lauantai 3. marraskuuta 2012

Fox Senior ja Junior.Ketunleipä .Pohjoisirlantilaisen John Foxin tarina.

Chicago
The Windy City-juliste

Puolifiktionaalinen tarinasarja pohjautuu pohjoisirlantilaisen Arabian Lamahin esimieheni ja toimitusjohtajan John Foxin ja hänen isänsä kuvitteellisen historiaan...
Minulla oli aina napit vastatusten John Fox Juniorin kanssa toimiessani firman ostopäällikkönä..

JOHN SR.
------------------------
Elokuu 1952, Chicago

Foxien elämä oli rataantunut tyypilliseksi amerikkalaiseksi urbaanielämäksi,Johnin käydessä päivisin töissä Checker Cabillä ja Connien kerätessä moderniin keittiöönsä naapuruston irlantilaisia emäntiä keskustelemaan viimeisistä Elsa Maxwellin Hollywoodin juoruista,lusikoidessaan Maxwell Housen kahvinporoja West Bendin kahvikoneeseensa.
Sunnuntaisin he ajoivat avoauton kuomu alhaalla poutasäässä messuun Pyhän Fransis Assisilaisen  katedraaliin West Rooseveltin varrella,missä kirkasäänisten poikalasten kuoro lauloi kauniisti Ave Mariaa Pyhän Patrickin päivänä.
Samalla seudulla nousi taivasta kohden  useiden protestanttikirkkojenkin terävät tornisilhuetit muistuttamassa pietismistä,katukäytävillä messuun kulkevien meksikolaisten katukauppiaiden huudellessa "Churros...dolar la bolcita!!" ja "Un dolar la rosa!!" eli donitsipussi sekä ruusu yhdellä taalalla.
Meksikolaiset kirkossakävijät ostivat kaupustelijoilta kurkkumangotikkuja tai keitettyjä ja majoneesikuorrutettuja sekä chilipippurisia että parmesajuustolla raastettuja maissintähkiä. 
Vilinä ja hälinä muistutti meksikolaisen Guadalupen pikkukaupungin toriplazaa.
Kirkko oli ollut alunperin italiankielisen seurakunnan temppeli,mutta vuonna 1916 Teksasin rajan Meksikon puolelta saapuneiden 206 Santa Fen ratatyöntekijöiden saavuttua kaupunkiin,ajan mittaan se muutettiin meksikaaniasukkaiden lisääntytyessä espanjalaiskieliseksi kirkoksi. 


 Chicagon Pyhän Fransis Assisilaisen kirkko

Foxit tunsivat sulautuneensa tähän monikulttuuriseen miljööseen katsoessaan tarpeettomaksi matkustaa etelävaltioihin tai Kaliforniaan,kaupungin tarjotessa melkein jokaisen maapallon kolkan höysteet.

Katedraalin sakarstissa meksikolainen padre suoristeli 8-kuukauden ikäisen poikalapsen pientä tuxedopukua,minkä takin hihansuut oltiin rullattu kainaloihin asti.
Poika oli kahdeksas meksikolaisamerikkalainen kastettava lapsi tänään.
Padre oli kertonut Johnille sunnuntain olleen hiljaisen kasteista,koska yleensä kesäisin kirkossa kastetaan 15-20 lasta pyhäisin.
Kastetilaisuuden perästä perheet kokoontuvat alttarin eteen ryhmäkuviin näyttämään Luojallensa lisääntymisen käskyn tunnollista noudattamista sekä perheyhteisön sidonnaisuudesta,mitä myös irlantilaiset katolilaiset pitivät perinteenä parin sukupolven takaa.
Seurakuntaa palvelleiden vanhojen sukupolvien patriarkkojen nimet ja kasvot katsoivat kirkkolaivaan värilasi-ikkunoista muistuttamassa eurooppalaisista kirkon perustajista.

John Fox Senior oli osaksi iloinen,etteivät hänen poikansa halunneet jäädä Amerikkaan ja tulla amerikkalaisiksi.
Vuoden 1951 tammikuun uudenvuodenpäivänä Kiina oli aloittanut laajan sotaoffensiivin Korean niemimaan 38. leveysasteelle. 
Nuorten amerikkalaisten asevelvollisuusikäisten värväys aloitettiin,jolloin paras työkykyinen ikäluokka kutsuttiin uhraamaan henkensä Korean niemimaan ensimmäiseen kahakkaan II maailmasodan jälkeen.
Foxinkin perheelle olisi hyvin voinut käydä kuten monille muille,että pojat palaisivat kotiin tähtilipun peittämissä lyijyarkuissa.
Johnista tämä oli presidentti Trumanin ja kenraali MacArthurin oma sota,mikä ei kuulunut kansalaisille.
--Kun poliittinen tahto loppuu,niin tartutaan aseisiin!
John oli tuhahtanut Connielle.
--Mutta mitäs teet,kun keltainen vaara oli tehnyt amerikkalaiset heikkopolvisiksi!?
-II maailmansodan aikana kaikki kalifornialaiset japsitkin pantiin Arizonan erämaahan pysytettyyn keskitysleiriin kansan vihollisina,vaikka olivat syntyneet amerikkalaisiksi.
--Joutuivat pilkkahinnalla pakkomyymään talonsa ja tilansa keinottelijoille hallituksen suostumuksella.
--Pohjois-Irlannillakaan ei ole mitään ulkopuolista vaaraa,vaan me listitään sen kunniaksi omaa väkeä jonkinlaisessa käsittämättömässä poliittisuskonnollisessa sodassa,kuten arabit ja juutalaiset ovat tehneet jo luomiskertomuksesta asti,tietämättä enää koko riidan alkujuuria,Aabrahamin poikien Haamin ja Seemin pystytettyä veljesriidassaan toisiltaan erilleen omat juutalaiset ja arabialaiset leirinsä.
--Haamin jälkeläisiä ovat nuo Manhattanin tekstiilikuninkaat ja pankkiirit ja Seemin jälkeläiset Persianlahden rikkaat arabiöljysheikit.
--Synagoogan rabbi ja moskeijan imaami näyttävät veljeksiltä.
--Ja nyt me tuetaan Israelia ainoana länsimaisen kulttuurin puskurina lähi-idässä,kun samalla ollaan riippuvaisia arabiöljystä.
--CIA yhtaikaa amerikkalaisten firmojen nimissä urakoi ja myy sotakalustoa Israelissa ja pumppaa öljyä sekä pystyttää sotilastukikohtia Saudi Arabiassa.
--Sanon,että tulevaisuudessa ollaan samanaikaisesti kahden erilaisen nahkasandaalipohjan puristuksessa!

JOHN JR.
-------------------------

Tyypillinen saudivilla-compound Riyadhissa

Puolifiktio

Tämän kirjoituksen olen omistanut John N(athan) Foxin,entisen pohjoisirlantilaisen esimieheni ja ALCO'n toimitusjohtajan muistolle.Toivottavasti hänen katolinen Luojansa,jonka maallisena edustajana istuu Paavi Vatikaanissa, olisi vihdoinkin ollut niin armollinen,ottaessaan hänet pois kitumasta kaikkien aasialaisten,amerikkalaisten,ruotsalaisten ja suomalaisten vihassaan maan päältä Pyhän Patrickin taivaskotoon.
Jos John vielä sattuu torkkuvan jossain belfastilaisen vanhainkodin pyörätuolissa valiumpierussa McCourtien,McDonaldsien,O'Brienien,O'Harojen ja Flanaganien seurassa lähes 100-vuotiaana,niin Luoja suokoon hänelle pitkää pikkuvihaista elämää ja lieviä infarkteja.
Jussi L.

