Muistoja,muisteluita,muistikuvia,ehkä muistiharhojakin ja
ajankuvia papinpojan ja
pakanan elämästä sekä tapahtumien keskeltä että sivustaseuraajana...
Picture: Chez Yvonne by Juhart 2K12
Volkkarin kääntyessä pikitien yli vasemmalle ,baarin pihalta puski haalistuneenvihreä Zetor-traktori valtatielle kovalla päkätyksellä.
Traktorin savinen eturengas oli iskeä kansurin etulokasuojaan uhkarohkeassa käännöksessä.
Kuljettajan pukilla istui lippalakki syvällä korvilla sänkileukainen isäntä ja takana puisessa istumalaatikossa könötti apupaskasäkin päällä kirkkohuivipäinen emäntä täyteen pakattu kauppakassi sylissään.
Paavo-isä huusi ikkunasta isännälle:
--Voissitä hiukka kattoo ensteks päätiäll tollai rattoril rynnies,ett meillon tääll etuajo-oikeus!
Isäntä traktorinpukilta laukaisi takaisin leuka virneessä:
--Niin mie sitä hiukan aattelinniin,mutta kahtoin,että herralla taitaa tuollasella kiireellä ollakin ite yliajo-oikeus!
Paavo-isä ei jaksanut jäädä kuuntelemaan eikä rähjäämään enempää liikennesäännöistä itsepäisen karjalaisukon kanssa,vaan karautti kuplansa yhdellä hyppäyksellä baarin Teboil-mittarikentän soralle parkkiin.
Porukan kuoriuduttua kuolavolkkarin sisästä ulos perheen lapset alkoivat jo kinumaan:
--Maa haluun Hartwallin punast Jahvaa...!
Kerttu kitisi.
--Jammää Hartwallin kellast Jahvaa..!
Pekka inisi.
--Ventakkas nyte eres pikkase ett päästtää paarii sisäl!
Äiti rauhoitteli lapsia,jotka olivat jo repimässä baarin ovea auki rappusilla.
Muori köpitteli perässä kepillään piharoskia törkkien ja muristen nuorison siivottomuudesta:
--Tairetaa elää maailmanlopun aikkoi,kun maalkkaan ei enää siivot taloje erustoi!
--Ei meirän nuartten aikkan tollast uskallettu tehrä,ett karamellipaperei noi viskat pakall!
Isä rauhoitteli muoria sanomalla:
--Älssää ny muari priisku tollai..kyl Sampsa pihas siivoo kun aikkaa riittää ja ei sun aikanas karamellei saanu eres papereihi rullattun ku sokurinki sai puarist toppan...
--Köpitellää nyte kiltist vaa sissään!
Muori vänkäsi vielä takaisin:
--Ei meirän aikkan....
Isä:
--Sossoo...mees nyjjo erell!
Eläkemaiturit
Juhart
2004
Zetor 25
Juhart 2004
Baarin kyljessä avoimista korjaamovajan ovista samalla astui päivänvaloon iskokoinen punakka ja verkkoaluspaitainen miehenköriläs,joka pyyhki mustia kouriaan trasselituppoon..
Korjaamon takapihalla oli maatumassa vanhoja kuorma-auton raatoja,ilmeisesti eläkeikään päässeitä maitoautoja.
Iso miehenkuva vyöryi sukattomissa puolikengän risoissa Paavoa kohti suu levällään.
Miehen pussihousun lahjesuiden kuminauhat roikkuivat kengän linttakoroilla kuin ehtoopuolella elähtäneen lännensankarin kannustimet.
--No mitässe Paavo-poek näill kulmill on erehtyny?
Mies kysyi isältä.
--Asjast toisseen,kussää siin automyynni traktorasentajan seisos meirän pihal...niin mää olin tilannu kaupunkist teilt tohon akronnoomin majuriin uure nokkaketjun...mut Laineen onnikan aamuvuaros ei tulnu mittää lähetyst...
--Ollaaks siel Foortin varaosapualel jo lomil vai ovakkos ne korkannee ensmäse vaakunapotun lomiens kunniaks!?
Paavo vastasi takaisin vähän hermostuneena,koska kahvinjano kutkutti jo kurkussa:
--Nosse kuules Sampsa on kyl ensmäne lomapäivä meilkkin,mutt kyl siel varaosapualel on Linkreeni Jore tuuramas koko kesäloman...
--Venttaas kummää pääse paariin,niimmää prinkautan sil paarin puhelimest..ja iha varman se nokkaketju tulee pualpäivä jälkkeses bussis...ol iha hualet..
Rock-Ola Prinsess
Perheen istuuduttua baarin nurkkapöytään värivalojaan vilkuttavan Rock-Ola-konegrammarin viereen,isä kävi ensitöikseen tiskiltä soittamassa Automyyntiin.
Sampsa,joka oli mennyt keittiöön sai isältä viestin kovalla karjaisulla:
--Kuules Setä-Samuli siäl köksän pualell....sun kettinkis tuleva seuraavas pussiss!
Sampsa huusi keittiöstä takaisin:
--Yessöör ja polta Boston.....ja kiitti vaa vitust...mää vähä viruttele kourian tääl raana all ja tulen pian praattama sun kans maailman asjoist niinkus paremmas erustuskunnos!
Las Vegas flipperi
Keittiöstä ensimmäisenä keinui korkokengissä tummakutrinen ja muodokas rouva pöydän ääreen.
Paavo tunsi tämän Sampsan vaimoksi.
--Päivää----saaraksme teitilt kolme kuppii kaffet,viis possumunkkii ja kaks jaffaa...yks punane ja yks kellane------kiitti!!?
Isä tilasi silmiensä porautuessa rouvan avonaisen kaula-aukon tummiin munkkeihin,joita rouva ei edes peitellyt kultarannekkeisella kädellään.
--Kiitti siul komia priha tilauksest...ja miun nimen on sitte Jaana,ettei tarvii teititellä!
Rouva vastasi keinumalla tiskin taakse ylikorostetusti lantioitaan keinutamalla.
Baarin ikkunan vastaisella seinällä kilisteli Las Vegas-flipperikone dingdongeja.
Kaksi nuorta nahkarotsista dongarikundia vaihteli vuoroja kuulan hakkaamisessa pienellä väkivallalla,että kone heilui jaloillaan,kunnes se tilttasi muristen vilkuttelemalla kaikkia tauluvalojaan.
Sampsan rouvan huudettua kimeällä falsetolla koneen rikkomisesta ja korvauksista,pojat siirtyivät seinälle pelaamaan 20-pennin pajatsoa.
musta pajatso
Keittiön puolelta Sampsan Jaana-rouva potkaisi korkokengän kärjellä oven auki pitämällä runsasta ahteriaan stopparina tarjoiluprikan tuonnissa baarin puolelle.
Äiti oli vauva sylissä katselemassa minkälaisia kappaleita löytyisi konegrammarista,kolikon kilahtaessa sisään.
Toosasta alkoi kuulumaan melankoolista Olavi Virran Puukko-Mackietä,äidin tanssittaessa pikkuvauvaa sylissään muutamalla kierrähdyksellä pöytien välissä.
Mari-muorista kappale ei oikein sovinnut pikkuvauvan tuutulausuksi :
--Onssiin oikke äit,joka tanssaa lastas unee keklun heilutuksel....!
--Pohjanmaall muutes kehtolauluks häjyk kuttusiva puukkoo!
--Mää ole senverra taikuskone,ettei tollasest aanaa mittä hyvää..se on totta visst!
--Enkmää yhttä olsis hämmästynny,ett se Hultjokin pian ilmestys näil kulmil!
Puukko-Mackie.Olavi Virta
Jaana-rouva pisti tilauksen pöydälle tarjottimelta jokaisen nenän alle.
--Tuliks teill kermaa kans?
Rouva kysäisi Paavo-isältä isojen ryntäänpäiden hipoessa perheenpään ajamattomia poskia.,että hamekretonki tarttui sänkeen kiinni.
Paavo lehahti naamaltaan tulipunaiseksi.
Jaana-rouva kierrähti muutaman tanssiaskeleen levyn soidessa ja lausui:
--Ai kun on uppee suvipäivä ja miun oikeen tullee miel tanssata tällasel ilmal pelkäst kauneuven ilost!
--Se niin pannee oikeen syvämen juurest kaikki kuumat tunteet rinnast ulos!
--Mitässää Paavo oles pläsiltäs noin punane?
--Äiti kysäsi nauraen grammarin viereltä.
--Ens kerra elämässän mää näjen sunt oikke punastuva,kun Kitulan Sofia Loreeni koski tisseilläs sua poskkee!
Jaanakin yhtyi heleällä kikatuksellaan nauruun pyytämällä Paavoa tanssimaan, vetämällä tätä kädestä korkkimatolle.
Paavo pisti hanttiin sivulleen häpeässään vilkuillen,vetäessään kätensä äkisti kuin sähköiskusta pois Jaanan lakkakynsistä.
Nytkään hän ei hermostuksissaan tiennyt,mitä käsillään piti tehdä ja nakkasi havaijinpatataskusta nortin suuhun.
Löydettyään teryleenihousujensa taskusta tikkuaskin ja vasta ensisavujen perästä ja tuolilla taakseen rehvakkaasti nojaten hän uskalsi itsetunnon palatessa nikotiinin vaikutuksesta vastata:
--Emmää nyt kehrannu lähtte parketil ihka vesiselvän!
--Parin jallupaukun peräst mää kyl tanssaan ku valenttiino tukka takan ja elämä eres!
Jaana naurunkikatustaansa hilliten vastasi:
--Miul tais se kiusamiel panna silittämmään noin komian miehen sänkiposkee...
--Jos siul oli ajurinvormu niskassas,komee koppalakki tummil laineillas ja lakerjatsarit jaloissas,mie veisin pakol siut liukuun poskitangoo parketil..
--Sie muistutat miust yht Linkreenin Kostii Viitasaarelt..
--Se ol kyl kaale,mut yht kommee kun siekin..
Viitasaaren mustalaisia
Pekka-poika viimeisiä jaffatippoja pillillä imiessään laukaisi suupielestään:
--Ehttool järven rannal moni tanko tunkee yäs!
Paavo-isä tiuskasi pojalle äkkiä:
--Sult ei sit kukkan ol kysyny miälipirettäs...et pir leukas kiine..alaikkäne viäl ja soittaa poskeas ku kipsan jawakuntit!
Jaana-rouva oli keräämässä kahvikuppeja ja limsapulloja pöydältä Lindroosin perheen lopeteltua kahvittelujaan.Keittiöön mennessään kuppien kilinässä hän napsautti baarin hyllyltä ularadion päälle
Radiosta kuului kreivi Creutzin ääni:
--...Kuuskajaskari nolla....ja sitten poliisitiedoitus....
--Eilen illalla Turun keskusvankilasta on karannut vaarallinen kuritushuonevanki Raine Reinold Voitto,ikä 49-vuotta.
--Hän on pukeutunut vanginvaatteisiin,mutta oletetaan hänen vaihtaneen ne siviiliasuun.
--Erikoistuntomerkkinä Voitolla on harmaa siilitukka sekä sangattomat silmälasit..
--Yleisölle varoitukseksi...karkuri on erittäin vaarallinen...
--Hänen kanssaan on karannut kaksi muuta kuritushuonevankia veljekset Markku ja Mauri Grönqvist, iältään 26- ja 27-vuotiaita.
--Karkurikolmikko ilmeisesti ajaa anastetulla Packard-merkkisellä hautausautolla,rekisterinumero TA-313.....
--Karkureiden Turun rikospoliisin tiedotteen mukaan epäillään olevan suuntaamassa Turusta itäänpäin.....
--Ja sitten tiedotus merenkulkijoille......
--Ja lopuksi tiedotus kapteeni Luodolle!
--Ottakaa yhteyttä Loviisan satamakonttoriin!
--Teitä odottaa rahtilaiva S/S Perseus......
