torstai 25. lokakuuta 2012

Ramppikuumetta ja muita kulkutauteja.Lontoon postilla.

 Uusi Lontoon bussi



Skootteriterroristit
---------------------------------
Invascoota

Lontoon pyörätuolikanta on hurjasti noussut viimeaikoina,metropolin boroughien eli kuntien jakaessa niitä vammaisille asukkailleen.Osa pyörätuoliasiakkaista jopa on saanut kunnilta ilmaiset invaskootterit,joiden keskihinta liikkuu siinä 500 punnan piikissä.Markkinoilla kyllä on kilpailua näissä geriatriskoottereissa,hintojen jopa noustessa 5000 punnan tasolle.
Kalleimmissa malleissa kehutaan isompia kilowattitehoja,nopeutta,parkkivaloja,sireenejä ja metallivärejä.Varattomammille eläkeläisinvaliideille mm.Motability-yhtymä tarjoaa kalliita skoottereita ja jopa autoja ajaville "huru-ukoille ja -akoille"DWP:n (Department of Works and Pensions) eli paikallisen Kelan tarjoamaa liikuntakyvyttömyyspäivärahaa vastaan. Hintaan kuuluu myös vakuutus ja maantievero.
Kunnan vuokratalokompleksien parkkipaikat ovat täyttyneet nelivetobemareista,Lexuksista,Toyota Priuksista sekä mersun tila-autoista.
Jussin geriatritalon parkissakin seisoo Motabilityn antamia upouusia Renaultin Meganeja,Fordin Galaxyjä ja jopa yksi Renault 204-mallin kaksipaikkainen avoauto,jossa on myös kovakatto.
Ilman kattoa pääsee ylittämään jopa kattonopeudenkin!
Talosta löytyy myös invaskootteritalli,missä aamuisin odottaa latauskaapelien nokassa Lemanslähtörivissä shoppailuille lähteviä vauhtimummoja viimeisimmät kilpamallit.
Invaskoottereihin ei tarvita vakuutusta eikä rekisteröintiä.
Jalkakäytäväonnettomuudet samoin ovat lisääntyneet,mammojen ja pappojen "muskeliskootterien" kopattua muita vanhuksia nokalleen kiveykselle,sähköhirviöiden riistäydyttyä käsistä.Monasti skootterit ovat paenneet onnettomuuspaikalta,yhdenkään silminnäkijän saamatta muistiinsa ajoneuvon rekisterinumeroa (mitä ei ole), mallia eikä kuljettajan tuntomerkkejä (koska kaikki vanhukset näyttävät samanlaisilta).
Onnettomuuspaikalle tippuneista paenneen tekohampaistakaan tuskin Lontoo bobbyt ottavat korvapumpulitikulla DNA-näytteitä minigrippussiin,koska asemalla odottaa vino pino tärkeimpiäkin onnettomuusmappeja.
Paikalle ajaneet poliisit levittelevät toivottomina käsiään karkuriskootterin kiinnioton vaikeudesta ,koska rikollinen oli hävinnyt kapeita kujia ja puistokäytäviä pitkin näkymättömiin.

