Polis,polis,potatis,gris!,Papinpoika ja pakana Sveariikissä.3.osa.

Saluutti veteraaneille
Juhart 2004

Kalle Andersson oli eräänlainen edelläkävijä vanhojen traktorien ja maanviljelyskoneiden taltioinnissa.
Yhdessä maatilan mäen kupeessa sijatsevassa isossa suulissa hän säilytti harvinaisia 20-30-luvun höyrytraktoreita,piikkipyöräisiä petroolitraktoreita,puimakoneita ja maamoottoreita.Maatalouskoneiden merkkikirjo oli erikoinen sekoitelma brittiläisistä Royston-höyrytraktoreista saksalaisiin Lanzeihin ja amerikkalaisiin Olivereihin.
Suomessa vielä v. 1965 kukaan ei ollut ajatellut tallentaa vanhoja traktoreita tai perustaa traktorimuseota,koska osa vanhasta museokalustosta mönki vielä maatöissä ja metsissä hevosvoiman korvaajana.
Kallen niinsanotun suulimuseon vanhat traktorit olivat kunnostettuja ja entisöityjä sekä käyttökuntoisia ja joita hän oli haalinut suuliinsa ympäri Ruotsin kuningaskuntaa.

1950 Patanokka Volvo-bussi

Kalle-isäntä oli maininnut ruokapöydässä kerran menevänsä hakemaan Arvikasta aivan Norjan rajalta itselleen vanhan "Patanokka" Volvo-veturin ja järeän maakoneperävaunun eli trailerin.Ruotsalaiset kyllä yleensä puhuivat perävaunuista släp-nimellä (Schlepp saksaksi),mutta erikoista raskasta ja teräsrakenteista perävaunua kutsuttiin amerikkalaisesti traileriksi.
Jussi pääsi hakureissulle Kallen mukaan ässämersun etupolsterille.
Mersulla he halkoivat vehreän ja viljavan kuningaskunnan vyötärön kohdalta,missä hyvin hoidettujen talojen rekolien eli puutarhojen manikyröyidyille nurmikoille nostettiin tankoon keltaristilippuja ja haravoiduille pihoille pystytettiin koristeltuja majstångeja eli juhannuspylväitä keskikesän juhlintaan.
Arvikaan saavuttuaan Jussi ensimmäisen kerran näki paljaalla silmällä oikeat vuoretkin.
Suomen maantietokirjasta tutut Lapin tunturit tuntuivat vaivaisilta mäiltä näiden vuorten rinnalla ,Jussin tuntiessa pientä pelkoakin niitä kohtaan,koska moneen varjoisaan laaksoon eivät auringonsäteet pääsisi ikuna kuuna päivänä. Vuorten varjoisat ja synkät rinteet tuntuivat uhkaavilta tummanvihreinä jättiläisen paidanhelmoilta.
Mielenvireeksi mersu kaarsi yhden autokorjaamon pihaan,missä seisoi lyhytakselinen ja postinkeltaiseksi maalattu "Patanokka" Volvo,jonka perään oltiin kytketty se "caterpillartraileri".Patanokka oli rekisteröity EPA-traktoriksi ja minkä kolmosvaide oltiin hitsattu kiinni vauhdin hillitsemiseksi,jolloin Jussille paluumatka takaisin Örsundsbohon tulisi kestämään ikuisuuden 30 kph:n vauhdilla. EPA-traktoria sai kuljettaa 16 -vuotiaskin traktorikortilla,jolloin Kalle-isäntä pisti Jussin Volvon ratin taakse,seuraamalla kävelyvauhdilla itse mersunsa kanssa perässä. Etanan vauhtisella matkalla ei yksikään poliisi-Valiant eikä -Volvo Amazon pysähtynyt kyselemään nuoren veteraani-Volvon kuskin ajokorttia. Sveariikki oli jo juhannusjuhlatunnelmissa.

1961 Polis Valiant

Joskus aamuyöstä Patanokka ajoi Anderssonien kiviportin pylväiden välistä Kallen traktorisuulin eteen.
Jussin jalat olivat puuduksissa lukemattomista kaksoispoljennoista ja välikaasuista,käsivarsilihaksienkien tuntuessa paatuneen tehostomattomassa ja hulahoop-renkaan kokoisessa ratissa.Siihen aikaan ei ohjaustehostimia löytynyt kuin kuskin käsivarsissa.
Aamukuudelta maatalossa huudettiin herätys Kalle-isännän pantua keittiössä Luxor-radiosta Sveriges Radion aamu-uutiset päälle täydellä volyymillä.
Uutisissa Jussi ei ollut paljoakaan ajantasalla,kuultuaan kylläkin USA:n presidentti Johnsonin lisänneen joukkoja Vietnamiin,missä napalmiskuja lisättiin..
Ruotsalaisissa lehdissä ei ollut suurempia otsikoita rapakon takaisen Suomenkaan tapahtumista.kuten Rolling Stonesien vierailusta Yyterin juhannusjuhlille tai Maalaisliiton muuttumisesta Keskustapuolueeksi.
Kotimaan uutisissa kuningas Kustaa VI oli vihkinyt Örebrossa yhden kulttuurikauppalan ja kuuluisassa kuningas Kustaa V:den Kungens kurvassa,Tukholmassa avattiin järjestyksessä toinen IKEA:n huonekaluliike.
Jussin mielessä olivat kylläkin päällimmäisinä kotikaupungissa heinäkuussa pidettävät elinkeinomessut,joidenka suojelijana oli toista kertaa vanha maalaisliittolainen poliitikko,ministeri ja presidentti Urho Kaleva Kekkonen.

