petrooliyliopistolla.
Dhahran-Dammam-tie
Ajettiin sinne petrooliyliopistolle ja Jussi päätyi istumaan yliopiston "messhalliin" eli ruokalaan,jossa pakistaanipoika nimeltään Ashwaq Ismael osoitti yhteen pöytään.missä istui kymmenen pitkäpartaista Osama Bin Ladenin näköistä pappisoppilasta. (Siihen aikaan Osamasta ei kyllä tiedetty mitään,mutta Binladenin rakennustarvikekonserni oli kuningaskunnan suurimpia.)
Yksi näistä imaamioppilaista,joka yhdellä kädellään puhdisti varpaitaan muovituolilla ja toisella kauhoi partaansa saframiriisiä,oli Ashwaqin imaamioppilasbroidi Ahmed.
Kaiken kädestä pitelemisen ja kohteliaisuuksien vaihtelun jälkeen Ahmed sanoikin,ettei tiedä osoitetta,koska Al Khobarin sivukadut ovat yleensä kyltittömiä.
--Mafi Mushkela habibi, Inshallah bukra (No Problem dear, by Allah's will Tomorrow) katu löytyisi jostain Al Khobarin Islamiyahin kaupunginosasta.
Ashwaq ajoi Jussin Cressidallaan takaisin samaan paikkaan moskeijan kulmalle,mistä oli noukkinutkin.

Toyota Cressida-monumentti
Taifissa,kuninkaan
kesäkaupungissa
Ilta oli jos laskeutunut tummansinisenä Al Khobarin päälle ja liikenteen valot häikäisivät väsyneen matkamiehen silmiä. 

Jetlaggikin oli iskenyt veriin.
Jussi lähti raahaamaan matkaveskaansa yhdelle harkkotiiliasuintalojen reunustamalle ja valaisemattomalle kujalle, ohittamalla muutaman saudiherrasmiesten vesipiippubaarin ja huoltoaseman,jonka mittarilla nukkui pakistaanilainen mittariassistentti.
Tyypillinen saudibensa-asema
Siltä Jussi ei enää viitsinyt mennä kyselemään osoitetta.
Käännyttyään bensa-asemalta eräälle cul-de-sacille eli harkkotiilimuuriin päätyvälle kujalle hän näki pimeydestä vihreän neonvalon kajeen,jonka kolmesta kirjaimesta viimeinen ja keltainen P-kirjain oli suristen sammumassa vilkkuen kuin tulikärpänen ..
Jussi oli päässyt perille OMP:n eli Oulun Maanrakennuspoikien konttorille.
Tämä sadan metrin pituinen kuja oli se Al Jubail Street...arabiaksi kirjoitettuna

A Portal to the Souq. Juhart 2007
Jatkuu..."Erämaa elää"



  

Saudikirja. AHLAN WA SAHLAN--WELCOME HABIBI.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

AHLAN WA SAHLAN--WELCOME HABIBI
-----------------------------------------------------
Otsikon käännös: tervetuloa rakas ystävä


"Salam aleicum,gummi arabicum!"
Isärovastin arabiankielinen tervehdys.


Camel race. Juhart 2002



Lokakuu 1980.

1949 Saudi Arabia
Ennen lähtöään tuntemattomaan Saudi Arabiaan Jussi oli käynyt lainaamassa kaupunginkirjastosta tulevaa työmaatansa käsittävää kirjallisuutta.
Hän oli jo oppinut suomalaisen rakennusfirman haastattelussa Helsingissä,ettei maa ollut mikään turistimaa ja sinne mennään urakoimaan maan infrastruktuuria suomalaisvoimin.Kyseessä oli makeat urakkakaupat arabimaan rakennusbuumikakusta,josta suomalaiset saivat siivusta osan...ei leijonanosaa,vaan ainakin Suomen kissanosan.
Palkkaakin tarjottiin varastonhoitajana melkein tuplaten,mitä sai Saloran televisiotehtaan kellarissa ja nyt ilman tuloveroa.
Matkaoppaita ei ollut tarjolla maasta ja muutamasta teoksesta sai vain savitaloisia kaupunkikuvia ja näkymiä erämaasta 50-lukuisesta arabimaasta.
Jussi ajattelikin saavuttuaan uudelle autiomaatyömaalleen lähettää maisemakortin terveisin kotiin ja terkut olisivat kirjoitettu numero 90 karheuden santapaperille.
Harvalla suomalaisella oli muuta tietoa maasta kuin,että se oli maailman suurin hiekkalaatikko,mistä porataan öljyä ja missä jossain seisoo joku Kaaban kivikin.
Asukasluvultaan pieni,mutta älyttömän laaja maa oli rikastunut öljytuloistaan  ja kuulema jokaisen beduiiniteltan edessä seisoo ainakin pari Cadillacia.
Saksankielisestä teoksesta "Algemeines  Über das Königreich von Saudi-Arabien" Jussi sai enemmän taustatietoa maasta:
"Maantieteellisesti kuningaskuntaa idässä rajasi Arabianlahti,jota muut kutsuvat Persianlahdeksi.
Lännessä rajana on Punainen meri,joka oli saanut nimensä punaisesta auringolaskustaan.
Pohjoisessa raja on piirretty hiekkaan Jordanian,Irakin ja Kuvaitin jakamassa autiomaassa.
Alempana idässä sijaitsevat Yhdistyneet Arabiemiriitt sekä Oman ja etelässä aivan niemimaan kärjessä Pohjois- ja Etelä -Jemenit.
Kuningaskuntaa halkovat kuivat wadit eli joenpohjat,kuten Riyadhin,maan pääkaupungin lähellä Nejdin laaksossa.
Riyadhin ylätasanko yhtyy idässä laajojen suoalueiden kanssa ja kaakossa Rub-Al-Khalin erämaahan,missä myös porataan öljyä sannasta.
Lännessä Taifin kaupungin kohdalta pudotaan alas Hijazin laaksoon,missä sijaitsevat muhamettilaisten pyhä kaupunki Mekka ja Jeddan satamakaupunki.Pohjoisempana Tihama-vuoristossa sijaitsee muhamettilaisten unelias,mutta pyhä kaupunki Medina. "