Radio hiljeni Jaana-rouvan sulkiessa takaisin keittiöön mennessään sen virtanupista,jolloin ularadion vihreä kykloopin pyöreä virtasilmä hiljaa sammui lasin takana.
Sampsa astui kyökinovesta baarin puolelle svarfega-pesuvoiteisia sormiaan ristissä puhdistamalla,mikä Pekka-pojasta kuulosti kymmenen katin silakkaruokailusta litkunnallaan .
--Älkkääs peljästykö!
--Sanosse Kiesuski opetuslapsilles!
Sampsa rauhoitteli mökillemenijöille radiotiedoituksesta.
--Mullon tual tallis Perliinin Puikin takapenkil hirvikivääri iha sen varalt,josse Hultjo sattus pistämmä nokkas mun plaanil...
--Mää ampusisi sent iha epäröimät paikkasas et paska vaa roiskkuu!
--Sellast paskka ei pose korjat eik sellasse fiiraavaa nuppii saa eres varaossii!
--Lopettaa sellane piräs ku poikjalkase ravioriin!
--Mittä käyttö sellasel ei ol!
Isä maksoi Jaanalle laskun sanomalla:
--Eimaar....kyl meirän täyttyy lähtte matkkan et keritäs sin mökil,kussiäl olsis nii pal puuhha,kute rekolin perkkamist ja sauna lämmittämist!
--Tere vaa Sampsa ja Jaana-frouva siäl tiskin takan...ja pirässää Sampsa sitä vintoskaas framil ihan varmuure varall!
Rinkeli-ikkunainen ja kahvipavun ruskea kansanauto kääntyi Kirkkokadun kulmalta pikkukaupungin itäiselle pääväylälle oranssisen semafoorivilkun osoittamaan suuntaan.
Kello oli puolen yhdeksän korvilla aamulla katuliikenteen ollessa vielä vähäistä,mitä nyt joku pyöräilijä sotki fillarillaan konttoriin taikka puodin tiskin taakse. Kastun leipomon sammaleenvihreä Thames-pakettivaunu liikenteen toisena moottoriajoneuvona oli suuntaamassa pullajakeluun itäkaupungin osuuskaupan Muurlan tullin haaraliikkeeseen.
Kaupunki nukkui vielä lomakrapulaansa kesäkuun 1. päivänä,jolloin koko Suomen tasavalta oli sulkenut kaikki verstaansa,pajansa ja tehtaansa...
Suomi oli nyt virallisesti kiinni.
Pikkukirkon tapulissa soivat kuolinkellot verkkaaseen tahtiin,ikäänkuin suntiokin oli torkkumassa soittoköysien päässä.
Kirkkokadun kulma 10 vuotta aiemmin
ruuhka-aikaan 1950.
Juhart 2011.
Perheen lapset seurasivat sivuikkunoista auton kattotelineen ja lomakuorman piirtämää ja liikkuvaa varjoa kadunvarren puutalojen seiniltä.
--Kattokaas....meirän piilin varjo tosa kalastajatorpan seinäl näyttä ihan Ranskan residentin Tekoolin rofiililt ja toi meirä volkkarin paavinnenä näyttää sen isolt klyyvarilt...!
Pekka huudahti innoissaan.
(Selvennyksenä ulkopaikkakuntalaisille: Tekooli on De Gaulle ja Kalastajatorppa oli Helsingintiellä Nummelan talo,missä sijaitsi kalakauppiaiden suosima Nummelan baari.Paavin nenä taas oli kansurin rekisterivalon suoja.)
Paavin nenä
Kalastajatorppa
Perheen äiti istui etupenkillä sylissään kymmenkuukautinen Petri-poikavauva,joka tuijotti imettäjänsä olan yli silmät pyöreinä ja suu virneessä takamatkustajia,äidin taputellessa ihmisalun selkää röyhtäykseen aamuisesta mannapuuroannoksesta.
Takapenkillä muori torkkui aamulääkkeistään kissankori neppikenkiensä juuressa nahistelevien lasten keskellä.
Vauvan suusta kuuluikin pian röyhtäys,mannapuuromössön ruiskahtaessa selkänojan yli Kertun vekkihameelle.
--Äitee...toi vauva ykäs mun syliin..jasse haisee ällölt...!
--Onks kellään vessapapruu,etmää voisis pyyhkii !?
Kerttu kiljui.
--Tosson sul kualalappu ja pyyhi sill..äläkä vingu!
Äiti huudahti taakseen katsomatta ,heittäessään kuolalapun olkansa yli.
Tyttö pyyhki lapulla osan mannarämmäleistä sylistään, alkamalla itse yökkäilemään ja kiljumaan:
--Emmää kest tällast oksennust ja mua huippaa ihan pääst täst yrjön hajust...!
--Eikse voitas pysähtty johkiin paariin,mink vessas mää voisin pestä hameen...eiks me voitas..!?
Paavo-isä ravisteli päätään ratin takaa hirnumalla,että aataminomena pullisti kaularuodossa kuin kyykäärmeellä,joka oli juuri nielaissut hiiren..
--Sää Kerttu kyl saas kesttää sen haju ja ventat pualise tunttii, kun käyrään Kitulan paaris aamukaffell...
Yhdellä kädellä ohjatessaan isä kaiveli vapaalla kädellä havaijipaidan rintataskusta tupakkaa norttiaskista.
Hän sytytti automiehen taidolla bensasytkärillä norttinsa keskelle suuta,että pitkät lieskat olivat polttaa kulmakarvat.
Muutama kulmakarvan pää oli ilotulituksesta sulanut mustiksi nuppineulan päiksi,joita isä yritti kosketella sormenpäillään palovahinkojen suuruudesta.
Isä kirosi perkeleitä viskaamalla palavan sytyttimen ikkunasta ulos maantielle.
--Aissää meinaas viäl lisäks sytyttää ojanpekkapalonki kun ensteks poltis pläsis?
--Tull ainaski kerral trimmattuu noi sun tuulenpesäs ottalt!
--Onssiin oikke meill vappapalokuntalaine..tai oikkeest palokuntalaine vappaall!
--Eksää vois eres hetkeekään olla röökäämät autos!?
Äiti nalkutti.
--Eksää ajatel eres,ett meillon vauva fölis ja me tukehruttaa toho savuun!
Isä ikkunasta savukekättään ulos roikottamalla vastasi:
--Mullon autos melkke koko seinä auki ja kaikk savut karkkava pellol!
--Munku piräs saara käsillen jottan tekemist ajaessan,kummää oles tottunu sompaamaan päivisin niinkus ammatiksen Automyynnin Freitteripakuu ympärs maakunttaa Foortin traktoriasentajan!
Fordson Thames Freighter 1960
--Meirän Automyynni tirikka on niin pihi,ettei antanu luppaa asenttaa autoon eres autorarioo,ett olis jottan kuunneltavaa ja käsil jotta muutaki tekemist kun röökäämist...onkse sit mun vikan!?
--Olis olnu sen ulararion kans ainaski asemie räpläämist mun näpeil!
--Mikäs tää lunttilappu sitton,mikä putos sun rinttaskust lattiall?
Äiti kysäisi heiluttamalla ruutupaperin palasta isän nenän edessä.
--Siin lukkee 39.435!
--Onkse joku sun salanen puhelinummero?
--Eisse ainaskan voi olla sun hatunkoko kussun pääs on 62-nummeroinen..ja tässon jottain desimaaleikin!
Isä nappasi lapun äidin sormista ja tyrkkäsi sen takaisin rintataskuunsa.
--No ..täyttyks mun tehrä sull iha rautlankast malli?
--Se on toi auton matkamittarin lukema ja mää piirsin sen lapul,ett tiäretään paljonks tulee kilomeetterei matkalt..ja mää lasken paljonks meirä volkkari kuluttaa saral kilsal...
--Tohon mittarilukuun sais lisätä ykkösen etteen,kosk kello on on menny ympärs ainaskin yhren kerran..
--Joku autotrokari on sähköporal kiertänyt satatonnii veks..
Isä lisäsi.
-Äiti pani väliin:
--Miksää laskes pensankulutust sarall kilomeetteril,kummeil ei varman tul erestakasess ajos kun vajaat kuuskyt kilsaa?
--Onksul jottai muit ajoi tiarosas?
Isä puoliräkäisellä äänellä kähäisi:
--Ei naisill voi mittää yksinkertast asjaa selittää,kun niire ajatuksek kulkeva kun mannen laulu mutkil ja viäl väristyksen kera...
Kansurin kojelauta
--Must kyl tunttuu,ett sun näpeilläs on olnu jottain muut tekemist,kun sätkän kavelui rinttaskustas!
Äiti tiuskasi.
--Meirän naapurin Pirjo ol nähny sunt kaupunkil firman pakettiauton kans liukumas ja teirän konttoriflikan Marjatan viäres...ett melkke olkapäät yhress...
--Jassää uskos naapurin ämmii?!
Isä tuohtui.
--Mää kyl ainaski kerra viikos jourun johtajan käskyst ajamaa sen haarakonttorskan...meinaan Marjatan kans säästöpankkiin tilittämmää viikon kassaa..
--Emmää uskaltais siihe sormillan kajota..eik kukkan muukaan korjaamolt,kussen sulhanen..se Helsinkintien Esson rasvar..mikässe nimi nyt olikaan...Koskisen Pate... on nii perkalan pillukare!
Takapenkiltä Pekka-poika hoilasi käsi suun edessä muhvina...."Punerttaa housut Marjatan..kun verta niillä ois---Eikka Krööni..."
Isä läimäytti selkänojan yli luunapin pojan otsaan karjaisemalla:
--Ja nyssää kossi pistäs turpas rullall..asja on loppuunkäsitelty!
Volkkari teki isän teosta äkkikaarroksen keskiviivan yli ,Paavon oikaistessa molemmin käsin auton takaisin oikealle kaistalle.
Isä.äiti,Pekka ja Kerttu istuivat kasvot kalpeina melkein ojaan ajosta.
Vauva rypelteli äidin sylissä sylkikuplia leukalapulleen matkiessaan auton pärinää ...
Autoon laskeutui hiljaisuus ja ainoa ääni,mitä autosta kuului,oli kansurin pakoputken pirinä kallioleikkauksen seiniltä.
Ajettiin uutta valtatie ykköstä itäänpäin.
Pikatie halkoi pengermillään kermakahvin värisiä ja mutapohjaisia järvenkuvia ja koivurannoilta pilkotti kesämökkien verantoja.
Ylempänä rinteistä puiden lomasta pystyi erottamaan seesteisessä aamussa jopa tervapahvikattoisten ulkohuussien sydänkuvioiset ovetkin.
Kaikkialla vallitsi suviaamuinen rauha,aivan kuin enteillen eteerisyydessään tulevasta myrskystä.
Joku aamuvirkku uistelija kiskoi rantakaislikosta ruuhen pohjalla takakenossa seisten ahvenatomiviehettä ulpukanlehdistä.
Äiti,muori sekä vauva torkkuivat aamusiestaansaan.
Kerttu katseli ohiviliseviä tienvarsimainoksia puhelintolpista,maitolaitureista,latojen seinistä sekä maalaispuotien ovista.
Tämä tavasi AAA-kahveja,Hyvon yllä Hyvon olla-julisteita,Majesteetti- ja Kultanauha-margariineja,Atlanta-kermoja sekä erikoisia Amarantti-hius-ja käsivoiteita.
--Äitee...äiteee..
Tyttö tivasi nukkuvalta äidiltä.
--Mikäs sellane Suave oikken on,kun niire mainoksii on melkken joka puarin ovess..kaupunkis melkken joka kemikalion ja kampaamo-parturiliikkeen akkunaskin..?
Äiti silmät ummessa tytön toistavista kyselyistä kyllästyneenä vastasi:
--Se on kuules Suaven tasavallan juliste...äläkäs enää häiritte mua!
--Mikäs sellane Suaven tasavalta sitten on?
