 |
1934 Kalle Kauppinen
Viipurissa
T-Fordillaan
by Juhart |
 |
1936 Kalle Kauppinen ja
Ople Olympia Kadett
By Juhart Photocollage |
Meille pappilaan ei koskaan ostettu Opelia.
Ajava rovasti suosi vain toista saksalaista merkkiä..sitä kansanautoa maanpäällisen taivastiellä ohjustamisensa päätökseen saakka.
Silti Iisalmessa.hänen kotikaupunkinsa Sandelsinkadun naapurissa tulevan papinrouvan isän Kalle Kauppisen kaupparakennuksen pihaan tuli yhtenä päivänä v. 1936 upouusi olympialogoinen Opel Olympia Kadett.
Kauppaan taisi kuulua Kallen oma ravurikin,josta Kaisa-tytär..tuleva papinrouva oli isälleen erittäin vihoissaan.
Kalle-isä oli ennen autokauppaa luvannutkin parantaa tapojansa lopettamalla akvaviitin juomisensa,kortinpeluunsa sekä raviveikkaukset...mutta autoilu pysyisi hänen veressään.kuten Kaisa-tyttärelläkin,joka sattui olemaan Iisalmen ensimmäisiä naispuolisia ajokortin omistajia.
 |
| Kauppisten karvaooppeli eli ravuri.. |
Muistokirjoituksessa äidilleni.Iisalmen parhaalle autonaiselle olen kirjoittanut Opelin taloon tulemisesta näin:
Kihlattuaan teologian ylioppilaan Antti Lukkarisen viiksifoordi meni Kalle-isän käyttöön peltoajoihin ja nurkkabiiliksi..
Talon uusi maruuninpunainen Opel Olympia Kadett saapui tilan pihaan ykkösautoksi
Kadetti kävi sodan,mutta sen sodanjälkeisistä eläkevuosista ja pappilan Jussin syntymän välisestä ajasta Sanna-äiti ei ole jälkipolville kertonut.
Vuodet 1945-47 ovat kadonneet täysin äidin ajopäiväkirjasta eli hevosmiehen kalenterista.johon hän oli kirjannut sota-aikaisia muistiinpanojaan. Heillähän Iisalmen maalaiskunnan Mulanniemessä pidettiin ravureita tallissa..
Auto ja autoilu katosivat Sannan puheista,pappilan pesueen kasvaessa kahden vuoden välein viisipäiseksi katraaksi.
Yksi syy voi olla,että Kadetti tuhoutui sodassa tai se oltiin evakuoitu Viipurin valloituksessa Leningradin autokomppanialle opetusautoksi.
Wehrmachtin jättämiä piikkinokkakadetteja loyti Venäjännmaalta satoja Vironniemeltä alas Kaliningradiin ja ihan Sotsiin asti Mustalle Merelle.
 |
Sanna pumppuhuoneen timpurina
30-luvulla
Juhart 2K10 |
1950-luvulla Sanna-pastorska olikin Salo-Uskela-seurakunnan pappilan ainoa naispuolinen remonttimies ja pihan poikien mielestä korttelin paras puunainen.
Han veisti pojille komeat Sherwoodin metsän veijareitten puumiekatkin.
Jos seurakunta olisi antanut luvan,hän olisi halkaisukirveellä veistänyt pappilan paraatioven portaille vaivaisukonkin talousrahojen puutteeseen,kun isäpastori tuhlaili papinpalkkansa Turun pukuvaatturilla uuteen mittapukuun.
Mökillä hän toimi perämoottorimekaanikkonakin.
Voimillaan hän olisi iisisti heittänyt 50 kilon perunasakin olalleen.
Pastorskan ronskit puheetkin tulivat ilmeisesti Iisalmen vossikka-ja saföörituvista ja Nobel-Standardin aseman rasvamontusta.
Jussista äitipastorska oli kovempi jätkä kuin isäpastori..
 |
Erik Nordlinin 1927 Chrysler 62 Torikadun portilla
By Juhart |
 |
Marttiloiden 1947 Studebaker
Champion Torikadun
portin edessä
By Juhart |
Papinperheen taival Iisalmesta lounaissuomalaiseen savilaaksokauppalaan kulki Viitasaaren kautta,missä minäkin putkahdin maailmaan v.1947.
50-luvun alkupuolella opin tuntemaan ensimmäiseksi kauppalan kaikki automerkit istuessani pappilan kiviportailla rekisterikilpien bongaamisessa.
Aivan pappilaa vastapäätä Torikadun kulmassa seisoi liivikauppiasparin Saima ja Onni Marttilan talo,entisen autokauppiaan ja Tähti-kinon omistajan Erik Nordlinin talo. Erik Nordlinilla oli aikoinaan ollut 1927-mallinen Chrysler 62,jota hän piti talonsa portin edessä. Marttiloilla taasen oli 1947 Studebaker Champion saman portin edustalla,mutta joskus Onni-setä pakitti pihatallista esille pihalle 1936-mallisen ja syvänsinisen Opel Olympia Kadettin.
