lauantai 22. lokakuuta 2011

Takaisin hellatehtaan varjoon Harjavallasta.Suomikirja.


Kello 4 ip. Leinon hellatehtaan portilla
Juhart 1998
Leinon tehdas 1910-luvulla
Kesäkuun 1. päivä 1956
---------------------------------
"Koti on paikka,jonne palatessasi sisälläolijoiden täytyy päästää sinut sisälle."
David Frost

Kesäkuun alku ennusteli oikeata intiaanikesää.
Mittari näytti 27:ää astetta.
Jussi istui jälleen kuorma-auton kuljettajan ja isän välissä tummanvihreän nokkapetterin (Bedford) kopissa.
Kaksiosaista etuikkunaa kuljettaja oli veivannut auki hikoilun estämiseksi kuumassa hytissä.
Kuorma-auton isä oli tilannut kauppalan KtK:lta (Kuorma-autojen tilauskeskus) ja kuskikaan ei ollut paikkakuntalaisia,vaan Kemiönsaaresta,koska kauppalan ammattiautoilijoilla oli ollut täysi buukkaus päällä uuden rakennusbuumin takia..
Kauppalassa rakennettiin kuumeella uusia opinahjoja,kuten kauppaopistoa ja ammattikoulua sekä uutta osuuskaupan tavarataloa..Tehdaslaitoksiakin laajennettiin savilaakson vanhalle merenpohjalle.


SSO:n kulma 1954
Edessä kauppalalaiset odottelivat lihavia vuosia. Sodanjälkeinen jälleenrakennus oli päässyt vauhtiin ,jolloin pula sekä elintarvikesäännöstely tahdottiin unohtaa ulkolaisilla autoilla,näköradioilla sekä muilla luksustuotteilla.
Korttisäännöstely oltiin kumottu vuonna 1953 ja autojen maahantuontikontrolli länsimaista oli alkanut hellittymään vuosikymmenen puolessa välissä.Silti vuosikymmenen alun suuren naapurimaan palvotun johtajan Isä Aurinkoisen kontrollissa Suomeen ei saatu maahantuoda saksalaisia autoja,vaan Stalinin autotehtaan sekä kapitalismin kurjuudesta vapautettujen itäblokin maiden autoteknisiä hienouksia.


1948 Bedford
Kemiöläisen autoilijan 1948-mallinen nokka-Bedford oli ensimmäisiä sodanjälkeisiä länsikuorma-autoja,joita sai ostaa rajoitetulla valuutanvaihtolisenssillä,koska Iso-Britannia,entinen Suomen maan sota-aikainen vihollinen tarvitsi rahaa jälleenrakentamiseen.
Englannissa kärsittiin sodanjälkeisestä puutteesta pahemmin kuin Suomessa. Jopa elintarvikesäännöstely jatkui siellä vuosikymmenen puoliväliin väliin saakka, autoviennin osuuden ollessa melkein 90% koko maan autotuotannosta.


Pikitöitä kauppalan
Keskuksen edessä v.1956.
Kuorma-autokanta sodanjälkeistä
brittituotantoa kuten 1948 Austin K4
sekä
1951-mallinen "lehmänselkä"-
Fargo.Pieni brittiauto
 "puukenkä"- Austin A35 oikealla.
Juhart 
Petterin jurnuttaessa maantietä Jussi katseli kopin takaikkunasta,miten pappilan palmu ja peikonlehti huiskuttivat lavalla munapierun tuoksuiselle Harjavallalle adjöötä. Pappilan sisätiloissa ne eivät olleet saaneet rikkitartuntaa saatika kuivua näivettyneet äidin alituisessa kastelussa.
Olivat jopa kasvaneet muutaman sentin..
Äidin pyykkituvassa pesemät räsymatot toimivat muuttokuorman lavapressuina
Jussi oli kasvanut puolitoista senttiä kahden vuoden evakossa kituvasti rikkikankaalla.
Silti hänet aina pistettiin voimistelutunnilla rivin häntäpäähän lyhkäsimpänä.

Bedfordin perän ulinasta ja renkaiden vonkumisesta Jussi nukahti jo Raumalla ja heräsi vasta kuorma-auton jyristellessä mukulakivikatua ylös Turun tuomiokirkkopuiston läpi keinuessaan.
Turun
tuomiokirkkosilta
Isä oli töninyt poikaa hereille ja käskenyt katsomaan tuomiokirkon kellotorniin,minkä kivionteloihin oli pesiytynyt mustanpuhuvia naakkoja
--Katoppas Jussi....kun kellotorni on täännään huaskalintuja!
Isä lausahti.
--Mustat linnut ennenvanahaan ennustelivat jostaen tulevasta onnettomuuvesta,mualimanpalosta taej joestaen  muista katastroofeista..
Kemiöläinen kuljettaja,joka autonhytin ovitekstin mukaan oli Yngve Saxelin sanoi väliin rantaruotsalaisella suomenkielellä:
--Joo..seon kyl yks faan ku se Nasser häättä israelilaissi kanaali strandilt..
--Biblian mukan sen kanaali toinen joenpenkka kuulu palestiinalaisil.
--Site lisäks siell Ungarnis meirä suomalaisugrilainen veljeskansa haluu viskata urheana kaikki bolshevikki veks!
--Eisse Nikita tair viäl petrata Stalini kans vijattomie lahtamises!
--Mut noi domkyrkanin musta foogeli taitta kyl haistta josttan uurest maailmanpalost!