Juhannusaatto ALCO:n perhecompoundilla Riyadhissa ,Saudissa 1985.
----------------------------------------------------------------------------------------------------------


Oma ID-korttini 1982


John istui etäämmällä syrjässä uima-altaan päässä muusta porukasta ALCO:n suomalaisten ja ruotsalaisten inssien,päälliköiden ja superviisorien jo metelöidessä kovilla skandinaavisilla ärrillään altaan konttisaunan puoleisessa päässä.
Compoundin korkean muurin takana oli moskeijan ilta-sallah eli iltarukoukset päättyneet,minareetin tornin kaiuttimen napsahtaessa kiinni kovalla paukauksella..
Rukoilevaiset olivat etsimässä sandaalejaan moskeijan rappusilta suuresta kasasta ja ihmeen kaupalla kukin thob-kaapuinen arabiherra suuntasi kotiinsa omissa jalkineissaan.
ALCO:n perhecompoundia ympäröi keltarapattu korkea harkkotiilimuuri,jonka kummallakin pitkällä reunalla nousi kaksi kaksikerroksista tiiliasuinvillaa.
Laatoitetun pihan keskellä kiilteli taivaansinisenä 10-metrinen uima-allas.
Siniseltä se näytti vielä iltamyöhälläkin sinisen pohjakaakeleiden takia,vaikka tumma Arabian yö oli laskeutunut esirippuna alas puoliseitsemän kieppeillä .
Finskit ja svenskit olivat käyneet kylpemässä konttisaunassa ja pulahtaneet altaaseenkin.
Johnia oli aina ihmetyttänyt suomalaisten hullu saunomisvimma jossain aroprojektissa plus 50:n asteen helteessä..
Yleensä jo ennen projektin alkamista ja portakabiinien saitille kuljettamista suomalaiset hinaavat lavettikuorma-auton päällä konttisaunan tontille ja pistävät saunan lämpiämään.
Hullun hommaa!?

Uncle Shamrock--Irishman
John otti lasistaan siemauksen lempijiomaansa Johnnie Walkerin Black Labeliä,minkä jääkuutiot olivat jo sulaneet illan viilennettyä 35:een asteeseen .
Hän tunsi jälleen vihansa nousevan katsellessaan skandinaavien ilonpitoa ja niiden puolinaisia vilkaisuja häneen päin.
Hänen punainen niskansa harmaan tukan alta pursui kahdella makkaralle vaaleansinisen kauluspaidan päälle.
Silti hän ei löysännyt edes sinipunaista raitakravattiakaan olonsa helpottamiseksi.
John tunsi niskansa ja kasvojensa jo kuumottavan sisäisestä vihanpurkauksesta sekä mahaansa polttavasta viskistä, luullessaan ikuisena epäilevänä Tuomaana,että häntä pidettiin taas pilkkanaan.
Ne eivät ymmärtäneet,että hän itse,Arabian Lamah Companyn toimitusjohtajana oli saanut omilla kyvyillään BS-speksisen (British Standard) Dammamin Security Forces Hospitalin (SFH) eli 500-vuoteisen Saudi Arabian turvajoukkojen sairaalaurakan firmalle,mikä takaisi alaurakoitsijan toiminnan jatkumisen muutamalla vuodella.
Ministeriö oli aloittanut hankkeen v.1984.
Skandinaavit olivat muutenkin kumman itsepäistä porukkaa,jotka aina napisivat jostain pienestä kuten jostain työmaademokratiasta ja siitä,että firman tarjoustilanne oli laskemassa nollaan ,kun viimeinenkin Jeddan pääkonttoria syöttävä projekti menee pian pulkkaan eli luovutettavaksi omistajilleen.
(Skandinaavit ihan oikeasti eivät uskoneet kovinkaan syvästi Dammamin urakan toteutumiseen, nähtyään firman Riyadhin pääkonttorin käytävillä patenttinahkakengissä seikkailevia ja valkokaulus- ja kravattipaitaisia britti-insinöörejä turisemassa keskenään maitoteemukit käsissään.Työmaasaitilla ei moinen hienosteleva vetelehtiminen kävisi päihinsä.)

Riyadhin Airport Roadin sivukadulla seisovan pääkonttorin pyramidihallintonsa huipulla John Fox halusi pitää kaikki ohjakset yksinvaltijana käsissään.
Hän oli kerran projektipäälliköiden kokouksessa kimmastunut kapinoiville suomalaisille:
--Minä John Nathan Fox ALCO:n toimitusjohtajana määrään miten firmaa hallitaan itse katsomallani parhaimmalla tavalla!
--Oliko muuta kysyttävää?
Jeddan  kansalliskaartin stadionin ja urheilukeskuksen vaasalainen projektipäällikkö Leo Nygren  silti oli ehdottanut vastakaneetiksi,että Riyadhin konttori firman käenpoikana (..Leo olisi mielellään kyllä vihjannut,että ketunpoikana...) olisi siirrettävä sitä syöttävän ja tuottavan projektin kylkeen menojen supistamiseksi.
John oli lehahtanut kasvoiltaan irlantilaisen punakasta tulipunaiseksi ja jättänyt suomalaiset kokoushuoneeseen yksin ,lyömällä perässään vielä oven kiinni vihassaan.
ALCO:n projekteissa tiedettiin avoimena salaisuutena,ettei John Fox alentuisi koskaan projektitasolle,korostamalla jopa firman suomalaiselle hallinnolle,että hänen työsopimuksessa lukee paksulla präntillä hänen asemapaikkansa olevan Riyadh.
Lisäetuihin kuuluivat ilmainen asunto perhecompoundilla,ilmainen Pontiac Bonneville ja ilmainen poikien Kennethin ja Little Johnin koulutus Riyadhin International Schoolissa.
--Eduistani en koskaan luovu!
--Itse suomalaiset ovat pystyttäneet pääkonttorinsa Riyadhiin ja saavat kustantaa pykälä pykälältä työsopimuksessani mainitut etuni!
--Dammamin sairaalaprojekti on jo melkein hanskassa ja itse valikoimani britti-insinööriporukka on jo valmiina muuttamaan saitille Saudi Monetary Bankin ennakkoshekin tultua työpöydälleni..
--Jos minulla olisi kaikki valta,potkaisisin koko purnaavan suomalaisruotsalaisköörin takaisin Pohjolaan!
John oli mutissut istuuduttuaan johtajan huoneen palisanteripöydän taakse topatulle tuolilleen,huutamalla jemeniläistä kuusikymppistä Abdo-kahvipoikaa tuomaan kupillisen maitoteetä :
--Two sugars--Abdo and yallah..yallah!! ( Arabiaa...Yallah...nopeasti)
Abdo oli puolestaan kiroillut keittiössä ääneen:
--Nik araq..nik araq!! (Nussi isoäitiäsi!!)


John kyräili altaan päästä muovituoliltaan skandinaavien juhannusjuhlintaa.
Hänen Sam-vaimonsa (Samantha) oli liittynyt suomalaisruotsalaisporukkaan,istuutumalla gotlantilaisen kaljulakisen putkiisuperviisorin Göte Liljegrenin ja tukholmalaisella kurkkunasaalilla englantia puhuvan putkimiehen Göran Petterssonin väliin.
Sam kutsui Johniakin liittymään mukaan:
--Dear John..tule joukkoon ja avaa edes hiukan paitasi ylintä nappia ja avaa solmiotasi..naamasikin on ihan tulipunainen..!!

John käänsi  punaista päätään compoundin peltiporttia päin vastaamatta kutsuun.
Kymmenisen minuutin perästä John oli saanut tarpeeksi juhlinnan katselusta ja käveli Samin luokse kertomaan menevänsä lepäämään villansa makuuhuoneeseen.