1965 30.5-8.8 Salon messut

Ensimmäisen kerran UKK oli ollut ministerinä messujen suojelijana v.1955 heinäkuussa.Seuraavana vuonna UKK:sta voideltiin Suomen pitkäaikaisin keisari.Vielä v.1980 Jussin lähdettyä Saudi Arabiaan UKK hallitsi kotimaata,joskin jo muistivikaisena ja vanhuudenhöperönä.Melkein koko pienen elämänsä Jussi oli elänyt Kekkoslovakiassa.Juho Kusti Paasikivi,joka istui presidenttinä ennen UKK:ta muistutti siilitukassaan sodanjälkeistä jälleenrakennusajasta,katseli jokaisessa 10 markan setelissä kakkuloidensa takaa jokaista suomalaista kaupassa kävijää.



Possuassistentti toivoi näkevänsä messut sekä nauttivansa kuukauden vapaasta ennen kouluvuoden alkamista syyskuun alussa.
Aamukahvit hörpättyään Kalle-isäntä komensi Jussia menemään alkutöikseen siilon toiseen kerrokseen lapioimaan rehuviljaa ränniä pitkin alakertaan,josta hänen piti kuuppakottikärryillä syöttää kaikki sikalan röhkijät.
Silmät sirrissä ja rättiväsyneenä Patanokan ratista hän kiipesi yläkertaan,missä ei ollut minkäänlaista keinovaloa pientä ilmaräppänää lukuunottamatta, lapiourakkaansa. Pienessä hiessä hän tunsi kasvojensakin lämmenneen,pyyhkimällä rukkaskäden syrjällä otsaansa. Yllätyksekseen rukkanen oli tummunut verestä.
Pienessä paniikissä hän juoksi rappusia alas pihalle,missä hän havaitsi koko sinivalkoraidallisen kipparipaitansa edustan olleen punastuneen omasta verestä. Hän aina oli pelännyt veren näkemistä ja kerran partioleirillä veistettyään uudella lapinleukullaan peukalonsakin avohaavalle,hän oli kuullut honkien huminan kovenevan ja pienen sielunsa häviävän johonkin tunneliin..enkelienkin soitellessa harpuilla tervetuliaisvirsiä..
Korvissaan hän kuuli omituisen heinäsirkkojen sirinän kovenevan kuin keittiön ularadion ollessa viritettynä asemien välille juostessaan maatalon portaat ylös keittiöön,minkä räsymaton päällä taju pimeni kokonaan.

"Osta Kentti,
paskaa joka sentti!"

Jussi heräsi siihen,kun Karin-emäntä paketoi hänen päätään Ideal-sideharsolla. Kalle-isäntä istui keittiön pöydän ääressä pinnatuolilla polttamassa Princeä hermostuneena.Kalle oli käynyt kollaamassa viljasiilon toisen kerroksen ja vasaroinut hirsipylväässä törröttävän kannattoman säkkinaulan pystyhirteen kiinni ja johon Jussi oli lapioidessaan lyönyt kallonsa. Naula oli jatkanut hänen etukalloonsa saamaansa viisisenttistä arpea,jonka hän oli ansainnut pyörittyään v.1954 kesällä pappilan keittiön kivirappusia alas pää edellä,
Karin-emännän sairaanhoitajan koulutuksella ehdotettua Jussille päivän sairasvapaata,Kalle-isäntä ehdotti pojalle keveämpää työtä,kuten hukkakauran poimimista vehnäpellolta..Isäntä oli katsonut pojan kelpaavan töihin,jolloin pariskunta kiipesi yläkertaan kinastelemaan Jussin työkelpoisuudesta.
Jussi lopulta päätyi sideharsopäisenä hukkakauran harventamiseen lähipellolle naapuritalosta apuun kutsutun teini-ikäisen Kent-pojan kanssa.Kent-etunimeä ei lausuttu kovalla K:lla kuten Teräsmiehen aliasta Clark Kenttiä,vaan ruotsalaisittain "Shentiksi".Kent harvensi kylläkin hukkakauraa Prince-sätkä yhdessä suupielessään kiroillessaan toisella suupielellään fittaneja ja djävloja paskahommiin pistettynä.
Jussikin oli kokeillut joskus Bisonin ratissa Kent-savuja.,mutta vaihtanut Princeen ja sen perästä raikkaasen naistenkin suosimaan karamellitupakkaan Menthol Meiliin.Kalle-isäntä oli kerran tavannut Jussin sikalan nurkalta salapoltosta mentoltupakka suussa ja sanonut,että niiden polttaminen olisi samanlaista teeskentelyä kuin tissin imeminen teepaidan läpi..
Vitsi oli yksi hyvin harvinaisista Kallen suusta ulostulleista letkauksista.

1963 Jallu ja
Tabe Sliior

Kallen tissivertaus viekin puheenaiheen Ruotsin vapaaseen seksikulttuuriin,jota kylläkään maaseudulla ei paljoakaan nähty paljaassa muodossa.
Ensimmäisen kerran venereissullaan 1963 Norrtäljessä Jussi partiopoikakavereineen pällistelivät paikallisten lehtikioskien vitriinien takana "kovat piipussa" ruotsalaisten lukemattomien pornolehtien kansikuvia. Suomalainen nakulehtivalikoima oli siveellistä Jalluin ja Kallein verrattuna riskeeraviin ruotsalaisiin julkaisuihin.
Jussin naapurissa pöksytehtaan tukun vintillä Jussi oli kaveriensa kanssa pääseet salaa katselemaan poikien johtajaisän vanhoja Jalluja ja Kalleja,jotka panivat kovan hihittelyn mukana piilossa olevat hormoonit juoksemaan nivusiin.