Halikon vanha tukianssasilta
Puolentoista tunnin köröttelyn päästä Bedfordin paripyörät kumisivat uuden valtatien Halikonjoen teräsrunkoisen maantiesillan betonipinnalla.Vanha puinen silta sijaitsi vanhalla Turuntiellä.
Koko matkan Turusta isä ja Saxelin olivat keskustelleet päivänpoliitiikasta,Suezin kriisistä,Unkarin kapinasta ja tulevista Melbournin kesäolympialaisista.
Saxelin oli ollut nuorempana urheilija tai oikeistaan Kemiön Kiila-urheilujärjestön (Kimito Kila) moukarinheittomestari ennen sotia. Sodassa hänet oltiin pistetty Karjalan kannakselle kantamaan  raskaan kranaatinheittimen pohjalevyä,koska oli ollut silloin kropaltaan sellainen muskelimies,ettei rättivarastolta tahtonut löytää päälle tarpeeksi isohihaista kesäpuskkaakaan Kaveritkin olivat kiusailleet Saxelinia oikeasta urheilijan vartalosta--"Juoksijan niska ja painijan jalat".Värvätty rättikessu oli vain tokaissut,ettei Suomen armeijan Intendenttitoimisto tarjoa koskaan sopimattoman kokoisia univormuja. Soldaatit vaan ovat vääränkokoisia.
Saxelin oli lisäksi närkästynyt siitä,ettei Melbourneen lähetetä yhtään suomalaista moukarinheittäjää,vaikka hänestä Suomen moukarinheiton mestari Aarre Nostaja olisi hyvin kelvannut näuttämään siellä taitojaan.
Hellstenin talo Valtatie I
varrella
Sillan jälkeen kuormuri alkoi petrata vauhtia kuin vanha tamma,joka tiesi pian pääsevän kotitallille.
Joensuun kartanon koivukuja ja iso punainen lato jäivät taakse "Petterin" kiivetessä uutta asvaltoitua maantietä ylös mäen kallioleikkaukseen,jonka rinteessä oikealla puolella nökötti Hellstenien rapattu omakotitalo.Kuuluisa juoksijaurho Perttelissä (entisessä Uskelassa) syntynyt Voitto Valdemar Hellsten oli asunut siinä ennen muuttoaan Turkuun. Talo sijaitsi aivan Salon kauppalan ja Halikon kunnan rajalla.
Voitto Hellsten oli monta vuotta ollut Suomen mestarina 200 metrin juoksussa.
Hellsteniä vuoden 1955 Tukholman kisoissa kutsuttiin "Ruotsin tappajaksi" ja v.1954 hän oli voittanut EM-kisoissa hopeaa sekä pronssia.
V. 1956 tulevissa Melbournen olympialaisissa Hellsten tulisi voittamaan 400 metrin olympiakullan.


 Voitto Hellsten
(Vuonna 2011 Salon urheilukenttää muutetaan 8-rataiseksi ja Suur-Salon maglomaniassa se tullaan ristittämän Voitto Hellsten-stadioniksi.On kuitenkin positiivista,että ainakin yhtä salolaista urheilijakuuluisuutta muistetaan urheilukentän nimessä.) 

Kuormuri pääsi vauhtiin mäen päältä Jussin pelätessä  pappilan muuttokuorman vauhdissa tuppaavan alamäessä kopin kalteri-ikkunoiden läpi sisään. Saxelin jarrutteli autoa Koskisen rautakaupan kulmassa,mistä vasemmalle päästiin Perttelin tulliin.Oikeanpuolisessa kulmassa seisoi Lydmanin konditoriakahvila ja sen viereisestä Salon Auto-Osasta Jussi oli käynyt vinkumassa isältä perimänsä sotapyörän ookaputkeen Castrol-tarroja.
Risteyksen vastapuolella seisoi kiilamainen Gulf-huoltoasema,joka ennen sotia oli myös palvellut Nobel-Standard-asemana.


Salon Auto-Osan v.1957 bulldog-jeeppimainos.
Salon Seudun Puhelinlaitoksella oli samalle Jeepin rungolle valmistettu miehistöauto

 Koskisen kulman Gulf-asema 1950-luvulla
Juhart 2010
Vasemmalta risteykseen tuppautui bulldognokkainen harmaa Fordson Thames-kuorma-auto,jarruttamalla aivan Saxelinin Petterin kuskinoven eteen.
Sodan jälkeen Jussin syntymävuotena 1947 näitä oikeapuolisrattisia "Temssejä" oltiin tuotu Suomeen Englannista kovassa kuorma-autopulassa.Niitä jopa oltiinj koottu Ot Ford Ab:n Helsingin Hernesaaren tehtaallakin suomalaisten autoilijoiden saataviksi..ja joistai säästösyistä pidetty oikealta ohjattavina.





Ahon Sementtituotteen uusi britti-Fordson
Thames linjuriasemalla 1950
Juhart 2010

Auton ratissa istui pyöreäsilmälasinen vanha mies,jonka lippalakki oli vedettynä auringon häikäisystä melkein silmille.Jussi tunnisti ukon Salon Sementtituotteen omistajaksi Ahon papaksi.
Jussi oli monasti leikkinyt piilosta Ahon sementtirengasplaanilla Turkan Osmon kanssa.
Varatuomari Turkan talo sijaitsi aivan Ahon Sementtituotteen vieressä.


Jussi karvis päässä ja Turkan Osmo kilolaseissa
 v.1953 talvella.
Sementtituotteen varastoplaani
talon takana oikealla.

Kuormuriin lava oli täynnä isoja sementtirenkaita.
Jussista Ahon pappa oli paksuissa viinapullon pohjia muistuttavissa kakkuloissaan puolisokea,ihmettelemällä miten kauppalan vallesmanni Somerikko oli vielä myöntänyt sille ajokortin. Ahon poika kyllä ajoi komeata 1952-mallista Ford Customlinea,samanlaista mitä muutamalla kauppalan pirssimiehellä oli sillankorvan taksiasemalla. Jussihan aina oli norkoillut sillan pielen pirssikopin nurkilla.




Pirssikopin pokkasakki.
Vasen auto 1952 Ford Customline.
Juhart 2001
--No voi sun jäävel kun faari on noin blindi!
Saxelin huusi sivuikkunasta Fordson-kuskille,joka yritti peittää kämmenellään auringon sokaisemia silmiään.
--Olskos teitil ollu kontantti maksa mun kuutflyygel? (lokasuoja)
Samalla Jussi oli katsonut taakseen lavalle oliko pappilan flyygeli vielä matkassa.
Kauppalan ammattiautoilijat kutsuivat lokasuojaa tai kurasuojaa kutflyygeliksi (koflygel..lehmäntorjuntasiipi).