Hän jäykkänä toivotti hyvät yöt Samille,vilkaisematta edes skandinaaveihin päin.
Göte Liljegren yritti taivuttaa Johnia jäämään,mutta tämä sanoi olevansa rättiväsynyt Dammamin urakan starttivaikeuksista terveysministeriössä,missä venyteltiin mobilisaatioshekin antamista ainakin parilla viikolla.
Yhtenä syynä Johnin tekosyyhyn mennä lepäämään oli Göten,alhaisen ruotsalaisen putkirunkkarin kerran laukaisema totuus,ettei brittifirmoissa alaiset koskaan edes uskaltaisi puhua johtajalle tai edes sinutella häntä.
Ja tässä yksi svenski puhuu kuin broidilleen!
Johnin katsellessa poispäin Sam ,jonka niskaa Göte kutitteli poninhännän alta,sanoi:
--Dear John...sinä sitten et koskaan osaa irroitella kuten nämä skandinaavit!
--Nyt vietetään niiden keskikesän juhlaa,vuoden suurinta tapahtumaa joulun ja uudenvuoden  lisäksi.
--Jää toki istumaan ja ota kunnon viskigrogi,että leppyisit edes hiukan..
--Punaisten kasvojesi takaa heijastuu se ikuinen epäilysi,ettei firmaa pidä pystyssä kukaan muu kuin sinä itse.
--Et osaa delegoida vastuutasi alaisillesi ,saatika luottaa kehenkään..
--Kenenkään pumppu ei kauaa kestäisi moista prässiä yhden miehen karvaisen rinnan alla!
Sitten Johnin päässä räjähti ja tunnepatojen porttien auettua hän karjaisi koko köörille:


 
--Fuck you All...you Sam and you fucking Finns and Swedes..you should be dumped together in that fucking Pool!!
Syrjempänä istuvalle firman ostopäällikölle Jussille hän vielä oli karjaissut:
--And you..you'll report  Sunday morning in my office..I've got your transfer to Jeddah earliest next Monday!
John oli suuttunut Jussin päälle monet kerrat,vihjaamalla lisäksi,ettei suomalaisella ole samanlaista irlantilaista papua kuin hänellä johtaa firman ostotoimintaa.,vaikka suomalaisella olisi minkälainen tahansa vahva ostotausta ja koulutus materiaalihallinnosta monista saudiprojekteista.
Ehkä lisäsyynä Johnin  päätökseen oli Jussin suora kritiikki firman tyhjänpolkemisesta ja siitä,että hän oli kerran compoundin puulilla kuullut sivusta ostopäällikön vihjanneen suomalaisille kavereilleen Johnista.."Fucking Bloody Irish Working Horse!!"
Jussi oli jo ollut odottamassa siirtoa pitkään jatkuneesta Johnin välisestä memolappusodasta.
Jussi myös tiesi hyvin Johnin peittävän alemmuuskompleksiaan siitä,että oli koulutukseltaan vain sähkömies,suomalaisten ollessa korkeamman koulutuksen saaneita insinöörejä ja materiaalihallintoeksperttejä.
Firman suomalainen johto naiviudessaan oli plokannut hänet toimitusjohtajan pallille pitkästä projektikokemuksesta ja siitä,että John puhui äidinkielenään sujuvasti englantia,vaikkakin irlantilaisilla rullaavilla R-kirjaimilla.

Johnin päätä alkoi särkeä huudettuaan juhlijoille ja haukuttuaan samalla vaimonsa kaikkien finnien ja svenssonien edessä.
Johnin ja Samin avioliitto oli alkanut kulkea vastakarvaan jo silloin,kun Johnista leivottiin ALCO:n toimitusjohtaja.
John oli antanut Samille vapaat kädet taloudenpidossa ja lasten kasvatuksessa,koska hän itse roikkui vielä konttorilla päivisin iltakymmeneen saakka.
Hänellä tuskin oli enää aikaa perheelleen.
Finskit ja svenskit compoundilla kutsuivat Foxien villejä "ketunpoikia" Kennethiä ja Little-Johnia irlantilaisiksi vandaaleiksi,poikien yleensä rikkoessa altaanreunalta muovituoleja ja-pöytiä säpäleiksi.
Compoundin srilankalainen siivooja Shurez joutui onkimaan niiden kappaleita aamuisin verkkohaavilla altaan pohjalta.
--Jävlade IRA-terrorister!!
Göran Pettersson oli kerran huutanut näille lapsiterroristeille,poikien juuri ollessa heittämässä hänen peltistä työkalupakkia altaaseen.
Göran oli silloin ollut lastaamassa Mazda-farmariaan saitille lähdössä.

Göranin Mazda 626-farmari Jeddan tulvassa 1986.
Juhart 2010.

Ramadan 1989, Riyadh



 Hiekkamyrsky Riyadhissa
John Fox Jr. seurasi työhuoneensa ikkunasta alhaalla humisevaa ja tööttäilevää Riyadhin liikennettä.
Konttorirakennus oli puolityhjillään,kahvipoika Abdon,viekkaan näköisen jemenipapan tuodessa arabialaista laulunlirutusta hymisten ovesta sisään tarjottimella johtajalle maitoteetä.
Abdo oli palvellut ALCOssa kymmenisen vuotta ja nyt konttorin jäädessä pakistanilaisen pääkirjanpitäjän kontrolliin,jemeni saisi samoin kiertää päähuivinsa rullalle ja lähteä etsimään Bathan sukilta uutta työpaikkaa. Kaiser Anjum,firman pääkirjanpitäjä varmasti halusi itselleen tarjottavaksi vähintään Lahoresta tai Islamabadista tulleen kahvipojan.
--Nik äräk..nik äräk! (Pane mummoasi")
Abdo oli tuhaissut tapansa mukaan kultahampaidensa välistä Johnille pannessaan kultahammasrivi leveässä virneessä teetarjottimen palisanteripöydälle.
Se oli suurin kohteliaisuus Abdolta valkoiselle miehelle,joka oli pannut tämän kilometritehtaalle.
Riyadin ulkoraja päättyy tolppaan km 15.
Abdon lisäksi John oli irtisanonut koko konttorin filippiinokirjanpitäjä- ja konttorityöväen kokkeineen.Enää alakerran konttori ei haissut kuivatulle ja soijakastikkeessa paistetulle kuivatulle kalalle,mikä muistutti aromeillaan pesemättömiä haaroja,vaan vahvalle srilankalaisen kokin käristämälle currytandoorille. 
--Pitäköön Keisari oman hovinsa vaikka ilman lannevaatetta!
John mutisi ikkunassa katsoessaan firman auringon haalistamien Mitsubishi Galantien ja Toyota Crownien ajamista armeijanvihreän mersunupin vetämään autotraileriin.
Firman koko autofliitti oltiin myyty Sulemaiyahin autosukin yhdelle autotrokarille,joka oli käynyt konttorilla haistelemassa kunkin auton venttiilikopan korkin alta öljynkäryä.
Tälla tavoin ne saudisuharit autohuutokaupassa testaavat autojaan. 


 Jemenibeduiini
Juhart 2012
--Miten tässä nyt kävikään,kun yritin parhaani mukaan pitää firmaa pystyssä?
--Potkut kiitokseksi perseeseen!
John tuumi ryystäessään tulikuumaa maitoteetään lohkoreunaisen kupin reunasta,kiroilemalla Abdon kostolle.
-- Ei se ollut minun vikani terveysminsiteriön pantua Dammamin sairaala-urakan jäihin johonkin hamaan tulevaisuuteen ja korealaiset polkevat tarjousmapit kainalossa ministeriön ovella pohjahintaisin tarjouksin.
--Koko korruporukka haisee kimmchiile ja valkosipulille,etten edes lentokentän bussissa saa henkeä ,jokaisen puhallellessa sumuja naamalle kuin mellakkapoliisin pippurilamauttimesta.
--Menetetiin satojatuhansia rialeja siinä sairaalan mobilisoinnissa ja britti-inssien värväämisessä..
--Nyt ne istuvat etonilaiset raitakaravatit kaulassa jossain birminghamiläisen kulmapubin tiskillä ryystämässä Guinnessia ja kiroamassa vaahtoon yhtä irlantilaista konnaa,joka juksasi niitä tulemaan Saudiin puntapinojen toivossa.
--Jeddan projekti piti firmaa projektituotoillaan pystyssä ja päättyi onnellisesti,että saatiin demobissa maksettua palkat sekä lentoliput.
--Finskit ja svenskit pakkasivat kamansa ja jäin yksin irkkuna valvomaan suomalaisfirman etuja.
--Se Jeddan suomenruotsalainen projektipäällikkö kyllä teki karhunpalveluksen minulle kerrottuaan Jyväskylän pomoille,että olin kussut kaikki urakat jääräpäisyydessäni pysymällä täällä vain tuloja kuluttavassa Riyadhin konttorissa eikä tuottavan projektin kyljessä.
--Leif oli pannut niskaani koko fiaskon,missä koko firman kaatuminen oli minun syytäni tulehduttamalla välit suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa pyramidin huipulla istuvana diktaattorina.
--Nälvivät jostain työmaademokratiasta sekä alaisten äänten korvien ohi lennosta.
--Me ollaan ja eletään Saudi Arabiassa...kuningaskunnassa...for Christ's sake or Allah's sake!!...eikä missään demokriatiaattisessa tasavallassa...."Do in Rome as Romans do!!"