Maalaus 1900-luvun alun
arabeista
Näillä matkaeväillä Jussi lähti Vantaan lennosta Luftwaffen puikolla (Lufthansa) Frankfurtiin ja Frankusta saman yhtiön koneella Dhahrania kohti Saudi Arabiaan..
Vaimo ja lapset olivat jääneet savilaaksokaupunkiin ja niilläkin oli edessä muutto televisiotehtaan vuokrakaksiosta toiseen vuokra-asuntoon.
Ilmassa oli monien muuttojen ja muutosten tunnelmaa,mitkä tulisivat vaikuttamaan radikaalisesti tulevaisuuden kuvaa.
Vielä tänään kesällä v. 2011 Jussi omasta mielestään elää stand-by- matkalaukkuelämää täysin tietämättä mihin lopulta asettuisi.
Juuret ovat Suomessa,talo Manilassa,muistot Saudissa ja vuokralla Lontoossa..
Samsonite on valmiina vaatekaapissa seuraavaan lähtöön  
Pari filippiiniläistä Balikayan Boxia eli filippiiniläisittäin Cartonitea eli lentorahtipahvilaatikkoa seisoo alkovissa odottamassa huolitsijan noutoa lähetettäväksi Manilan kotiin.

Silloin lokakuun lopulla Jussi oli jo putoamassa kapealta avioliittovuoteeltaan kuuden vuoden yhdessäolosta ja lasten syntymän jälkeen hän tunsi jo nukkuvassa intiiminä muukalaisena samassa parivuoteessa..
Ulkomaalainen vaimo lähi-idästä oli sopeutumassa suomalaiseen elämään kulttuurikriisissään Jussin itse ollessa lähdössä lähi-itään avioliittokriisissään avartamaan maailmankansalaisen katsomustaan.


Ilmakuva Dammamista
Dhahranin läheltä
Lufthansan jumbo oli laskeutumassa Dhahranin lentokentälle Jussin korvien lukkiutuessa kabiinipaineessa ja pienessä flunssanpoikasessa .
Lentoemäntä jakeli kovakaramelleja korvien aukeamiseen. Lentoemo selitti myös leukojen availun auttavan korvien aukeamiseen. Koko jumbon matkustamo näytti suutaan aukoavalta kalaparvelta jossain Arabian lahden santarannalla. 
Jäästä sulavien ikkunoiden läpi alkoi näkyä aavaa santapaperimaisemaa,jossa kiemurteli mustia putkia kuin aavikkokyitä, niitä lännenkuvien sideswingereitä ja kalkkarokäärmeitä,joita lännenmiehet colteilla ampuvat valkokankaalla.
Jumbon mahan alta oli lähestymässä tuhansia terrakotan ruskeita talojen tasakattoja ja niillä hopeaharmaita vesitankkeja
Katoilla näkyi maihin lyöneitä valkokaapuisia hahmoja ja kaikki kaatuneina läntiseen Mekkaan päin Arabian meren tuulen pyyhkäiseminä rantakaisloina.
Jussi vilkaisi kelloaan,jonka ajan hän oli korjannut Suomen aikaa tuntia myöhäisemmäksi .
Kello näytti viittä vaille kuutta vuonna 1410 Hijjra-kalenterissa eikä Jussin  ledinäyttöistä Casio-rannekelloa voinut vetää yli viittä sataa vuotta taaksepäin.

Oli aamurukousten aika ja Dammamin sekä Al Khobarin sisarkaupungit oli heränneet uneliaisiin aamutoimiinsa..
Jumbon alaslasketuissa laskutelineissä vinkui tuuli suihkumoottorien jarrutuksen ulistessa korvia särkevästi.
Yhtäkkiä koneen pyörät tussahtivat kiitoradan tarmakille raskaan alumiinisikarin oikaistessa itsensä,korkeusvakaimien seistessä melkein pystysuorassa siipien takareunoissa ja kovalla ravistuksella jumbon vauhti hiljeni rullaukseen Dhahranin kansainvälisen kentän mustekalanlonkeromaisia terminaalituubeja kohti .
Koneen lopulta pysähdyttyä haitarituubin viereen Jussin maha kramppasi jännityksestä ,jolloin hänen päänsisäisessä kuvaputkessa YLE:n joutsenten uloslento näpsähti poikki pienentyen valkoisena pisteenä kunnes pimeni kokonaan kuin Valkon uusi kuvaputkitehdas.


1961 Dhahranin terminaalirakennus rakenteilla


Jussi oli lukenut vasta viisi vuotta myöhemmin Saudissa oleskeltuaan CIA:n agentin Wilbur Evelandin Ropes of Sand-teoksen,missä kuvailtiin taustaa Dhahranin lentokentän synnystä.