 Pappilan flyygeli

Ahon pappa pakitti kuormuriaan´metrin verran olematta moksiskaan Saxelinin riehunnasta ja rusautti synkronoimattoman ykkösen silmään... kiihdyttämällä lavan peltipohjaa vasten narskuvaa sementtirengaskuormaa Annankadun kulmaa kohti..
Ahon kuormuri hävisi pian Asemakadun kulmasta oikealle,missä rakennettiin uutta osuuskaupan tavarataloa.
Saxelin lähdettyään muuttokuorma selässä liikkeelle joutui kuitenkin jarruttamaan uudelleen,Pekka Laineen vanhan 1937-mallisen Salo-Kokkila-Kemiö Ford-onnikan kääntyessä "Lytin" (Lydman) kulmalta Turuntielle.
Saxelin antoi tietä bussille,vaikka itse ajoi etuajo-oikeutettua katua.
Lydmanin kulma
Hän heilautti kättään bussikuskille tervehdykseksi huutamalla avonaisesta sivuikkunasta:
--Terve..Virtasen Vode..sää kuskka viäl samaa myrkkybussii,kun sillo kannaksel vuan nelkytneljä!
--Muistakssä miten sun syylär kuukkas,kunsul tuli kolme masiinipistoolin reikkä alatankkisas!?
Saxelin veti kättään saluutiksi lippaansa,antamalla bussin kääntyä aikataulussa Turuntielle.
--En krigare,grå,avdänkad och arm!
Kuski lausui ruotsiksi.
Isäpastori kysäisi uteliaana Saxelinilta:
Se on siitä vänrikki Stoolista?
--Joo visst!
Kuski vastasi pannessa jälleen ykköstä silmään

Muuttokuorman ajettua uuden sillan yli Leinon hellatehtaan kivisen toimitalon kulmalle, auto kääntyi lastista keinuen kuin saaristokaljaasi ristiaallokossa oikealla Rummunlyöjänkadulle
Saxelin liikennesääntöjen vastaisesti uhallakin parkkeerasi muuttokuormurin pappilan miranolinvihreän talon paraatioven eteen.Hän ei uskonut,että vallesmanni tulisi sakottamaan pyhää muuttokuormaa kuljettavaa suharia.
Hellatehtaan portista ajoi samalla ulos kadulle Leinon beessinvärinen Ford Big Job-kuorma-auto,lavallaan uusia ja kiiltäviä Leinoliesiä.
Jussi ekana hyppäsi  katukäytävälle helssaamaan hellatehtaan kuormuria huutamalla:
..Ja viimeinen pari uunista ulos!


Leinon toimitalo ja rautakauppa Helsingintien ja
Rummunlyöjänkadun kulmassa 50-luvulla




perjantai 21. lokakuuta 2011

Hymypoika ja Valinin punainen mylly.Kansakoululainen Harjavallassa.Papinpojan matkakirjeitä.

 Hurulan tasoristeys
Juhart 2003
Jatkoa Harjavaltaan....

Toukokuun viimeinen päivä 1956
---------------------------------------------

Maantien ja Hiitteenharjun välimaastossa sijaitsevan alakoulun avonaisista ikkunoista kuului kevätvirsi "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen...."
Harjun rinteessäkin nautittiin suven alkamisesta piirimielisairaalan vapaakävelypotilaiden jaloitellessa hiekkateillä ja mäntyneulaisilla metsäpoluilla.
Koulua vastapäätä maantien toisella puolella vanhan pappilan takaisella apilaniityllä nautakarjakin jaloitteli viimeisenä kevätpäivänä,vasikoiden hypellessä innoissaan sivukareella kuin villit rodeohevoset.

                                              Kevätvirsi

Ihmisillä kuten eläimillä oli suvihuumaa rinnoissaan.
Piirisairaalan kappelissa sairaalapastori oli vihkimässä lobotomiaparia lopetellen seremoniaa lauseella "..kuin terveenä tai sairaudessa...minä julistan teidät mieheksi ja vaimoksi...!
Sairaalan avo-osastopotilaiden valiumista kankeakielisen kuoron laulettua "Kalliolle kukkulalle" vihkipari marssi Uncle Ben's-riisisateen läpi pääoven eteen tilattuun kirkonkylän toiseen pirssiin.
Dodge-pirssin takapenkillä sulhanen ja morsian tarjosivat toisilleen omista reseptilääkepurkistaan häävaliumipillerit shampanjalasien sijasta.
Pirssi lähti viemään kahta onnellista kirkonkylän Kino-Huoviin katsomaan Federico Fellinin uutta La Strada-sensaatiofilmiä..suomeksi Tie.

Kino-Huovi
La Strada 1954
Jussinkin rinnassa tykytti suvimielinen pumppu.
Edessä seuraavana päivänä olisi muutto takaisin lounaissuomalaiseen Salon kotikauppalaan....
Isän komennus oli päättynyt ja pastoraalitutkintoki oli suoritettu sekä juhlallinen pastoriksi vihkiminen toimitettu Turun tuomiokirkossa edellisvuonna 1955.
Turun arkkihiippakunnan pastoraalitutkintojenmatrikkelista Jussi löysi vielä vuonna 2011 isänsä pastoraalitutkinnon otsakkeen:
Lukkarinen Antti
                                               Rippi evankelisluterilaisen kirkon
                                               tunnustuskirjojen valossa.1955



Antti Lukkarisen pastoraalitutkinto 1955
Jussi ei niinkään tiennyt paljoakaan evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksista.Omia pieniä vilpintekojaan hän ei koskaan tunnustanut,panemalla aina syyt siskojensa päälle,sanomalla vastaan äidin tiukatessa totuutta suusta,että siskot ne aloittivat ja minä perässä. Valehtelusta äiti pesi pojan suun Mäntysuovalla.Jussi useasta suun pesusta ja Mäntysuovan pahasta mausta oli kerran pyytänyt äitiä vaihtamaan saippuatangon Luxiin,mikä tuoksuisi paremmalta. Äiti pesikin seuraava pojan suun Luxilla,jonka maku oli ällöttävämpää kuin Mäntysuovassa. Jussilta pääsi pesusta kirousryöppy.
Siitä seurasi taas uusi suun kuuraus Mäntysuovalla.
Kylpyhuoneesta poistuessaan suupielet vaahtokuplissa ja hengen tuoksahdellessa pestyiltä saunanlauteilta hän kehtasi vielä uhallakin hymistä perään äidille virttä "Totuuden henki..johda sinä meitä..."