--Sitten ne haukkuivat minua paksunahkaisemmaksi republikaaniksi kuin Ronald Reagan,joka istuu oman pyramidivaltaistuimensa päällä perä verellä....ja tienasivat paremmin kuin britit.
--Puhuivat kuin sosialistien suulla työmaademokratiasta ja tasa-arvosta..Bloody Hell!"!...A Manager is A Manager and A Plumber is A  Plumber...always!!
--Gotlantilainen Liljegrenin Göte lähtiessään oli vielä sanonut,etten ole vielä liikahtanut tuumaakaan industrialismin ajasta nykyaikaan asenteessani,millä saa potkia alaisia päähän ja irtisanoa koska vain haluttaa.
--Göten mielestä Pohjois-Irlanti ja Britannia kuuluvat normannisaksilaisgeeliläisiin sekä viikinkien että roomalaisten valtaamiin kehityismaihin,johon vastasin,että mitäs ne finnit ja svedut sitten ovat...ristiinnaituja ruotslaisten aatelisten ja suomalaisten torppareiden sekä laukkuryssien äpäriäkö..?!
--Göte oli maininnut jostain fittaneista ja lähtiessään hyvästellyt minua.."See you in the next life!"

--Mikä se sitten omassa karriäärissäni oli mennyt vinoon,kun brittifirmoissa minulle tarjottiin sterlinghopeatarjottimella projektipäälliköiden palleja?
--Suomalaiset puolestaan tarjosivat toimitusjohtajan paikkaa pelkästään sillä perusteella,että puhuin äidinkielelläni sujuvaa englantia..
--Myönnän kyllä pyrkyrimäisyyteni ja peräänantamattomuuteni sekä pätemisentarpeeni,joita hyveitä suomalaisen firman työpsykologi kuvasi mustetahrojen vilauttamisen jälkeen itsensärummutukseksi.
--Kaikki pohjautuu kaiketi siihen,kun isä jätti meidät yksin äidin hotteissiin Londonderryyn,lähtiessään Belfastista Amerikkaan..
--Äiti aina vertasi joka lausessa nuhdellessaan meitä laiskuudesta ja typeryyksien teoista,että näin isä oli tehnyt Irlannin Fordsonilla ja näin Fordsonin miehet olivat sanoneet,ikäänkuin koko maailma pyöri jonkun Fordin pojan ympärillä.
--Ei se Fordson-nimi ole koskaan viitannut Edseliin,vanhimpaan poikaan,vaan Henryn nimittäessä uuden traktorinsa 1918 Fordiksi,hänet kutsuttiin oikeuteen siitä,että käytti jo olemassa olevaa Ford-merkkiä,mitä eräs pieni amerikkalainen traktoritehdas oli käyttänyt.
--Itse se Henry Ford oli varsinainen kitupiikki ja ankara kasvattaja,jolle oma Edsel-poikakaan ei kelvannut konsernin Mercury-Lincolnin  johtajana.
--Henry aluksi siunasi Edselin aloitteet hetken päästä romuttaessa poikansa ideat.
--Edsel kuoli sydäninfarktiin murtuneena miehenä vuonna 1939.

John Fox Junior
nuorena
By Juhart



--Meitä kahta Kevinin kanssa haukuttiin Londonderryssä Foxsoneiksi.
--Onneksi täällä Saudissa Ford-merkki oli pantu pannaan Coca-Colan kanssa Arabiliiton ja kuningaskunnan päätöksestä jo kymmenisen vuotta sitten suhteistaan Israeliin.
--Nyt listalla on parisentuhatta länsimaista merkkituotetta,suuri osa amerikkalaisia,kuten Barbie-nuket,joita wahhabilaiset teologit katsovat viekoittelevan lapsia haureuteen ja pornografiaan.
--Ja nyt suomalaiset panivat pannaan Foxsonit Saudi Arabian kuningaskunnassa!
--Mitä sitten isäukkooni tulee...niin rauha hänen sielulleen.
--Kuoli kai onnellisena Floridassa Daytona Beachin bungalow-huvilassaan verannan kiikkuun 81-vuotiaana vuonna 1982,jolloin täällä Saudissa kuningas Khalid kuoli,kruununprinssi Fahadin istuuduttua valtaistuimelle.
--Khalid tykkäsi enemmän erämaassa beduiinien haukanmetsästyksestä kuin Riyadhin palatissa istumisesta
--Lääkäri ol todennut isän kuolinsyyksi lämpöhalvauksen ja kuivumisen tämän nukahdettua puutarhakeinuun helteessä.
--Siihen kuivui pitkä elämäntyö Fordilla ja Checkerillä,kahden täysin vastakkaisen automerkin palveluksessa.
--Äiti oli saanut bungalowin talliin surulahjaksi ja isän palveluksesta Checkeriltä käytetyn vihreän ja keltaisen Checker-taksin  punaisen 1962-mallisen Ford Galaxie-avoauton seuraksi.

1959 Checker Model A-9 art



--En päässyt täältä Cable & Wirelessin Taifin voimalinjaprojektista edes irti isän
 hautajaisiin,saudisponsorin liikutellessa hitaasti sandaalejaan exit-re-entryviisumin saannissa.
--Kevin oli mennyt Belfastista Floridaan ja kertonut isän näyttäneen erämaassa kuivuneelta harhailijalta valkoisen arkun lasikannen alta.
--Se oli isälle sellainen tavallinen lumimuuttolinnun kuolema!
--Pohjoisvaltioista Floridaan muuttaneita eläkeläisiähän kutsutaan nimellä Snowbirds... 


John Fox Junior seisoi yhä vielä jäykkänä ikkunan ääressä vaaleansininen paita napitettuna kurkusta ja sinipunaraitainen kravatti tiukassa solmussa autotrailerin kääntyessä kadulta oikealle Riyadhin Airport Roadille.Autojen ALCO-tarrat lepattivat puoli-irtonaisena etuovissa.

Oma  Dodge Magnun XE keittämässä
Riadin Bathalla by Juhart



Konttorirakennuksen edessä kulkukissat hyppivät mustien roskasäkkien päällä repimässä tassukynsillään reikiä lounaan toivossa,kun yhtäkkiä kuin salamaniskusta katosivat näkyvistä.
John näki laihan hiekanvärisen ja kapisen kulkukoiran hyppäävän jätesäkkikasan päälle.
Hän oli luullut,että kaikki Riyadhin kulkukoirat oltiin jo tapettu askaripoliisien toimesta vuonna 1981,koska yölläliikkujia olivat joutunut nälkäisten koiralaumojen raatelemiksi.
Koiraa islaminuskoiset myös pitävät likaisena eläimenä.
--Ei...se ei ollut kulkukoira,vaan erämaakettu,joita olin nähnyt kerran Tunisiassa erään voimalaprojektin kulmilla.
Erämaakettu repi rauhallisena keskipäivärukousten hiljentämällä kadulla jätesäkeistä suuhunsa toimiston pakistanipoikien heittämiä Chicken Tikka-luita ja lammaskhebsaleivän paloja,mistä valui valkoista hummuskastiketta mustille jätesäkeille.
Pian kettu hävisi keskipäivän häikäisevään kirkkauteen,mitä oli jo tummentamassa pohjoisesta saapuva hiekkamyrsky. 
--Ketunleipää!
John Fox Jr. huudahti.
--Hapantahan tuo hummus on ketunpojalle..
Hän lisäsi pistäessään pöydältä nahkalompakkoaan vasikannahkasalkkuunsa.
John varmuudeksi avasi lompakon varmistaakseen uuden American Expressin luottokortin olevan  tallessa.
Hänen suupielissä nyki pieni hymynpoikanen,koska tuntia aiemmin hän oli tallettanut Airport Roadin Al Bank Al Fransi Al Saudin tililleen 50.000 dollaria,kansalliskaartin Jeddan projektin progressimaksun voitot urakan dollarikurssin flaktuaatiosta.
Huomenna rahat olisivat Bahamasaarilla omalla tilillä.
--Kosto on makeaa,vaikka jäi  pienehkö hapan maku suomalaisista suuhun...


Liitokettu
Juhart 2002



tiistai 30. lokakuuta 2012

Baha...tulva.Filippiiniläiskirjeet

Taifuuni Manilan lahdella
Juhart 2001

Tämän kirjoituksen olin väsännyt kaksi vuotta ennen Yolanda-taifuunia..eli v.2012


Baha...tulva
-------------------------------
"Start spreading the news
I'm leaving today
I want to be part of it
New York, New York..."

