Rysän korppi häkkilintuna 1.Suomikirja.

Russarön aallonmurtaja

1968 kesäkuu..
-----------------
Paluumatka Helsingistä junalla kesäkuussa Hankoon tuoreille aliupseereille oli torkkumista kuumassa kaksivaunuisessa moottorijunassa eli Lättähatussa Karjaalta läpi rutikuivan Hankoniemen.
Radanvarresta voi erottaa paljaalla silmällä puiden välistä entisten venäläisvuokralaisten rakentamia sammaloituneita panssarivaunuesteitä ja linnoitusvalleja.Useimmat rakenteet olivat muokkautuneet sammalsuojavärillaan 27:ssa vuodessa maaston mukaiseksi..
Ns. Harparskogin linja oli täynnä venäläistä linnoitusarkkitehtturia.
Tuoreilla aliupseereilla oli jotain taustatietoa Hankoniemen taisteluista,mistä oltiin luennoitu Isosaaren aliupseerikoulussa.Ne luentotunnit olivat Jussista paljon mielenkiintoisimpia kuin ballistiikan ja suuntimo-opin pänttäys.

Harparskogin linjan bunkkeri

 Tällä niemellä monen salolaisen pojan isä,setä taikka tuttu oli taistellut kesäkuussa 1941 iivanoiden puskemisesta mereen.
Jotkut vanhemmat jalkamiesveteraanit kuitenkin olivat kertoneet vain levänneensä koko visiitin aikana ennen suurta kannaksen läpijuoksua kahteen suuntaan.
Tosiasiassa koko Hangon takaisin valtaus oli ollut melkein kokonaan tykistötaistelua ja suurin osa taisteluista käytiin Hörsössä,Morgonlandetissa,Hästössä ja Bengtskärin majakkasaarella.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten,Svenska Frivilligbataljonen (FSB) osasto oli etunenässä pantu hyökkäämään ruotsinkieliseen Hankoon JR55::n kanssa.
Eteneminen silti muotoutui tappeluksi mm. suomalaisten tehdessä väkivaltaisia tiedusteluhyökkäyksiä Lappohjaan (Lappvik)
Venäläisten Itämeren Punalippulaivaston voiman vähennyttyä Moskovan sotajohto Stavka päätti joukkojen evakuoimisen Hangosta marraskuussa 1941 pienillä aluksilla Leningradiin .
Viimeiset neuvostosotilaat jättivät tyhjän Hangon 2-3:n päivän vastaisena yönä joulukuussa 1941.
JR55 jäi täysin autioituneeseen pieneen rantakaupunkiin.
Hangon valtaamiseen osallistuneista suurin osa pantiin junakuljetuksessa kannakselle uusiin taisteluihin.

Junakuljetus rintamalle.

Lättähattu Keuruun asemalla 1992

Tulevat ryhmänjohtajat heräsivät Hangon rautatieasemalla uneksimisisistaan ja Jussinkin silmien eteen avautui kuva vehreästä puutalokaupungista,jonka keskeltä nousevalta kalliolta nousi pilvettömälle sinitaivaalle valkoinen kirkontorni sekä oranssinen vesitorni.
Pienen patikkamatkan perästä mäkeä ylös ja taas alas rannassa sijaitsevalle esikuntapatterille ryhmyriporukka jäi istumaan rannikkotykistön laivalaiturille odottamaan H-yhdysveneen saapumista Russaröstä.
Odotellessa ryhmä istuskeli pollareilla ottamassa suulista pällistellen huvivenesatamaa,mikä oli täynnä toistaan komeimpia purje-ja moottoriveneitä.
Laiturilla palloili pari kesätyöpusakkaista ja hauistatuoitua esikuntapatterin tykkimiestä hihat käärittynä ylös rullalle toimettoman näköisinä.
Jussi tunnisti toisen konnan näköisen vapaakävelijän Öröstä,joka oli tekemässä YP:tä eli ylipalvelua siitä,että oli samalta laiturilta pannut yhtä kapiluutnanttia kuonoon.
Kummallakin oli tullut riita luutnantin kaijaan kiinnitetyssä kajuuttaveneessä pokkapelin aikana koskenkorvapullovoitosta.
Kuulema luutnantti makaa vielä Helsingin tilkassa leuka vedossa.
Piikkiöläinen,melkein kaksimetrinen ja romuluinen alikersantti Reunanen katsellessaan Hangon kasinolle päin laukaisi:
--Eiks me poja voitas mennä vaikk Gröna Kajeniin ottamaa parit Amiraalit...mulkun om pirummone jano?!
Tarkkasen Pena,palopäällikön poika vastasi takaisin tyypillisen kimeän narisevalla äänellään:
--Mitässää siin mulkuttelet...luuleksää tosisas,ett H-paati kippari jäisis venttamaa kännissi alikessui kapakast, kuten pualustusvoimien komentajaa kenraali Leinost häne oma adjutanttis hotelli Torni eres mustan Cadillacin takaovi valmiin auk?!
--Emmää ainaska lähre!