1965 I'll Take Sweden

Hollywoodissakin riskeerattiin ottaa filmiaiheeksi ruotsalaisten vapaa seksi,ja samana vuonna 1965 siellä filmattiin teiniaiheinen filmi I'll take Sweden,missä Bob Hope (Bob Holcomb) matkaa tyttärensä Tuesday Weldin ( JoJo Holcomb) kanssa Tukholmaan. Frankie Avalon (Kenny Klinger) Brylcreemtukassaan ja kitaraa näppäillen lauloi jopa uima-altaassa veden alla.
Filmi oltiin kuvattu San Berdardino Valleyn luonnonpuistossa ja Bear Laken eikä Sveariikin Mälare-järven rannalla.Ajan tanssina esiteltiin ympäri maailmaa levinnyttä Watusitanssia.Filmiin oltiin saatu kerätyksi paljon ruotsalaista Volvo-kalustoa ja ajan hengen mukaan kalifornialaisissa kuvauksissa ajettiin vasenta puolta.Tarkkasilmäisempi voisi kyllä bongata kuvasta,että paikallisen pikkuvenemarinan veneet olivat rekisteröity Kaliforniassa.
Tukholmalaisen hotellin sisäkuvauksissa huoneiden ovet samoin avautuivat amerikkalaisesti sisälle pyöreistä Yale-nuppikahvoista kielimällä kalifornialaisista kuvauspaikoista.

                                            I'll Take Sweden 1965

Amerikkalaisia televisiosarjoja Jussi sai katsella Anderssonin perheen kanssa kesäiltaisin päärakennuksen yläkerran isossa olohuoneessa.Usean kerran hän oli jäänyt lastenlikaksikin Anderssonin pariskunnan mennessä fiiraamaan paikallisiin kalaaseihin ja kahdesta villistä pikku-Anderssonista oli ajan mittaan tullut kesyjä ja jopa tykättäviä pikkusvenssoneita.Iltaisin kuvaruudun High Chaparralin coltien paukkeesta ja kavioiden kopseesta Sixten ja Kerstin nukahtivat possuassistentin syliin,Jussin kantaessa kummatkin täysiunessa lastenkamarin sänkyyn.Sixten ei enää hokenut Jussille teutologisia bajseja,mutta sanavarasto oli lisääntynyt kokonaisella lauseella "Polis,polis,potatis gris"! Kerstin puolestaan puhui vielä pätkivää ruotsia sana kerrallaan mansikkamaalla suunpielet punaisina,opittuaan ensiksi myöhäisenä kävelemään.
Jussi opetti kummallekin ruotsin alkeiskirjasta oppimiaan sanaleikkejä lasten kielikoulussa,kuten Ulla,Ulla,lilla Ulla bakar bullar..sekä Ö,ö..Hö-ö (Ulla.Ulla, pikku Ulla leipoo pullia ja Saari,saari,Heinäsaari..)

High Chaparral teemapuiston
Western Show

(Seuraavana vuonna 1966 ruotsalaisten lännenkuvainnosta Kulltorpiin Skåneeseen rakennettiiin oikea High Chaparral teemapuisto Villin Lännen kaupungin kanssa)

Aamiaisilla Anderssonit saivat ihmetellä lastensa omituista hoentaa kaurapuuron lusikoimisen keskeltä.
Kerran hän oli kuullut Anderssonien keskustelevan lastensa uusista sanaleikeistä,jolloin Kalle oli sanonut Karinille,että pääsyynä on se finskdjävel..(suomalaispiru)

1961Suomalaiset
Hot Rod-vetimet

Heinäkuun 28. päivänä Kalle Andersson laski peukaloaan mällisuuhunsa kastaen possuassistentin kesäpalkan 700 kruunua,mikä Suomen markoissa laskettuna oli tulevan lukiolaispojan taskussa huomattava summa n. 1557 markkaa..
Jussi oli pakannut jenkkikassinsa itselleen ostetuilla tuliaisilla kuten amerikkalaismallisen nappikauluksisen nailonpaisan ja kasan amerikkalaisia Hot Rod-lehtiä.Äitipastorskalle hän oli ostanut puolen kilon paketin Gevalia-kahvia. Kalle Andersson kätteli Jussia ihmeen veltolla puristuksella,katselemalla ylös keittiön kuuppalamppuun,Karin-emännän halatessa lämpimän emomaisesti.
Sixten ja Kerstin saattoivat Jussin kädestä pitäen pihalle,missä seisoi tyhjäkäynnillä tummansininen 1953 mallinen Plymouth Belvedere-maalaistaksi.

Jussin heilautellessa kättään jäähyväisiksi pirssin takaikkunasta, portin eteen pysähtyi töötäten teurastamon Scania-Vabis-kuorma-auto,jonka ikkunasta kuljettaja pisti vahapaperiin käärityn possukotlettipaketin kivisen portinpylvään päälle.
Uppsalaan johtavalla santatiellä Plymouthin kiitäessä kohti Tukholmaa Jussi haistoi matkavaatteistaan lievän sikalan hajun,jonka hän veisi tuliaisiksi kotiin.Kaikesta pesemisestä huolimatta haju näytti kaikkoavan vain kulumalla nahasta ja vaatteista.
"Hajussa kasvaa,kun oltua saa!"
..oli äitipastorskakin monasti lausahtanut.
Jussi oli kasvanut komeaan 167 senttimetrin pituuteen!

jatkuu...messuilua..

1953 Plymouth Belvedere

Polis,polis,potatis,gris!. Papinpoika ja pakana Sveariikissä .I osa.