Frank Sinatra and Lisa Minelli
Tulva kotipaikkani Mervillen kakkosportilla

Viimeiset uutiset Yhdysvaltojen itärannikon Sandy-myrskyn aiheuttamista tulvista,New Yorkin Manhattanin saaren "uppoamisesta" ja aiemmista Pohjanmaan vedenpaisumuksista Suomessa saivat pappilan Jussin muistelemaan Filippiinien ja etenkin Manilan tulvia.
Tulvat ja taifuunithan ovat filippiinoille melkein jokakuukautisia vieraita,joskin harvemmin tervetulleita. Tulva tagalogiksi on "baha" ja taifuuni "bagio".
Saarten suurinta epäjumalaa palvotaan nimellä "bahala",mikä istuu lujasti kiinni saarelaisten kielenkannoissa sanonnassa "Bahala ka" eli englanniksi "It's up to You".Suomeksi tulkattuna se merkitsee sitä,että kaikki on kiinni sinusta eikä asialle,kuten luonnonvoimille voida tehdä mitään muuta kuin kärsiä,kunnes kaikki on lopulta ohi.
Filippiinien saaret ovat kahden meren,Kiinan meren ja Tyynenmeren puristuksessa aina olleet alttiita taifuuneille,joita Luoja on armeliasuudessaan antanut muutamia satoja vuodessa.
Saarillahan on vain kaksi vuodenaikaa..kuiva ja märkä kausi!
Siellä rukoillaan syvässä katolisessa uskossa pitkän ja kuivan kauden aikana sadetta riisivainioille ja kun lopulta sadekausi eli se märkä kausi iskee,niin vettä tulee taivaalta ja mereltä enemmän kuin ollaan pyydetty. Kuivana kautena taas aurinko porottaa nahkoja sekä maankuorta zenitissä aivan liiankin kanssa.
Lisäksi Islas Pilipinas eli Filippiinien saaret saavat joka vuoden aikana muutamia maanjäristyksiä sekä tulivuorten purkauksia.
Manhattan Sandy-myrskyn perästä 29-10-12.
Newyorkilaiset ovat näyttäneet filippiinojen lailla erikoista itsepäisyyttä tulvavaroituksien suhteen pysymällä kotona.
Filippiinot taas tekevät näin pelossaan estääkseen varasjengien viemästä perään jätetyt omaisuudet.Saarilla lähimmäisenrakkaus on niin suurta,että jopa auto-onnettomuuksissa asvaltilla maanneelta loukkaantuneelta viedään ranneroleksit ja taskulompakot.
Tilaisuus tekee uskovaisesta varkaankin,joka anastuksiensa kanssa paetessaan onnettomuuspaikalta tekee ristinmerkin korttelikirkon ohittaessaan.

Tulville ja taifuuneille Filippiinien metereologinen laitos ristii paikallisia,yleensä naisten nimiä.Miehet hyvin harvoin pääsevät taifuunilistoille,koska jostain tietämättömästä syystä se oikea katolisten Dios antaa armossaan luvatulle kansalleen luonnonmullistukset heikomman sukupuolen nimipäiväkutsuilla.
Filippiinien turismiministeriö kai tästä syystä on antanut mainoskampanjalleen slogaanin "Fun in the Philippines".

Jokaista taifuunia televisouutisankkurit Noli de Castro ja Korina Sanchez ABS-CBN-iltauutisissa kutsuvat suurimmaksi luonnonmullistukseksi kuin koskaan on nähty,filmiryhmän seistessä nelivetolähetysauton katolla selostamassa jonkun Manilan uponneen avenidan keskellä,slummiasukkaiden pelastaessa pahvitaloistaan vähäisiä omaisuuksiaan kainaloihin asti yltävässä likavedessä. Kärsimysnäytelmästä huolimatta  jokaiseen uutisvälähdykseen mahtuu uutisankkurin selän taakse joukko shortsihousuisia ja Rugby-kontaktiliimaa nuuskivia katulapsia ja uteliaita Nike-baseball-lakkisia beerhousevatsoja poseeramaan leveässä puolihampaattomassa hymyssä kameralle.


Calesarattaat tulvassa
Juhart 2001
Taifuunivaroituksista huolimatta saarilla kuolee satoja ihmisiä vuodessa.
Kalastajat seilaavat pyynnille maininkeja uhaten kokemaan verkkojaan päiväansioiden menetyksen pelossa ja kymmenpäisien perheidensä elättämiseksi...eivätkä koskaan palaa takaisin kuin valtameren heittäminä elottomina ruumiina rannalle. Luvattomasti Manilaan maalta muuttaneet sadat tuhannet "suurkaupungin kullankaivajat" parkuvat esteroiden ja kanaalien rantapenkoille menettämiään slummihökkeleitään taifuunin pyörteisiin.
Myrskyn laannuttua nämä jälleenrakentavat majansa samoille paikoille rakennusjäänteistä viranomaisten puuttumatta asiaan.
Aiemmin näitä kutsuttiin squattereiksi,tasavallan päättäjien keksittyä tälle "pesemättömälle kansalle" eli "The Great Unwashed" henkistä lisävammaa aiheuttamattoman uuden pehmosanan "The Settlers" eli "Uudisasukkat".

Toisaalta taifuunit eivät yksistään aiheuta tulvia,kärsimystä,itkua ja hammastenkiristystä.
Osasyynä ovat ne "uudisasukkaat" itse,jotka tulvia pahentaekseen ovat heittäneet talousjätteensä katuojiin,esteroihin,kanaaleihin ja jokiin..eli kaikkiin vesiväyliin. Jätteet,koirien ja muiden kotieläinten jopa hukkuneiden ihmisten ruumit nostavat vedenpintoja metritolkulla lisäämään tulvatuhoja.
Metro Manilan hyväntekeväisyysjärjestöt kuuluisien filmitaivaan tähtien johdolla (imagopromootiossa) näyttävät esimerkkiä kansalle,miten kanaaleja siivotaan verkkokauhoilla paskasta ja muovijätteistä. Kukaan ei informoi taikka kurita kansaa sakoilla roskien heittämisestä,koska poliisit mieluummiin ottavat voitelurahaa ja kaupunkien pormestarit kampanjoissaan vain itseänsä pönkittäen pystyttävät jonkin siivouskampanjan tontille suuren kyltin "Sponsored,funded and initiated by HH (His Honor) Mayor Lim etc..." eli "Hänen Arvokkuutensa pormestari Limin sponsoroima,rahoittama ja hänen aloitteestaan.. jne"

Metro Manilan luvaton ja luvallinen uudisasutus pohjautuu paikallishallintojen ja poliisivoimien   lahjontaan eli suojelurahoitukseen. Jopa Meralcon ,Metro Manila Electric Companyn linjamiehet rahaa vasten liittävät sähköt slummitaloihin ns. "Jumper cableillä",jolloin läheisten maksavien asuinalueiden taloudet maksavat viulut ns. sähköhävikissä.
Samoin vesijohdot ja kaapelikanavat tulevat asennetuiksi,jopa salaa taikka maksua vastaan asentajien taskuihin. 
Iltaisiin hökkelikylien lasittomista ikkunoista välkkyvät suurten tauluteeveiden kuvaruudut.
Köyhyyskin on suhteellista.