Tyttö ihmetteli.
--No..melkken samallaine kun Suamen tasavalta,missme asutaan...
Äiti vastasi kiusaantuneena.
--Ollaaksme sit kaikki suavelaissii ja suamalaissii yhtaikkaan?
Tyttö inisi.
--Joo...josse sull soppi..niin voiraan olla..ja kuule ann mun nukkuu eres yhren piänen silmäntäyrellisen,kummää ole kello viirelt aamul noussu pakkaamaan meirän matkakamppeit..!
--Kukka ei ol mua jelppiny..ja toi isäski vaan ol kiärrelly koko aamun keittiön matul ympärste klupi suus hermon siint,kun Salpa hävis TeePeeÄssäll kolmenolla..
--Pensaa se kyll kävi ostamas tankillisen Turuntiän Teboilist...siin kaikki!
Teboil Turuntiellä
Juhart 2010
--Toi äitee taittaa vaan kiusata sunt.
Pekka pani väliin.
--Ei semmost Suaven tasavaltta missän ol olemass...
Kerttu penäsi vastaan:
--Mutkun äitee sanos!
Pekka muutti puheenaihetta tietäessään Kertun itsepäisyyden ja osoitti etusormellaan ikkunasta pilvitaivaalle:
--He arvataas noit pilvenlonkeroit,milt ne näyttää!
--Niisson mitä eriskummallisimppii muatoi!
Kerttu huudahti yhtä cumuluspilveä sormellaan osoittamalla:
--Hei ..toi näyttää ihan nutipäält kantturalt!
Pekka kinasi:
--Eisse mikkään nutipää ole..sää tarttes kuule vaffat rillit nokalles...sää ole sokkia kun lepakko..mun rillie läpi se näyttää ayshirelehmält,jollon oikken pitkät ja käyrät sarvet!
Kerttu inttämisen sijasta nipisti kynsillään velipoikaansa niskanahasta,Pekan kolhaistessa polvillaan isän istuimen selkänojaan,jolloin kansuri alkoi viiraamaan taas keskiviivan yli vastaantulevaa liikennettä kohti.
Isä kirosi:
--Mitäs saatanaa te kakarat siäl takapenkil kuhises ja mun selkkään sattus perkalast!?
--Orottakaas kummää ota kiine tukast kumppaaki!
Isä kerkisi nipin napin väistämään keltaisen TVH:n Vanaja-kuorma-auton kivitalon korkuista nokkaa takaisin oikealle kaistalle, oikeanpuolisen ovenkahvan maitolaituria niistäen repäistessä mukaansa vanhan juhannustanssimainoksen.
Lopulta saatuaan oikaistua kansurin kaistalle isä antoi kummallekin sisarukselle selkänojan yli käsi taakse kurottautuneena lisää luunappeja otsille...katse kiinni tuulilasissa.
--Kyllon toivoton pesue!
Isä manasi heittämällä havaijinpaidan rintataskusta uuden nortin huuleen.
Käsillään rintataskujaan kopistellen ja hansikaslokeroita sokkona kaivellen hän ei löytänyt sytytintä eikä varatikkuaskiakaan...pistämällä lopulta savukkeen korvansa taakse.
Auto oli nousemassa mäkeä ylös Kitulan taajamaan.
--Käyrääs kuulkkaa ensteks kaffel toss Sampsan paaris!
Isä huusi tahallaan matkaseurueen herätykseksi.
Muorikin heräsi takapenkiltä kysymään?
--Ollaksme jo Kiikalas?
Äitikin heräsi unikakkaa pikkurillin punalakkakynnellä silmäkulmasta raapien :
--Joo..kylmul kuppi vaffaa kaffet kelppa hyvinkin..ja lapses saava jaffaa!
"Kiitokset Ukko Nooalle ja Flannery O'Connorille1" Kirjoituksen aiheena on tapaus Kiikalasta heinäkuun 1. päivänä 1960,jolloin Olli Oravakin oli valmistautumassa kesälomilleen savilaaksokaupungin omakotialueella. Tapauksen kokivat Oravien tonttinaapurit,Lindroosit Kärkänkadulta. MATKAAN ----------------------- Isä Lindroos luki selkä kyyryssä keittiönpöydän ääressä Turun Sanomien urheilusivuja. Niskaansa hän oli vetäissyt lomapaidakseen lyhythihaisen havaijipaidan,minkä miehustassa nuokkuivat kookospalmut Tyynenmeren rannassa ja selässä värikkäät papukaijat tuijottelivat toisiaan keltaisin silmin tropiikin yössä. Perheen poika 11-vuotias Pekka,rillipäinen jenkkitukka,makasi vatsallaan räsymatolla puuhellan kuumavesikraanan vieressä lukemassa uutta Aku Ankkaa. Hänen vieressään myös mahallaan matolla pikkusisko,8-vuotias Kerttu luki nenä lehdessä kiinni Nakke Nakuttajaa.Tyttö muistutti kasvoiltaan viattomalta Shirley Templeä,mutta luonteesta löytyi sööttisyyden kuoren alta aimo annos tulenkatkuista uhmamieltä. Pekka vilkuili sarjislehden katselusta välistä isäänsä tirskumalla pikkusiskolleen jotain isän uudesta havaijinpaidasta... --Mitässää Pekka oikkeen siin matull hirnuskelelt? --Onkse Aku jo vihroinkin nainus sen Iineksen? Pekka pyyhiskeli paidanhihaansa leualleen tirskuilusta lentäneitä sylkikuplia ja vastasi: --Ei se Aku mittää naimissi ol menny...se ikusest vaan friaa Iinest... --Mää vaa kattelin sun pairan kookospalmui,jokka muistuttava kummast paviaanin pallei.. Martta-muori yskäisi kiikkustuolista poikansa ja pojanpoikansa keskustelusta: --Kyl tes sitte ossaas olla kummii,kun yks lukke urheilusivui onks kaupunki potkupalloseura taas uuren kerra hävinny teepeässäl..ja toine tenttaa sarjakuvist kapitalistije ropakanttaa josttan vesilintumaalimast!
Akun futismatsi
--Hävyttömmii ja irstai ankoi poik vaa tiirailee...jasse ankkapariskunt om mun muistakssen ilman pöksyi friiaillee ja käynne reffeil melkke kolkyt vuat siäl Ankkalinnas! Pekka pani väliin: --Oleppas sää muari kovin valistunu sarjakuvist? --Taittaa muari lukkee sarjiksii salaa piplian tai Tiaronantajan välis!? ---Vilkases vaa Sarjakuvalehtte,miss Teräsmies pittä iha ilma mittän häppijää punassii hyvoneit siniste rikoires pääll! --Ei tääll kaupunkis kukkaa uskaltais semmotti kartsal kulkke ilman,ett piipaa-auto veis jalat oikkosenas Märynumme kankkaall parantolaa.. --Teräsmiähe likkakaver Lois Lane senttää sääryllisest pittää pikkupöksyjäs vekkihamees all..
Sarjakuvalehti No. 16 1951
Mummo muutti nopeasti puheenaihetta: --Eiks kukkaa lue enää uutissii? --Salonsanomie sisäsivull ol tänää uutine,ettse meirän kaupunkin suurin konna Hultjo...se Voiton Raine ol karannu Kakolast eile yäll ja kahren muun linnakuntin kanss... -- On kumma kyll kun kaks Rainee täst pukkukaupunkist saavap palstatilaa tässä kunnanvaivase...? --Se Voiton Raine ol jo pikkupojast asti tehny konnuuksias... -- Se alotti polvipöksysen piänill ilkeyksill kute polkupyärän kummije tyhjentämisill ja tänäpänä se melkke viiskymppisen isttu linnas harmaalettisen parist tapost...tai oikkeest istus,kun nyte näkkyy olevas vapaal jalal.. --Se toine Raine taas o jatkuval vappaakävelyl..tai oikkees vappaapyäräilemäs....tualt Helisnummelt..ja polkke fillarillas kun hullu sellast vauhtti pakkoon,ettei poliisijen mustamaijaka saa kiine yht hulluu.... --Yleisöö se kerää ympärilles kauppatoril enämpi kun brankkarin syksyse letkuharjotukset ja markkinoill viaraileva Sariolan Tivoli! --Mut se Voiton koko poiksakki tualt Muurlan tullist on ainaski kerran istunu linnas,eik niire ruakakunnas tartte kerrallas laskkee kun yhre poja farin ja kaffelit ruokpöyräll,kun muut laskkee tiilinpäit Kakolas.. --Niiren nuarin poik Rauliki isttuu Russarö linnakkee arestikopis paraikkaa tutkintovankeuress yhre luutnanti taponyrityksest.. --Niin jaa...melkkes unohrin,ett Raine ol varastanu Turun Linnankarult ruumisauton pakopiilikses..etteisse ol oikkeesta vappal jalal,vaan vappail firestoneill.... --Mullon sellane huano tunto syrämenaluksess,ettse Hultjo on menos sin Kiikalaan päite,misse kasvos isomamman ja isopapan luan,kun omil vanhuksillas ol yht vaikket vahttii viit konnanalkku nurkis kuin kapallist russakoit... --Voiton toiseks vanhin poik Reino taas ol maaliman kömpelöin murtovaras... --Se on jääny usiiast kiine osuuskaupan murroist,kusse ain leimaa rikospaikan omall verelläs.. --Sekku ol nii huano käsistäs lyäressäs kaupan takaove klasin pirstaks pajamoskall,ett rantteet aukes...ja vasara tippus liikkeen pualel.. --Poliisikamarilt Etsivä-Arska tiäs heti ajaa Muurlan tullii hakema Reinon putkaan suaran ruakpöyräst... --Reiska käre oliva sellasis sireharsotupois,ett tuskin pystys luskall paneman papusoppaa suuhusas... --Mut sill Rainel kuulema mukkaan on pisara mannenvert suanisas.. --Nuarempan sill ol jo ihan pikimust tukka,kun taas muil veljill ol sellaset valkoset hampputukat kun Jukola veljeksil.. --Rainen mustat silmäkki porasiva katteltavan lävitte sellasel omalaatusell palol,kummuut poja kattelivat sellasel harmaansinisen hailakkaammil silmil kun kualleil lahnoil torill Karjalan Kalan tiskin kalalaatikos .... --Ja jokasel ol pikkuse karsatusvikkaaki... --Naisek kyl tykkäsiväs mustist silmist enämpi!
Mustat silmät--Dark Eyes. Brita Koivunen 1960 Paavo-isä rauhoitteli Mari-muoria: --Turha sun on muari peljätä...kylne poliisip pian tommose konnaköörin kiinne saa! --Mää olen kyl valmiin lähtemmä sin Kiikalan mökil! --Kaisse äitee on jo lastannu volkkarin? Samassa äiti astuikin kyökinovesta sisään kämmenellään otsaltaan liimautuneita hiussuortuvia pyyhkien. Hän pudisteli vielä tomuja laivastonsinisistä nilkkahousuistaan ja valkoisen ja pienikauluksisen paidan rinnuksilta,sivauttamalla irronneen hiuskiehkuran vihreän otsapannan alle. Äidin otsapannan ylöstöröttövät solmunpäät Pekasta näyttivät pahonvoivan vemmelsäären korvilta ja poika muisti,että televisiossa I Love Lucy-sarjan Lucille Ballilla oli ihkasamanlainen otsapanta.. Paavo-isä äitiä sivusilmällään lehden takaa katsellessaan tykkäsi,että Hellu eli Helena löysissä housuissaan näytti Katherine Hepburnilta,vaikka navan alta solmittu valkoinen paita oli lainattu Doris Dayn kuvasta suoraan Elokuva-Aitasta.