Pram,push-chair and buggy terrorists eli lastenkärryterroristit
------------------------------------------------------------------------------------------------
MacLaren Twin Buggy
Newham borough itä-Lontoossa on kaikkien maailman kansalaisuuksien mekka...sananmukaisesti,koska alueen muslimiväestökanta on noussut jyrkkään kasvuun viimeisen viiden vuoden aikana.Forest Gate,Manor Park,Eastham,Plaistow ,Barking ja Canning Town ovat kuuluisia manneraasialaisväestöstään.Niiden kaduilla kuulee urdua,farsia,bengalia sekä arabiankielen eri murteita aivan kuin Saudi Arabian Riyadhin Bathan basaarikujilla.
Salam aleikum on yleisin tervehdysmuoto.
Pappilan Jussi muutettuan Riyadhista Lontooseen v.2003 tunsi olonsa kotoiseksi muzzahenien kutsuessa rukoilevaisia moskeijoihin,liikkeiden mainostaessa arabiankielisin kirjaimin tuotteitaan ja basaareiden maustearomien kutkutellessa sieraimia ihmisnahan hien mukana.
Whitechapel,minkä uuden Royal London-sairaalan ympärillä asuu runsas bengaliväestö,herää aamukuudelta pystyttämään Whitechapel Roadin varrelle kojujaan aamusalan eli aamurukousten aikoihin.Kello 11,jolloin pappilan Jussi on kärrännyt vaimonsa pyörätuolilla ulos numero 25-bussin pyörätuoliramppia alas tuubiaseman pysäkille,tori kuhisee hunnutettuja bangladeshilaisia kotirouvia,pillerihattuisia ja hennalla värjättyjä partoja (Hajjejä eli Mekan pyhiinvaeltajia,siitä hennaväri),kikattavia koulupukuisia bengalikoululaisia haukkaamassa aamupalaksi halal-samousapiirakoita sekä sairaalan potilaita ostamassa ravitsevampaa välipalaa Londisin ja Budgenin delikaupoista.
Sairaaladieettiruoka Lontoossa on yhtä mautonta kuin Suomessa.
Jussia on aina kutkuttanut ajatus mennä kysymään torin halal-lihakauppiaalta saisiko sieltä kunnon halalpossua,mutta jättänyt teon ,mitä voitaisiin katsoa uskonnon pilkkaamiseksi ja lihakirveskätisen lahtarin peräänjuoksuksi.
Vapaamuotoinen kävely torilla on vaikeata,ihmisten töniessä anteeksipyytämättä tai tupatessa suuhun kännykän tuijottelussa. Aasialaiset haluavat puhua kännyköihinsä ja yleensä kovaa,oli keskustelupaikka tori,sairaala,bussi,tuubi tai marketti.
Lisäksi heidän hunnutetut rouvansa pitävät puhelimiaan hunnun alla korvaa vasten ns. hand-freelaitteina puskiessaan MacLarenin kahdenistuttavia,joskus jopa tandemtyyppisiä lastenkärryjä,joidenka sarvet pullistelevat täynnä päiväostoksia.
Whitechapel pursuu yli lastenvaunuista!
Lapsilisähakemukset samoin täyttävät Whitechapelin kunnan sosiaalitoimiston pöydät.
Newham ja Whitechapel ovat ulkomaalaissyntyisten lasten kärkilistoilla koko maassa.
Whitechapel oli 1900-luvun alussa vielä juutalaisasukkaiden territoriota,mutta kun 1950-60-luvuilla Royal Docksien ahtaajapulassa maahan saatin satapäinen bangladeshryhmä.
Whitechapel alkoi täyttymään lapsiräjähdyksestä suureksi muslimiyhdyskunnaksi.
Juutalaisyhdyskunta eli enimmäkseen ortodoksijuutalaiset hiljalleen muuttivat pois itälontoolaisille esikaupunkialueille.
Silti Royal London-sairaalassa vierailee mustakolttuisia,vilttihattuisia ja poskikiharaisia ortodoksijuutalaismiehiä perheineen,jiddishrukousmutinoiden sekoittuessa bengalimurteeseen sekä muzzahenien arabiankielisiin rukouskutsuihin.
Nuorten juutalaispoikien suurta muotia näyttää olevan skinheadtukka mustan samettikalotin alla sekä piipatut eli käherretyt Isaac Luria- poskikutrit.