Manolito
Juhart 2012 
Muistan hyvin erään taifuunin 2000-luvun alkupuolelta ja jonka varoituskaala oli jotain kolmen asteen luokkaa eli sellaista keskiluokan puhuria.
Molave Park Subdivision-asuinalueemme sijaitsi onneksi korkeammalla kuin Mervillen pääasuinalue,joka käsitti puolisenkymmentä muuta ala-asuinaluetta.
Aamukuudelta katsoin makuuhuoneen ikkunasta ulos Molave Avenuelle,mikä oli kaatuneiden palmujen peitossa.Talomme teeveeantenni roikkui kaapelin varassa ulkoseinällä vaimon Fhely-siskon yrittäessä saada uutisia vanhasta Sonyteeveen lumipyrykuvasta.
Yöllä oli satanut kaatamalla,taifuunin yrittäessä puhaltaa talon peltikattoa irti.
Monen asuintalon peltikatot olivat puhurissa kääntyneet räystäistä ylös kiinalaisen temppelin "pirunestokouruiksi".
Ruosteisia aaltopeltejä makasi kadun toisella puolella sijaitsevan koripallokentän betonilaatalla kaatuneiden palmunrunkojen seassa.
Sähköt Meralco oli jo ennalta katkaissut ennen taifuunin tuloa ja olin hikoillut koko yön tuulettimen puutteesta itseni väsymykseen asti yrittäessäni viilentää itseäni "pamaipailla",sellaisella palmukuidusta tehdyllä huiskulla valveilla ollessani.Torkahdellessani oma tuuletukseni samalla katkesi,herätessäni jälleen silmäkuopat täynnä suolaista hikivettä.
Geraldine-vaimoni nukkui tyynesti vieressäni ilman hikikarpaloakaan.
Filippiinot ovat geeneissään saaneet hikoilemattoman nahan ja vaimonikin vasta oikeassa yli 40 asteen helteessä saa pieniä hikipisaroita ylähuuleensa. Filippiinoilla oli hikoilusta ihan oma sananaprtensakin.."Born Bawis..Died Bawis",joka kertoo ironisesti heidän elämänsyklistään.."Syntynyt hikisenä..kuollut hikisenä"
Minä itse todella hikoiltuani saan kaulaan,selkään ja käsivarsiin oikeita punaisia ja kutisevia hikinäppylöitä,joita kutsutaan nimellä "Prickly Heat".Ainoana lääkkeenä siihen on Johnsonin Baby Powder ja puuteroituani itseni näytin  ihka-aidolta kalkkilaivan kapteenilta.
Aamuviideltä olin herännyt tuulettimen pyörintään ja keittiön jääkaapin kompressorin murinaan yön hiljaisuudesta,mistä kuului vain taifuunin lievenevä suhina ja peltikaton kolina sekä gekkojen käkätys sisäkatossa.
 Meralcon saatua sähköt päälle,vaikka katujen varsilla sähköyhtiön linjamiehet autonosturien nokkahäkeissä yrittivät vielä liittää linjoja ja korjata öljyjäähdytteisiä tolppamuuntajia, Metro Manilan  tuhannet sähkötolpat räjähtänein öljymuuntajin tukkivat vielä katuja ja pikateitä.
Taifunien uhreiksi vielä pyörremyrskyn poistuttua Kiinanmerelle joutui slummien lapsia,jotka leikkivät "bahassa" eli tulvassa,saadessaan vedenalaisten ,käärmemäisten ja katkenneiden sähköjohtojen sihinässä äkillisen teloituksen.

Vaimoni herättyään pyysi minua ostamaan läheisestä leipomosta pandesaleja eli filippiinojen omia pieniä suolakahvipullia,jolloin lähdin tennareissa ja dongarishortseissa puikkelehtimaan kadulle puunrunkojen välistä pullakauppaan. 
Maisema näytti sotatantereelta kaatunein puin,katottomin taloin ja tulvaveden mukana tuomin jätekasoin.Sotanäyttämöltä puuttui vain ruudinkatku- ja savu sekä kiinanpommien hajanaiset paukkeet filippiiniläisen uudenvuoden päivän aamuna,jolloin Molave muistutti savun peittämää Beirutia pommituksen jälkeen.Verisiä ja sormettomia ihmisiä silloin sanitäärit sirra-autoilla veivät ensiapuklinikoille kuin taisteluiden jälkeen.
Näin tapahtuu joka vuosi kenenkään oppimatta edellisistä uudenvuoden juhlista.
Jussin tallissa kyllä seisoi muistona vanhoilta hyviltä ajoilta se luunkeltainen Beirutin taksi---Mercedes 200.
1990-91 Saddamin Scud-lavettiauto

1991 Scud-tuhoa Riyadhissa
Silloin v.1991,kun palasimme takaisin Riyadhiin vaimon kanssa Manilasta Irakin sodan jälkinäyttämölle,minun pari kuukautta sitten maalauttamani valkoinen pappa-Volvoni seisoi mustan noen peittämänä talomme edessä. Kuvaitin pommitetut ja palavat öljylähteet olivat tuoneet kuonapilvet Riyadhiin asti hiekkamyrskyn perässä. Saudit vain pääliinojaan olalle heitellen sanoivat luonnon ja ihmisen tuhoista "Allah karim"Allah antaa...
Saddamin scudejakin oli tippunut Riyadhiin,vaikkakin epätarkkoina kaupungin ulkopuolelle Mekan kehätien varteen..
Olimme lähteneet puoli vuotta aiemmin Manilaan ensimmäisten scudien tiputtua,emmekä voineet kerskua muiden filippiinojen kanssa,että tulipa se sotakin nähtyä..pelkurit.
Meillä oli ollut vaimon kanssa silloin vuosiloma piikissä ja paluumme Riyadhiin leijui ilmassa vasta sotatoimien loputtua.
Taifuuni Manilan lahdella.Juhart 2004
Pettymyksekseni leipomo oli kiinni,koska sähköt olivat pantu poikki edellisyönä.
Leipuri istui puupenkillä kroppa ja essu märkänä yritettyään vetää Honda-generaattoria käyntiin ilman polttoainetta.Leipomosta oli sähköt poikki Meralcon tolpan maatessa peltikatolla,joka oli romahtanut vesipuhvelin notkoseläksi. Hän ei voinut ajaa "Box Type Mitsubishi Lancerillaan" alas Caltexin asemalle ostamaan bensaa,koska puunrungot tukkivat menotien.
Päätin jatkaa urheasti alas Mervillen sisääntulotielle,missä toinen leipomo oletettavasti olisi auki,koska se sijaitsi Pasayn kaupungin puolella,missä Meralcon linjamiehet olivat nopeampia korjauksissa kuin Paranaquessa meidän puolella.
Merville Main Gate.Juhart 1995
Puunrunkoja kiertämällä ja sivukatuja käyttämällä pääsin alas pääportille,minkä edustalla sijaitseva silta laaksossa oli veden alla. Kuranvärinen kanaalivesi,mikä oli täysin muoviroskalauttojen peittämänä,virtasi alas monivärisenä muovimattona,muutaman hukkuneen koiran pullottavan mahan paistaessa sinisenä roinan seasta.
Ajattelin kahdesti kannattiko yrittää sillan ylitystä. Kahvihampaan kolotuksesta ja pullanmaun lisätessä sylkeä suuhun leipomosta tuoksahtavan tuoreen leivän hajun kiihoittamana astelin alas oletetulle sillalle,missä paskavesi ulottui kainaloihin asti.
En pelännyt mitään,koska olin jopa kerran pudonnut v.1954 pikkupoikana puuseen emännänreiästä paskamakkiin ja luonut urakalla sianpaskaa kuuppakärryyn Örsundsbron Anderssonin isännän sikalassa v.1965 kesällä.Kesämökin ulkohuussin paskamakinkin tyhjennys aina annettiin sisarusparvessa minulle.
Äitikappalaiskakin oli kehunut,että hajussa kasvaa,kuin vain saa oltua...