I Love Lucy shown alku Itse Paavo-isä ei pitänyt Hellun huomautuksista olevansa Spencer Tracyn viskinpolttama suomalainen kopio aamuisessa parransängessään,vaikka ohimohiukset olivat alkaneet harmaantua ja pääkalotista oli paistamassa. sisäkumi. Syvät poskijuonteensa hän oli perinyt kannaksen taisteluhaudoista ja se hiusten lähtö johtui viiden vuoden kypäräpakosta. Täisaunaankin päästiin kerran kuukaudessa. --Minkä takii meirän ain pitää vääntää sin kesämökil? Pekka vänkäsi matolta. --Eiksme voitas tehrä kun muukkiin ja ajaa vaikk Hankon Silversandil ja panna sin Soputeltta pystyyn.. --Siell olis jätskikipsat ja ravintolakki iha viäres,ettei äiteen tarttis köksätä eres nuatioll,joss me saatais syärä kärventynei hampparmakkaroi tikun nokast naama mustan... --Isä vastasi tuohtuneena: --No..kun meill ei ol varaa semmossee luksuksee..ja mitä me tehrään jollai ruattinkiälisil rannoil ,kummeist kukka ei eres ossa praatat hurrie kiält! Äiti tuli nahistelevien miesten väliin sanomaan: --Rauhoittukkas nyten ihmmees ja alkkakas jo siit koko kööri ahtauttuman folkkariin! --Auto on pakattu kattotelineell asti isän fillarii myäte! Muorikin nousi kiikkustuolista keppiinsä nojaten suoristamaan tummansinisen pyhäkolttunsa helmoja,mistä vilkkui vaaleita pieniä pallokuvioita kuin öisestä räntäsateesta. Muorin boksatut varsikengät kiilsivät peileinä ja harmaan siveyden sipulin päällä tönötti hiusneulalla kiinnitettynä keikarimaisesti kallellaan keltainen olkihattu. Muori nosti kiikkustuolin vierestä rottinkikorin,mikä sähisi äkäisesti kuin kuuma saunankiuas. Muorin mustavernissattun kepin kumipään hakatessa korin kylkeen,sähinä hiljeni. Kerttu kysäisi muorilta viekkaana: --Miksun muari pitää raijata tota kollikissaas mökil? --Eiksun olis ollu pare jäärä kottiin kuuntelemaa rariost lauvantain toivotui..jassää saisis olla kerrankin kuninkattaren toin meirän yänkuninkattaren kans?! --Yänkunikatart ei tarttis eres kastella kusse on kaktus! --Toi sun kollis kussee ihan takuulla autos ja se haissee ammonjakilt... jassää kamffertipoilt...Jäääk! --Piräppäs sää flikka lärviäs vähän piänemmäl, taissaat mun kepist! Muori uhkaili paiskatessaan keittiönoven auki keppinsä käyrällä,jolloin keittiön komeron lasiset säilöntäpurkit kilisivät hyllyillä. ..Nonnooo..muari..otetaas iiisit ja suariudutta nyten matkal! Isä tyynnytteli muoria hellästi olkaan taputtamalla.
Yhdysvaltojen ilmavoimien Globemasterit olivat laskeutuneet Napolin Capodichinon lentokentälle,missä YK-komppanian olisi pitänyt vaihtaa Port Saidiin lähteviin toisiin tankattuihin rahtikoneisiin. Valitettavasti saapuminen oli myöhästynyt heidän Globemasterinsa saatua yhteen turbiinimoottoriinsa vian,koneen lennettyä kolmella moottorilla. Olli kaiken tietävänä ja ja pikkupojasta asti kaikesta kiinnostuneena kertoi Penalle,että YK-komppanialla oli toinenkin onni matkassa moottoriviasta huolimatta,etteivät laskeutuneet tuonne Pompein lähelle Terignon sotilaskentälle,minkä läheisyydessä v.1944 maaliskuun 18-24 päivinä Vesuvius sattui jälleen kerran purkautumaan. Silloin Yhdysvaltojen ilmavoimien 340. pommituslaivueen n.78-88 Mitchell B-25-pommaria tuhoutui pahasti Vesuviuksen sylkemästä kuumasta tuhkasta. Pommikoneiden moottorit tukkiutuivat tuhkasta sekä pleksilasiset tuulilasit että konekiväärikuvut sulivat kuumuudesta. Tulivuoren purkauksen pystyi näkemään hyvin Napolista. Olli selitti kaverilleen lisäksi,että Capodichinon kentällä,mihin he juuri olivat laskeutuneet ,kuului osaksi Yhdysvaltojen kansalliskaartin 193. Pennsylvanian lentolaivueelle sekä Yhdysvaltojen laivaston Välimeren lento-osastolle. Puolisen tusinaa vanhoja Curtissin sota-aikaista C-46 Commando-rahtikonetta oltiin huoltamassa kentällä heidän jatkolentoa varten Port Saidiin. Olli kertoi niiden olleen liian kalliita ilmavoimille jatkuvien korjausten takia ja niiden pilotit yleensä kutsuivatkin koneitaan Whale-,Curtiss Calamity- ja Flying Coffin-lempinimillä.(Valas,Curtissin turma,Lentävä arkku). Vioistaan huolimatta Commandon rahtitila oli 50-prosenttia suurempi kuin C-47-Dakota-koneissa. Commandot olivat myös suosittuja CIA:n käytössä monen kulissilentoyhtiön kuten Air American tunnuksin. Kentällä näkyi myös seisovan yksi ainoa Yhdysvaltojen laivaston tunnuksissa oleva F-84-Thunderjet-turbohävittäjäpommittaja,mikä oli tullut käyttöön jo 1947 ja mitä käytettiin paljon Korean sodassa.
C-46 Commando
Republic F-84G Thunderjet
Thundejetejä oltiin jo siirretty Italian ilmavoimille,koska kauempana kentän hangaarista näkyi muutama olevan huollossa. Pena oli taasen ällistynyt Ollin lentokonetiedoista kysymällä kaveriltaan: --Eiks sun maalimasas ol mittä,mist sää es eres tiärä? Olli vastasi: --Miuu kyl on aprikoittanut pikkuisen se,et miksi meijän jatkosodassa suomalaiset Brewsterit tiputtel venäläsiii Aeracobrii kannaksen yllä,kun kummatkin olivat amerikkalaisii konneit eikä jenkit olleet moksiskaan mokomasta...
YK-komppania purkautui Globemasterin keulasta kentälle,josta amerikkalaiset siniharmaat laivaston koulubussit ajoivat suomalaisturvamiehet amerikkalaiselle laivaston parakeille Tricaricoon Bagnolissa,mikä sijaitsi Napolin rantavyöhykkellä.Siellä he joutuivat viettämään parisen päivää jatkolennolle Port Saidiin. Osa sotureista sai bunkata Capodichinon lentokentän YK:n järjestämässä majoituksessa.Kentällä ja majoituksessa oli ruuhkaa skandinaavien,kanadalaisten ja brasilialaisten koneiden purkaessa sekä lastatessa joukkoja jatkolennoille Suezille. Bussimatkalla Pena lauleskeli Olavi Virran Mambo italianoa nuotin vierestä...."Kun neito riensi Napoliin..." Olli pyysi kaveriaan lopettamaan korvia vihlovan hoilauksen sanomalla: --Kuules Pena...siun ei kyllä pitäis haaveilla mozzarelloist eikä tarantelloist puhumattakaan sinjoriitoist,kun jouvutaan viettään kassulla tän lepoajan... Pena vastasi takaisin: --Kuules..meikämannel kunnon kovat piipus ja housuis,niin kukaan ei mua estä menemäst puntiksel..!! Valitettavasti Pena Tenkaselle tuli tenkkapo eteen parakeilla,kun portilla seisovilla carabeniereillä oli kovat piipussa. Kaveruksia ihmetytti kylläkin se,ettei amerikkalaisilla vartiomiehillä ollut edes aseita. YK-joukkojen upseereille siitä huolimatta kävi hyvä ja kateutta aiheuttava säkä,kun heidät vietiin Napoliin kiertoajelulle vuoden 1955 Suomen Neito-missikisojen 1. perintöprinsessan Mirva Arvisen opastuksella.
1956 Napoli
Mambo Italiano. Olavi Virta Port Said 13.12.1956-31.1.1957 ------------------------------------------------------- --Wahad---ithnain--thalata--arba--khamsa..... Olli mumisi suomalaisjoukkojen purkautuessa C-46 Commando-koneen rahtiovesta Abu Suweirin lentotukikohdan tarmakille. Erämaailma oli koleahkoa,vain 15 astetta.Tammikuulla lämpötila voi laskea jopa plus viiteen asteeseen. --Mitäs siansaksaa sää oikken mutiset? Pena kysyi kaveriltaan täristen vilusta,istuttuaan tuntitolkulla rahtikoneen seinälaverilla selkä kylmää alumiiniseinää vasten.. --Laskempa vain arabiankielellä viiteen.. Olli vastasi. --Lainasin kauppalan kirjastosta arabiankielen oppikirjan,jotta pärjäisin egyptiläisten kanssa niinkuin nokatusten.. Pena: --Sää saaskin laskee aika kaukaa niist arapeist,kun niillon aika pitkät klyyvarit... Olli: --Sie kyl oot aikamone rotuvihaaja... --Mitäs sie sanot israelilaisist,kun nekin on lähtösin Aabrahamin pojist,kuten arabitkiin..? --Sakemannit ne 30-luvul mittaili niijenkin nenii alarotuisin.. Pena: --Älssää viisastel..leikkii mää vaa vähä laskin.. --Kumppaan rotuun se Ranskan resitentti De Gaulle ..se Nenä-Kalle sit kuuluu? Ollin otsan mennessä kenttälakin alla kurttuun ja ruskeiden silmien kavennettua viivoiksi Pena lopetti veuhkomisen kerralla.Hän tiesi Ollin luonteen tulisen kääntöpuolen melko hyvin.