Hangon kasinon ranta

Hangö restaurang park

 Hangon kirkko ja vesitorni

Kesähelle pani Jussinkin olon tukalaksi uudessa harmaassa suntispuvussa,joka käsitti suorat terlyneenihousut,ohkaisen matalakauluksisen pusakan ja kaulassa pidettävän harmaan kuolalapun.Vaihtoehtona kuolalapuille moni alikessu piti takin alla harmaata nailonkauluspaitaa sekä tummanharmaata kravattia.
Enää ei ollut saatavilla mallia 36 mikkihiirikuteita punaraitaisin pussihousuin,sarkatakein ja nahkasaappain kuin palveluasuina.

 Suntis

Jussi samoin käänsi katseensa pienvenesataman yli Hangon kasinolle päin,minkä verannalta kuului Engelbert Humperdinkin Lonely Table just for One-kappaletta.
Verannalla näytti seilailevan kipparilakkipäisiä ja kultanappiklubitakkisia kabinettiseiloreita grogilasit käsissään.
Jokaisen asuyhdistelmään kuului kirjava kaulaliina,valkoisten nailonpaitakauluksien läpättäessä topattujen olkapäiden päällä merituulessa kuin lokinsiivet.
Seurueen sifonkihuiviset rouvat pompadourkamapuksissaan ja piukoissa valkoisissa jamesfarkuissaan keinuttivat lanteitaan shake-liikkein verannalla pitkät valkoiset filtterikentit punasuissaan..
Tanssin nytkytys loppui jonkun vaihdettua Tom Jonesin,Liverpoolin kultakurkun Delilah-levyn päälle.
Purjehtijaherrasväelle näytti kelpaavaan liverpoolilaisen pakistaanipojan Engelbertin ja nahkahansikaskisällin Tomin tunteelliset lirutukset,koska kappaleet laulettiin haikeasti ulkomaaksi.
Tom Jones Delilah-levyalbuminsa kannessa pulisongeissaan oli kuulema juuri tokeentunut nenäleikkauksesta.
Cilla Black,sen ajan naispuolinen menestysartisti ei alistunut kotkannenänsä korjauttamiseen uransa petraamiseksi.
Kerrotaan,että Tom Jonesilla oli pulisongit pilinsä varressakin.

                                Lonely Table.Engelbert Humperdink

                Delilah.Tom Jones.Top of the Pops 1968

--Kyl noill rikkail tekstiilipurjehtijoil sit kelppaa!
Puhahti Reunasta vielä pari senttiä pitempi raisiolainen alikersantti Wessmanin Kari.
--Ainoot seilaust mitä ne ossava tehrä on kapinetin ja vesiklosetin välill!
-- Panttais kerranki tollase täryleeniseilorit oikke purjevenee perää pitämä kovas ristiaallokos,kun fokka alkka luavis väpättämmä ja isopurjeen puami hakka kallo vaste..!
Keskustelun päätteeksi tuli pieni tauko,koskei monikaan alikersantti ollut koskaan elämässään istunut purjeveneessä,vaikka asuivat rannikolla.
Jussi oli kyllä ollut lippukunnan Saaristo-purjeveneessä syksyisessä Hiittisten selän myrskyssä,missä kajuutankin ikkunoista näki luovikallistuksessa merenpohjan.
Jussikaan ei lisännyt mitään Wessmannin kommenttiin uneksiessaan kantapubiinsa Lähtisen Pentin,vakiportsarin ohi astuvia minihameisia ja kuumapöksyisiä (Hot Pants) blondineitoja.
Sellaiset pimufantasiat pyörivät korpin päässä Joe Cockerin Summer in the City-hitin 45-kierroksisen sinkun siivittäminä,että armeijan teryleenejä kiristi haarukoissa.
Korpraali kyllä piti yhtä paljon Joe Cockerin "With a little Help from my Friends-biisistä,mikä oli aluksi Beatlesien hitti.