Ortodoksijuutalaiset häät 

Tämän otsikon alla piti puhua lastenvaunuterrorismista eikä piippauksesta.
Räjähdysmäisestä synnytyslukemasta koko itä-Lontoon sumu näyttää tummuvan raskaana olevista naisista sekä MacLaren-vauvanvaunuista.Kotirouvien kiireinen elämä muistuttaakin Formula-ajoja,missä lähtöpaikaoilla eli bussien ovilla tapellaan johtopaikasta lastenvaunu-ja pyörätuolinurkkaan bussin keskiosassa. Pyörätuoli-ihmiset siinä kovassa kilvassa ja käsirytäkässä jäävät ruikuttamaan rannalle.
Samaisen kärrykolkan täyttävät myös eläkeläismummojen nelipyöräiset ostoskärryt eli "geriatric trolleys",vaikka seinätaulussa kehoitetaan antamaan tilaa ensin pyörätuolillle.Ostoskärryjä työntävät mummelit yleensä vetoavat murtuneisiin ranteisiin ja huonoihin jalkoihin kärryjen siirtämisestä pois tieltä,vaikka olivat ketterästi puskeneet ne etuovesta sisään.
Toisena ongelmana ovat numero 25-reitin uudet Volvo-bussit,missä suunnittelijat ovat säästäneet kärrytilasta saadakseen enemmän istuinpaikkoja.
Kolmantena ja suurimpana ongelmana on pyörätuolokäyttäjille se,että kuljettaja sattuisi huomaamaan pyörätuolia pysäkiltä kovasta kädenvispauksesta.
Jussille on useasti käynyt näin Whitechapelin pysäkillä puristatuneena suuren bengalimassan sekaan,että bussi flagging downista eli pysäyttmispyynnöstä on jättänyt tämän seisomaan pyörätuolin kanssa suljettujen ovien eteen kiroilemaan häviäviä perävaloja. Erään kerran kaksi peräkkäistä kuljettajaa strutseina (pää piilotettuna santaan) jättivät Jussin vaimoineen sateeseen,
Kolmas bussi lopulta otti kyytiin Jussin valitellessa kuskille edellisen kahden kuljettajan sokeudesta.Kuski otti yhteyttä lähettäjälle,joka kertoi em. kuljettajien olleen täysin tietämättömiä yhdestä pyörätuolista. Sattumalta eräs bussifirman työntekijä oli todistanut nähneensä tilanteen,jolloin Jussille annettiin lipunkulmalle epäselvästi piirrettynä bussifirman valitusosaston puhelinnumero.
Se paperinpala hävisi ostoskärryjen pohjalta markettilaskujen kanssa roskikseen.

Jussi joutuu vaimonsa kanssa käyttämään kahta bussia; numero 241:tä kotikulmansa Freemason Roadilta Stratfordiin ja sieltä numero 25:llä Whitechapeliin. 
Edellisviikolla numero 241 "paksitaanikuljettaja" jätti Jussin pyörätuoleineen pysäkille.(Kerran Riyadhissa Jussi oli nähnyt peltiroskiksen kylkeen spareymaalilla maalatun tekstin "I Love Paksitan!")
Jussin mielessä oli jo heittäytyä makaamaan bussin eteen sen stoppaamiseksi,mutta muutti mielensä siitä,että tulisi sokean kuskin yliajamaksi. Perässä tuleva numero 325 otti kyytiin,ohittamalla 241:n Balaam Streetillä.
Plaistow High Streetin pysäkillä Jussi sai vaihdettua samaiseen 241:teen antamalla läksytyksen kuskille,joka intti koskaan nähneensä pyörätuolia Fremason Roadin pysäkillä.
Jussi huusi kuin kapikersantti kuskille:
--Are you bloody blind?
--How in hell did you get your driving license,mate?
Vasta Stratford Broadwayn pysäkillä Jussin pyytäessä ramppia alas,kuljettaja pyyteli silmiään pyöritellen anteeksi.
Sillä kertaa ramppi sattui toimimaan.
Yleensä ramppisensorit joko huoltamatta tai herkkyydessään vetävät rampin takaisin sisään.
Jussi oli saanut heinänuhansa lisäksi Lontoosta ramppikuumeen.
Pyörätuoliramppi



sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Foxin Checker-diili ja bonus-Ford.Ketunleipä



1926 Chicago Checker cab


Foxin Checker-diili ja bonus-Ford
---------------------------------------------------------