Suomalaiset YKSK-joukot majoitettiin lentotukikohdan leirille,mistä heidät siirrettiin joulukuun 14. päivänä UNEF:in brittiläisiltä ostamilla Bedford-kuorma-autoilla Port Saidiin.Kalustoon kuului myös Land-Rovereita ja Ferret-partioautoja,jotka oltiin pikaisesti maalattu valkoisiin YK-väreihin isoin mustin UN-kirjaimin. Ollia automiehenä ja autokomppaniassa palvelleena kiinnostivat YK:n "nelivetopetterit",jotka maskeiltaan muistuttivat brittiläistä Leyland Beaveriä,mitä Suomeen oltiin tuotu vain harva kappale. Leylandin Cometin lehmänselkänokka hänelle taas oli melko tavallinen kauppalan ja lähikuntien ammattiautoilijoiden ja jopa Karjakunnan käytössä . YK:n Bedfordeja ajoivat kanadalaiset kuljettajat ja heiltä suomalaiset saivatkin myöhemmin käyttöön lisäkalustoa sekä ruotsalaisilta kenttäpuhelimia ja radioita. Suomalaiset olivat saaneet leirillä vaaleansiniset kypärät ja shortsiunivormut sekä 600 paria villasukkia.Suomalainen mallia 54-kenttäpuku oli päivisin liian kuuma päällä pidettäväksi. YKSK:n tehtävänä oli estää Port Saidin Rue Ramsesilla vastapuolten kahinoita sekä turvata rauhaa siviiliväestön keskuudessa. Rue Ramsesin eli Ramsesin kadun liikenneympyrässä.egyptiläiset olivat kaataneet revanssiksi ja ranskalaisvihassaan kanavan perustajan ranskalaisen de Lessepsin patsaan. Egyptiläinen vastarinta vielä ammuskeli öisin Port Saidin Gamalian arabikaupunginosassa,mutta muuten kaupungissa oli suhteellisen rauhallista. Suomalaiset myös osallistuivat vanginvaihtoon,missä 185 miehitysjoukkojen vankina ollutta egyptiläistä sotilaista El Capin rautatieasemalle vekslattiin 450 kaupungin brittihenkilökunnan jäseneen,jotka astuivat junaan. Myöhemmin YKSK:n tehtäväksi tuli kanavan vartiointi sekä kanavapoliisin toimet. Silloin heille jaettiin vaaleansiniset baskerit eli beretit. Suomenkielessä kun tunnettiin beretti baskerina,joka lainasanana oli tullut kieleen espanjalaisilta baskeilta. Joulukuuun 24.päivänä Port Saidin britit ja vastarannan Port Fouadin ranskalaiset astuivat laivoihin,turvatoimien ja kanavan raivaaminen upotetuista aluksista jäätyä kansainvälisille YK-joukoille. Siihen päättyi Port Saidin satavuotinen britti-ranskalainen monikulttuurisuus. Muistona ranskalaisisvallasta jäi seisomaan kanavan rannoille betonista valettu majakka sekä aallonmurtajat ns. Beton Gognet-agregaattibetonivallit (ranskalaisen keksijän Andre Coignetin mukaan).Taakse jäivät pohjois-Euroopasta toimitetut puiset bungalowit,joissa aikoinaan asutettiin eurooppalaisia kanavatyöntekijöitä.V.1920 mennessä Port Saidin asukaslukumäärä ylitti 200.000 rajan . Siitä oli tullut vilkas monikansallinen satama juutalaisine ja egyptiläisine kauppiaineen,kreikkalaisine valokuvaajineen,italialaisine arkkitehtineen,sveitsiläisine hotellinpitäjineen,maltalaisine virkamiehineen,skotti-insinöörineen,ranskalaispankkiirineen sekä diplomaatteineen. Kaikki työskentelivät rinta rinnan paikallisen egyptiläisen yhteisön kanssa ja aina kanavaliikenteen mukana kaupungissa kävi kansainvälisiä matkailijoita menossa Afrikkaan,Intiaan sekä Kauko-Itään,tai sieltä tulossa. Eri kansallisuuksia ja uskontoja edustavia muutti kaupunkiin kunkin yhteisön saadessa muuton mukana erilaisia tapoja,ruokakulttuureja,uskontoja sekä arkkitehtuuria.. Vanha arabikortteli samalla tuli kaupungin nielaisemaksi. Port Saidin perustamisella oli vahva osansa Egyptin historiassa brittien saapuessa kaupunkiin v.1892,jolloin brittiläisen imperiumin todellinen Egyptin valloitus alkoi. V.1936 solmittiin Egyptin kuningaskunnan ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien välinen angloegyptiläinen sopimus,missä painotettiin klausuulia brittijoukkojen vetämisestä pois Egyptistä,lukuunottamatta niitä,jotka puolustivat Suezin kanavaa ja sen ympäristöä. Toisen maailmansodan jälkeen Egypti kumosi v. 1936 sopimuksen,mikä johti yhteenottoihin kanavaa vartioivien brittijoukkojen kanssa. V. 1952 tapahtui Egyptin vallankumous ja v.1956 presidentti Nasser kansallisti Suezin kanavan,mikä kiristi suhteita Britannian ja Ranskan kanssa ja joka johti Israelin hyökkäykseen Egyptiin. Hyökkäystä Egyptissä kutsuttiin kolmen vallan aggressioksi tai Suezin kriisiksi. (Israelilaisten osallistuminen Suezin kriisiin pohjautui jo historiassa tapahtuneisiin maiden välisiin yhteenottoihin. Port Saidin valtaus tapahtui israelilaislta joukoilta kellomaisen tarkasti kahden lentokentän valtauksessa Välimeren rannalla kenraali Moshe Dayanin johdolla. Israel oli 6 vuoden aikana vuoden helmikuun 24. päivän Israelin ja Egyptin välisen aselevon allekirjoituksen jälkeen ollut kahinoissa naapurinsa kanssa.Israelin YK:n suurlähettiläs Abba Eban YK:n turvakokouksessa oli maininnut egyptiläisten rajaloukkauksista seuraavia lukuja,mitä egyptiläiset olivat tehneet: --1843 aseellista ryöstöä sekä varkausta --1939 Egyptin armeijan aseellista hyökkäystä ---435 rajanylitystä Egyptin hallitsemilta alueilta ---172 Egyptin armeijan ja Israelissa toimivan Fadayeenin tekemiä sabotaaseja ---361 israelilaista kaatunut ja 127 haavoittunut)
Päätaistelut käytiin Port Saidissa eli Bur Saidissa. Viimeiset ulkolaisjoukot vetäytyivät kaupungista 23. joulukuuta 1956,jota myöhemmin juhlittiin vuosittain Port Saidin kansallispäivänä. Israelilaiset joukot vetäytyivät Siinailta ja Gazasta 22.12.1956. Valloittajien tilalle marssivat monikansalliset YK-turvajoukot,joidenka tehtävänä oli purkaa kanavan tukos ja korjata rikotut öljyputkilinjat. Samoin YK-joukkojen piti valvoa britti-ranskalaisten joukkojen poistumista Suezin alueelta . Brittien ja ranskalaisten poistuminen johti v.1904 allekirjoitetun Entente Cordiale-sopimuksen ( Iso-Britannian ja Ranskan III tasavallan välisen YYA-sopimuksen) vahvistumiseen. YK-joukot samoin jäivät valvomaan Israelin ja Egyptin välistä rajaa. 24.12.1956 Suomalaiset YKSK-joukot muuttivat asumaan Port Fouadin entisen ranskalaisten hallitseman ja muukalaislegioonalaisten kontrolloiman kaupungin yksitysasuntoihin. Portsaidilaiset juhlivat sakeina joukkoina Rue Ramsesilla vihollistensa poistumista: --Alas Eden ja Mollet!! (Britannian ja Ranskan pääministerit) --Kauan eläköön Nasser!! Voitonhuumassa paloi Britannian ja Ranskan lippuja. Jordanian kuningas Hussein oli lähettänyt ylistävän viestin Nasserille kansan sankarina.
Port Saidin vanha majakka
Suezin kanava
Olli käänsi White-puolitelaradioauton ratista vasemmalle Port Fouadiin menevällä itärannan maantiellä kanavaa rajoittavalle hiekkakaistaleelle. Kanadalaiselta UNEF:in varikolta he olivat saaneet käyttöönsä vanhan II maailmansodan sota-aikaisen White-puolitela-auton,mikä oli jostain ihmeestä kulkeutunut amerikkalaisten käsistä Libyan taikka Tunisian aroilta Egyptiin. Suomalaisten haltuun oltiin annettu sen lisäksi pari Land-Roveria sekä jeeppiä ja mikä kalustomäärältään ei ollut suurensuuri,Ollin päätyessä radioauton komentajaksi ja Pena kuljettajaksi. Heillä oli partioautossa mukana radisti eli kipinäkersantti Ronkainen. Pena oli havainnut tienposkessa hiekkadyynin takana makaamassa khakiunivormuisen israelilaisen kaatuneen,jonka rinnusta oli ammuttu seulaksi egyptiläisen tarkkampujan pikakivääristä kanavan länsirannalta. Kaatuneen silmäkuopat olivat erämaan eläjät kalunneet puhtaiksi ja suusta vilkkui mustan skorpionin myrkyllinen häntä.Ruumiin henkilöpaperit ja omaisuus rannekelloineen sekä aseineen olivat kadonnut taikka varastettu. --Mist pirust yks israelilaine on jätetty tän kanavan penkall täysin putsattun? Pena ihmetteli. --Taittaa olla joku Mossadin akentti,jonka epyktiläise ova niitanneet tänn sannall! --Elä sie ihmettele Pena,vaan nosta se kaatunut Ronkaisen kanssa auton perrään,niin kuskataan leirille! --Saakoon mennä vanginvaihdon mukana takaisin pyhään maahansa kunnialla kuopattavaksi. Olli komensi. --Ronkainen saa ilmoittaa radiolla pääkallonpaikalle!
YKSK:n pääkallopaikalla Port Saidin lentotukikohdan leirille muutaman päivän päästä saapunut israelilainen moottorikolonna Dodge-ambulanssein hakemaan vankeja ja kaatuneita. Israelilainen majuri Shmon Rosengarten totesi saksalaisaksenttisella englannillaan lääkintämiesten nostaessa pressuun käärityn kaatuneen paareilla yhden Dodge Power Wagonin takaovesta sisään: --Those bloody Arab sons of bitches do not respect Geneva Convention Agreements and rob all valuables of the deceased... Puhuessaan leirin suomalaiselle kapteenille majuri jatkoi: --Can you imagine that 3 days before the armistice of 10th of November even unarmed newsmen and photographers were shot at by Arab snipers in Port Said.!? --One David Seymour..or as we called him only Chim,was shot dead point blank.. --We were exchanging POWs and he was sent over here by photo bureau Magnum in Paris.. --Poor guy,an American Jew,living in New York,who survived the Polish Holocaust in Auswitch,Korean War and Hungarian uprising in Budapest this year and got killed by an Arab bullet from a Russian rifle in Sinai..! Suomalaiskapteeni nyökkäillessään vastasi majurille: --Yes indeed...our soldiers were killed by Russian bullets in the last war...too..sometimes by machine-guns from American lend-lease Red Star Aeracobra fighter planes...
Olli,Pena ja Ronkainen olivat jälleen kerran partiolenkillä Suezin kanavatiellä.Ajo kanavanvarressa pikitiellä oli yksitoikkoista,yhden Panaman lippuisen öljytankkerin hiljaa lipuessa Port Saidia kohti. Sataman kontrolli oli pikkutarkaa. Eräs kreikkalainen rahtilaiva oltiin tutkittu läpikohtaisesti ja laivasta oltiin purettu kaijalle kokonainen sementtilasti,koska egyptiläinen kanavakontrolli oli havainnut lastin lähtösataman olleen Haifan. Panamalainen öljytankkeri oli kyllä lastannut mustan kultansa Saudi Arabian Rabighin öljysatamassa lähellä Jeddaa. Tien erämaanpuoleisella aavikolla näkyi haalistunut Daavidin tähti alasammutun F-104 Starfighterin luotien seulaamassa perärungossa. Siitä vähän kauempana kiilsi alumiininen egyptiläinen Mig-5,jonka peräosa seisoi pystyssä erillään kuin Golgatan risti peräsimineen muistona koneiden koiratappelusta Siinain yllä. Olli sanoi Penalle kuuman ja kostean erämaailman polttaessa kasvoja ja silmiä: -- On se outoo,kun mie kolme kuukaut sitten luin T.E. Lawrencen elämäkertakirjaa,missä se tuolla Siinain ja Aqaban lahen toisel puolel samoili samanlaisel arol verises arabikaavus liftaamas kamelikaravaanien kyytiin...? --Lawrencenki silmät oli melkein muurautuneet umpeen verisen ottomaanien linnakkeen valloituksen perrään.. --Se joutu tarpomaan jalkapelil erämaan läpi Aqabast Kairoon ja ilmoittautuun kenraali Allenbylle.. --Hänest leivottiin kertaheitol luutnantist everst,koska oli räjäyttänny Medinan rautatien ja pannu 270.000 turkkilaist sotilast mottiin pienel arabijoukol pienes Aqaban kyläs Punaisen meren pohjukas.. --Nykyisin Aqaba on jordanialaiste lomakaupunki ja verkkoaidan toisel puolel israelilaiset makkaa aurinkotuoleil suulist ottamas Eilatin kaupungin hiekkarannal.. --Se Lawrencen pien arabiratsuväen osasto ruostuneil sapeleil ja ikivanhoil Lee Enfield-kiväärein valloit koko linnakkeen ilman suurempaa vastarintaa.. Pena kuunneltuaan vastasi kirveleviä silmiään hieroen: --Kussää oles historijaa lukenu,niin sanos mist kohtaa se Mooses ol kävelyttänny valitun kansas Punasen meren pohjaa pitkin sin luvattuun maahas..ettei eres santaalit kastuneet.. Olli vastasi vähän tuohtuneena kaverinsa typerään kysymykseen: --No tietty kapeimmas kohas..ei se Mooses ihan nuija ollut!
