sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Aamu Manilassa.Isang umaga sa Maynilad..Filippiiniläiskirjeet.1.

Once Filipino man cares for his cockerel,
the woman cares for children


Heräsin kukonlauluun...aivan keskellä suurkaupunkia..
Näin olin herännyt joku aamu tasaan kello viideltä samaan kukonlauluun..aivan kuin joskus lapsuudessani maalla 50-luvun alussa Konrad-isännän ja Edith-emännän omistaman pienviljelijätilan vuokramökissä,jossa papinperhe vietti kesälomiaan Kemiön saaren Ornäsin lahden pohjukassa..
Manilassa on aivan tavallista kuulla kukonkieuntaan,koska suurin osa manilalaisista on saapunut työn perään juuri maalta eli provinssista.
Kristo kukkotappeluareenalla
Aitoja manilenjoja ei oikeastaan enää ole,koska melkein kaikkien juuret ovat maalta.
Kukkoja tyypillinen esikaupunkilainen ja maalta tullut manilalainen mies pitää vihreissä metallihäkeissä tontillaan pelkkänä harrastuksena ja mahdollisena lisätienestinä barangaynsa kukkotappeluareenalla,missä Kristo eli vedonlyöntien kerääjä kädet leväällä kutsuu lisäpanoksia...
Kristo-nimensä hän on saanut ristiinnaulitusta Kristuksesta..
Kukonkieunta kuului naapurini Butchin pihalta Molaven asuinalueeni ja Molave Avenuen vastapuolelta..betonilaattaisen koripallokentän laidalta..
Koirani Boxer ja Cheapy,ruskeakarvaiset askalit eli filippiiniläiset sekarotuiset katukoirat olivat vastanneet haukunnallaan Butchin kukoille,että meidänkin talossa olisi herätys..
Kukot ovat niin suosittuja manilalaismiehille,että jeepneykuljettajatkin koristelevat jeepneyjen etupuskureita kromatuin tappelukukkomallein,jotka nokkivat vastatusten venttiilijousien päällä dieselin tärinästä..


Jeepneyn tappelukukot puskurilla


Merville Access Road
Uskoin Butchin vielä nukkuvan,koska eilisiltana olin nähnyt hänen lähteneen toisen naapurini Philippine Airlinesin lentokapteeni Orobesan kanssa kaljalle johonkin läheisen Merville Access Roadin karaokebaariin.
Butch itse oli DPWH:n (Department of Public Works and Highways) eli paikallisen tie-ja vesirakennuslaitoksen insinööri,joka piti viidenkympinvillityksessään nopeista moottoripyöristä ja nuoremmista naisista..
Butchia baaritytöt kutsuivatkin Sugar Daddyksi..
Lentokapteeni Orobesallakin oli samanlainen villitys,huolimatta siitä,että hänellä oli komean kaunis Elizabeth lentoemäntä-vaimo kotona..
Butchin Monette-vaimo taas näytti tavalliselta kotirouvalta,joka sattumoisin oli hurahtanut johonkin uuteen katoliseen hurmioon,käymällä joka aamu Molaven asuinalueen kappelissa aamumessussa..

Molaven talon veranta
Olin tehnyt aamutoimeni, keittänyt perkolaattorissa Barako-aamukahvini ja asettunut verannalle nauttimaan aamun viileydestä sekä seesteydestä..
Tyttärenikin olivat vielä nukkumassa makuuhuoneessaan ja heidän tätinsä Tita Fhelykin oli sulkenut itsensä vanhanpiian neitsytkammioonsa lukkojen ja säppien taakse käytävän päässä..
Hän oli kuullut yhdessä iltavesperissä Eukaristipadrelta,että Herra voisi tulla sisään kuin varas yöllä..

Butchin Monette-vaimo oli Fhelyn paras ystävätär,jonka kanssa he kulkivat paikallisen Eukaristipappisseminaarin pippaloissa sekä Molaven kappelin toimissa..
Näinkin Monetten jo kulkevan kotoaan Ipil-Ipil Streetiä ylös Molave Avenuelle valkoisessa Handmaids of Jesus-nunnakonventtinoviisin tapaisessa univormussa..ohi Orobesojen kulmatalon..ja kohti Molaven keskuspuiston kappelia..
Monette tiesi miehensä syrjähypyistä,katselemalla niitä sormiensa läpi,koska katolisnaiselle avioliitto on koko elämän kestävä projekti..
Hänen kommenttinaan miehensä syrjähypyistä vain avioliiton yhdessäpitämisenä oli:
--He is a Good Provider!
Butch oli juuri edellispäivänä kipannut kaksi kuorma-autollista harkkotiilejä talonsa pihalle ja joita hän oli "lainannut" maantiesiltaprojektistaan talonsa kolmannen kerroksen rakentamiseen..
DPWH:n insinöörit ovat maankuuluja pikkuvilpeistään..eli taskunpohjiensa täytöstä valtion kassasta.