Vuosi 1951 oli ollut hyvä Foxeille Johnin tultua ylennetyksi v.1947 Checker Cab Companyn korjaamopäälliköksi.Enää ei tarvinnut istua ratin takana seisomassa talviviimoissa rautatieasemien edessä tolpalla.Uudet A2-Checkerit olivat tilavia,mutta lämmityslaitteiltaan tehottomia.Asiasta taksifirman johtaja Foden oli jopa kertonut Morris Markinille Checker-tehtaan perustajalle,mutta alihankkijoilta ei löytynyt tehokkaampia laitteita muuten kuin lisähintaan ja Markinin piti taloudellisista syistä kieltäytyä hankinnoista.Foden oli myös sukulainen Markinille naituaan tehtailijan tyttären.
Morris Markin oli venäläisiä emigrantteja ja tullut kuuluisaksi I maailmansodan jaloissa Yhdysvaltojen armeijan univormujen ja housujen valmistajana ennen kuin pystytti taksiautotehtaansa.
Checker Cab Company oli jo 20-luvun lopulla laajentunut maanlaajuiseksi taksiyritykseksi ostettuaan Yellow Cab Companyn Mr.Hertziltä,jonka nimi myöhemmin näkyi kuuluisan autovuokraamokonsernin kylteissä.
Fuusioitumista ennen taksifirmat ja niiden olivat verisesti taistelleet tolpilla ja julkisilla paikoilla.Oli nimellisesti sattuman satoa,että v.1925 kaksi Checker Cabin kuljettajaa Chicagossa Mr.Philip Fox ja Mr.Morris päätyivät syyttöminä vankilaan yhden Yellow Cab-kuljettajan murhasta. Todellista tekijää oltiin suojeltu ammattiliiton,poliisin ja Yellow Cabin puolelta. 
Väärät todistajalausunnot,poliisien veriset kuulustelukeinot tunnustuksen saamiseksi ja oikeuslaitoksen korruptio veivät syyttömät kahdeksi vuodeksi vankilaan,kunnes eräs asianomaisten palkkaama asianajaja sai Foxin ja Morrisin ulos vankilasta todistusaineiston puutteesta ja pohjaamalla syytettyjen asemaa perustuslakiin.Vangittujen edellisenä puolustusasianajajana oli ollut kuuluisa Chicagon mafian juristi,jolla oli hyvin vähän kiinnostusta kahden taksirengin kohtalosta.
Mr. Philip Fox sattui myös olemaan chicagolaisia juutalaisia.


1939 Checker A Landaulet Cab
Vuonna 1951 Chicagon Checker Cab Companyä oltiin otettu yhteyttä jostain kaukaisesta Suomesta,mistä pieni liikemieslähetystö oli tullut tapaamaan Fodenia Chicagoon käytettyjen taksien ostossa.Yleensä kaikki loppuunajetut 1946-48-malliset taksit,jotka sinä vuonna oltiin poistettu käytöstä ja varastoitu vartioidulle kentälle säiden armoille,menivät terässulattamoon ja takaisin Checker-tehtaalle prässättäväksi uusiksi koreiksi.
Fodenia kiinnosti suomalaisten tarjous,jolloin varastointialueella siloiteltiin ja korjattiin viitisensataa A2 Checker-mallia lähetettäväksi Suomeen,missä ajoneuvot oltiin jo ennaltamyyty helsinkiläisille ammattiautoilijoille käsirahapanoksilla.Taksit tulisivat käyttöön vuonna 1952 heinäkuussa pidettäviin Helsingin olympialaisiin. Suomalainen taksikanta oli samoin sodassa loppuunajettua amerikkalaista merkkikirjoa,joidenka moottorit oltiin tuhottu puukaasulaitteilla.
Johtaja Foden oli luvannut Johnille mukavan bonuksen fliittivarastosta poimitun viidensadan taksin saamisesta ajokuntoon,jolloin tuore korjaamopäällikkö kymmenen asentajan kanssa kannibalisoi muista raakeista osia ja renkaita lähetettäviin Checkereihin.
Autot olivat lievästi kolhittuja ja kromeista hilseileviä,mutta moottorit kävivät joskin sinistä savua pöllyttämällä.
Taksit ajettiin ensiksi autonkuljetuslaveteilla Chicago Union Stockyardin rahtiasemalle,missä ne lastattiin avovaunuihin toimitettavaksi rautateitse Baltimoren satamaan.
Samalle rahtiasemalle tuotiin karjaa teurastettavaksi Illinoisin osavaltion joka kolkasta.