Jussi partiopoikana 1963
Juhart 2012

Kielikoulussa
-------------------
Pappilan Jussi tutki Yhteiskoulun pihalla kevättodistustaan.
Englanti kahdeksan,suomi seitsemän ja ruotsi kuutonen...
Matikkakin oli kuutonen,historian,maantiedon ja biologian keikkuessa seitsemässä...
Kirkkohistorian kuutonen harmitti,koska Jussi tunsi olevan syytön isän ja kirkkoherran välisiin riitoihin.Sattumoisin keväällä pappiskolleegat olivat enemmän skismoissa seurakunnan talousasioista...siitä kuutonen hengenmiesten mittelöiden ilmapuntarina.
Eniten häntä harmitti ruotsin kuutonen siirtyessään lukiossa kielilinjalle,valittuaan pitkän ruotsin ja englannin lisäksi saksan ja ranskan lyhyiksi aineikseen.
Isäkappalainen kyllä nousisi taas kirkkopatinoidensa kannoille ruotsin numerosta kielinerona opettaessaan lyseossa kirkkohistorian ja kirkkolatinan lisäksi tuntiopettajana ruotsia.
Äitikappalaiska olisi kyllä vain naurahtanut savonruotsalaisilla kommenteillaan kuutosesta,että "Kom bort sanoi kuolema ruohtalaisella" ja Tack så mycket..mycket bra..ottaesinj vielä,mutten suaa".
Joku kumma siinä ruotsinkielessä oli tympäisevänä pakkoruotsina,koska savikaupungissakin vain viisiprosenttia vanhoista kanta-asukkaista enää puhui ruotsia..ja suurin osa niistäkin asui lusikalla syötettävinä huru-ukkoina ja- akkoina Länsirannan ja Vilhonkadun kulmassa seisovassa Åbo Akademis äldershemmetin vanhainkodissa,jota äitikappalaiska kutsui pelkäksi hemmetiksi.
Toinen syy koko luokan huonojen arvosanojen saamiseksi oli ruotsinkielen lehtorin ja pippurisen Raili Raunion pedagoogisesti esimerkillinen käytös hirmuvaltiattaresta,joka huonoista kokeiden tuloksista aina heitti koevihot luokan ovesta ensin sisään,tanssimalla jotain woodoota niiden päällä piikkikorkoisten stilettojensa kanssa.
Luokan koevihot näyttivät tikkatauluilta sen perästä.

Kotiin saapuessaan isäpastori tavan mukaan ei ollut pitkään kotona,mentyään lyseon päättäjäisjuhlien perään suoraan kaupunginvaltuuston kokoukseen.Yleensä isä kävikin kotona vain kääntymässä  ja vaihtamassa pukua taikka kaftaania toiseen kokoukseen tai papin virantoimituksiin lähtiessään.
Kotipedagogiksi ja kasvattajaksi hänestä ei ollut,koska äiti hoiti sen kasvatuksen lottavääpelimäisellä displiinillään.
Isä oli sellainen etäiskasvattaja,joka papinroolissaan halusi olla kaiken edessä ja yläpuolella mestarikasvattajana ja sielunpaimenena. Kotikaupungissaan Iisalmessa hänen naapurin kasvukaverinsa Edvin Laine,myöhemmin kuuluisa teatteriohjaaja ja Tuntematon sotilas-elokuvan ohjaaja olikin kerran lausunut isän teatraalisista lahjoista,että " Antti,sinun pittää lukeva papiksi!"
Edvin tiesi hyvin,että papinvirassa tarvittiin näyttelijän lahjoja.

Kappalaiska rekolissa 1959
Juhart 2003

Kotona äiti oli tutkinut Jussin todistusta Leino-puuhellan hohteessa,uunissa tiristessä Karjalan paisti.
--No poeka...et uo iissäesj tullunna ruohtin ossaajana..etkä Puavo Ruohtalaesen tuohivirsujen jäläkijä kulukenna,kun kirkkohistorijakin keikkuupi seihtemässä..siitäkin issäesj kirkastuesi..
Äiti oli vain tokaissut pyyhkiessään puukapustan varrenpäällä otsalle valahtanutta harmaata hiuskiehkuraa.
--Mutta minä uon keskustellu Bernoullin Irja-täjin kanssa,että Ruohtissa olis sinulle vappaana kesätyö,kun Bernoullin Maka syksyllä astuupi armeijjaan..
--Maka on siellä ollunna kesätöessä..ja nyt piästyvään yljoppilaaksi se astuupi syksyllä armeijjan harmaesiin..
--Irja-täti kehotti sinuva kirjoettammaan Karl Andersson-isännälle,että uot halukas sinne kesätöehin...ruohtiksi kirjoetat!
--Se Anderssonnin Kalle pittää muutaman saan röhkijän sikalaa Uppsalan lähistöllä ja kyllä siellä sinnuenj ruohtinkielentaetos petraantuu sijanlannan hajussakin,jolleij jopa pittuuttakin suatat kasvoo lantapatterin kylyjessä
--Vanaha savolaenen sanontahan kertoopi,että hajussa kasvoo,jos vuan oltua suaa.....