Gerry,Monic,Riittaj Johanna
koripallokentän edustalla
Molaven taloa vastapäätä
Fhelyä Monette näin varhain ei ollut saanut kaverikseen aamumessuun,koska Fhelyllä alkaisivat aamutoimet tyttärieni lähettämiseksi kouluun aamiaisin ,univormujen silittämisin ja television aamu-uutisin.
Eikä Fhely oikeastikaan ole koskaan ollut kovin uskovainen katolilainen,joka kirkossa käyntien aikana nappasi parhaimmat juorut kappelin takapenkissä naapurien rouvilta ja päiväsaikaan kävi levittämässä uutisensa jokaiselle lähinaapuriston kotirouvalle,joka ei sattunut käymään messussa..
Kutsuinkin Fhelyä Molave Bullettiniksi..Manila Bulletin-sanomalehden mukaan..

Naapurissamme harkkotiiliaidan takana oli myös hiljaista.
Toisin kuin eilisiltana.jolloin Estradan tohtoripariskunta tappeli,kuten yleensä joka ilta herra tohtorin ja psykiatrin saavuttua myöhään kotiin vanhalla Mistubishi Coltillaan.
Tohtori oli syyttänyt raskasta liikennettä myöhästymisestään..
Rouva tohtori ja gynekologi Estrada vastaanotti hänet kovalla kiljunnalla ja soimaamisella,joka jatkui keskiyöhön asti,kunnes herra psykiatri Estradan määräämät Diapamit nukuttivat lopulta rouva gynekologi Estradan..
Iltataisteluiden syynä yleensä oli rouvatohtorin sairaalloinen mustasukkaisuus,jota itsekin ihmettelin,koska herratohtori Estrada oli rouvatohtoria lyhkäsempi ja hiirenhiljainen miehenkuva..

Paikalliset asuinalueen ulkopuolelta shantyalueelta öisin nukkuvien vartioiden ohi luikahtaneet Rugby-pojat (kontaktiliimapullohaistelijat) saivat keskiyöpilvensä Estradojen roskapöntöltä,mihin herratohtori oli heittänyt rouvatohtorin vanhentuneet psyykelääkkeet..

Brasililainen ja vasemmalla
Estradojen harkkotiilimuuri
Katselin verannalta autotallissani seisovaa oranssinväristä Brasilian volkkariani....
Pari viikkoa sitten se oli vielä seissyt koripallokentän molavepuun alla käyttämättömänä ja pikkulintujen paskomana. Sen omistaja Lolo Margallo,entinen Yhdysvaltojen laivaston veteraanipuosu oli ostanut upouuden ja laivastontummansinisen Kia Priden ylpeydekseen autotalliinsa..ja näytti pesevän sitä autotallissaan mennäkseen eukaristipappiseminaarin kappeliin aamumessuun Mervillessä.
Olin kuukausia taivutellut Lolo Margalloa Volkkarin myynnistä ja lopulta saanut kaupat,Gerry-rouvani saavuttua Riyadhista käsiveska täynnä petrorialeja..
Gerry halusi ostaa sen lahjaksi minulle kotimiehen urakastani,koska puoli vuotta aiemmin olin ottanut lopputilin Riyadhin King Faisal-sairaalan materiaaliosastolta..päätymällä Manilaan freelancetaiteilijaksi..



Brasilialainen Molaven tallissa..
Taustalla hämäränä Lolo
Margallon talo
Aikeinani oli aamupäivällä matkata Pasay Cityyn ostamaan volkkariini paikallisilta VW-varaosadiilereiltä  korin kiiltäviä pisteosia sekä uuden aidon 1964-vuosimallin mukaisen takavaloparin isojen pyöreiden 1974-mallisten takavalojen tilalle. Brasilialainen kun oli mutaatio saksalaisella 1964-mallisen korilla ja 1974-mallisen 1500-kuutioisen tekniikalla..
Ostosreissuni olin päättänyt tehdä tricyclellä Molavesta SLEXin (South Luzon Express Highway) Service Roadille sekä sieltä jeepneyllä Pasay Rotondaan,koska Pasay Cityn Taft Avenuella LRT:n (Light Transit Railroad) alla oli vaikeata saada parkkipaikkaa aamutungoksessa...Toisena syynä oli Pasay Cityn liikennepoliisit,jotka valkoisen naaman nähtyään ratin takana,erittäin herkästi keksisivät antaa sakot jostain tehdystä tai tekemättömästä liikennerikkomuksesta..