YK-jeeppi arolla
Tankkereita ankkurissa Al Ballahssa Suezin kanavassa
Hengenpelastusta Suezilla
-----------------------------------------------
Tammikuun 5. päivänä 2013 Port Saidin stadionilla syntyi valtava mellakka ja mielenosoitus Al Ahlyn ja Al Masryn jalkapalloklubien kannattajien välillä,erotuomarin viimeisestä vihellyksestä Al Ahlyn,maan voimakkaiman jalkapalloklubin voitosta.13.000 paikallista portsaidilaisen Al Masryn kannattajamielenosoittajaa varustautuneina veitsin,rautatangoin ja machetein ryntäsi kentälle Al Ahlyn pelaajia ja kannattajia vastaan. Portsaidilaisten jalkapallofänien mielestä viranomaiset olivat olleet liian puolueellisia Al Ahlyä kohtaan. Mellakointi laajentui Kairoon asti. Mellakasta viranomaiset sammuttivat stadionin valot,jonka jälkeen 5 jalkapallofäniä makasi kuolleena ja 15 haavoittuneena nurmella.
Port Saidissa ollaan mellakoitu aiemminkin Egyptin islamistipresidentin Al Mosrin kannattajien ja entisen elinkautista istuvan ja terminaalisesti sairaan presidentti Mubarakin kannattajien välillä. Viime vuoden arabilaisen kevään jälkisoiton fanfaarit ovat kaikuneet kuuroille korville. 57 vuotta on kulunut siitä,kun silloinen Egyptin presidentti Amal Gabdel Nasser sulki Suezin kanavan,kansallistaessaan sen. Brittiläisten,ranskalaisten ja israelilaisten joukkojen tunkeutuessa Port Saidiin,kaupungissa taisteltiin kiivaasti,kunnes amerikkalaisten ja YK:n painostuksesta valtaajat suostuivat YK:n joukkojen saapumiseen Suezille ja Siinaille. V.1957 britti- ja ranskalaisjoukkojen astuessa laivoihin Port Saidin satamassa,suomalainen YK-pataljoona laskeutui Napolista saapuvissa kuljetuskoneissa Port Saidin sotilaslentokentälle. Pienen lounaissuomalaisen rantakauppalan kasvattipoikaa,yksi karjalainen evakkopoika Olli Orava ja toinen punakapinaan osallistuneiden isovanhempien kasvattama poika Pentti Tenkanen olivat partioimassa Suezin kanavarantaa YK:n valkoisessa ja kanadalaisen YK-varikon lahjoittamassa White-puolitelaradioautossa.
White-puolitela-auto Saharassa Juhart 2008
Muukalaislegioonalainen Juhart 2009
Suomalaisaliupseerikolmikko Orava,Tenkanen ja Ronkainen seurasivat rantatien varressa Suezin kanavaliikennettä,mikä sattumalta käsitti parin arabilaisen dow-purjeveneen,mitkä hiljalleen jäivät länsirannan ja harmaakylkisen valtamerilinjalaivan väliin. Ison matkustaja-aluksen keulasta Olli Orava erotti Liberte-nimen. Laivan ranskalaisesta nimestä huolimatta sen ahterissa liehui tai oikeastaan täysin tuulettomasta ja paahtavasta ilmasta johtuen roikkui Liberian lippu eikä trikolori. Olli tunsi liput ja alukset,koska nuorempana sodan jälkeen hän Penan kanssa polkivat kauppalasta pyörillä Angelniemen Vartsalan sahan ohi Kokkilan uimalaitokselle kiikaroimaan redillä seisovia rahtilaivoja.. Kokkilan salmessa oli useasti redillä puolisen tusinaa ulkolaista rahtilaivaa,joihin proomuista lastattiin papattavilla kuulamoottorivinsseillä lautatavaraa.Repustaan Olli aina kaiveli Pikku Jättiläisen,minkä keskiaukeamalla oli värikäs ulkomaiden lippukavalkaadi,tunnistakseen alusten alkuperämaat..
Harmaaksi maalatun matkustajalaivan kannella nojaili reilinkiin berettipäisiä ja khakishortsijalkaisia miehiä hieromassa kauppaa jostain yhtäkkiä kyljen viereen tupsahtaneiden pienveneiden kanssa,joista reilinkiin heitetyillä köysillä nostettiin kaislakoreissa kamelinnahkatuotteita näytteiksi tinkimiseen. Olli tarkkasilmäisenä näki koreissa basaarien käyrätikareidenkin kiiltelevän nahkaroinan seassa. Kaupparahatkin laskeutuivat koreissa alas samoissa koreissa tinginnän kaikuessa kanaalin rannalla partioauton miehistön korviin arabian- ja ranskankielisinä. Yksi khakishortsinen tinkijä,joka oli ylävartalo reilingin yli kurkottamassa korista kamelinnahkaista sandaaliparia,huitaisi tyhjää kauppatavaran kiinniotossa,menettämällä tasapainonsa. Onneton khakihousu putosi ruskeavetiseen kanaaliin pää edellä ja onneksi vielä veneiden perään,valtamerialuksen liikkuessa eteenpäin. Vain beretti jäi kellumaan vedenpinnalle. Laivan kannelta kuului ranskankielistä molotusta kovan käsien heilunnan väliin yhden Liberte Marseilles-tekstisen pelastusrenkaan lentäessä kaiteen yli. Pelastusrengas kuitenkin jäi aluksen perävanaveden pyörteiden heittelemäksi,häviämällä kanaalia pitkin kompassietelää kohti. Yhtäkkiä kauppaveneetkin häipyivät yhtä nopeasti kuin olivat saapuneetkin,laivan jatkaessa matkaansa pysähtymättä. Kanaalin keskeltä pinnalle pulpahti arjalaisen vaaleatukkainen pää,joka huusi merihädässään ranskaksi: --Merde..merde,arrete..arrete!! (Paska..paska,pysähdy,pysähdy!!)
Olli komensi Tenkasta kaartamaan puolitela-auton tienreunan yli hiekkadyynille,käskemällä Ronkaista ottamaan radiopuhelimella yhteyttä Suomen YK-pataljoonan Port Saidin lentokentän pääkallonpaikalle,mistä pitäisi viestittää sanoma satamakonttoriin aluksesta pudonneesta miehestä. Olli ryntäsi kanaalirantaan YK:n khakishortseissa,heitettyään puseronsa dyynille,alkamalla rivakkaan kroolauksen väylällä räpiköivää hukkuvaa kohti.. Hän alkumetreillä kiroili rantavedessä kelluvaa sinilevää,mikä oli viemässä jo voimat,kunnes äkkäsi sukeltaa toistakymmentä metriä aivan leväkerroksen alla,pään pulpahtaessa pintaan vähänväliä kuin Saimaan norpalla haukkomaan henkeä. Lopulta hän sai käsiään räpiköivän hukkuvan kiinni uppoamasta kiertämällä oikean kätensä merihätäisen rinnan yli ja kainalon alta. Olli oli saanut uimamaisterin diploomin Kokkilan uimalaitoksella v.1946 13-vuotiaana laakereineen ja hengenpelastuskoulutustodistuksen kauppalan vapaapalokunnan juniorina. Hyvällä uimataidolla ja hengenpelastuskoulutuksella hän katsoi velvollisuudekseen pelastaa hukkuvan tilanteessa kuin tilanteessa,oli se sitten Kokkilan salmi taikka Suezin kanava. Selkäuinnilla Ollin onnistui vetää lopen uupunut mies rantaan,auttajan ja autetun sylkiessä suustaan rantapenkalla likaista kanavavettä sekä sinilevää.Oikeastaan hän oli melkein tukehtumaisillaan nauruun hörpätessään kanavavettä suuhunsa,muistettuaan kauppalan jalkapallokentällä Vilppaan kotijoukkueen voitettua matsin loppilaista futisjoukkuetta vastaan,kun kotikatsomossa naureskeltiin kovin huudoin 1-0 hävinneitä Lopen Uupuneiksi. Rannassa selällään kanavavettä ulos räkivän miehen suusta kuului: --Merci beaucoup sargant..Vielen Dank Herr Unterscarfführer!! --Je suis un legionaire etrangere..j'appelle Lois Schulz..operateur radio, premiere classe,...Funker..Funker..Erste Klass in Deutsch..Olli tajusi sanojen välistä kanaalivettä sylkevän legioonalaisen olevan ensimmäisen luokan radiomiehen..
Taluttaessaan läpimärkää legioonalaista radiomiestä radioautolle Ollille oli selvinnyt Liberte-aluksen kuljettaneen Indokiinasta takaisin Algiersiin muukalaislegioonalaisia.Suurin osa laivassa matkustavista sotilaista oli ollut sotavankina ns. häpeällisen kuuluisassa Hotelli Hanoissa,Vietcongin sotavankileirillä. YK-pataljoonan radisti oli ollut ihmeissään kysymällä olko partio eksynyt Algiersiin asti,Ronkaisen kerrottua Oravan poimineen kanaaliin pudonneen saksalaisen muukalaislegioonalaisen. Pataljoonan radisti kertoi kuulleensa muukalaislegioonan olleen täynnä paenneita natseja.Olli oli käskenyt Ronkaista lopettamaan paskanjauhamisen,käskemällä pataljoonasta heti lähtevän viestin Port Saidin satamakonttoriin ,että Liberete-alukseen otetaan yksi kadonnut legioonalainen mukaan,olkoon se natsi tai entinen keskityileirivartija.Kyseessä voisi olla vaikka uusi kansainvälinen selkkaus Ranskan muukalaslegioonan osallistumisesta kanavan valloitukseen.Egyptiläisethän olivat juuri päässeet eroon fransmanneista.
Olli istutti legioonalaisen itsensä ja ratissa Camelia polttavan Tenkasen väliin. Tenkasen Pena käynnisti Whiten moottorin,telaketjujen äkäisesti sutiessa rantakaistaleen santaa,jättämällä peräänsa roikkumaan mahtavan pölypilven.. Puolitela-auton kääntyessä rantatiellä kohti Port Saidia saksalainen radiomies yltyi kiittelemään Ollia ja osoittelemalla kotkannenäänsä Ronkaisen radiolaitteita auton takaosassa: --Ich war auch ein Funker eines altes Citroen Kegresse Radiautos in Hanoi..verstehen sie meine Kameraden.. ..Sind sie alle Scwedisch? Olli ymmärrettyään melkein puolet Schulzin puheesta vastasi kouluenglannillaan: --No..we are Finnish! --Ach..wie bitte..Finnisch Soldaten? --Unsere Waffenbrüder in Lappland! --Ach..mein Vater,ein wunderbarer Mann und ein schöner Alpenjäger war geschossen in Kautokeino..merde!!..russische Soldaten! --Mein Mutter auch war vergewalltigt bei Russen in Poland! (Äitini ryssät raiskasivat Puolassa)
Tenkasen Pentti ajaessaan oli kielikuurona oli kysäissyt Ollilta,miksi sakemanni puhuu jostain kameroista ja Laplannista: --Onks toi saku olnu Leicakamerallas kuvaamas poltettuu Rovaniemee tai huuhtonu puroverel nakuu Lapinkultta Kautokeinos? --Sen verra mää hiffasi saksankiälest.. Olli vastasi: --No ei se muusta puhunnu,kun ryssien sen issäins ampumisest Kautokeinos ja että sen äidin ne ryssät viel palkinnoks raiskas Puolas... Puhuessaan Olli oli vilkuillut itärannalle,mistä oli kuulunut jotain pauketta,samalla kun telaketjuauton takaa taivaalta kuului lentokoneen moottorin surinaa. Israelilainen Lysander-tiedustelukone pyyhki auton yli matalalla heiluttamalla siipiään partiolle tervehdykseksi, häviämällä pian erämaan paahteen tekemään väreilevään miragiin eli harhakuvaan,mikä muistutti häilyvää merenrantaa.