Nordea-autoalutta 1962

Kesäkuun 15. päivänä 1965 Jussi seisoi Silja Linen Nordea-autolautan  reilingin äärellä katselemassa,miten Ahvenameri oli muuttunut ihmeellisen rasvatyyneksi.Ruotsiksi Ahvenanmeri on Ålandshavet,mutta kotikunnilla savilaaksokaupungissa sitä kutsuttiin Abborreshavetiksi,koska Ahven taikka Salon murteella Ahvena ruotsiksi on Abborre..
Mikä Åland se pieni demilitarisoitu ja ruotsia puhuva pieni ja Ruotsin kyljessä sijaitseva suomalaissaarivaltakunta voisi olla,koskei sieltä löydy joen jokea..
Å:nhan piti vastata jokea finskiksi kuten Åbossa eli Turussa,minkä läpi virtaa oikea joki..!
Silti monilla Ahvenanmaanreissuilla meripartiolaisten paateista Antti-kappalainen pyyti virveleillä Ahvenanmerestä pelkkiä haukia eikä yhtään ahventa.
Hauki on Gädda på svenska...Gäddaland!

Ruotsin merireissulla Antti-isän
pyytämiä haukia

Kerran myöhemmin Kihdin selällä yhdellä Ahvenanmaan ympäripurjehduksella meripartiolaisten Hval-kaljaasilla isä oli lämmittänyt saunan ja partiopojat nakuina olivat sukellelleet ristireimarin särkältä rasvatyyneen mereen.
Samalla reissulla Maarianhaminan pikkuvenemarinan kaijalla Jussi kavereineen yrittivät iskeä ummikkoruotsalaisia ahvenamaalaisia teinimimmejä,jotka tahallaan nirppanokkaisina puhuivat takaisin tukholmalaisella kurkkugutteraalislangilla...."Näj..det passar inte..satans finska djävlor!"(Ei käy saatanan suomalaispirut!).
Kemiön saaressa,mikä myöskin oli enemmistöltään ruotsinkielinen,sijaitsi pappilan viimeinen kesämökki 1967-1987.

1964 Volvo PV 544..ei standardi Favorit

Kemiön kirkonkylän Andelshandel-osuuskaupan kassaneiditkään eivät tahtoneet ymmärtää suomenkieltä.Kerran muutamaa vuotta myöhemmin v.1969 Jussi oli kaverinsa Hallbergin Torstenin,jonka etu-ja sukunimet olivat ruotsikielisiä, olivat ostamassa saunalenkkimakkaraa ja mellankaljaa Jussin mökille saunareissullaan.
Pojille kassaneiti puhui paikallista rantaruotsia,jolloin Jussi ja Torsten tahallaan kävelivät kaupasta ulos maksamatta Hallbergien valkoiselle kupla-Favorit Volvolle ostokset kainalossaan.
Pojat pärjäsivät suhthyvin kouluruotsillaan,mutta pikkukiusaksi eivät halunneet ymmärtää rantaruotsia..
Jussinkin ruotsinkielestä myöhemmin paistoi lievä upplannin murre..
Favorit oli Volvon PV 544-kuplamallin halvempi versio kumitiivisteikkunoin ja kolmin vaihtein.
Auto oli Torstenilta lainassa eläinlääkäri-isältään ja jolla kaveripari kesäisin kulki Kemiönsaaressa Taalintehtaalle (Dalsbruk) saakka Jose Felicianon laulaessa Rain-biisiä halvan Clarion-kasettinauhurin takaikkunahyllykaiuttimista..

                                          Rain.Jose Feliciano 1969

Kassaneiti juoksi suomea huutaen perässä,että "Maksakaa kanss taikka soitan polliisin!
Jussi oli kassalla maksaessaan tokaissut neidille:
--No tulihan se sieltä ulos ihan finskiksi!
--Eikä maksa vaivaa!
Kumpikin poika osasi ainakin välttämättömästi asioida ruotsinkielellä kaupassa,mutta piruuttaan testasivat "svenska talande bättre folkin" suomenkielen taitoa.
Silloin ruotsinkielisellä saaristoasujamistolla oli isompi hajurako suomenkielisen mannerasujamiston kanssa. Kemiön kirkolle oli vajaat 20 kilometriä matkaa kotikaupungista.
Nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvan Perniön (Bjärnå) takaisessa Tenholassa eli Tenalassa vanhemmat alkuasukkaat eivät osanneet sanaakaan suomea.

Panu

Tämä 1965 kesän reissu ei ollut hänelle ensimmäinen Ruotsin merimatka.
V.1963 kesällä hän oli isänsä perustaman partiolippukunnan meripartiolaisten reissulla seilannut Ahvenanmeren poikki kolmimetrisessä aallokossa.
Jussilla oli kyllä tapana liioitella myrskyaaltojen korkeutta,mutta siltä ne tuntuivat Panu-sisälaitamoottoriveneen pressun alta,meriveden pyyhittyä kajuutan pressukatteen yli. Venekunnan mahonkisesta v.1905 valmistetusta Saaristo-purjevenestä välistä ei näkynyt aallonpohjissa mastonkärkeäkään ja sen reivattu pääpurjekin näytti repalaisiltä riekaleilta,purjelattojen lennettyä myrskyssä Ahvenanmereeen.