DHAHRANIN KENTÄN TAUSTAHISTORIAA
-----------------------------------------------------------
Dhahranin kenttä alunperin oli rakennettu Saudi Arabian kuningashuoneen ja Yhdysvaltojen armeijan sopimuksella vuonna 1951 sotilaslentokentäksi.
Vuonna 1980 se palveli kansainvälisenä risteyskenttänä kuten Yhdistyneiden Arabiemiriittikuntien kenttä Dubaissa.
Kansainväliseksi kentäksi se muutettiin ns. Eisenhowerin 2.5.1957 julistaman lähi-itädoktriinin tuloksena.
Iken YK:n doktriinipuheen oli  oli kirjoittanut silloinen Secretary of State John Foster Dulles ja Ike lukiessaan sen yleiskokoukselle lisäili puheensa ponneksi tyypillisiä NYT-sanojaan.
IKEhän oli entinen kenraali ja Normandian maihinnousun Liittoutuneiden joukkojen komentaja,joka itsepäisesti muita kenraaleja kuuntelematta pani asiat putkeen NYT eikä myöhemmin.
Etenkin Ison-Britannian joukkojen komentajaa marsalkka Montgomeryä Ike haukkui  liian epäröiväksi  päätöksenteoissa.


John Foster Dullesin CIA-agenttiveli Allen Dulles oli sitä mieltä,ettei CIA tulisi pistämään nenäänsä koko doktriiniin eikä lentokenttäasiaan.
Doktriinihan käsitti lyhyesti sen,että USA:n satsatessa arabimaiden puolustusbudjetteihin ja samalla aktivoidessaan omaa läsnäoloaan ja vaikutusvaltaansa näissä maissa,kommunismi kaikkoaisi niiden rajoilta kuin kamelin pieru Rub-Al-Khalin äärettömään santaerämaahan.
Presidentti Eisenhower lupasi lisäksi 200:n miljoonaa dollaria kongressin hyväksymänä alueelle lähettämällä kriisialueille joukkoja kansainvälisen kommunismin agitoimien aseellisten hyökkäysuhkien tukahduttamiseksi..
IKE lähetti äskettäin nimittämänsä ja republikaanien edustajavaaleissa hävinneen kongressimiehen James P. Richardsin lähi-idän asioiden erikoisneuvonantajaksi arabimaihin.
Tehtävänään hänellä oli tunnustella arabimaiden pulssia ja mitä ne ajattelivat IKEn doktriinista sekä yrittää motivoida niitä pitäytymään lahjoitetusta aatteessa kiinni.
Melkein välittömästi Egypti ja muutama muu pohjoisafrikkalainen arabivaltio katsoivat,ettei kommunismi uhannut heidän rajojaan käskemällä Richardsia mennä levittämään ilosanomaansa jonnekin muualle.
Irak ja Libanon silti katsoivat doktriinin tähdelliseksi.
Maiden ulkoministerit Charles Malik ja Fadhi Jamali oliva läsnä YK:N yleiskokouksessa New Yorkissa..


Kuningas Al Saud 1957
ARAMCO:n (Arab-American Oil Company) pääjohtaja Sam Kopper oli samaan aikaan vastaanottamassa Saudin kuningasta Al Saudia New Yorkissa
Kuninkaan piti puhua yleiskokouksessa YK:n pääministeri Dag Hammarskjöldin kutsumana.
New Yorkin kaduilla oli levotonta mielenosoittajien protestoidessa USA:n vetäytymistä Egyptistä Suezin kriisin takia.
Kopper meni herättämään hotellihuoneesta lähi-idän eksperttiä ja CIA:n agenttia Evelandiä pelossaan uudesta käänteestä.
Sionistien painostuksesta New Yorkin pormestari Wagner puhemiehensä kautta ilmoitti kieltäytyvänsä vastaanottamasta kuningasta.
Wagner oli käskenyt,ettei yhtäkään liikennevaloa pantaisi punaiselle kuninkaan motorkaadin läpiajamiseksi,jottei "tämä apina" pääsisi YK:n yleiskokoukseen.
Sam Kopper,joka kuului New Yorkin pormestarin kokoamaan YK:n yleiskokouksen vastaanottokomiteaan yritti samana iltana ottaa yhteyttä Wagneriin ja varoittamaan,että koko pullistelu saattaisi maksaa Yhdysvalloille sekä ilmavoimille Dhahranin lentokentän sekä ARAMCO:n öljynporausluvat kuningaskunnassa.
Adlai Stevenson oli silloin poissa kaupungista ja saavuttamattomissa puhelimella,jolloin Kopper soitti Eleanor Rooseveltille,joka suostui tapaamaan hänet..


 Anna Eleanor Roosevelt
Eveland lähti Kopperin mukana kuulostelemaan,miten kuuluisa diskriminoinnin vastustajatar ilmaisi henkilökohtaista suuttumustaan,
Eleanor Roosevelt kuitenkin sanoi olevansa täysin kyvytön auttamaan asiassa.
USA:n koko valtionpolitiikka oli nyt vaakalaudalla enemmän kuin ARAMCO:n hallinto ja Eveland soitti Allen Dullesille,CIA:n johtajalle.
Dulles käski Evelandiä tekemään kaikkensa estääkseen tapausta leviämästä kansainväliselle tasolle.
Kuninkaan seurue oli jo saapumassa Napolista S/S Independencellä New Yorkiin ja Yhdysvaltojen laivasto oli valmiina poimimaan kuninkaallisen ryhmän Ambrosen majakan kohdalta,missä luotsin pitäisi astua laivaan ja ohjata seurue hävittäjällä Brooklynin laivastoukikohtaan..