Se näytti silloin vielä melko uudelta ja siksi ehkä se oltiin aikoinaan piilotettu johonkin latoon armeijan pakkovärväykseltä..uskoisin.
Kadett ja Studebaker katosivat tallista 50-luvun lopulla ja Marttiloiden uudeksi autoksi tuli 1958-mallinen Ford Anglia.
 |
Onni Marttilan 1958 Ford Anglia
portin takana Marttiloiden
pihalla. |
Salolaisen autoilun historiassa olen kirjoittanut kauppalan ensimmäisistä autoista seuraavaa:
 |
1914 Nikolajeffin autoja Helsingin
toimitalon edessä. |
Opelia toi maahan ensimmäisenä Oy Sergej Nikolajeff Ab v.1905 perustamansa autoliikkeen nimissä.
Liike toi ennen I maailmansotaa myös Oldsmobileä,Adleria,Minervaa,Benziä,Studebakeria ja Daimler Benziä.1914 Oy Korpivaara & Halla Ab myös myi Adleria.
Helsingin ensimmäiset pirssitkin olivat Opeleja sekä Adlereja,samoin kuin Turussa.
Salon kauppalan pirssitolpilla amerikkalaispirssien joukossa myös seisoi Opeleja. Saloon Amerikasta takaisin muuttanut kunnanlääkäri Koskenhovi ajoi kotikäynneillään 1915-mallista Adleria,joskin olisi olettanut hänen ostaneen amerikkalaisen merkin,kuten
 |
| 1919-24 Opel 14 34HP |
Tehdaskadulla asuva Juho Salonen,jonka Amerikan kaarana oli 1914 Briggs Detroiter Model B vielä v.1928. Salolaisella herra Lauri Vuorellakin oli 1919 Opel ja Aleksanterinkadulla (Asemakadulla) Nordlinin eli myöhemmin Lindholmin talossa praktiikkaa pitävällä kelloseppä Eino Jokisella 1920 Daimler Benz.
Yhtenä ei-saksalaisena eurooppalaisena merkkinä vuoden 1928 Fiatia käytettiin Wiurilan kartanon herrasväen avolimusiinina.Kauppalassa ajeltiin pienemmälläkin Fiat-avomallilla,josta on otettu mustavalkofoto vanhan Alhaisten kansakoulun edestä.Auton omistaja kylläkin on minulle tuntematon.Fiatia toi maahan Oy Alfred Alftan Ab,jonka nimen minä itse nuoren disleksikkona luin "Altfaniksi" eli Koko Piruksi.
 |
1939- tai 1950-mallinen
Opel Kapitän n.1963
Salon matkailutoimiston
kioskin edessä |
 |
Yläkuva. 1939 Opel'
Kapitän.Alakuva. v, 1957.1939 Opel
Kapitän Saloran toimitalon edessä |
Saksalaisen GM-tehtaan sotaa edeltävää Opel-merkkiäkin näin kauppalassa liikkuvan parisen kappaletta. Maaseudulta tuli vielä 60-luvun taitteessa kauppalaan 1939-mallinen konttiperätön eli niinsanottu liukuperäinen Opel Kapitän,jonka uskon myös olleen maalaistaksina.
 |
| 1950 Opel Olympia |
Kauppalan takseina ei 50-luvun alkupuolella näkynyt yhtään Opeleita,kun vasta 1958,jolloin yksi uusi pseudojenkkimäinen Kapitän hyväksyttiin amerikkalaisen pirssirivin jatkeeksi.
Harvinaisia silloin 50-luvun alussa olivat pienemmätkin Opel-mallit,jolloin tuontilisenssit olivat kiven alla ja maahan uitetuista merimiesautoistakin piti poistaa itäveljien silmien alla Opelin salamamerkit keulilta.
Muutama uudempi ja sotaa edeltävästä Kadettista pulleammaksi muotoiltu ja leveämmällä kromi-irvistyksellä varustettu Olympia kulki liikenteessä...
Itäystäviemme valmistamia sotaaedeltävän Kadettin neliovisia Mockba-variaatioita liikkui runsain määrin kauppalan kaduilla.Alunperinhän saksalaista Kadettia sai vain kaksiovisina.
V.1953 Opel sai uuden Rekord-mallinsa,jonka kuono muistutti vääräpurentaista leukaa.
 |
Inkeri Linnan vääräpurentainen Olympia
Rekord tori-Shellillä
By Juhart |
 |
Inkku ja Rekord
By
Juhart Photocollage |
Pappilan hovihammaslääkäri Inkeri Linnakin osti sellaisen kermanvärisen vääräleuka-Rekordin praktiikkamainoksekseen..