Harjavaltalaisen alakoulun voimistelusalin voimistelurenkaiden alla johtajaopettaja oli lopettamassa kevätvirren viimeisen säkeen polkemista urkuharmoonilla,lasten kirkkaiden äänten raikuessa ulos luontoon rikkinummille ja harjun männikköön ,kaikumalla aivan hyppyrimäkeen saakka.
Tytöt kirkkaanvalkoisissa essuissaan ja vekkihameissaan,pojat klanssatuin saappain,prässätyin pussihousuin ja kudotuin pujoliivein vilkuilivat voikkasalin ikkunoista ulos riippakoivujen hiirenkorvia ja takaisin näyttämön pahvista koivumetsäkulissia,minkä eteen oltiin pantu seisomaan pari koivunversaa.
Maantiellä Satakunnan Liikenteen pitkänokkainen Vanaja-linjuri oli noukkimassa emäntiä ja isäntiä kirkolle,diiselin jytkyttäessä tuulettomassa kevätsuvi-ilmassa.

Kirkolle menijöitä
Juhart 2002
--Toi on meirän isä!
Kuului voikkasalin takarivistä äänenmurroksinen pojan kailotus.
--Se on Satakunnan linjan onnikkakuski..

--Meitin pappa ajaa Leilantin tukkirekkaa..eikä sen tartte ajaa aikataulus yämyhään kussun pappas onnikan ratis..
Kuului taaempaa..

--Pidetäämpäs siellä takana murinat mahassa!
Johtajaopettaja rykäisi kovalla äänellä näyttämöltä,jolloin keskustelu loppui kuin veitsellä leikkaamalla.

Harmaapukuinen johtajaopettaja aloitti päättäjäispuheen,mikä metafoorisesti viittasi nykyiseen maailmantilanteeseen:

"Näin uuden kesän ja pitkään odotetun loman sekä levon takia voin sanoa,että täällä pikkuisessa ja syrjäisessä Suomenmaassamme saamme elää rauhassa ja katsella vain sivusta kaikkea maailmalla kuohuvaa levottomuutta.
Kaukana orientin Indokiinassakin taisteellan länsimaisesta demokratiasta,jota kommunismi on yrittämässä syödä suuhunsa Ranskan siirtomaassa.
Meidänkin pitää muistaa,miten me sekä isämme ovat taistelleet bolshevismia vastaan kahdessa sodassa.
Suezilla sekä Siinailla meidän urheat sinibarettimme ovat puolustamassa Ranskan ja Ison Britannian demokratiaa,egyptiläismuhamettilaisten kapinoidessa kanavan omistussuhteista.
Kyproksen saarella muhamettilaisuus ja kristinusko taas taistelevat jalansijasta.
Itä-Berliinissä satatuhatta itäsaksalaista mellakoi Saksojen yhtenäistämisen puolesta.

Miten me täällä rakkaassa isänmaassamme saamme olla huoletta ja iloisia vapaudestamme,demokratiastamme sekä itsenäisyydestämme! 
Olemme isiemme verellä maksaneet kalliit lunnaat vapaudestamme itäisen karhun kynsien puristuksesta.
Tänään  saamme olla kiitollisia uuden presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen sekä edesmenneen presidenttimme Juho Kusti Paasikiven lujasta linjasta olla ystäviä entisien sortajiemme kanssa,samoin kuin ystävyytemme jatkamisessa länteen.
Teillä lapsilla on maamme tulevaisuus käsissänne!
Koululaitoksemme päämääränä on kasvattaa teitä isänmaallisuuteen sekä kansainvälisyyteen.
Ikkunat ovat jo avautumassa länteenkin päin!
Maamme ei sijaitse enää eristettynä Euroopasta.
Voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen,että jonain päivänä olemme osana yhtenäistä Eurooppaa,kuten lännessä aateveljemme Yhdysvalloissa edustavat yhdistyneitä amerikkalaisia liittovaltioita.

Tämä tuleva kesä antaa teille mahdollisuuden latautua uuteen kouluvuoteen.
Harrastakaa lomillanne lukemista ja tarkoitan sillä kirjojen sekä sanomalehtien lukua eikä sarjakuvalehtiä..maailmankuvanne laajentamiseksi.
Laulakaamme lopuksi yhdessä Maamme-laulun!



keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Eloa kahden kalmiston kyljessä.Evakkokirkonkylä.Papinpojan matkakirjeitä.

 Harjavallan kirkko pikkupappilan ja hautausmaan
kiviaidalta nähtynä.
Henkilö tuntematon
jatkoa "Evakkoon Harjavallan rikkinummille
-----------------------------------------------------------------------
Viitasaarelta tuli muutto lounaissuomalaiseen Salon kauppalaan v.1949.Muuton lisäksi papinperhe kärsi vaate-sekä elintarvikepulasta,mutta alhaisella nuorisopastorin palkalla pärjättiin äidin kyökkikekseliäisyydellä sekä kauppakoulun merkantin taloudenhoitotaidoilla.Tutustuttuaan naapurin pöksytehtaan poikiin myöhemmin ja käydessään heidän kanssaan housutukun kansliassa,Jussi uskoi kanslisti rouva Suomisenkin olleen vähintäin merkantin naputellessaan rahtikirjoja vanhalla Remingtonilla. Komean Taina Elgin näköisen kanslistirouvan selän takana kohosi sisäkattoon asti korkea kirjahylly täynnä Mercantil-arkistomappeja.