Kopperin innostuessa Eveland ehdotti,että sotapoliiseista ja rantapartiosta koottu saattue seuraisi kuninkaan kolonnaa omin punaisin valoin YK:n pääkonttoriin.
Palautteena tuli myös,että presidentti itse oli junailemassa asiaa ja lähettänyt Columbine-lentokoneen lennättämään kuninkaan Washingtoniin,missä IKE itse tulisi rikkomaan protokollaa ennenkuulumattomalla tavalla...ilmestyessään vastaanottamaan kuningasta


IKE ei ilmeisesti kyennyt vaikuttamaan New Yorkin pormestarin uppiniskaisuuteen ja Kopperkin tajusi,että maan suurimman kaupungin pormestari ei omassa nokkeluudessaan tiennyt mitään siitä,että kuninkaan kaappaus lopulta voitti.
Illalla uutisankkuri Walter Cronkite kävi juomassa lasillisen Evelandin kanssa ja hirnuili ovelasta kuninkaan kaappauksesta.
 Kuningas Saud ja prinssi Mansour laskeutumassa
 laivasta Brooklynin laivastoasemalla




Kuningas otti tapahtuman hienotunteisesti ja arvokkaasti vastaan sanomalla uutisissa,ettei hän ollut vierailemassa New York Cityssä,vaan kutsuttuna YK:hon.
Kuningas Al Saudin mukana oli pieni kauriinsilmäinen prinssi Mansour,joka oli syntymästään raajarikkoinen .
Hänet piti viedä Walter Reedin armeijan sairaalan hoidettavaksi Washington DC:ssä.
Pappilan Jussikin muisti melko hyvin luettuaan silloin Uudesta Suomesta uutiskuvasta pienestä isosilmäisestä saudiprinssistä,joka oli pukeutunut valkoiseen arabikaakuun eli thobiin.
Amerikan lehdistö sinä päivänä myi sanomalehtiä kaksinkertaisesti uutiskuvan ansiosta .




Yhdysvaltojen melkein joka kulmilta pieni arabiprinssi sai lasten lähettämiä lahjoja sairaalavuoteelleensa ja siitäkö sionistit nousivat takajaloilleen.
Juutalaislehdet kritisoivat jopa juutalaisten lentäjien kärsivän Dhahranin lentotukikohdan työnhaussa syrjintää,saamalla maileittain etusivupalstatilaa.
Kuningas Al Saud ei ollut mikään uskonkiihkoilija salliessaan silloin juutalaistenkin työskennellä kuningaskunnassaan,
Todellisuudessa Dhahrania pidettiin ykkösenä Yhdysvaltojen armeijan työvaikeusluokassa,missä palkatkin olivat parempia päivärahoineen kuin muissa ulkomaalaisissa tukikohdissa.
Yksityisurakoissakin oltiin tarvittavien sotilaiden määrää nostettu huomattavasti.
Kuningas oli Yhdysvaltojen matkallaan päättänyt poistaa kaikki uskonnolliset rajoitukset niiltä,jotka palvelivat kuningaskuntaa.
Mutta kuten Dulles myöhemmin toi julki,pormestari Wagnerin temppu sai Ibn Saudin pitämään juutalaiset pois värväyslistalta Saudi Arabiaan.
Tärkeimpänä kysymyksenä hänen vierailullaan oli Dhahranin kentän sopimuksen allekirjoittaminen viideksi vuodeksi eteenpäin.


 1950's. Aramco DC-3 in  Eastern
 Province desert 
Kotonaan kuninkaanlinnassa Riyadhissa kruununprinssi Feisal,jonka päälle sionistimielenosoittajat olivat jopa sylkeneet YK:n pääkonttorin edustalla ehdottikin,että kummallekin osapuolelle olisi parasta USA:n ilmavoimien evakuoiminen Dhahranista kotimaahansa.
Egyptin presidentti Nasserin propagandalehdistö oli jo kerinnyt kaiuttamaan koko arabimaailmalle,että Saudi Arabia oli vieraan vallan valloittamana.
Lopulta ajan mittaan sauditkin rauhoittuivat,mutta sionistien kampanja tuli maksamaan kalliisti.
Hyvän tahdon Goodwill- näytöllään USA tarjoutui rakentamaan Dhahraniin uudet siviili-ilmailufasiliteetit sekä lentoterminaalin ,lupaamalla lisäksi toimittaa enemmän sotakalustoa kuningaskuntaan,


Jussi oli astumassa tähän arabialaisarkkitehtooniseen terminaaliin....
 Lawrence of Arabia Peter O'Toole 1962
by Juhart


Jatkuu."Abdullahin taksilla eksyksissä Dammamissa"























torstai 14. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.GLORIAGATE. Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

GLORIAGATE
------------------------
"Gloria Inexelcis Deo.
Glory to God in the highest."


Presidentti Gloria Magapacal-Arroyo,nykyinen kongressinainen.
Gloria
----------
 Gloria
You're always on the run now
Running after somebody,You gotta get him somehow,
I think you got to slow down
before you star to blow it.
I think you're headed for a breakdown.
So be careful not to show it.
You really don't remember was it something that you said.
All those voices in your head. Calling GLO-RI-A.
Gloria
Don't you think you're falling?
If everybody wants you.
Why isn't anybody calling?
You don't have to answer.
Leave 'em hanging on the line.
Oh-oh-oh calling GLORIA
Gloria (GLO-RI-A)
Gloria (GLO-RI-A)
I think they got your number (GLO-RI_A)
I think they got your alias (GLO-RI-A)
But you really don;t remember.
Was ir something that you sais.
All the voices in your head.
Calling GLO-RI-A). 