Samanlaisia Rekordeja kauppalaan ostettiin jopa farmarimallisina.Salon Auto ja Moottori oli silloin GM-edustajana Salossa ja vasta vuosikymmenen lopulla piilofarmareiden alkuaikoina Opel Rekord Delivery-pakettimallien suosio näytti olleen kukkeimmillaan..
Rekordin 57-60-pakettimallit olivat suosittuja yksityisyrittäjien autoina.Jopa Salon Seudun Sanomilla oli sellainen umpipaumalli,jolla silloista päätoimittajaa kuskattiin jalattomana kabinetista toiseen pressilunsseille.
 |
| 1957 Opel Kapitän L |
 |
1958 Opel Rekord
Delivery |
Piilofarmaribuumissa monet 1958-60 Rekordin pakettimallit saivat kylkiinsä rumat kumitiivisteiset ikkunansa.
Omana feivorittinani pidin aina Opelin Kapitän-malleja.
1954-mallinen Kapitän muistutti pienempää GM:n jenkkimallia,mutta siitä komeampana pidin 1957 Kapitän L-mallia,jonka väribrosyyrin sain haltuuni Salon Auto- ja Moottorin linja-autoaseman varaosaliikkeestä. Isän sotapyörällä polkiessani ympäri kauppalaa autobrosyyrien keruussa kokoelmaani tuli myös Salon Auto-Osasta komea panoraamalasisen Humber Hawkin esittelylehtinen,mutta Kapitänin hopeakantinen ja kohokirjaiminen brosyyri voitti kaikki muut kokoamani julkaisut.
 |
| 1958 Opel Kapitän |
1958-mallinen Kapitän taasen panoraamalasein muistutti pienempää kolmeneljäsosaskaalaista jenkki-Oldsia ja Buickia..ja kuten aiemmin mainitsin..yksi sellainen päätyi sillankulman pirssijonoon brittiläisten pikkujenkkien Ford Zephyrin ja Vauxhall Velox Crestan kumppaniksi.
 |
| 1958 Humber Hawk |
1961 Rekord- ja Kapitän-mallistot uusiutuivat.
Rekord ja Kapitän olivat lopulta päässeet irti panoaramalaseistaan.
Kapitän oli saanut 1961 Chevroletin Flat-top-katon ja akvaariotakalasin. Rekord oli samoin saanut siron Coupe-mallin 2- ja 4-ovisten sedanien jatkeeksi.Rekord Delivery-malleista puhkottiin Suomessa sivuseinät piilofarmarimalleiksi,mutta kotikauppalassa näkyi ihkaoikeita Caravan-farmarimalleja kromisin sivuikkunaraameinkin.
Lukiokaverillani..ei tyttökaverillani...kaupungin kamreerin Arosillan tyttärellä oli käytössään 61-mallinen 2-ovinen Rekord.jonka kyytiin pääsin muutaman kerran liukumaan kartsalla.
Hän oli 180-senttinen vaaleaverikkö ja minä 167-senttinen pätkä.
60-70-luvun bileilyä-stoorissani olen kuvaillut silloista kartsalla ajelua kaupungin tyttärien kyydissä näin:
 |
| 1961 Opel Kapitän |
 |
| 1964-65 Opel Rekord Caravan |
Torikadun naapurikerrostalossa asuvalla Eskolinin Pertillä oli muhkea punapäinen vanhempi sisko,joka joskus pyysi Jussiakin liukumaan heidän harmaan 1964 Opel Olympia Rekord Caravan-farmarin kernietupenkille.Toisen ooppelittaren ja lukion luokkakaverin ja kaupungin kamreerin 180-senttiä pitkän tyttären Arosillan Elinan Rekordissa Jussi sai myös liukua yo-kirjoitusvuoden abiturientteina v.1966.
Opelit olivat silloin kaupungin keskiluokan kansanautoja Ford Taunusten kanssa.
 |
| Elinan Opel Rekord 1961 |
 |
| 1960-64 Ford Taunus 17M |
Saksalaista takuutuotetta pidettiin silloin menestyksen barometrinä.
Elina meni myöhemmin naimisiin yhden saksalaisen Apfelbaumin kanssa ja ilmeisesti rva Apfelbaum nykyään nauttii opettajan eläkettä Saksanmaalla.
Elinan vanhemmat kaupungin kamreeri-opettajapariskunta olivat pirun pitkiä ,Jussin tuskin ylettyessä Elinankin olkaan.Suuteloihin oltaisiin tarvittu keittiöntikkaita.
Pertti aloitti ekonomiuransa Elorannan säiliönpäätytehtaan konttoripäällikkönä Halikossa,missä Jussin vanhempi siskokin työskenteli myyntipuolella.
Perttiin tarttui komeana ja vaaleana viikinkinä aina parhaimman näköiset mimmit kapakoista ja bileistä kuin kärpäspaperiin.
jatkuu..Kadettin paluu..