Patterilla hälytys! ------------------------
SA-7
Kanavan vastarannalla egyptiläinen ilmatorjuntapatteri oli ollut asemissa tai oikeastaan päiväsiestalla ja havainnut israelilaisen tiedustelukoneen lähestyvän idästä. Patterin päällikkö luutnantti Youssef Al Idriss oli heti käskenyt tykkiryhmän asemiin sveitsiläisvalmisteiselle Orlikon IT-tykille.Hän komensi tykkiryhmää ampumaan suorasuuntauksella vihollisen "hävittäjän" alas ,uskoessaan sen auringon häikäisyssä olevan israelilaisen Starfighterin. Heitä israelilaiset olivat useasti häirinneet uskaliailla syöksyillä ikään kuin vain härnäyksenä ja kääntyneet takaisin kanavan yli,häviämällä nopeasti Siinaille. Luutnantti oli saanut niistä tarpeekseen ja päättänyt lopettaa moisen kiusanteon kertapamauksella. Tykinjohtaja kersantti Saeed Al Ghambdi oli antanut välittömästi tulikomennot kolmen ensimmäisen ammuksen lentäessä pitkiksi ja tussahtamalla kaukana vastarannalla räjähtämättä hiekkadyyniin. Luutnantti tajusi silloin,että uniset kranaatinjuontajat olivat ottaneet ammukset harjoitusammuslaatikosta,koska tuoretta tykkiryhmää oltiin harjoiteltu vain parisen viikkoa. Hän oli kironnut kunkin ammusmiehen naimaan mummoansa..nik ärräk.. ja uhannut jopa sotaoikeudella. Lisäksi hän oli kironnut patteriston ammusvarikon päällikön luutnantti Hassan Al Husseinin samoin uhkauksin.Sitten hän muisti,että heillä oli jossain yksi jemmassa yksi venäläinen olalta ammuttava SA-7-sinko ja laatikollinen maasta ilmaan ammuttavia ohjuksia karjumalla Yallah-yallahi'a (pirun nopeasti) korpraali Ali Al Masrylle ja hakemaan ase ohjuksineen paikalle. (Ohjus oli siitä erinomainen,että se haki maalinsa lämmön perusteella.Venäläisten tiedettiin jo kehitelleen ohjusta virallisesti vasta 1959,mutta presidentti Nasser oli ollut onnekas saadessaan kokeilla prototyyppiä oikeassa sotateatterissa) Korpraali Al Masry noudettuaan juoksujalkaa singon ja ladattuaan sen ohjuksella kompastui vartiomiesten petromaksiteekeittimeen,aseen lauettua,märkien saikanporojen lentäessä radistin selkään sekä generaattorin päälle.
DshK
Ohjus sinkosi fosforihäntineen kanavan yli maantiellä pohjoista kohti kiitävää YK:n White-puolitela-autoa. IT-patterilla syntyi täydellinen kaaos luutnantin käskettyä tykkiporukan ottamaan maastovärisen suojapressun pois 12.7-millisen ja vara-aseena olleen DshK:n eli Dashika-IT-konekiväärin päältä.(Dashika ja myös Dushka---Kullanmuru) Hiekkamyrskykin alkoi puhaltamaan kuumaa santaa kanavan yli Siinailta,Dashikan ampuessa jo kauan sitten horisonttiin hävinneen vihollistiedustelukoneen perään.
Olli kuuli Koulukaluston tehtaan pillin viheltävän lounastaukoa.
Hän vilkaisi rannekelloaan työtakin hihan alta sekunttiviisarin ylittäessä prikuulleen yhtätoista.
--Tarkasti se johtaja Monntag on kalibroinut tänäänkin tehtaan ajan...ihan sekunnilleen..
--Se kuulema tarkastaa kellonsa töihin tullessaan Greenwichin ajan mukaan BBC:stä konttorinsa lyhytaaltotransistoriradiostaan..
Olli mietti napsauttamalla betonipilariin asennetusta kytkimestä vannesahan virran pois päältä.
Samanaikaisesti hallin kaikkien muidenkin työstökoneiden moottorit hiljenivät,vain hihnaremmien siivapyörissä lopettaen hiljalleen lotkutustaan,huonekalunikkarien raahustellessa salin ovesta ulos aurinkoiselle tehtaan pihalle.
Ripustaessaan työtakkinsa virtakytkimen viereen iskettyyn betoninaulaan Ollille tuli rannekellonsa kalenterinäytöstä mieleen,että täsmälleen vuosi sitten kesäkuun 30. päivänä 1959 rouva Salli Paajanen oli päässyt tehtaalta eläkkeelle 65-vuotiaana.
Pulpettitehtaan toimitusjohtaja Sven Monntag oli antanut pitkäaikaiselle tehtaan siivoojalle ja leskirouvalle uskollisesta palveluksesta kultadubleisen naisten Eterna-rannekellon sekä yrityksen viirin pienellä valkoisella marmorijalustalla.
Anselmi Paajasen henki oli hiljalleen hiipunut yhä pahentuvissa yskänkohtauksissa jo Jatkosodan kesällä 1944 ja menehtynyt aivohalvaukseen kotona Majavakujan olohuoneen sohvalla Fennia-holkki suussa.
Anselmi oli lopettanut tupakoimisen vuotta aiemmin.
Holkkia "Anssu" oli silti pitänyt suupielessään imemisrefleksinsä vieroituskeinona.
Koulukalusto Oy 1946
Ensimmäisestä kasvatusisästään Ollilla oli vain miellyttäviä muistoja,mutta Salli Paajasta Olli oli yrittänyt karttaa vielä vuoden 1958 syksyyn asti ,palattuaan tehtaalle takaisin töihin YK-palveluksesta Suezilta.
Olli muisti hyvin kuin eilisen päivän erään vuoden 1941 kevättalvisen lauantai-illan saunomisen Anselmin kanssa,jolloin Olli tarjoutui setänsä kuihtuneen kropan selänpesijäksi.
Poikaa kyllä hirvitytti katsella saunan pukuhuoneen karhean pellavapyyhkeen päällä riisuutuvaa kuihtunutta miehenkuvaa,jonka kylkiluut pystyi sokeakin laskemaan sormenpäillään.
Anselmi sai riisuuntuessaankin pahoja yskänkohtauksia sylkemällä pukuhuoneen ovenraosta sulaneille ja mustuneille kinoksen rippeille vihreitä ja veripilkkuisia limaklönttejä,jotka loistivat kuunvalossa hangella fosforisina kuin inkaraunioiden epäjumalapatsaiden silmät.
Saunan lauteilla Anselmin piiskatessa koivuvastalla kumaraista ja kuhmuista selkäruotoaan ja vettä kipolla tulikuumille kiukaan kiville heitellessään,yskänkohtaukset tuntuivat laantuvan kosteudesta ja kuumuudesta..kuin helpotuksena viikkoisesta yskän piinasta sekä turhauttavasta tupauunona sohvalla päällä makaamisesta,mikä oli pesinyt märkiviä makuuahaavoja kuivuneisiin pakaroihin.
Kylpemisen jälkeen pari istuskeli puhtaissa alusvaatteissaan lämpimän pukuhuoneen penkeillä katselemassa ovenraosta tummansinistä yötaivasta,mistä Ollikin erotti saman kirkkaan Pohjantähden ,mitä hän oli ihastellut Kivennavan kotinsa savusaunan ulkoseinällä isänsä kanssa istuessaan yhtenä vuoden 1939 syyskuisena iltana.
Sinä iltana Ossian-isä oli tarjonnut Ollille huikan kylmää yhden tolpan pilsneriä,pojan oppiessa huokaamaan ihanuudesta isänsä lailla vaahtoisen ryypyn perään..
Anselmi oli kaivanut rouvansa pakkaamasta maitokaupankassista esille korkkaamattoman jaloviinapullon,naksauttamalla sen kyhmyisillä sormillaan auki.
Setä otti pitkän kulauksen lekkerin suusta ja huokasi syvään pihalle päin.
Ollista tuntui melkein kotoiselta.
Pojalle Anselmi tarjosi Salon Mallasjuomatehtaan ykköpilsneripullon,Ollin katsottua kasvaneensa yhdellä tolpalla karvan verran aikuiseksi.
Pilsneriä siemaillessaan Olli matki sedän huokauksia melkein yhtä äänekkäästi.
Anselmi tuntui tulevan yhä puheliaammaksi,vaikka ääneen oli tullut lisävivahteena pientä limaisuutta,tarinoidessaan elämästään:
--Kuules Olli....sun ikkäsenä mullei olnu aikkaa eikä varojakaan käyrä mittän koului..
--Meirä yhreksänpäises pesuees vuassara vaihttes tarvitti leippä pirtin pöyräll..
--Sää oles siin onnellises asemas kun ossaas jo kouluun mennesäs nuoren kollin lukke ja kirjottaa pukstaaveil..
--Mää pääsi vast kymmenluvul oppima aakkose kiartokoulus Isonkylä kanttorin opis melkke kolmekymppisen,jollo munt päästetti vast ripilt,kun pir mennä naimissi ton Sallin kans..piäne pako eres...
--Katkismukse ja kymmene käsky mää ossa ulkkoo viäl vaik takaperi ja ne kysymyksekki,ett.."Mitäs se on?
--Emmää mikkä kovi uskonnolline ol koskka olnu,ku köyhäs torpas oltti kasvatet enämpi sellasse tyäväje aattesse...
--Kaikki käskyi mää ole kyl nourattanu joteski,mut yht käskkyy mää ole kyl rikkonu...ettei piräs turhhaa laussu herras nimee...
--Mää alvariis kirosi pruukin johtajan sen Kalkki-Petterin nimee siit,et oli keksiny tyämiähel sellase maanpäällise valkose pulverihelveti..
--Viis vuat mää oli henkittäny sitä pulverii sissän ja sain siit kalkkikeuhko ikuseks riasaks...
--Ei sillo nuarempan tajunnu,ett joutus pakost henkittämmä sissääns myrkyllissi pölyi ja kaffetunnil jokasel jätkäl savus paperossi suupiäles tehttaa tiilikorsteeni juures..
--Me uskottiin,ett joka lauantaakiehttol saunan jälkke kun ottaa kunnollise matokuuri viinapullost,nii kaikk pöly sulaa keuhkopalkeis nesteeks ja tulee kusen ja räkän ulos huussin takasil nokkospenssaill ja ukkokoiranputkil..
--Nysse kuules Olli on liian myähäst eik se bruuki ol koskkan kellekkän maksanu korvaust tyämiäste kiruksien pilaamisest!
--Moni meist jo makkaa kalmistos nurmen all ja horsmanputki kasvva jokase persreijä lävitte...
--Ainoo hyvä pual siit kalkist on ettei ruumis pilaannu liijan noppiast eik pääs haisemaan.
--Mullon viäläkin yks kahrenkymmene kilo pussi sammutettuu kalkkii vajas ulkohuussin ja kompostikasan hajun peitämiseks...
--Loput kalkist Salli saa ripotella sen kultasel kummilusikall kukkamullan sijast mun haurallen!
--Hei Ola...lähres jo sapuskal ja mitässää oikkee funteeraass niin synkän näkösen!?
Kuului Ollin selän takaa samalla kuin koura puristi hänen olkapäätään.
--Ai Pena saateri,kun sie säikäytit miut!
Olli vastasi melkein pystyyn hypäten Tenkasen Penalle,lapsuuden kaverilleen ja Suezin toverilleen sekä tietysti työkaverilleenkin.
Kummatkin olivat palvelleet Koulukalustolla puuseppinä olympiavuodesta 1952 asti ja käyneet armeijankin yhdessä Turun Autokomppaniassa Sirkkalan kasarmilla.
Ammattikoulunkin he olivat istuneet huonekalupuuseppälinjalla yhdessä läpi.
Pena eli Pentti Tenkanen kasasi pulpetteja sekä höyläpenkkejä Ollin ollessa linjan nokkamiehenä.