Laura Branningan, deceased singer.


Richard Nixonilla oli oma Watergatensa.
Tricky Dicky jäi kiinni salakuunnelluista demokraattisen puolueen nauhoista..
Ferdinand Marcos oli sanonut USA:n töppäilystä,että maailman vahvin mies oli täysi nuija.
Jos Ferdie olisi ollut USA:n presidenttinä,hän olisi polttanut koko Valkoisen Talon..


Vuoden 2005 Juhannusaattona päivää ennen Jussinpäivää papinpoika pudisteli päätään lehtien,radion ja television nostamasta Gloriagate-bruhahasta.
Filippiinot eivät muutenkaan osaa elää ilman päivittäisiä skandaaleja,koska maan johto osaa tehdä niitä paremmin kuin paikalliset ABS-CBN:n ja GMA:n teeveekanavoiden teleseriedraamat.
Nyt koko kansa on ymmällään kuka puhuu totta tai puolitotuuksia.


Koko jupakka alkoi siitä,kun Pangasinanin arkkipiispa Oscar Cruz,maan kuuluisin contravidapappi toi pöydälle aivan oikeita todistajia siitä,että presidenttirouvan ainokainen poika Mikey Arroyo,entinen Pangasinan-provinssin varakuvernööri ja-visiiri sekä nykyinen kongressimies Iggy Arroyo,presidenttrouvan Mike Arroyon miehen veli olivat saaneet laittomasta jueteng-numeropelistä lahjuksia satojatuhansia pesoja kuukaudessa..


Eräs todistaja Sandra Cam,itsetunnustanut baglady eli juetengkuriiritar oli henkilökohtaisesti valan alla todistanut toimittaneensa rahapussit Mikeylle ja Iggylle Manilan kongressitaloon.
Kummankaan laintekijän osaamatta puolustaa itseään heidän asianajajansa haastoivat Camin oikeuteen häväistyssyytteillä ja 5-10 miljoonan peson korvausvaatimuksilla.
Sandra Camin asianajaja Hugo Chavez,entinen Ramosin hallituksen korkein yleinen syyttäjä kertoi konnien vain vastaavaan takaisin syyllisyydestään häväistyssyytteillä.
Chavez lisäsikin,että senaatin kuulusteltavaa todistajaa ei voida syyttää millään paperilla,koska asiakas on immuuni lain takana mistään oikeustoimenpiteistä..




Presidentti Gloria närkästyneenä lehdistösihteerinsä Bunyen suulla vastasi juetensyytöksiin,että koko juttu on opposition vallanhalua pettymyksestään vuoden 2004 presidentin vaalien tappiostaan.
Hän henkilökohtaisesti lisäsi olevansa täysin neutraali ja jäävi puolustamaan perheenjäseniään,jos jotain virikettä löytyisi syytteiden tukemiseksi.


Arkkipiispa Cruz lisäksi kertoi tuovansa kongressin kuultavaksi uuden todistajan,joka aukaisisi hallituksen likaisen takaliston koko kansalle paljastettavaksi.


Sitten putkahtivat ääniaalloille ne kuuluisat Gloria-CD:t.
Melkein joka kännykästä alkoi kuulumaan "Hello Garci-ringtone" Gloria-siskon nokkanasaalilla.
Jostain kummasta oli pompahtanut esille vuoden 2004 presidentinvaalien salakuunneltu CD Glorian puhelinkeskustelusta COMELEC:in (Commission of Elections eli vaalikomissio) komissaarin Garcinorenan kanssa.Puhelinkeskustelussa Gloria oli pyytänyt Garcinorenaa fiksaamaan Cebu-saaren äänestyslippuja omaksi edukseen.
Presidentinlinnan lehdistökonferenssissa lehdistösihteeri Bunye piti käsissään NBI:ltä (National Bureau of Investigation eli  maan tiedustelupalvelu) saamiaan salakuuntelu-CD:tä kertomalla näiden olevan samoin fiksattuja. 
Bunye kyllä myönsi,että kiekoissa oleva naisääni muistuttaa Glorian nokkanassaliääntä.
Retoriikkkinä hän lisäsi koko fiksausjutun olleen yhden opposition vallantavoittelukeinon 
Hänen mielestään opposition olisi heti vaalien jälkeen pitänyt jättää vaaliprotesti COMELEC:ille vaalivilpistä..
Miksi näin myöhään?


 Oscar V. Cruz. Lingayan-Dagupanin arkkipiispa Pangasinanin provinssista


Arkkipiispa Oscar Cruz lisäksi sai yllätyksen silmilleen,kun hänen eräs alttaripojista,nykyinen pangasinalilainen tabloidilehtitoimittaja saapui lehdistötilaisuuteen kädessään affidatiivi  parisenkymmentä vuotta aiemmin tapahtuneesta pedofiliatapauksesta,jueteng- ja huumerahojen vastaanottamisesta sekä muista korruptiokonnuuksista.
Arkkipiispa Cruz vastasikin paikalla olevalle lehdistölle jo aavistelleen tällaisten häväistysjuttujen tulemisesta ilmoille toivonsa täydellisesti poisheittäneiden päämiesten suunnalta.
Toimittajakaan ei nyt tunnistanut arkkipiispaa,vaikka oli syyttänyt prelaattia pedofiliasta silloin ,kun Cruz oli palvellut katolisen kirkon padrena parisenkymmentä vuotta aiemmin.
Tapausta pidettiin koomisena ja Filippiinien "masa" eli kansa sai töllöttimistään uutta ilmaista kansanhuvia.