Sillan ylitys meni yllätyksittä valkoisen teepaidan muututtua kainaloiden alta kahvinruskeaksi tai oikestaan paskanruskeaksi. Olin kyllä muutaman kerran pudota tulvaveden syömiin sillan kannen betonikoloihin.
Leipomon tiskillä haisin ihmisjätteelle,kotirouvien nirpistellessä nokkiaan likaisesta "putista" eli valkonaamasta ja pääsin paluukahlaukseen pandesal-muovipussia kädessä roikottamalla Mervillen portille,missä sinipukuinen ja muovisadetakkinen turvamies roikotti torkuksissaan haukotellen Baby Armaliten piippua kuravedessä.
Tämä heilautti hanskakättään minulle tervehdykseksi toivottamalla...Good morning..Söööör!!
Kotiin päästyäni vaimo ihmetteli viipymistäni,mutta nähdessään likaisen,märän ja peräpäälle haisevan miehensä tämä kysäisi,etten kai kastanut pandesaleja Mervillen kanaalin paskavedessä. Kerroin kuvauksellisesti,miten kahlasin "creekissä" pitämällä leipäpussia kaksin käsin pääni päällä kuin Silvester Stallonen Rambo Armalitea Vietnamin puroja ylittäessään.
Vaimo tapansa mukaan haisteli pullia ennen syömistä sanoi,että leivät tällä kertaa ovat tuoreita leipurin pantua lisäbromiinia jauhoihin taikinan nopeaksi nousemiseksi.
--Painu nopeasti suihkuun,koska kanaalivedestä voit saa tappavia kolibakteereja ja muita basilleja!
Hoiturivaimoni oli lopuksi huudahtanut nokkaansa kipristäen.
Vastasin:
--Paskavesi ei kyllä koskaan ole antanut nahalleni kuin pientä ripuli-ihottumaa peräaukon kumiselle ryppylangalle..
Shut up and scram!
Vaimo huusi äkäisnä perääni.
--You you always talk too much!
Hänen Fhely-siskonsa pöydän päässä voidellessaan Flora-margariinia  mikrossa lämmitetylle pandesalille ja toisella silmäänsä säätiedoitusta katsellessaan vanhasta Sonysta huudahti:
--Catanduanesin saaren yli Bicoliin on saapumassa Tyyneltä mereltä uusi taifuuni Auring.....ja keskipäivällä se saapuu Manilaan!
Ennen taifuunia
Juhart 2000




sunnuntai 28. lokakuuta 2012

AA,BB,ET,V ja D.Aakkosia John Henryn kuva-aapisesta.

Henry Ford,alkuperäinen maalaispoika
Juhart 2002
1933 Fordson BBE
AA,BB,ET,TT, V ja D. Aakkosia Henryn aapisesta
------------------------------------------------------------------------------------
Otsikon kirjainyhdistelmistä monelle putkahtaa mieleen ensiksi ranskalainen filmijumalatar Brigitte Bardot,TT-moottoripyöräajot,Winston Churchillin "Voitonmerkki" sekä ET-filmi ("ET phone home...").
Kirjoituksessani brigittemäinen pinuppityttö voisi kyllä hyvinkin keimailla Castrolmerkissä Ford Traderin "lättänokkamaskissa".Trader sattui myös olemaan Fordin ensimmäinen ei-aakkoksellinen tylppänokkamalli.
1918 Ford Model TT Baker's Van
H.W.Smith
Ensimmäisen kuorma-autobongaukseni tein 50-luvun alussa pappilan pihan viemärityömaalla brittifordeista,kun portista sisään ajoi ruma vanerikoppinen bulldogkuormuri,minkä rattikin oli väärällä puolella.Lyttyturpaisen kuormurin syylärimaskia koristi soikea Fordson-merkki.
Siihen aikaan korttelin pojat kutsuivat kauppalan autoja lähinnä eläin-ja ihmismaaailmasta sekä maalta lainatuilla nimillä, kuten Vanajan roikkonokka,Fargon,Dodgen ja Desoton lehmänselkä,Skodan ja Mossen piikkinokka,Fordsonin lättänokka,Mossen konttiselkäfarmari ja monen muun merkin lankkukylkifarmarit.
Pappilan viemärityömaan muut kuorma-autot olivat autoilija Y.Kankon 1947-50-mallinen sammaleenvihreä Chevrolet Loadmaster ja toisen autoilijan,jonka nimen ajan pyyhekumi on poistanut memorybankistani,kuranharmaa 1948-mallinen Bedford M eli Petteri.
Kankolla oli vielä toinenkin Letukka,1946-mallinen tummanvihreä krominokka ,missä oli sellainen veivill' toimiva rappukippi,kun taas sillä rumalla Fordson Thamesin lättänokalla oli jo moottorikäyttöinen kippi,joka ravisteli noustessan ja tipahteli muutaman kymmenen senttiä alas ulosoton kuluneissa hampaissa.
Pappilan Jussi eli minä ajoin suu mutrulla hiekkalaatikossa punaista ja puista joululahjaksi saamaani vanerikuorma-autoa.Oli minulla puuhevonenkin tallissa pappilan vaatekomerossa,millä poljin ravia keskihormisen huoneiston korkkimatoilla.
Humman nimi oli Kopperi.


Y.Kankon krominokkaletukka ja Jussi
 puuautoineen santalaatikossa v.1951 


Petteri (Bedford) ja Pirkko kipit pystyssä
 kanttorilan portailla
Juhart 2003



Y.Kankon Letukka SSO:n purkutyömaalla 1956
Juhart 2010
Siitä huolimatta,että Fordson oli silloin kauppalan rumin monttuauto,kuormuri kiinnosti minua sotaaedeltävänä mallina.Sitä valmistettiin samanlaisena,vaikkakin erilaisin maskein jo vuodesta 1935 ja vimeinen malli tuli uunista ulos vuonna 1949. Suomeen niitä alettiin saamaan jo vuoden 1946 jälkeen suureen kuorma-autopulaan,missä sodasta selvinneet  Fordin amerikkalaiset"Hävittäjä-Fordit",Oldsmobilet,Chevroletit ja Studebakerit ja ranskalaiset Citroenin "Melunat" yskivät puukaasukeuhkoistaan viimeisiä tervapisaroita pihalle.
Muita silloisia kauppalan rumia autoja minulle olivat 50-luvun alun torinvarressa seisova mustanpuhuva Panhardin Dyna sekä Helanderin sysimusta Vauxhall Velox Turuntien Teboilin pihalla.Siitä kai minulle oli jäänyt kiinnostus kaikkiin orpomerkkeihin sekä muihin automaailman rumuluksiin.


Turuntien Teboil ja Helanderin Vauxhall Velox.
Juhart 2010
Lättänokan synty eli 7V tarina
---------------------------------------------------


1947 Ford 7V-lättänokka Salon torin linja-autoasemalla v.1951
Juhart 2010
Brittein saarilla v.1931 Fordin Manchesterin tuotannon muutettua Lontoon kyljessä sijaitsevaan Thames-joen varrella sijaitsevalle Dagenhamin tehtaalle Essexissä.syntyi myös kuorma-autolinjalta uusi COE-malli (Cab over Engine) BBE,minkä E-suffiksi viittasi Englantiin.Fordin Dearbornin Rouge-tehtaallahan valmistettiin jo omaa BB-mallia,mikä oli saanut vuonna 1932 esitellyn 60- ja 80-hevosvoimaisen sivuventtiili -V8-moottorin kuononsa alle. BBE-mallia valmistettiin myös Fordin Irlannin Corkin tehtaalla,mistä oletettavasti myös Fordsonin N-mallin traktoreita tuotiin Suomeenkin.Ensimmäisisten N-mallin Fordson-traktorien peltisiin ja mittarittomiin mittaritauluihin oltiin stanssattu Made in Free State of Ireland poliittisena ilmaisuna Irlannin eroamisesta brittivallan alta.
Fordsonin BBE-kuorma-automallista taas tuli äiti vuonna 1935 esitellylle 7V-kuorma-automallille,joka sai kuonolleen saman vuoden Fordin maskin. 30-ja 40-luvuilla brittiläisen Fordin kuorma-autotuotannossa oli vain COE-malleja County Commercial Cars Ltd-autotehtaan tehdessä lisenssillä vuodesta 1935 amerikkalaisen Fordin Model 51 nokallisia ja kaksitelisiä Surrey-ja Sussex-malleja, joista "sussekseja" saapui sodan jalkoihin Suomeenkin.


1936 Fordson- esittely Salon Automyynnin
 edessä eli nykyisessä Koskisen kulmassa
Juhart 2005

1937 Ford Model 51
 kuormuri,
Jussi ja puuauto
Juhart 2001
Ennen vuotta 1939 7V-lättänokat olivat varustettu isoimmilla lyhdyillä ja vasta sodan jälkeen ilmeisesti materiaalisäästöissä ne saivat kuonoilleen pienemmät ajovalot.Hytit olivat myös varustettuina sivulle liukuvilla kattoluukuilla moottorin sijaitessa jalkojen juuressa kuumentamassa kajuuttoja. Osa Suomeen tuoduista malleista oli peltihyttisiä ,mutta osaan valmistettiin vanerihytit suomalaisin kirvesmiestaidoin ja pegamoidikatoin. Hytittömiä malleja yleensä  Englannissa toimitettiin koritehtaille kaappiautojen valmistukseen ja vientiin verollisesti halvempina.Sota-aikana Englannissa mm. Fordson 7V-malleja koritettiin armeijan kanttiiniautoiksi.