Taft Avenue.Pasay Rotonda

1960-luku.Pasay Cityn VW-kuplapoliisivoimat
Aikoinaan 60-70-luvuilla Pasay Cityn poliisit ajelivat VW-kuplilla,mutta nykyään Toyota Corolloilla sekä moottoripyörillä..kehumalla korttelipoliisilaitoksien ovien slogaaneilla.."New Cops in the Block",joista pasaylaiset olivat vääntäneet oman slogaaninsa "New Goons in the Block"...
Matka sinne aina oli haastavaa aamuruuhkan kosteassa kuumuudessa ja ruuhkassa tupaten täydessä jeepneyssä,missä joutuu imemään keuhkoihin muiden jeepneyden sekä bussien dieselkäryjä. Ostoreissulta palattuani aamusuihkusta ja puhtaista vaatteista huolimatta tulisin näyttämään Manilan pakokaasusaateen mustaamalta ja hiestä läpimärältä murjaanilta...

Molave Avenue
Yläkuva:
Naapurin tanssiopettajattaren
talo ja
Alakuva:
Oma talo naapurissa
No.18


Filipina Maid
Aamutoimiini Barako-kahvin ja Hope-menttolisätkän jälkeen kuului Molave Avenue 18-katuosuuteni lakaisu,jota naapurien filippiinomiehet koskaan eivät alentuisi tekemään,koska sellaiseen ollaan palkattu joko perheen autokuski taikka kotitalouspiiat..
Minua katsottiin Pohjolan valkoiseksi hulluksi,joka kadun lakaisun lisäksi leikkasi nurmikot,trimmasi puskat ja molavepuun oksat,korjasi autojaan,paikkasi katon vesivuodot tai korjasi TV-antennin taifuunin jälkeen..ja kaikki muut talon manuaaliset duunit..
Naapurini,kuuluisan televisiotanssiopettajattaren univormupukuiset piiat hymyilivät minulle vienosti käsillä suitaan kikatuksen peittämiseksi, kohdattuamme Walis tingting-luutiemme kanssa tonttini rajalla..
--Magandang umaga..Sir!
--Hyvää huomenta..Sir!
Piiat yhdestä suusta tervehtivät...pakenemalla pikaisesti takaperin portilta autotalliin,josta kuulin naurun tirskauksia..talon rouvan kehoittaessa narrapuisen pääoven raosta:
--Maglinis ang kotse ko!
--Peskää autoni!
Tytöt yhdestä suusta:
--Yes--Mam!
1945 Amerikkkalaiset laivaston
 matruusit
vapaalla Sta.Cruzissa,Manilassa
Jotenkin säälin näitä kotipiikoja,jotka olivat tulleet  provinssista Manilaan tekemään rikkaiden talouksien raskaat työt..Työaikoja ei oltu lainmukaisesti edes säädetty 8-tuntisiksi,vaan ne venyivät usein aamusta iltapimeään..Laki kyllä oli määrännyt työnantajien osuuden paikallisen eläketurvan maksamiseksi palkan päälle sekä irtisanomissuojan..
Filipinapiiat ovat aikoja olleet maan parhaimpia vientiartikkeleita melkein joka maapallon kolkkaan ja joista moni voisi komeilla nätteydellään jopa Jennifer Lopezin Maid in Manhattan-roolihahmoa.
Minulle he olivat Maids of Molave Park..jotka aamuisin tervehtivät minua lauseella "Hello Joe!",joka sanontana oli lähtöisin II Maailmansodan aikaisista amerikkalaisista maassa olleista sotilaista... G.I. Joeista sekä laivaston matruuseista..
Jopa Kreikassa kreikan kielen sanakirjaan oli kotipiian nimelle annettu vastine..Filipina..josta Filippiinien valtio oli tehnyt Kreikan valtiolle virallisen nootin filippiinojen häväistyksestä..
Kreikka oli joutunut pyytämään anteeksi ja poistamaan sanakirjasta kotipiian Filipina-vastineen..

jatkuu...