NBI:n päällikkö ReynaldoWycoco vähätteli todistaja Sandra Camin heikkoja ilmiantoja,koska neiti Cam oli jo ollut tiedustelupalvelun mapeissa liitettynä moniin aliaksiin kuten Sandra Taniin,joka omisti  yhden paranaquelaisen talon,mistä oltiin löydetty shabuhuumelaboratorio.
Cam myönsi ,että NBI oli takavarikoinut hänen passinsa,vaikkei koskaan ollut asunut Paranaquessa..
Hänen puolustusasianajajansa Hugo Chavez  lisäsi,että NBI:ta oltiin käsketty ylempää tuomaan esille tekosyitä Camin luotettavuuden kumoamiseksi.
Lisäsekavuudeksi koko farssiin putkahti esiin NBI:n entinen varapäällikkö ja asianajaja Samuel Ong,joka kertoi omistaneensa alkuperäiset Gloria-CD:t ja kertoi pelkäävänsä henkensä puolesta.Hän oli paennut jahtaajiaan erääseen pappisseminaariin.
Ong kertoi hallussaan olevien kiekkojen olevan kaikkien alkuperäisten CD:den "Äidin".
Hän lupautui saapumaan todistajaksi juhannuksen jälkeisellä viikolla kongressin kuulusteluihin.
NBI:n päällikkö Wycoco mollasi televisohaastattelussa Ongia ulospotkittuna tiedustelupalvelun virkailijana,jolla oli vain oma kirves terotettavanaan huonosta kohtelusta.
Hän vielä lisäsi,että koko Paranaquen jutussa Sandra Cam ja Oliver Ong liittyvät erikoisella tavalla yhteen.


Totuus oli hämärtynyt valtion laskeman savuverhon alle.
Sanotaan,että kun asia pitkistyy se mutkistuu kuin Erapin ,entisen presidentin kavallussyytteissä.
Erikoisena piirteenä Reynaldo Wycocon,Sandra Camin ja Oliver Ongin välillä oli ,että kolmikko kuului filippiinokiinalaisiin eli Intsekeihin.


Imelda Marcos oli lausunut aikoinaan,että Herrassa on totuus ja Filippiinien kansan ääni on Herran ääni.
Vuonna 1986 Imelda ja Ferdie joutuivatkin kuuntelemaan Herransa ääntä ja muuttamaan Malacananin linnasta pikavauhtia honolululaiseen matalaan bungalowiin.
Laiskanlinnastaan piikkilanka-aidan ja aseellisten vartioiden piirittämä edellinen presidentti Erap lausui kuolemattomat sanat vankeudestaan.että "Vain totuus vapauttaa hänet!"
Oppositiosenaattori ja entinen pääkaupunkiseudun poliisipäällikkö Panfilo Lacson samoin lausui lehdistötilaisuudessa :
--Älkää peljätkö totuutta.
--Se tulee vapauttamaan meidät.


Niin paljon totuudenpuhumista!


Jos puhutaan Veikko Vennamon suulla,että "Kyllä kansa tietää",voitaisiin päätellää kaikkien puolitotuuksien julkituomisesta,että taas oltiin fuskattu  vaaleissa oikein rutkasti.
Filippiinoilla on aina ollut niitä open secretejä eli avoimia salaisuuksia tiedetyistä,mutta ei julkisesti lausutuista vaalivilpeistä ja poliisien tappamista konnista rikospaikalla totuuden hiljentämiseksi.(Yleensä poliisit takavarikoivat pankkiryöstörahat sekä huumeet omaan käyttöönsä tai jälleenmyyntiin) 
Rahallahan tukitaan köyhän kansan suut.


 Presidential Popularity Contest in the Phils






Gloriaa haastateltiin Time-lehdessä   vuoden 2004 vaalivoiton jälkeen.
Hän vastasi toimittajalle nasaalienglannillaan,että Herra oli nimittänyt hänet presidentin virkaan.
Häneltä oltiin kysytty useaan kertaan viimeisinä presidenttivuosiaan,koska hän vihdoinkin puhuisi suunsa puhtaaksi Gloria-CD:eistä.
Hän vastasi,että vasta sopivan ajan tullessa,mitä ei tähän päivään asti ole tapahtunut.
Indonesian ja Gambian presidenttien valtiovierailun aikana hän ei löytänyt sopivaa aikaa vieraiden viihdyttämiseksi linnassaan kuin parisen tuntia ja lensi presidentin koneella Cebu-saarelle rukoilemaan yhteen luostariin Herraltaan ymmärrystä sekä suojelusta..
Hän oli alkanut pehmetä coryaquinomaiseksi rukousnauhaa näpelteleväksi kotirouvapresidentiksi,pelätessään totuuden julkituomista kansan äänellä..
Hänen hakijansa piirtelivät ilmaan kauhukuvia,jollei hän palaa linnaansa,niin linnanportilla odottelee uusi joukko vallankaappaajia.
Cory aikoinaan EDSA:n ruusuvallankumouksen aikana haettiin väkisin armeijan helikopterilla luostarin neitsytkammiosta pois Cebusta Manilaan kansan esikuvaksi ja uudeksi presidentiksi 
Silloin maan itseoikeutetut politiikan totuudenpuhujat tarvitsivat Corya esiliinakseen ja kaiken totuuden puhujaksi Marcosien hirmuvallasta.
Coryn totuudensaarnaajista tuli presidentin uusia neuvonantajia ja hiljalleen maan tilanne putosi syöksykierrettä alas turmion tietä kohti.
Glorian kohdalla koko CD-farssi sai peson putoamaa syviin syövereihin dollarin suhteen ja Manilan pörssissä oltiin ymmällä osakkeiden alppivuoristomaisesta graafisesta arvokäyrästä.