Kaiken sodanjälkeisen pikkupuutteen ja pulan päälle pesue sai vielä palkinnoksi kurkkumädän päätymällä hoidettavaksi kivikirkon takaiseen puurakenteiseen kulkutautisairaalaan.
Kulkutaudit eivät kulkeneet suljetun osaston ovista ulos,vaan sisään eristyshuoneisiin.
Karvas kurkku ei pidättänyt papinpojan levottomia jalkoja,juostessaan isosiskonsa kanssa paljain jaloin osaston käytävillä emalipotta päässä hoitohenkilökunnan riesaksi.Lisäkiusaksi hoitajat tarjosivat kurkkumätäpotilaille Ylhäisten näkkileipää kaalisopan jatkeeksi.
Sodanjälkeinen pula oli iskenyt myös lasten leikkeihin sekä leikkikaluihin eikä äitipastorska käytännön naisena halunnut pilata lapsiaan tehdastekoisilla kauppaleluilla.
Lelut ja leikit piti keksiä itse omista fantasioistaan.
Santalaatikolla leikittiin tulitikkujalkaisilla männyn- ja kuusenkävyillä Jussin siskojen aluksi sadessa tyytyä sisäleikeissä senaikaisiin.mollamaijaräsynukkeihin.
Jussia perheen ainoana poikalapsena siskojen kateudeksi äiti ja isä pilasivat leluautoilla.
Hän jopa sai torilta ostetun ison punaisen ja puisen lelukuorma-auton joululahjaksi,joka päätyi pihan santalaatikkoon kirkkoherra Saavolaisen nuorempien poikien Sepon ja Timon käyttöönkin.
Kirkkoherra Savolainen oli kitulias ostamaan pojillen mitään leikkikaluja.

Jussin punainen puukuorma-auto vihreän Y.Kankon
Chevroletin vieressä-
Pappila piha v.1953
Juhart 2010

Kirkkoherran ja nuorisopastorin kakarat.
Pappilan puutarhassa kesällä 1952
Jussi etuoikealla
Lisäksi Jussi sai hiekkalaatikkokilpuriksi silumiinivaluisen ja punamaalatun Maseratin,jonka ratissa istui kuuluisa kilpa-ajaja Juan Manuel Fangio.Auto kesti kolhiintuneena ja maaliaan varistavana parisen ajovuotta,kunnes päätyi lelukopan pohjalle ei-enää-haluttuna leluna.
Leluauton pula-aikaiset voikukkakumipyörät olivat kuivuneet korpuiksi liiasta auringosta.





Dinky-Meccano Maserati 1950
















Papinperheen evakkoretki Harjavaltaan perustui isän pastoraalitutkinnon vaatimuksiin.Isä oli äidin närkästykseksi aina lykännyt pastoraalitutkintoa eteenpäin jostain syystä,jolloin äiti pakotti isää lukemaan tentteihin,jolloin virallisen apulaisen tittelikin muuttuisi pastoriksi,,ja palkkakin nousisi tulevalla nuorisopastorin tittelillä. Lisäksi papinperheen piti muuttaa sinne länsi-Suomeen koko isän opiskeluajaksi..
Papithan vihitään pastoreiksi kirkollisin seremonioin. Helsingin yliopiston jumaluusopin erotutkinnolla pääsi kyllä kastamaan.vihkimään ja kuoppaamaan,mutta varsinainen pastoriksi vihkiminen PX-kultasormus sormessa ilmeisesti antoi kaikki kirkolliset valtuudet pastoreille taivaan maanpäällisinä edustajina.
Luterilaiset pastorit vihittiin Jeesukselle sulhasiksi kuten katolilaisnunnat vihittiin Jeesuksen morsiamia.
Ei se Jussinkaan nuppiin silloin mennyt,että isä tultaisiin jälleen vihkimään,vaikka oli käynyt vihillä äidin kanssa välirauhan aikoina.

Satakunta oli raamatullista seutua ja Harjavallassa isä sielunpaimenena pääsi paimentamaan tuhatkuntaa seurakuntalaisia. .
Sieltä löytyy jostain Kaanaanmaa ja Säkylän perukoilta jopa Egyptinkorpi.
Harjavalta-nimi ei niinkään viitannut bibliaan päin ,mutta enemmänkin akkavaltaan,mihin isä ja Jussi olivat joutuneet jo Salon savikauppalassa alistumaan nöyrinä.
Isä saarnasi Herran pelosta ja Jussi eli alituisessa Koivulan Herran pelossa.
Herra Koivulahan oli se itse väännetty koivupiiska.
Vuoden 1954 syksy oli muutakin muutosten aikaa.
Edessä oli koulun vaihto ja kansakoulun II luokan aloittaminen.
Koulumatkakin tulisi pitenemään tuplaten patikkamatkaksi uudesta pikkupappilasta
Suurimpia muutoksia oli tapahtumassa maailmalla.

Kuorma-autoilija Y.Kanko
Chevroletinsa kopissa
Juhart 2003
Isä oli kertonut Salon Seudun Osuuskaupan muuttokuorma-auton hytissä kuskille,että Egyptin presidentti Nasseria oltiin yritetty murhata.
Egyptistä Jussi tiesi vain sen,että Mooses oli valitun kansansa kanssa lähtenyt sieltä harhailemaan erämaahan neljäksikymmeneksi vuodeksi Egyptinkorpeen. Isän pappina ja partiolaisena piti varmasti tietää,ettei erämaahan noin vain mennä ilman karttoja eikä Suunto-kompasseja ja silti juutalaiset pitävät yhtä eksynyttä partaniekkaa uskonsa perustajana sekä johtajana.
Sitten Mooses oli vielä puhunut siellä arolla jollekin palavalle puskalle tai se puska oli aluksi puhutellut sitä.
Ja sitten koko 40 vuotta sen kansa joutui keksimään aina uudempia mannareseptejä,kun Herra oli luvannut safkaksi taivaasta vain mannaa.
Jussista äidin köksäämä mannapuuro oli paljon parempaa kuin Elovena-kaurapuuro,mutta kyllä pitemmän päälle sellainen mannapuuron syöminen maistuisi ällöltä.
Cecil B deMillen suurelokuvassa Charlton Heston Mooseksena oli halkaissut matkasauvallaan Punaisen merenkin ja julistanut vuoren kyljessä kaikki 10 kivitauluihin hebreaksi piikattua käskyä.
Yksi Jussin kavereista Bio-Salon etupenkillä filmiä katsellessaan oli kertonut,että Mooseksella oli ollut alunperin 11 käskyä,mutta tiputti sen yhdennentoista kivitaulun maahan ja se meni säpäleiksi..."Tässä minulla on 11 käskyä...ooops!--eikun 10 käskyä!"