1965 SY Saaristo

Norrtäljen saaristossa purjevenekunta tyhjensi urakalla istumalaatikkoa Ahvenanmerestä.
Panu-moottorivenekin Norrtäljen kaijaan kiinnitettyään oli puolillaan vesilastissa,patjojen ja ruokatarvikkeiden kelluessa moottoripetroolisessa vedessä. Ylhäisten Näkkileipätehtaan vanikkasäkin sisältökin olisi kelvannut pehmeänä hampaattomille Åbo Akademis Äldershemmetin vanhustentalon asukkaille syötäväksi..
Isän ja samassa papinpersoonassa ruotsinkielen opettajan taitoja tarvittiin,kun venekunta marssi Norrtäljen kävelykadun katukapakkaan syömään ruotsalaista sinappimakkaraa (senapkorv) ja huuhtomaan sen kurkustaan Carlsbergin kaljalla. Kyyppari eli miestarjoilija oli udellut venekunnan päälliköltä,mitä juotavaa herrat niinkuin ostaisivat,jolloin papille alkoholijuomia tuntemattomana tuli ajatuspysähdys eli Tänka på,vastaamalla,että " Fyra svagdricka och 3 citronsoda,var så goda!" (4 vaarinkaljaa ja 3 sitruunasoodaa,olkaa hyvä!)
Tarjoilija oli kysäissyt:
--Va sa ni..svagdricka...menar ni kanske öl? (Mitä sanoitte--vaarinkaljaa...tarkoitatte kai olutta?
Vaarinkalja siihen aikaan oli alkoholitonta perhejuomaa Suomessa,jota pappilassakin ryypättiin joulun aikaan.
Pullon kyljessä lukikin teksti suomen ja ruotsin kielellä.."Vaarinkaljaa..Svagdricka" (mietojuomaa).

1936 Antti Campo Mussolinilla

Isällä oli aiemminkin käynyt kömmähdys juomien suhteen ulkomailla.
V.1936 hän oli Akateemisen kansallijärjestön mustapaitojen kanssa matkustaneet Berliinin olympialaiset katsottuaan Italiaan Campo Mussolinille aatetreenaukseen.Bussimatkalla Baijerin kautta reissaajat olivat pysähtyneet paikallisessa Gasthausissa eli oluttuvassa murkinoimassa.
Punanaamainen oluttuvan omistaja oli kysäissyt saksaa taitavalta isältä ruokajuomia,jolloin isä oli tilannut "Fünf Milch,bitte!" (Viisi maitoa,olkaa hyvä").
Kapakan omistaja oli tuohtuneena vastaannut mustapaidoille:
--Sie sind mächtige Soldaten..fünf Bier..nur kleine Knaben trinken Milch!!" (Olette mahtavia sotilaita..viisi olutta..vain pikkupojat juovat maitoa!"
Isä ei koskaan kertonut pappilan kersoille,oliko porukka olutkolpakoita kaadellessaan laulaneet "Trink,trink Brüderlein trink..lass doch die Sorgen heraus!" (Juo,juo veliseni ja päästä surut ulos!")
Isän bravuurina kesämökillä puunhakkuussa oli yksi saksalainen juomalaulu "In eine kleine Konditorei..sassen wir und tranken Kaffe.." (Istuimme yhdessä pienessä konditoriassa ja joimme kahvia).
Hänhän aamutoimekseen joi litran vahvaa mustaa ja sokeritonta kahvia,startatakseen itsensä virkeäksi...polttamalla perään pajuholkissa filtterittömän North Staten kahvisavuikseen.

1965 Ruotsalainen Volvo Amazon
perhe 

Nordea-autolautta haukotteli autokannen keulaosa ylhäällä Tukholman Skeppsbron laiturissa.
Autokannelta ajoi maihin suomalaisia SF-tunnuksisia autoja kattotelineet pakattuna leirintävälineillä.
Joukossa oli suomalaisten pikku-Fiatien ja Volkswagen-kuplien lisäksi komeampia ruotsalaisia Opel Kapitäneja ja Mercedes-Benz 220S-malleja,joidenka S-maantunnuksista eroitti paljaalla silmällä sinikeltaiset Sveariikin liputkin.Jussi hyräili jo pieni pelonpoikanen rinnassaan Ruotsin kansallilaulua "Du gamla.du fria,du fjäll höga nord..Och så vidare"...astuessaan lautalta lasitettuun terminaalikäytävään,josta hän näki alhaalla asvalttipihalla suomalaisten ja ruotsalaisten Spedition TIR-rekkojen jonottavan tullitarkastusta.Kuskit kuin Lemans-lähdössä juoksivat rekkojen hyteistä kuormakirjapinot kourissaan tullirakennuksen ovelle leimauttamaan rahtidokumenttejaan.
Jussin sydän hakkasi kuin lampaansaparo näyttäessään Suomen passia terminaalin ala-aulan tullikioskilla,passintarkastajan vain kivikasvoisena leimatesssa passiin Sveariikin kruunuleiman.
Jenkkikassiaan kanniskellessaan terminaalin ovesta ulos hän hoki itsekseen ensimmäistä ruotsinkielistä ja ruotsinkielen oppikirjasta lainattua lausetta ,lähestyessään taksitolppaa,minkä kärjessä seisoi 1953-mallinen Ruotsin ANA-tehtaalla Norrköpingissä valmistettu haaleansininen Desoto Diplomat-droska (pirssiauto).mikä koriltaan oli puhdas Plymouth.
Desoton perässä seisoi sysimusta hirvikeulainen Volga,jonka ovenkahvaan Jussi ei edes aikonut koskea,ihmetellessään miten svenssonit yleensä olivat sortuneet itäauton hankintaan pirssikäyttöön. Ilmeisesti svenssonien sosiaalidemokraattisessa liberalismissa ei ollut mitään raja-aitoja,vaikka länsiautoja sai ostaa valikoimasta roppakaupalla.
--Vad kostar det resan till Örsundsbro by i Upplands län? (Mitä maksaa matka Örsundsbron kylään Upplannin läänissä?)