Glorian paettua Cebun luostariin rukoilemaan ja polvistumaan nailoneissaan Mama Maryn patsaan juurelle totuuden kätkemiseksi,hän ei tuntenut vihollisiaan,kaikkien epäiltyjen juudaksina kieltäessä toisensa,
Jeesuksen äidin kiinalaisista silmästä vierähti karamellivärin punainen veripisarakyynel rouva presidentin Raamatulle.




Pappilan Jussi pani Molaven kotonaan CD-soittimensa päälle asettamalla Natalie ja Nat King Colen CD:n soimaan.
Jussi muisti kruuneri-Natin kuolleen vuonna 1965.
CD oli Natin kuoleman jälkeinen digitaalinen jälkiproduktio tyttärensä kanssa "Faith can move Mountains"-kappaleesta.
Nat King Cole


Illalla televisiosta katsoessaan CSI:n rikostutkimuselvitystä Las Vegasissa,missä eräs murha oli lavastettu itsemurhaksi,Jussi mainospaussilla flikkasi numero 25:n kanavalle.
Siellä näytettiin otteita Muhammed Alin ja Rocky Marcianon raskaansarjan nyrkkeilyottelua.
Marciano oli vetäytynyt eläkkeelle v.1956 puolustettuaan maailmanmestaruustitteliään Ezzard Charlesia vastaan..Marciano oli kuudessa eri ottelussa  lyönyt vasustajansa kanvesiin viidellä knock-outilla .
Hän vetäytyi nyrkkeilykehästä Ezzard Charlesia vastaan tuomariston yhdellä päätöksellä.
Marciano kuoli lento-onnettomuudessa v. 1969.
Alin ja Marcianon ottelu oli digitaalisesti fiksattu matsi.


Gloriata,joka oli rukoilemassa madonnan jalkojen edessä Jussi olisi ehdottanut tätä lausumaan viimeiset sanat espanjaksi
vaalivilpin paljatuksille:
.."Prefiero vivir solo mal acompajado!"
.."Pitäisin parempana elää yksin ilman seuraa!"


Gloriasta oli tullut kännykkävaalikampanjan uhri.
Nyt hän ei ota vastaan linnassaan yhtään puheluita ettei tulisi salakuunnelluksi.
Vaihtoehtona hän otti kirjekyyhkyset linnan katolla sijaitsevasta kyyhkyslakasta käyttöönsä
Mutta pulujakin oli vaanimassa paha kulkutauti,joka voisi katkaista kirjelinnun lennon lyhyeksi----aasialainen lintuflunssavirus.
Ei ole hauskaa olla presidenttinä.


 Gloria's driving force---money and power

































keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY.TERVEISIÄ MARKUS-SEDÄLTÄ. 2 .Filippiiniläiskirjeet.Papinpoika ja pakanamaasarja.

RAUTAPERHONEN JA SISSIPÄÄLLIKKÖ
---------------------------------------------------------
"Olemme kuin timantteja.
Mitä enemmän meitä kiillotetaan,sitä kirkkaammaksi me tulemme."
Ferdinand Marcos
IMELDA PAINTING IN MALACANANG

Imelda in 1982

McArthur ja Marcos

 Marcos Tarzanina
Jussin mielestä Marcosissa oli ollut sitä potentiaalia älykkyydessä ja taidoissa junailla maataan vaurauteen..
60-luvulla Filippiinit olivat tuhansia maileja edellä Singaporea,Taiwania,Etelä-Koreaa,Indonesiaa ja Malaisiaa kehityksessä.
Manila oli kaakkois-Aasian halutuin ja arvostetuin yliopistokaupunki.
Santo Tomasin,UP:n (University of the Philippines),Ateneon,LaSallen,Mapuan sekä Letranin korkeakouluihin oli pitkä jono ulkomaalaisia opiskelijoita.
Marcosin kannattajia vielä tänäänkin löytyy vielä Ilocos Norten provinssista Luzonin saarelta.Marcosin suku Imeldan,Imeen ja Bongbong Marcosin johdolla vielä ajavat kongressissa Ilocandian etuja.Jussin vaimon vanhemmat Antero ja Catalina dela Cruz olivat syntyneet Laoagissa,Ilocos Nortessa ja kannattivat Marcosia elämänsä loppuun saakka.En itse ollut paikalla,kun Catalina kuoli meidän kotona Paranaquen Number 18 Molave Avenuen talossa,mutta minulle kerrottiin hänen viimeisten sanojensa olleen viimehenkäyksella Marcos Parin eli Marcos meidän puolesta.