2 UFOs and 10 Commandments
Juhart 2002
Osuuskaupan kuorma-auto oli saapunut kirkonkylään ohittamalla tienristeyksen,mistä pääsi riippusillalta Kokemänjoen yli Kokemäelle ja Nakkilaan.
Nakkila-nimi jotenkin ihmetytti Jussia jonkin kylän nimenä tuntiessaan kotikauppalasta vain Aallon makkaratehtaan,joka sijaitsi Katrineholminkadulla.Makkarakaduksi sitä ei koskaan kutsuttu.Kauppalan sillankulmassa kylläkin "Hymyilevä Nakki" Liukko myi balluunikumipyöräisestä kipsastaan suomenkielisille kauppalalaisille höyrynakkeja ja varm korvia ruotsinkielisille,
Kirkonkylän keskusta näytti tavalliselta maalaiskirkonkylältä osuuskaupoin,kirja-ja paperikaupoin sekä parturikampaamoin.
Tien oikealta puolelta Jussi näki pirssitolpankin,minkä edessä kaksi pussihousuista suharia kiilloitteli ylpeyksiään..
Yksi pirsseistä oli  musta englantilainen Humber Hawk ja toinen oli tummansininen uusi Dodge Kingsway,minkä krominen pässinpääkeulakoristeli säihkyi auringossa.
Pässinkallo aanaili uuden pikkupappilan takana sijaitsevasta teurastamosta,jonka metsäalueen Jussi tulisi tutkimaan myöhemmin uteliaisuudessaan. Koko rikkihappotehtaan myrkkyjen kuivaama kuusialue oli täynnä lehmän ja lampaankalloja.

1955 Dodge Royal
Pauligin autokuvasto 1955
Isä neuvoi kuorma-autonkuljettajaa kääntymään seuraavassa risteyksessä oikealle Austinin oranssisen semafoorivilkun näyttäessä suuntaa koivukujalle.
Austin jyrräsi pikkuvaihteella, muuttokuorman kiikkuessa lavalla, pappilan flyygelin jurnuttaessa pyörillään peltipohjaa vasten..
Kujan riippakoivujen alhaalla roikkuvia tuulenpesiä melkein tarttui pappilan ruukkupeikonlehden sormiin ja Jussin herkässä nenään tuoksahti mädän munan lisäksi eltaantuneen lihan sekä kuoleman hajut.
Jussi kysäisi isältään.mistä haju on kotoisin..ei kai vaan tuosta kirkkomaasta..?
Isä vastasi,että Kokemäenjoen rantatöyryllä aivan kujan päässä pikkupappilan takana seisoi teurastamo. Myöhemmin äiti lähetti Jussin sinne teurastamoon alumiininen maitokannu kourassaan hakemaan teurastettujen sikojen ja lehmien tuoretta verta,josta äiti valmistaisi herkullista veripannukakkua eli veripalttua. Isä jo silloin oli Suomen Punaisen Ristin Harjavallan toimissa mukana luovuttamassa omaa vertaan veripalvelulle. Kirkon alttarilla hän taas ehtoollisilla tarjosi kirkkoviiniä Jeesuksen Kristuksen verenä.
Austin lopulta kääntyi kujan viimeiset matalat ja punamullatut tupamökit ja perunamaat,kääntymällä oikealle pikkupappilan pihalle.
Pappila oli sellainen tyypillinen sodan jälkeen rakennettu omakotitalo tai sellainen rintamamiestalo,minkä pihassa seisoi autotallirakennus.
(Jollei Jussi ole aivan väärässä 57 vuotta jälkeenpäin,että kujan nimi nykyisessä Harjavallan kartassa on Rintamamiehentie.Harjavallan kaupunki on samoin erittäin vastahakoinen julkaisemaan kuvia 50-luvun Harjavallan kirkonkylästä.Jussin kotikaupungin Salon kaupungin päättäjätkin samoin haluavat julkaista vanhoja kauppalan historian valokuvia kiskurihintaan tai sitten ei ollenkaan.Harjavaltakuvia saa ostaa vain Emil Cedercreutzin museosta älyttömiin hintoihin.Onneksi netistä saa muutamia kuvia valaistukseksi.)

Harjavalta-ilmakuva


Harjavaltaa Kokemäenjoen vastarannalta
 kuvattuna 40-luvulla.
Kuvan vasemmalla puolella riippusillan
 yläpuolella pitäisi olla pikkupappila.
Pihasta kujan talojen takana lännempänä aukesi laaja pelto,minkä takana kaukana tupruttivat Outokummun rikkihappo- ja kuparitehtaiden piiput taivaalle niitä likaisen harmaita ja hapollisia pumpulisavupilviä.
Jussin ensimmäisenä hyppäsi auton kopista pihalle..
Silmiä kirveli ja nenä vuoti oudosta uudesta pahanilmanalasta ja Jussia alkoi arveluttamaan,jos selviäisi hengissä koko evakkoajasta näillä rikkinummilla.
Teurastamon raadonhaju pappilan takaisesta metsästä kuvotti.
Kirkkomaan matala kiviaita seisoi pappilan tontin itäpuolella ja Jussin juostessa talon taakse, aivan keittiön ikkunan alla puisen säleaidan takana aukeni harva kituva mänty-kuusimetsä,minkä rutikuivasta sammalikosta paistoi lehmänkallon otsia.
Kirkkomaan kiviaidalle taas seurakunnan haudankaivaja oli pistänyt nättiin riviin pari ihmiskalloa eväsreppunsa viereen.
Repun taskusta pilkotti jaloviinapullo,missä näkyi olevan maitoa.
--Ompas aikamoinen tappotanner!
Jussi huudahti
--Mahtaa uni tulla simmuun heti joka ehtoo kahren kalmiston kyljes!