1953 Kanadan Desoto Diplomat

Desoton etulokasuojaan nojasi pitkä ja ruotsalaisen laiha taksikuski,joka muistutti kaukaa edesmennyttä kuningas Kustaa V:ttä. Kustaa V tunnettiin siitä,että hän 20-luvulla itse oli ajanut ojaan T Fordilla Tukholman eteläpuolella yhdessä mutkassa. Mutka vieläkin tunnetaan "Kungens kurva"-nimellä (Kuninkaan mutka).
Hänen rakkaat alamaisensa samoin kutsuivat kuningastaan "Vingmutter"-lempinimellä,koska tällä oli luisen kallonsa ulottimina isot hörökorvat.
Jussi lausui suustaan jo monet kerrat tentanneensa lauseen kuskille,joka vastasi tukholmalaisen gutturaalisen käheästi:
--Femti kroner..och hopp in..gosse! (50 kruunua..ja hyppää sisään poika!")
Jussi pisti kiittimensä ristiin Desoton mohairkankaisella takapenkillä,ettei pirssi matkalla päätyisi ojaan.
Kuski näytti kuitenkin sompaavan rattia tyynen rauhallisena,panemalla Blaupunkt Stockholm-autoradion päälle valkoisesta FM-nappulasta.
Kojetaulun kovaäänisestä kuului ruotsalaisen naiskruuneri Siw Malmkvistin uusi vuoden 1965 hitti,joskin saksaksi "Columbus fand Amerika",Kolumbus löysi Amerikan..
Jussi oli löytämässä ruotsalaista Ruotsia ja Upplannin lääniä...

                                          Kolumbus fand Amerika.Siw Malmkvist 1965
jatkuu..

Nallesta diktaattoriin.Lisää automerkkifantasiaa.

1952 Rover 75

Ei ole yhtään merkillistä,että autonvalmistajat etsivät eläinmaailmasta ja luonnosta esimerkkejä malleihinsa.
Eläimet kuvasivat voimaa,nopeutta,sulavuutta ja joskus oveluuttakin.Kissaeläimet ovat aina olleet suosittuja villeinä ja kotiutettuina,mutta harvemmin koirat ovat päässeet henkilöautomerkkeihin Roveria lukuunottamatta..Hillmanilla kyllä oli farmarimallina Husky.Itsenäisenä merkkinä 20-luvulla oli amerikkalainen Whippet eli vinttikoira ja samalla vuosikymmenellä aloitettiin kuuluisa rannikolta toiselle-Greyhound-bussilinjaliikenne. Brittiläinen Thornycroft-kuorma-autotehdas risti mallejaan uskollisiksi vartoiksi nimillä Sturdy ja Trusty eli Vakaa ja Uskollinen.Samoin kuuluisan brittiläisen Fools and Horses-komediasarjan Delboy Trotterin ohjustama kolmipyöräinen Reliant-pakettiauto oli Luotettava.
Kuorma-autosarjassa koiran elämää suosittiin Amerikassa ja Iso Britanniassa.
Amerikkalainen Mack oli kuuluisa bulldog-logostaan.Sumujen saaren rannalla ruikuttivat
kalamiehen muijan lisäksi taas Leyland (BMC) Terrier ja Mastiff ja Englannin kanaalin vastapuolella puolella kynsi peltoja Lanz Bulldog.
COE-kuorma-autoja (Cab Over Engine) kutsutaan vieläkin Suomessa bulldogmalleina.

1976 Toyota Tamaraw

Kaakkois-Aasiassa Filippiineillä koiraa pidetään maukkaana ruokaeläimenä ja kissaa kulkukissana,jolloin paikalliset autonvalmistajat lainasivat Tamaraw-härän Toyotan AUV:lle (Asian Utility Vehicle),muttei hidasta vesipuhvelia Carabaota. Vesipuhveli tunnettiin laiskana olentona,mutta suuttuessaan se pystyi tappamaan yhden kylällisen.Animistisessa uskossaan filippiinojeepneykuskit koristelivat autojensa keuloja hevosvalupysteillä ja tappelukukoilla,jotka kuvasivat voimaa sekä voitonhakuisuutta,mitä myös tarvittiin selviytyäkseen paikallisista liikennesumista,vaikka kuolemaa uhaten.

Jeepneyn kilparatsastajat
Juhart 2005

Metsäneläimet ja muut luonnonkappaleet
-----------------------------------------------
Automerkkien laajaa nimiluetteloa laatiessani tunsin meneväni lapsuuteni mieluisiin La Fontainen eläinsatukirjojen lukuhetkiin ja katselemaan etupenkistä Bio-Salon elokuvateatterissa Walt Disneyn piirrettyjä.

Melkein kaikki eläinmaailman edustajat löytyvät saduista,fiktioista kuin elävästä elämästäkin.
Suomalainen autoteollisuus,mikä suurimmalta osaltaan oli kuorma-autonvalmistusta Sisu- ja Vanaja-merkeillä,otti kalustonsa nimet suoraan Suomen saloista,Nalle-,Kontio-,Karhu- ja Kärppä-nimin.Yhtään Mesikämmentä eikä Otsoa ole kylläkään tullut vastaan,vaikka sotien aikana joku Sisu rintamalla kävi Otso-puukasutinlaitteella.Jyry-Sisu puolestaan kuvasi raakaa karhumaista voimaa.Sisu itsestään kuvasi suomalaista peräänantamatonta sitkeyydestään.
Skadinaavisessa autoteollisuudessa Volvolla oli Laplander-maastoauto,muttei Reindeer-mallia.Volvolla oli kylläkin Bolinder-Munktell Bison-traktorimalli.Traktorimaailmasta löytyy myös John Deere ja puskutraktoreista Caterpillar ja muutamissa automerkeissä päädyttiin hyönteismaailmaankin.Volkswagenia niksmannit kutsuivat kyllä Käferiksi ja jenkit Bugiksi (koppakuoriaiseksi) ja Hudsonilla oli omat lentävät piiikkiperät Wasp ja Hornet.
AMC tarjosi 70-luvulla Hornetia,josta perä katkaistuna mallattiin Gremlin,mikä sattuu olemaan taas rumahko pirunkasvoinen satuolento.Satumaailmassa Mobiloil jo 20-luvulla tarjosi öljytuotteitaan Argoyle-satuhirviön logolla.
Autoteknisessä sanastossa yhtä tiettyä kiemurtelevaa ohjausvaihdetta kutsuttiin nimellä Worm Drive eli mato-ohjaus.