Chicago Union Stockyardin fasaadi 1950-luvulla
1952 Ford Crestline Sunliner

Viimeisen Checker cabin mentyä työnnettynä junanvaunuun John teki ristinmerkin rintaansa lausumalla syvään huokaisten "Godspeed!"
Tuhat taalaa rikkaampana John ajoi tutulle Ford-diilerille,minkä vitriinissä kiilteli uusi 1952-mallinen valkoinen Ford Crestline Sunliner-avoauto.Auto maksoi kuusisylinterisenä 2164 dollaria ja V-8:lla 77 greenbackiä lisää.John valitsi V-8-mallin 8-putkisella AM-radiolla,Ford-O-Matic-automaatilla,fender skirtseillä ja kaksin peruutusvaloin. Vuoden vanha Sunliner meni vaihtoon 1500:lla taalalla.
Hän halusi olla parempi kuin naapurin Jonesit.

Parisen kuukautta myöhemmin johtaja Foden oli saanut vihaisen sähkeen Suomesta,missä kirottiin Checkereiden ala-arvoista kuntoa.Autot oltiin lastattu kansilastina rahtilaivoihin,missä Atlantin pauhuissa korit olivat lommoutuneet .Toisena syynä oli jälleenlastaus Rotterdamin satamassa,missä huolimattomat ahtaajat trukeilla olivat rutanneet autoja lisää.
Foden vastasi sähkeellä olevansa syytön laivayhtiön ja huolitsijoiden laiminlyönneistä,mitkä kuuluvat vakuutuslaitosten huoleksi.Autojen kunnosta hän oli jo ensimmäiselle delegaatiolle sanonut ostotarkastuksessa,että hän myy taksit AS IS-kunnossa eli sellaisina minä ne seisovat plaanilla..."Take it or leave it!!"
Lopulta Fodenin konttoriin ilmestyi suomalainen liikemies,autokauppias ja entinen kilpa-ajaja S.P.J.Keinänen Checker-ostajien edustajana keskustelemaan korvauksista ja mahdollisista varaosista.
Fodenin käskystä John Fox Sr. joutui kokoamaan varastoalueelta varaosalähetyksen.
John toimitti puulaatikkokollit jälleen Chicago Union-rahtiasemalle tekemällä ristinmerkin rintaansa ja huokaisemalla "Godspeed II!"


1957 Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä-filmi ja Checker A2,eräs taksiraukka.


Wang-wang-syndrooma.Filippiiniläiskirjeitä ja Lontoon postillaa.

Vanha ambulanssisireeni
Wang-wang-syndrooma
===============================

Wang-wang: sireeni Filippiineillä

Wang-wang
------------------------------
(Bang bang--Nancy Sinatra)
I was the medic and he was the driver.
We rode on ambulances made of glassfiber

He wore green and I wore white.
He would always win the flight..

Wang-wang he hit him down
Wang-wang he hit the ground
Wang-wang my baby hit him down...
1991-45 Philippine Army
Medical
Unit Carabao ambulance