Äiti oli matkalaisia vastassa rappusilla ja kutsumassa syömään.Hän oli matkustanut tyttöjen kanssa junalla Porin kautta Harjavaltaan etuajassa.
--Jussi kysäisi mitä ruokaa oli tarjolla.
Äiti vastasi:
--Noh siskonmakkarasoppoo...mutta lähetin kyllä ne siskoesj maetokaappaan ostamaan peilarillisen irtomaetoa!
--Luulitkos sinä,että minä olisin niistä soppoo kiehauttanut?
Jussi velkuroii takaisin:
No--ainaskin noi kaksi vanhemppa siskoo olsis kelvannu sopanaineiks,kun aina kiusaava munt..

Pappilan pesue kesällä 1954 Kiilan Ornäsissä
Juhart 2001
Illalla Jussi istui yläkerran makuuhuoneen kerrossängyn ylälavitsalla lukemassa Aku Ankkaa pyjamassaan.
Aku oli joutunut veljenpoikiensa Tupun,Hupun ja Lupun kanssa metsäpaloon..
Lehden yli hän välistä vilkuili ikkunasta rikin polttaman mäntymetsän piilosta fosforilta kiiluvia lehmänkalloja,jotka haaleanvihreinä pimeässä kuulsivat kuin pöksytehtaan perillispoikien plastiikkiset sheriffin tähdet pappilan pimeissä kellarileikeissä.
Jussi kuuli korvissaan pappilan kellarin nallirevolverien paukaukset,kun teurastamolla pantiin lehmiä hengiltä.,
Sisäsilmissään hän näki hautausmaan kiviaidalla kaksi ihmispääkalloa nököttämässä nenäluut vastakkain ikään kuin rupattelemassa päivän tapahtumista.
Jussi yritti taistella unta vastaan estääkseen Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten Mustan Jaana-noidan kauhukuvien ilmestymistä uudelleen unikuviinsa.
Jaanahan popsi pikkulapsia pikkunälkäänsä suuhunsa siellä Kemiön Ornäsin lahden saaressaan Suomen satusedän Topeliuksen Välskärin kertomusten mukaan.
Aku Ankka ja kumppanit putosivat hänen näpeistään alas makuuhuoneen räsymatolle alas Ankkalinnaan Jussin torkahtaessa.
Jussin painajaisunet
Juhart



Äiti oli tullut kurkkaamaan makuuhuoneen ovesta. korjaaamalla sarjakuvalehden tuolille Jussin viikattujen alusvaatteiden ja molskihousujen päälle.Lottavääpeliäiti oli komennellut Jussia viisivuotiaasta asti viikkaamaan sotilaallisesti vaatteensa tuolille ja tekemään petinsä tiiliskiven muotoiseksi alokaspunkaksi.
Äiti silitteli pojan otsaa Jussin mutistessa unestaan:
--Kahren kalmiston granni...emmä sua pelkää Musta Jaana..mun lihas on arsenikkii...
Äiti sulki makuukamarin oven ja kuiskasi poistuessaan:
--Kom bort..sanoi kuolema ruohtalaeselle!




 Välskärin kertomuksia v.1949
Kuvittanut Kari Suomalainen







Evakkoon Harjavallan rikkinummille.Papinpojan matkakirjeitä.


 Jussin pikkusiskot Harjavallan pikkupappilan hangessa
v.1955 talvella

" Lemmen liekki kans' usjast sammuu.
rakkaus kauniski katoo pois.
Syömme sisuspuol' sillo sammuu,
ai ken ei rintansa riemuks' jois?
Liukas on maailman tie!

Vallikorvan laulu


Kesäkuu 1954
-------------------------------------
Jussi pyysi kuorma-autokuskia pysäyttämään tienpientareelle rakon melkein ronklatessa jokaisen kuopan kohdalla..
Salon Seudun Osuuskaupan vaaleanvihreä Austin Loadstar-kuorma-auto pysäjtyi jarrut kirskuen ja muuttokuorma lavalla heilahtaen linja-autopysäkille,minkä syrjästä nousi harvahko ja kituliaan näköinen mäntymetsä.
Pojan isä oli seurannut ajomatkan aikana Jussin omituista saksausta vieressään ja useamman kerran oli ehdottanut pientä paussia maaseudun "Hotelli Helpotuksessa" eli ojanpientareella..
Jussi oli yritellyt näyttää kovaa kundia,että kestäisi kyllä reissun Turusta Harjavaltaan asti ilman kusipausseja.
Turusta lähtien hän oli mussuttanut kaksi hillomunkkia ja juonut kyytipojaksi kaksi pulloa sitruunasoodaa,mutta nyt oli tosi kyseessä itsensä pikaiseen helpotukseen.
Isä kertoi kuljettajalle upseerin kielellä,että pidetään tupakan mittainen tauko ja tarjosi askistaan vihreätä norttia ajomiehelle.
Osuuskaupan purkuautot.
Austin Loadstar vasemmalla
Juhart 2010
Kuski kieltäytyi tarjouksesta pistämällä suupielessään huutomerkkinä nököttävään puuholkkiin rintatasksutaan Työmies-pöllitupakan.
Jussi oli jo kömpinyt ovesta ulos sekä alas ojanpientareelle nojaamalla jo perä takaparirenkaita vasten lorottelemassa pitkää pissakaarta keltaiseen ojaveteen.
--Helpotti ainaskin yli pualet!
Jussi huudahti lastinsa purkaamiselle ja napitellessaan molskihousujaan hän  löntysteli autonovelle.
Samanaikaisesti isä avasi oven,joka työnsi pojan polvilleen pientareelle.
--No mittee sinä Jussi tuolla laella polovillaan rukkoella kuhnit kun muhametinuskovaenen erämuassa?
Isä piruissaan kysäisi ilman mitään anteeksipyyntöä.
--Emmää mitään kuhninu vaan yritin kusta,kussää törkkäsis ton oven mun pläsiin!
Jussi vastasi tuohtuneena.
--Noh...mänhän se sinulta sellasena armeijan ennakkotoimenpitteenä..!
--Siellä kun alokkaana sinä suat kuulla monenlaesta äkseerausta kunniin..."muahan ..ylös..puuhun..alas..lepo...luku..laalakaa!!"
--Katoppas poeka!
Isä huudahti osoitellessaan eternakellokädellään mäntymetsään päin:
--Tuolla männikön takan on se kuuluisa Cedercreutzin museo!
--Ee uo pitkään matka ennee körötellä Harjavallan kirkonkyllään.