Olli oli saanut ylennyksen linjapomoksi toimitusjohtaja Sonntagilta,reservin kapteenilta, YK-vääpelinä Suezilla saamansa muukalaislegioonan ansiomitalin Croix dela Guerren takia.
Kumpikaan, Olli eikä Penakaan eivät olleet muukalaislegioonalaisia,vaan Olli oli pelastanut yhden muukalaislegionalaisen hukkumasta Suezin kanavaan
.Koko juttu oli melkein nostanut poliittisen kriisin Port Saidin satamakonttorissa.
Mutta tapahtumasta tuonnempana....
Muukalaislegioonalainen
Juhart 2008
Pena oli maininnut Ollin ylennyksestä tehtaalla,että Kivennavan poika vihdoinkin oli naulaamassa itselleen punaista mattoa tehtaan toimistorakennuksen yläkertaan yhden ulkolaisen ansioristin takia.
Pena ei ollut lausunut sitä kateellisena,vaan parhaan kaverinsa puolesta.
Kasvuvuosina kauppalassa 40-luvulla Salon Moision pellolla kasvanut Pena oli ollut karjalaiselle Ollille melkein kuin privaattiturvamies.
Pirturatsia metsätiellä
Juhart 2003
Ollin aloitettua alakoulunsa kauppalan Tehdaskadun koulussa tammikuussa 1940,Pena oli pyyteettä tullut hänen puolustajakseen.Luokkakaverien vastaanotto ei tapahtunut sydämellisissä merkeissä outoa "miuku-mauku-kieltä" puhuvalle karjalaispojalle.Jotkut luokan pojat olivat vinoilleet Ollin murteen kuulostavan Mikki-hiiren avunpyynnöiltä merihädässä.
Penalla oli jo nuoresta iästään huolimatta paljon katupoikakokemusta,mikä oli opettanut kasvavaa pioneeripoikaa itsepuolustukseen kauppalan jengisodissa.
Penakin oli orpopoika.
Pentti Uolevi Tenkanen oli asunut kasvuvuotensa isovanhempiensa hotteissa Salonjoen Moisionkosken yläjuoksun yhdellä korkealla rantatörmällä tönöttävässä mökissä.
Koulussa häntä haukuttiin kolmen akan Penaksi,joka oli kasvoiltaan punakka,varreltaan tanakka ja luonteeltaan hanakka.
Punakka hän oli aina ollut poskiltaan,mutta ilmeisesti hänen edesmenneiden vanhempiensa ja isovanhempiensa kuuluisalla punataustallakin oli ollut värivalintansa nimikkeessä.
Tanakka hän oli ollut lapsesta asti varreltaan ja tunnettiin ikuisesta ruokahalusta sekä isompana lisäksi sammumattomasta janostaan.
Hän jopa oli kehunutkin ryyppäämiskyvyistään,että ainoat geenit ,mitä hän oli isältään perinyt,olivat "sammumato jano sekä ikunen vapaurenkaipuu"...
Hanakka hän oli ollut nuoresta asti tappelemaan ja varttuneempana täysin esteettömän hanakka naisten perään.
Omista vanhemmistaan hän ei muista mitään, oltuaan niiden kuollessa neljän kuukauden ikäinen.
Isovanhemmiltaan hän oli saanut jotain tietoa niistä ja oikeastaan hän oli ylpeäkin vanhempiensa punataustasta sekä salakuljettajamaineesta.
Hänen Paavo-isänsä oli palvellut kieltolain aikoina autonkuljettajana paikallisen lyhyttavaraliikkeen johtajalle Spännärin Kalle Vihtorille.
Kalle Vihtori piti nopeista autoista ja pikaveneistä.
1926 Buick Phaeton
Tallissa hänellä oli iso 8-sylinterinen Buick-feetoni ja jokirannassa kaijaan sidottuna mahonkinen kabiinivene Moto III. Kumpaakin ajoneuvoa käytettiin johtajan salakuljetusfirabeliajoissa liikkeen- ja kirjanpidon ulkopuolella, jolloin Paavo Tenkanen sai palvella Buickin ohjastajana sekä Moto III kipparina.
Lisätieneksiksi Paavo Tenkanen vielä iltaisin käytti Kalle Vihtorin perustaman elokuvateatterin filmiprojektoria.
Kauppalan eräs veneveistämö oli valmistanut yhteensä kolme eri Moto-nimistä mahonkikabiinivenettä,Moto I ,Moto II ja Moto III.
Moto II omisti hammaslääkäri Eklund-Äyhö ja Moto I kauppalan entinen satamakapteeni ja sahanomistaja Plankku-Laine.
Useat kauppalan liikkeenharjoittajat rikastuivat pirtukaupalla , pääsemällä laajentamaan yrityksiään lisätonttien ostoilla.
Paavon isäntä Kalle Vihtori oli ostanut kokonaisen korttelin.
.
Vallesmanni ja takavarikoitu
pirtutorpedo
sekä pikavene sillankorvassa
Kauppalan vallesmanni samoin käänsi selkänsä pirtukaupalle ja harvoin ajoi Harley-Davidsonillaan sokeritehtaan laiturille käryttämään pirtutorpeedojen onkimisia pikaveneiden perästä.
Piikkimatoilla tämä kyllä pysäytteli maanteillä ulkopaikkakuntalaisia pirtutrokareita,jotka eivät olleet maksaneet suojelurahaa taikka tarjonneet osaa lastista poliisien virkistyskomitealle.
Poliisikamarin edessä pirturatsioiden jälkeen näkyi olevan iltaisin parkissa kauppalan porhojen autoja.Vallesmanni tarjoili silloin ilmaisia Varsovan laulu-ryyppyjä takavarikointivarastostaan.
Moto III olikin jokirannan nopein vene,koska kauppias oli asentanut siihen Joensuun kartanon kreivin romuttaman Hispano-Suiza-avoauton V-12-moottorin.
Se päihitti vallesmannin sisälaitamoottoriveneen ja rannikkovartioston paatit.
Pentin äiti eli Paavon vaimo Senni oli monasti mukana navigoijana sekä kiikaritähystäjänä pirtunhakumatkoilla Itämeren saaristosta.
Virolaista pirtua sai myös suoraan reilingiltä Kokkilan salmesta,minne virolaiset sekä puolalaiset puutavararahtilaivat tulivat lastaamaan Vartsalan sahalta lautatavaraa.
Yhdellä tällaisella pirtunhakukeikalla Paavo sekä Senni hukkuivat ajettuaan Kokkilan lossin vaijereihin keskiyöllä vuoden 1933 syksyllä. Kieltolaki oltiin jo kumottu,mutta pirtubisnes näytti kannattavan kalliiden valtion alkoholimonopolituotteiden takia.
ALKO:n kallein myyty tuote systembolagetin tiskeillä oli ironisesti Monopoli-konjakki,mitä kauppalan porhot ryypiskelivät hotellin kabinetissa.
Kallein saatavilla konjakki oli Salignac Gognac,mikä kankeissa kabinettisuissa vääntyi "saliknakoknak'iksi".
Niinhän se myös myöhäisissä iltapalavereissa Konginkangas väärinpäin lausuttuna oli SAGNAKNIGNOK.....
Pirtulekkeri
Naaraamisista huolimatta hukkuneiden ruumiita ei löydetty Kokkilan salmesta,vaan merivirtojen viemänä Mathildedalin salmesta.
Pentti oli syntynyt toukokuussa 1933.
Pena täten joutui isovanhempiensa hoitoon Kalle Vihtorin annettua näille pienen summan korvausrahaa kuolemantapauksesta "työaikana".
Isopappa Petteri Tenkanen oli hangannut vastaan kauppaporhon tarjouksesta punaylpeydessään,mutta suostui ottamaan lopulta rahan vastaan pojanpojan kasvatuksen takia.
Petterihän oli tapellut juuri samanlaisia valkolahtareita vastaan kansalaissodassa.
Hänet oltiin pidätetty v.1918 toukokuussa kauppalan rautatiesillan räjäytyksen yhtenä sabotaasiteon syyllisenä.
V. 1925 hänet oltiin vapautettu Lahden punaisten vankileiriltä melkein nälkäkuoleman partaalta.
Pojanpoikaa ryhdyttiinkin kasvattamaan punauskoon isovanhempien opissa.
Salon junasillan räjäytys
huhtikuussa 1918
Olli ja Pena astelivat tehdassalin ovesta kohti ruokalarakennusta.
Ruokajonossa seistessään vaneritarjotin ja ruokailukalut kädessään Olli kuunteli Penan takana radioämyrista Olavi Virran Hopeinen kuu-kappaletta hyräillen taustakuoron italialaisia toisintoja...guarda la luna...guarda la mare....
Hän mietti seuraavaa päivää,heinäkuun ensimmäistä,jolloin kesäloma alkaisi.
Pena käänsi juuri singleerattuaan siilitukkapäätään ja sanoi olkansa yli Ollille:
--Oleksää muutes Ola kuulnu,ett sun kaimallas Viran Olal on allas Ford Fairlane,mink se osti New Yorkist vuaren 1957 kesän ja ihan suoraa Ford-liikkee akkunast?
--Nysse käyttää sitä keikkapiilinäs jassen hanskalokeros on ain valmiin kaks pottuu koskenkorvaa,ettei ajos nukahtais rattiin.
--Emmie oo mittään kuullut!
Olli vastasi takaisin.
--Siul taitaa olla jo lomaviinat salkussas,kun noin Laulavan Lihapullan kossut on mielessäs.
Pena vaneritarjotinta tiskille asettaessa vastasi:
--Joo..vissiin onki..ja huamen tämä poik suunnistaa lahnaskoral Vuahensaart kohre..enk tule viikkoon näyttämään klyyvarian kauppalas...ett fyy fittan hela veckan!
--Mullo kiesi jo pakattun ja Alkon lastin lisäks takapakkaris on veskallinen Tähkän ruisleippää ja Helsinkin sinist kärvennettäväks prasul.
--Sellane olisse poikmiähen viikon rantamenyy!
Kuvvaa viäl sais naist!?
Olli kysäisi härnäten:
--Mie kun luulin sun kerran sanoneen,ettei poikamies vaimoo tarvihe?
Pena vastasi:
--Emmää olnu funtsinukkaa mittän jatkotilaust..
--Irtonumeroi ne Rautkirjan kipsalki myy Jalluin ja Kallein..
Olavi Virta lauluautoineen
Salon torinvarressa
Kuvakollaasi
Juhart 2010
Pena tilasi ruokalan blondilta Hellevi-kassaneidiltä:
--Anssää Hellevi kuule mul nakit muusil ja...samal taval kussää tarjosis Rantala Reiskal Mosse takapenkil piirakkatas...oikke pihraten..
--Emmää tartte ku kaks nakkii....
--Reiska viäl tänäpänä kävelee kintu harallas ikkäskus ols pannu kailosuihket munilles...
Hellevi, sen ajan muodin mukainen blondattu jaynemansfieldkurvinen pimu, tekoripsiään väräyttämättä laukaisi takaisin:
--Sää Pentti Ualevi olessit kaupunkin rääväsuisin jätkä!
--Mitässiäl Tenkase eresmenneiren papan ja mamman mökis tänäehtton syärä?
--Ei varmankkas entise kapinakorpraali ja junasilla räjäyttäjä mökis saara eres nakei muusill...ehk hapankaalii Tiaronantajaa käärittyn punajuursallatin kans..!?
--Voi sua Ualevi...joka vaa voit kakun päält nualevi!
--Essää ol viäl kunnol naisilkka pääsny,vaik oles Suetsit ja kaik arapimaire haaremi läpi käyny..omie sanojes mukkaa..!
--Mää tarkotan..ett vaa läpijuassu!
--Mää nää jo sun varppaire asennost etsää oles viäl posliinipoik..!
--Otas toi prikkas ja painu pöyttäsäs siit vittuilemast!
--Mut tol kommial Oravan Olal mää syättäsisin muussin ja nakit oikke kaffelil suukkusas!