1937 Fordson 7V-kaappiauto
Suomalainen Oy Ford Ab:n autokoriteollisuus oli aiemminkin valmistanut vanerista materiaalipulan takia v.1940-mallisiin Amerikan hävittäjiin vanerilokasuojia. Hävittäjäsanaa ollaan tulkattu mm. sillä,että ne vaneriset ja kantilliset a la Molotov AA- likasiivet muistuttivat Iljushinien siipiä.Toisen vertauksena pidettiin sitä,että hävittäjien perät ulisivat kuin iivanan punatähtiset hävittäjät.Näin muuten kaikkien muidenkin Amerikan kuorma-autojen perät tekivät.
Ford-kuorma-autot olivat saapuneet ilma kurasuojia ja toisen rahtilaivan,missä kurasiivet olivat matkalla Suomeen,saksalaiset sukellusveneet upottivat Itämerellä.
Kaksi Citroen Meluna-bussia

Osa hävittäjistä oltiin takavarikoitu saksalaisvoimin Hitlerin käskystä Norjaan,jolloin III valtakunnan kansleri hyväntahtoisuudessaan oli tilalle tarjonnut toimittaa toisesta valloitetusta maasta Ranskasta niitä kuuluisia ja myöhemmin sitkeiksi todettuja Citroenin Meluna-kuorma-autoja.


1939 Salon Automyynti Oy
Salon kauppalan Fordin edustus sijaitsi 30-luvulla ns.Koskisen kulmassa Perttelin tullin risteyksessä,mitä vastapäätä palveli melkein suorakaidekolmion mallinen Nobel Standardin huoltoasema,myöhemmin Gulf. Myöhemmin Koskenniemen Salon Automyynti Oy muutti keskustaan Turuntielle SSO:n liiketaloa vastapäätä.Korjaamohallit sijaitsivat Hämeentien varressa,missä ilmeisesti valmistettiin hävittäjiin ja lättänokkiin lavatkin.
Itse löysin kerran pappilan kellarista partiolaisten lehdenkeruuvarastosta 60-luvun alussa Salon Automyynti OY:n vuosihistoriakirjasenkin,mikä jossain muutossa valitettavasti hävisi. Sota-aikana hävittäjiin asennettiin muistaakseni Salo-puukasuttimiakin.


1952 Perttelin tullin Gulf
Juhart 2011
1937 Pekka Laineen Ford Model 31-
onnikka
 Salon Automyynnin korjaamon
edessä
Juhart 2009
V.1939 Fordson 7V sai  lisänimen Thames Dagenhamin tehtaan sijainnista,jona sitä yleensä kutsuttin Britanniassa ja Temssinä Suomessa. Sota-aikana  Britannian armeijalle Thamesia valmistettiin bensiini-V8-moottorisina sekä perä- että nelivetoisina 1.5-3 tonnin kantoluokassa ja v.1945 siviilituotannon alettua 2-5 -tonnisina.Automalli oli jo melkein 8 vuotta vanha,jota sai  kymmenellä eri vaihtoehdolla,jopa rekkanuppiveturina,joka pohjautui lyhytakselisen kippikuorma-auton alustalle.
Bedford kilpailijana tarjosi nokkamalleja,jolloin Fordson esitteli v.1949 ensimmäisen nokallisen Thames ET6:den,jonka hytti oli Briggs Motor Bodies- koritehtaan valmistama. Myöhemmin Ford osti koko Briggsin hyttitehtaan,jonka kajuutoita näkyi myös Dodge-Desoto-ja Fargo-kuormureissa sekä Leyland Comet-malleissa.


Eläkeläismaitoautot
DAF,Thames ja Austin
Juhart 2004
Gemssu- ja Leyland Comet-tukkiautot
Juhart 2006
Dodget yleensä myytiin kotimaahan ja Desoto-Fargo-malleja imperiumin alusmaihin sekä pieneen Suomeenkin asti. Sitä Fargon lehmäselkämallia britit kutsuivat Dodgessa "Parrot Noseksi" eli papukaijan nokaksi.

Turkissakin valmistettiin Fargoja ja Desotoja ja monasti tapasin Saudi Arabiassa Punaisen Meren rannalla autoromujen reunustamalla Yanbu-Jeddah-"kalmistotiellä" (Cemetery Road) punaisia sekä kulmikkaita turkkilaisrekisterisiä Desotoja ajamassa rahtia alas Jeddaan 1980-luvulla.
Turkkilainen Fargo-Desoto 80-luvulta

Päinvastoin kuten Fordilla lisättiin neniä,niin Bedford tarjosi ensimmäisen nokattoman COE-mallinsa v.1953 S-sarjana. Bedfordin kuuluisa 6-sylinterinen bensiinikone oli britti-GM:n kopio Chevroletin stove-bolt sixistä,mikä löytyi jo sotaaedeltävistä Opel Blitz-kuorma-autoista,joita tuotiin jopa Iso Britanniaankin.


1948 Austin K2,Fargo lehmänselkä ja Austin
 A35 Salon Keskuksen edessä  v.1956
uuden Turuntien asvaltoinnin aikana
Juhart 2009
Fordson 7V maalaus

Maatuva 1947 Fordson 7V.
Takana Fordson ET6
Salon kauppalassa liikennöi muutama Fordson Thames-lättänokka,kuten Ahon omistamalla Salon Sementtituotteen kaivonrengaskuljetuksessa. Salon Sementtivalimolla taas oli uusi 1950-mallinen amerikkalainen F1-kuorma-auto samanlaisessa ajossa.








Nokka-Temssi eli ET6 ja ET 7
---------------------------------------------------------
Lisää kuvatekstiFordson Thames ET6
 Turun Panimon edessä
Juhart 2012
Vuonna 1949 ensiesitellyt nokalliset Thames ET6-ja ET7-mallit (ET--English truck) korvasivat ahdaskajuuttaisen 7V-malliston.Kuorma-autoja myytiin vanhalla tutulla V8-moottoreilla ET6-sarjassa ja Perkinsin 3.6-litraisella dieselillä (1954 ET7) sekä nelisylinterisellä 3.6-litraisella  Costcutter-kansiventtiilinelosella (ET6).
Valmistus päättyi v.1957 uuden puoli-COE-Ford Traderin ensiesittelyyn. Fordson samoin oli muuttunut pelkäksi Fordiksi.
Fordsonin V8-moottoriset ET-mallit olivat suosittuja monttu- ja tukkiajoissa,dieselit ja neloset jakeluajossa.
1952 Fordson ET6 V8
Valtion Rautateidenkin jakeluautoina käytettiin mustia Kosan-kaasulla käyviä Temssejä.
Suomen armeijallakin sattui olemaan niitä Thamesin bensanelosia Vanaja-kuormureissaan,jotka eivät Jussin kokemuksen pohjalta saaneet edes 45 mm Molotov-piiskatykkiä peräkoukussaan pois yhden mummonmökin nurmelta  Kemiön Västlaxissa Hangon Rannikkopatteriston loppusodassa vuoden 1968 kesäkuussa.
Näin muuten kävi armeijan sille Vanajalle,missä oli Traderin bensiinikone,se ET6:lta perimä kansiventtiilinelonen.
Jussi päätti armeijansa heinäkuussa 1968 pääsemällä kyytiin res.alikersantti Wessmanin ranskalaiseen TJ-autoon (Tänne jäätte) ,ranskalaiseen Simca Beaulieuhin,missä kurnutti konepeiton alla pieni 60-hevosvoimainen sivuventtiili-V8, keksitty jo v.1932 Fordin BB-malleihin.
Trader olikin suosittu kuorma-auto Suomessa ja eli vuoteen 1965 saakka uuden D-sarjan esittelyyn saakka,jolloin Dagenhamin Ford päätyi taas aakkosiin .
1960 Simca Beaulieu..BB:n lempiauto

Pätkä-Kustaan Traderin kaste
 v.1959 syksyllä
Juhart 2002



Palo pappilassa
Juhart 2009
Vasemmalla ET6 ,keskellä Salon VPK:n 7V:n rungolle tehty paloauto
ja oikealla Ford Thames-pakettiauto