Filippiinien presidentin Benigno "Nonoy" Aquinon ensimmäinen lupaus astuessaan virkaansa parisen vuotta sitten oli poistaa kaikki laittomat sireenit eli wang-wangit Manilan kaduilta senaattorien,kongressimiesten,kaupunginjohtajien, kunnanvaltuutettujen ja kaikkien valtionvirkamiesten autoista.Syynä oli sireenien laiton käyttö,missä useimmat kansan äänestämät virkamiehet käyttivät sireenejään päästäkseen liikennesumista läpi viemään tyttöystäviään saatolle tai äkillisen vessahädän iskettyä peräsuoleen.
Monet kaupunkien pikkuvirkamiehet käyttivät paikallishallintonsa Philippines Charity Sweepstakesin lahjoittamia ambulanssejakin privaattikäyttöönsä sireenien ujelluksin.
"Power corrupts" oli eräs edesmennyt senaattorikin myöntänyt. Samainen senaattori oli myöskin lausunut yleistyvistä raiskaustapauksista uhreille shovinistisesti,että " Lie down and enjoy it!"
Sireenien käytöstä keskivertofilippiiniautoilijat jopa kuullessaan takaansa ambulanssin sireenin ujelluksen yrittivät tahallaan tukkia hälytysajoneuvon ajon,vaikka kyseessä olisi hyvinkin ollut todellinen hälytysajoa.
Itse presidenttikin näytti kansalaisilleen esimerkkiä virka-autollaan ajamalla Manilan tukkoisia läpikulkuväyliä saattueensa kanssa ilman sirroja .Kansa alkoi ajattelemaan saaneensa todellisen kansanpresidentin sitten Ramon Magsaysayn 1950-luvun puolivälissä.Magsaysayn presidenttikausi valitettavasti  päättyi kuitenkin lyhyeen lento-onnettomuudessa v.1956.
Manilan poliisivoimat saivat ratsioissaan mahtavia sireenikasoja poliisilaitoksien varastohuoneisiin pysäytellessään valkorekisterisiä valtion autoja laittomista sireenin huudatteluista.
Tuhansilta siviilautokuljettajilta samoin takavarikoitiin sireenit sakkolapuin.
Aina tyytymätön ja kiittämätön kansa kylläkin myöhemmin leukaili,että presidentti Nonoy Aquinon ainoaksi uroteoksi jäikin jälkipolville muistoksi vain wang-wang-laki.
Samalla lailla entinen senaattori ja myöhemmin kotiarestiin päätynyt presidentti Erap Estradakin heräillessään päivänokosiltaan senaatin kokouksissa sai aikaan ainoan ja ihan oman lakiuudistuksen...carabao-vesipuhvelin suojelulain.


Carabao wash
Juhart 2002
Pappilan Jussi omassa eurooppalaisessa ylpeydessään ja naiviuudessaan uskoi vain kehitysmaissa sekä banaanitasavalloissa tapahtuvan tällaista virka-asemien ja virka-autojen väärinkäyttöä.
Hän huomasi olleensa täysin väärässä.
Lontoossa sivustakatsojana hän oli seurannut ambulanssien ja poliisiautojen omalaatuista käyttäytymistä liikennesumissa ja liikennevaloissa.Huomioon täytyy kyllä ottaa,että todellisia hälytysajojakin tapahtuu isossa Lontoon kokoisessa kylässä satoja päivittäin,jolloin kanssa-autoilijat kohteliaasti antavat tietä hälytysajoneuvoille.
Viedessään vaimonsa joka toinen päivä Royal London-sairaalan hemodialyysiosastolle ja kytkee tämän koneeseen,hän poistuu 9. kerroksen osastolta alas sairaalan pihalle roskapöntön vierelle seuraamaan ihmisiä  sekä liikennettä.
4 tunnin dialyysin aikana hän joka täysi tunti tekee samanlaisen retken dialyysistä alas liikenteen analyysiin. Näin hän on jo pikkupojasta 50-luvun alusta asti tehnyt pappilan portailla,vaikka silloin rekisterinumeroiden kirjaamiseksi  kosmoskynällä taskulehtiöönsä aikoina,jolloin ainoat liikenteessä kulkevat autot olivat kauppalan porhojen sotaaedeltäviä letukoita,ulatakseja ja Saustilan Volvo-hautausauto..
Royal London Hospital.Whitechapel