2000-luvulla maa seisoi ASEA:n maiden hännänhuipulla,huolimatta tiikeritaloudestaan.
Tiikeriä pantiin vain tankkiin Esson mittarikentillä yksityisautojen rajusti lisääntyessä,Manilan muuttuessa liikennekaaoksessa maailman suurimmaksi parkkialueeksi.
Filippiinit olivat päässeet ykkösiksi monilla kansainvälisillä areenoilla kuten valtionvirkamiesten korruptiossa,rikoksissa ja lehtimiesten sekä muiden media-ammattilaisten tappamisessa.
Olympialaisten historiassa filippiinot olivat saaneet kahdesti pronssia nyrkkeilyssä.Vasta 2000-luvulla Manny Pacqiao voitti moninkertaisesti keskisarjan nyrkkeilyn maailmanmestaruuden ja pian valittiin jopa kongressiin käytyään viikon managementkurssin San Tomasin yliopistossa.
Filippiinoista ei ole voimaurheilijoiksi eikä pitkänmatkan juoksijoiksi,koska juaneilta puuttuu pitkäjänteisyys näissä urheilumuodoissa.
Nyrkkeikijöiksi he ovat valmistuneet jo pikkupojista lähtien katutappeluissa.
Amerikkalaisilta serkuiltaan he oppivat koripallon.
Kesti vain vuosikymmeniä kunnes he kasvoivat amerikkalaisten koripalloilijoiden tasolle pituudessaan.
Kabinettipeleissä he ovat hakoja maailmanlaajuisesti,etenkin biljardissa.

Ferninand Marcos tuli valitettavasti ahneeksi.
Valta korruptoi.
Hänessä oli puoleensa vetoa ja tyyliä,vaikka Imelda balansoi torjunnallaan kenraaliystävänsä Verin,puolustusvoimien komentajan avistuksella.
Ver oli Marcosin serkku ja Ferdie oli palkannut silloisen kersantti Verin autonkuljettajakseen 1950-luvulla..
Andy eli Ferdie Marcosilla (nämä ovat Imeldan käyttämiä lempinimiä) oli täysi työ korjailla vaimonsa edesottamuksia Metro Manilan kuvernöörinä ja kultturiministerinä.
He olivat yhdessä kuin kaksi erilaista planeettaa samassa huoneessa ja samassa palatsissa.

 Malacanang palatsi
Ferdy oli jäykkä sekä itsepäinen,mutta toisaalta erittäin kaunopuheinen sekä puoleensavetävä puheissaan.
Imelda puolestaan oli villiruusukimppu,puhelias,eloisa ja ajoittain tarttuva kuin flunssaepidemia kaikessa,mitä hän teki..
Imelda oli varma kauneudestaan ja vallastaan.
Poliittisen uransa alussa Imelda oli Ferdyn oppilaana miehensä senaattorikaudella..
Nyt hän presidentin vaimona heilutteli tahtipuikkoaan ilmassa piirrellessään mahtikaaria laulamisellaan,mistä hän oli aina pitänyt.
Kummatkin olivat salamaniskuja,kummankin kilpaillessa keskenään oppositiosenaattori Ninoy Aquinon kesyttämiseksi,ikään kuin taltuttamassa villiä rodeohevosta.
Ninoy väistellessään piiskansivalluksia itsepäisesti samalla kiitteli Imeldaa siirappimaisella kritiikillään sanomalehdissä.

 Benigno "Ninoy" Aquino Jr.
Nykyisen presidentin Nonoy Aquinon isä.

Ninoy Aquino oli ainoa ihminen,joka pystyi asettamaan Ferdyn ja Imeldan aloilleen,omille paikoilleen valtapelissä.
Presidenttipariskunta tiesi tämän vangitessaan Ninoyn saadakseen hänet nöyrtymään sellissä polvillaan.
Ninoy sai sydäninfarktin vankeudessa pyytämällä lupaa Ferdieltä matkustaa Dallasiin ohitusleikkaukseen.
Imelda käytti charmiaan Ferdietä kohtaan Ninoyn matkustusluvan saamiseksi itkemällä ja rukoilemalla mieheltään vangitun senaattorin puolesta.
Tiukan paikan tullen Ferdien oli myönnyttävä.

Ferdien munuaissairauden lupuksen aikana Imelda oli maan valtiatar.
Jos Marcos olisi kuollut lupus erymathosusiinsa Imeldasta ja Veristä olisi tullut Manilan dynaaminen duo.
Mutta linnan takakulisseissa piileksi hyllylle pistetty puolustusministeri Juan Ponce Enrile omin suunnitelmin uudesta hallitusmuodosta.
Kaverina hänellä oli kuuluisa kapinaeversti Gringo Honasan teroittamassa RAM-poikien (Reformed Army Officers Movement) kivääribajonetteja.
Eddy (Fidel) Ramosin,Philippine Constabularyn komentajakenraalin avulla Enrile sai massat liikkeelle.
Valta siirtyi uudelleen Imeldan luvatun kansan maassa,nyt kokemattoman perheenäidin Corazo Aquinon essuntaskuun.

 Corazon "Cory" Aquino
Marcos istuessaan Yhdysvaltojen Ilmavoimien C-130-kuljetuskoneen rahtitilassa Pampers-vaippalaatikoiden ympäröimänä (laatikot olivat täyteen pakattu täyteen dollari- ja pesoseteleitä) kysyi koneen kapteenilta, koska saavuttaisiin Sarratiin Ilocos Nortessa sijaitsevaan Ferdien kotikaupunkiin.
Pilotti vastasi,että pian laskeudutaan Guamin saaren lentokentälle.
Marcos tajusi presidentti Reaganin pettäneen hänet luvattuaan hänelle pakomatkan Ilocandian kotiproviinssiinsa.

Se ei ollut enimmäinen kerta,kun presidentit valehtelivat toisilleen.

 Marcosit Clarkin lentotukikohdan juhlissa
Imeldan kuolemattomat sanat:
"Filipinos love Beauty.
I have to look beautiful that the poor filipinos have a star to look at from their slums."