Kuorma-auton kuljettaja
Juhart 2003


--Noh-..sitten myö asetuttaan Harjavalataan pariksj vuojeksj aloellemme ja kahtotaan sieltä käsin tulevaesuutta.
--Toevottavasti äetisj ja siskoesj ovat jo suapununna Turusta Porin junalla uuteen kottiin...

Jussia alkoi väsyttämään koko matka kohti tuntematonta.Kuorma-auton kopin keikkuminen ja taka-akselista kuuluva tasainen perän vinkuna sai silmäluomet sulkeutumaan vähänväliä.
Nenään alkoi tunkeutumaan mädäntyneen munan hajua ja Jussi jopa luuli kuskin pieraisseen diagonaalihousuihinsa..Auton lähestyessä Harjavallan kirkonkylän keskustaa isänpuoleisesta avoimesta ikkunasta vahvistui märäntyneen haju ja kauempaa kuusimetsän takaa näkyi tehtaanpiiput piirtävän sinitaivaalle likaisen harmaita pumpulituppoja,sellaisia kuin Jussilla oli sisäkorvan tulehduksissa sirraavissa korvissaan ennen lauantain saunailtaa..

 Harjavallan riippusilta 1939-82

Savikauppalasta lähdettyään kirkkoherra Savolaisen  Seppo-poika kertoi nuhatukkoisella äänellään Jussin menevän landelle johonkin "Sadagundaan" eikä papinpoika osannut yhdistää sitä mihinkään maakuntaan.
Olisi yhtä hyvin voinut olla Kirvelän Guningundan broidi!
Kansakoulun toista luokkaa aloittelevalla ei oltu vielä suurtakaan hajuakaan maakunnista haistellessaan lännestä päin sieraimiin tunkeutuvaa mädäntyneen munan hajua..
Isä sanoi Jussille,että se mädän munan haju tulee Harjavallan Outokummun rikkihappotehtailta ja että siihen on vain totuttava olemaan..
--Kylne vanhemmat ossaa olla sit viisait!
Jussi mietti mielessään.
--Äitikin vaan aina muistutti savonkiälel kesämökil ja maall mennes,kun maaseuru lantapatterie haju iski nokkavärkkeihi,ett "Kyllä hajussa kasvaa kun oltua saa!"
Jussi ei ollut kasvanut edes senttiäkään,vaikka oli kerran 4-vuotiaana pudonnut Kemiön Kiilassa Ornäsin lahden pohjukan kesänviettopaikan paskahuusin emännän reiästä ruumamakin lietteeseen.
Äiti oli nenäänsä pidellen tiskannut ihmispaskaisen pojan merivedessä.
Sitten toisessa kesäpaikassa Särkisalossa taas haisi märäntynyt kala ja kalastajien rantasuulien seinille kuivumaan pistetyt kalaverkot.
Särkisalo oli muutenkin kummallinen paikka,missä ankeriaatkin kiemurtelivat kalastajien pärekopista ylös pappilan kesäkodin puutarhaan kuin vaskitsat.

Papinperheen kesämökki
Suomusjärvellä
 ja keskisuomalainen vene.
Juhart 2010

Papinperhe oli muuttamassa majaa toista kertaa.
Heti sodan päätyttyä v. 1945 isän ensimmäinen siviilikomennus tuli Iisalmesta Viitasaarelle Keiteleen rannalle,mistä Jussi ei paljoakaan muista synnyttyään syksyllä 1947.
Isosisko Riitta oli syntynyt v.1943 Iisalmessa ja toiseksi isompi Annukka samoin syksyllä v.1945 Viitasaarella.
Isoin sisko oli nähnyt ja kuullut sotaa ja kertonut nuoremmille venäläisten pommareiden moottorien jyrinästä.Äiti oli seissyt Iisalmen vesitornin katolla tulipalopakkasissa tiiraamassa niitä punatähtisiä Gutzeitin koneita ilmavalvontalottana.
Viitasaarelta isä toi muistoksi etelään mökkiveneeksi suippokokkaisen ja -peräisen keskisuomalaisen veneen,mutta muuta Jussi ei muista paikasta,että äiti vaihtoi pojan paskaisia rättivaippoja ja pesi niitä järvenrannassa laulamalla.."Keitele vehmas ja Päijänne jylhä......

 Viitasaaren kirkko

Ilmavalvontalotat ja hävittäjäpilotti

 Papinperhe Viitasaarella 1948
Viitasaaren kirkon alttaritaulusta Jussille oli kehkeytynyt pieni sielunvamma eikä papinpoika ole koskaan sen nähtyään tykännyt pelottavista risitinnaulitsemisista,saatika enkeleistä...
"Enkeleitä onko heitä?" oli myös eräs amerikkalainen elokuvakin.
Uuden Suomen pilapiirtäjä Kari oli samoin saanut sielunvamman lapsena taivaan "enkuloista" piirrettyään kuvan maalaispojasta erään maaseurakunnan kirkon käytävällä.Poika oli lausunut isälleen hämmästykseksi alttaritaulun isosta enkelistä;
--Kato ifä...pevkeleen ifo mehto!!
Kotonakin Jussi aina siirsi katseensa pois lastenhuoneen pienen Eeli Jaatisen maalamasta enkelitaulukopiosta,minkä  raamien sisällä enkeli siivet levällään suojeli kahta paljasjalkaista muksua lahon sillan yli.
Jussista enkeli olisi voinut sulkasiivillään lennättää kakarat sylissään sillan yli,etteivät ruosteiset naulat olisi rikkoneet jalkapohjia.


Eelis Jaatinen.Suojelusenkeli.
"Maankorvessa kulkevi lapsosen tie"

Jatkuu...