1953 Hudson Hornetit Hudson
Freeportissa

Niin ja Dodgellahan oli oma ampiaisensa Super Bee ja Datsunilla Honey Bee eli Hunajamehiläinen.
Alfa Romeo,Ferrari ja Fiat taasen ihailivat Spidermania urheilullisilla hämähäkkisporteillaan eli Spidereillään,vaikkeivat pystyneet kiipeilemään pilvenpiirtäjien seiniä ylös.
Guy-sotakuorma-automerkkinä II Maailmansodassa oli nelivetoinen Quad Ant (maastomuurahainen).
Mosquitoa eli hyttystä vain RAF (Royal Air Force) käytti lennokeissaan.
Itäystävämme hakivat samoin luonnosta eläimellisiä esimerkkejä,kuten Volga hirvestä,Tshaika lokista ja ZAZ-Zaporotshets oravasta.Kalalokki-nimeä samoin käytti brittiläinen perämoottorivalmistaja British Seagull,mutta lintuaiheisita merkeistä kerron myöhemmin omassa sarjassaan.
Triumphilla oli myös oma sarvipäinen Stag-(Peura)-urheiluautonsa ja Dodgella koukkusarvinen Ram eli pässi,joka ainoana voidaan laskea kotikarjasarjaan.Lehmiä,lampaita ja sikoja ei yksikään autonvalmistaja ole huolinut nimistöönsä.Brittiläinen Leyland kyllä tarjosi markkinoille 1904 ruman näköistä ja umpikumipyöräistä kuorma-autoa,jota kutsuttiin lempinimellä "Pig" eli Sika.
Rapakon takaisessa ystävämaassa Volkswagen-Audi-malleja nimettiin Rabbitiksi ja Foxiksi.
Autoilun pioneeriaikoina Amerikan maanteilä huristeli Wolverine (Ahma)..karhun sukulainen.
80-luvulla amerikkalainen Mercury Lynx (Ilves) oli brittiläisen kaupunki-Ford Escortin metsäläinen seuralaissisko,joka kuuluu kissaeläimiin ja josta kerron erikseen kissaluettelossani.
Muihin metsänolijoihin voidaan laskea kettumaiset Guy-kuorma-auton Vixenit,Otterit ja Wolfit,ketunpojat , saukot sekä sudet. Leyland samoin kuormureissaan suosi vesiväylien patoajaa Beaveriä eli majavaa.
Maan muita matelijoitakin ollaan päästetty Worm Drivella automaailmaan.
AC tunnettiin Cobrasta ja Dodge Viperista.
Sidewinder-kalkkarokäärmenimeä ollaan käytetty vain venemaailmassa ja amerikkalaisessa 50-luvun ohjuksessa.

Aavikon ja aarniometsän elukat, kissaeläimet ja sankarit
--------------------------------------------------------------------------------

1966 Mercury Cougar
Billboard.
Elegant savage!

Chevrolet tunnetaan Impala-luksusmallistaan.Pienempänä hardtop-mallina  ja aavikon kauriina britit pitivät Singer Gazellea. Raskaan sarjan edustajina savannilla olivat Leyland Hippo ja Rhino,AEC:n Mammoth Minor ja Major.
Saalistajakissamerkkejä edustivat Mercury Cougar ja Bobcat,Ford Puma,Sunbeam Tiger,Buick Wildcat,Jaguar ja Chevrolet Cheetah.Leylandkin käytti tiikeriä logossaan.Britit kutsuivat Morris Minoria Moggie-perhekissan lempinimellä.
Panther oli myös erään käsintehdyn brittiläisen retroauton merkkinä.Ranskalainen Peugeot on aina käyttänyt leijonamerkkiä maskeissaan ja espanjalaisella SEAT:illa on oma Leoninsa.
Hyeena ja kojootti eivät koskaan päässeet koristamaan merkkilogoja haaskansyöjinä.
Aavikon asukkaista tunnetaan Guy Arab- ja Thornycroft Antar- kuormurit.(Antar- muinainen arabisoturi).
Volkswagen käytti pohjoissaharalaista Touareg-heimonimeä ,mutta kun se laskettiin terroristijärjestöksi,nimi poistettiin.
Nissanin Qashqai samoin on vuoristoheimonimi.
Opel osaltaan nimesi farmarimallinsa Caravaniksi ja 80-luvulla eräässä Camel-tupakkamainossarjassa näkyi Camel Land-Rover .
Virallisesti Land-Rover ei käyttänyt kamelinimeä.
Chevroletilla oli 50-luvulla kuuluisa Nomad-paimentolaisfarmarimallinsa.
Pontiacilla oli siitä oma Safari-farmarinsa.
Krokotiili ja alligaattorit samoin eivät kelvanneet merkeiksi, korppikotkista puhumattakaan.
El Condor pasa (Korppikotka lentää) oli 60-luvulla suosittu Simon and Garfunkelin hitti,ja siitä voinkin siirtyä sulkasatoon autonimistöissä...
-------
jatkuu. The Birds..