Royal London-sairaalan pihalla on ambulanssiparkkipaikka,mihin tuodaan ja mistä viedään potilaita ja mistä ambulanssit lähtevät hakemaan potilaita joko sirrat päällä todelliseen hälytysajoon tai vain vakiohakuun,missä ei tarvita pillejä.
Pihalla seisoo neljä sinistä Skoda-lääkäriambulanssiakin,jotka eivät ole pariin kuukauteen liikahtaneet mihinkään. Ne ovat lahjoitusambulansseja..
Sairaalan 15. kerroksen päällä sijaitsevalle helipadille laskeutuu useita kertoja päivässä ilma-ambulanssikopteri roottorin lapojen korvia särkevällä lotkutuksella tuomaan onnettomuuksissa loukkautuneita Accident and Emergency-osastolle.
Ambulanssikopteri ei tarvitse sirroja,koska ilmaliikenteeseen sellaisia ei olla vielä keksitty,mutta sellainen aika voi hyvinkin tulla,koska Lontoon yllä kiertelee jumboja sekä airbusseja sadoittain päivässä pyytämässä laskeutumislupaa Heathrowiin,Gatwickiin,Stansteadiin,Southend-on-Seahin,London Airportille Woolwichissä ja muutamalle muulle metropolin ympärillä sijaitsevalle kentälle.
(II Maailmansodan aikana saksalaiset Lontoon pommituksissa käyttivät Stuka-syäksypommittajissa sireenejä lontoolaisten pelotteluksi) 
Pakkaspäivinä Lontoon taivas on täynnä suihkukoneiden kutomia valkoisia lankoja kuin hämähäkinseitissä.
Whitechapel Bengali Market and Royal London
at left
Whitechapel Roadin liikenne pysähtyy kerralla,kun sairaalan parkista työntyy ensiksi ilman sireenejä ambulanssi toisensa jälkeen punaisiin valoihin,jolloin pillit aloittavat ujelluksensa sinisten valojen häikäyksensä.Kyseessä ei ole monessakaan tapauksessa hälytysajo,vaan ambulanssikuljettajien omavaltainen sirrojen hyväksikäyttö tuskaantumisesta seisomaan valoissa.
Samanlaista käyttäytymistä näkee Whitechapelin ja Stratfordin välisellä pääväylällä,jolloin yhtäkkiä autojonon perästä ilmestyy kuin tyhjästä viherkeltainen London Ambulance Servicen sairasauto,joka pistää sirrat vinkumaan,että pääsisi punaisista läpi omalla etuoikeudellaan.
Samoja temppuja käyttävät Metropolitan Policen bemarit,volvofarmarit,vauxhallastrat sekä hyundait..
Todellisissa hälytysajoissa nämä poliisiautot,samoin kuin ambulanssit sekä paloautot kuolemaa halveksien ajavat vastakkaista kaistaa päin täyttä faartia ja siksakkaavat autojonojen välistä kuin takaa-ajetut. Useasti on tällaisessa surmanajossa tehty lisää vainaita sairaaloiden patologisiin labroihin avattavaksi ja kylmähuoneisiin vietäväksi. Useasti jopa ambulanssit ovat joutuneet hakemaan onnettomuuspaikoilta loukkaantuneita ambulanssikuljettajia paareilla takaisin poleille. 
"Wang-wang he it him down!!" 
NHS:n kaunistelluissa tilastoissa ollaan päästy lukemiin.että v.2012 ambulanssit ovat keskimääräisesti saapuneet hälytyspaikalle minuutin aikaisemmin kuin v.2011. Siitä huolimatta NHS:n säästöpolitiikassa poliklinikkojen lakkauttamisista ambulanssit joutuvat viemään potilaita kauempana sijaitseviin sairaaloihin,jolloin infarktipotilaat sekä loukkaantuneet menehtyvät ambulansseihin.
DOA..Dead On Arrival!.
Yhtään hautausautoa Jussi autobongaajana ei ole vielä tavannut hälytysajossa sirroja ujelluttaen eikä  sinisiä valoja vilkuttaen.Niillä kun ei ole enää mihinkään kiire.
Mutta kaippa sekin aika vielä koittaa,että tieliikennelaki vaatii niihinkin asennettavaksi hälytysalarmit,Lontoon liikenteen tukkoutuessa samanlaiseksi maailman suurimmaksi parkkipaikaksi kuin Manila..
Lontoon liikenteessä näkee joskus mustia ja valkoisia pakettiautoja,joidenka kylkiin on maalattu kultaisin kaunokirjaimin Private Ambulance.Nämä ovat sellaisa hautaustoimistojen ruumiinhakuautoja,joita aikoinaan Suomessakin kutsuttiin lasareettien "leipäautoiksi".
Leipätyöksi katsotaan poliisiauton,ambulanssin ja paloauton ajaminenkin,mutta millä hinnalla!?
Ajoluvan saaminen Lontoossa on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa ajo- ja teoriatestein kuin Manilassa,missä kortin saamiseksi voi vilauttaa 500 pesoa (7.5 puntaa) LTO:n (Land Transportation Office) hakemuslomakkeen välissä ajamatta edes metriäkään. 

Ambulanssi onnettomuudessa
Poliisiauto onnettomuudessa.Syynä rattiväsymys.