                                 Summer in the City.Joe Cocker

With a little Help from my Friends.Joe Cocker in Woodstock 1969

Kasinon touhuja tiiraillessaan Jussi kysäisi viisaana ryhmyriporukalta:
--Tiärätteks te kundit ettoi kasino ol kakskymmentluvul nimeltäs Cafe Africa?
--Meirän Marski ol ostanut sen niinku lisätienestiks,ostettuaan ensteks tualt kauemppa sen kuulusan Stormhällanin huvilasaaren.
--Mannerheimi rakens oikke pengersillan mantereelt Stormhällaniins,mitä pitki se ajoi mimmei Delahaye-avoautollas saarel kutemaa sill huvilalles,minkä se ristis "Fyra vindrarnas husiks" eli Neljän tuulen taloks.
--Huvilan ensmäne omistaja vuassaran oli Juliinin sukuu ja mökin nimi oli Familirius.
--Luulekssää papinpoik olevas joku Turu yliopiston proffa tollasil tiaroillas?
Kysäisi turkulainen Nummenbakalta kotoisin oleva korpraali Raivonen.
--Emmää mikkä proffa ole,vaan olen lukenu kirjoist marskin muistelmat kerra kesämökil..
Jussi vastasi.
----Ai ett teitil o oikke kesämökkiki?
Raivonen jatkoi naljailuaan.
--Te tairas olla oikke niit patamusttii porvareit ja mää taira melkke uskoo,etse teirän mökki o tuplate isomp lattijaneliöiltäs kun meirä vanha tölli Nummebaka kyljes..?
--Mist ihmest ne papit oikke varastava...toisest kolehristko ja kirkovveroist?
--Sen takkii määki erosi kirkost..ku papit ryästävä tyämiehe perssee puhttaks oman perssees levittämiseks!.
--Hei Hoopaatti on tulos Rysäst!
Wessman huusi laiturin päästä.
--Jassää Raivone,anna pappiskorpraalin olla rauhas,taimmää sivautan sut Suamenlahttee luuvitosel., niinkus "på bottniska viket ja höykyn köykyn!!"
--Sää oles ain ollu tollane kare,kussun isäs ryyppäs kivitalo ja kukkakaupa Puutarhakarult..ja äitis jako ruusupersettäs Valencian ja Moselin välill!

Marski,missi ja Delahaye
Juhart 2001

H-veneeseen ahtautui lomilta palavia vanhoja ja pian siviiliin pääseviä varusmiehiä ryhmyreiden lisäksi.
Joukossa näkyi olevan muutama kaupungissä käynyt kantapeikon rouvakin palaamassa kampaajalta sekä ostoksilta.
Jokainen saaressa asuva rouva halusi näyttä korealta saaren miesmajoriteetin edessä.Eikä ollut harvinaista,että monet ammattisotilasavioliitot kärsivät pitkään luodolla asumisesta.Syrjähypyt olivat tavallisia vanhempien rouvasihmisten kaunistuessa varusmiesten silmissä pitkien lomavälien puudutuksessa.
Sotilaskodin finninaamainen nuori blondikutrinen sisarkin näytti istuvan veneen puupenkillä tutkimassa meikkipeilistä uutta kikkarapermanenttiaan huivin alta.
Jussi muisti tyttären naamasta keskikoulukaverinsa Ramin,jonka naamassa ei ollut tyhjää väliä mätäpäisten finnien välissä
Jussin vastapuolella istuva korpraali Raivonen kähisi punaisen norttinsa sivusta:
--Kun tollas pussaa poskel..niissaa oikke sattumii suuhusas kun kassun keittiön hernesopast,mist kerra löytys ruastunu rautnaulakin!
Jussista sisaren finnit näyttivät tienpenkan kypsiltä ja pölyisiltä villimanskoilta piilossa paksun puuterikerroksen alla.
Eipä kauan kestäisi,kun tytär muuttuisi varusmiesten silmissä kauniiksi Myrskyluodon Maijaksi.

Rysän sotilaskoti

Salorita mainoskuva 1969

jatkuu...

Rysän vanki ja iivanamariinit rysällä 2.Suomikirja.

Russarön linnakkeen kasarmi

"Eipä iivanoilla hauskoo oo,hauskoo oo,kun pommit aina puttoiloo ja puttoiloo,
mut kuka käski aikanaan pienen kansan selkänahkoo ruastamaan...!"
Panssaritorjujien laulu


Palopäällikön poika oli saanut alikessun natsat hyvällä matikkapäällä.
Jussi palasi Hankoon korppina.
Ennen loppusotaa vuoden 1968 kesäkuussa tapahtui se paljon odotettu ammuntanäytös itkoilla.
Suomenlahti oli silloin täynnä Russarön saaren eteläpuolella huviveneistä ja heinäkuussa alkaisi se kuuluisa Hangon Regattakin.

 Hangon regatta

Tsekkoslovakian kriisi toi myös Suomen merialueille uusia huvivenelilijöitä maisemaan: venäläisiä Whiskey-luokan sukellusveneitä Hangon saariston karikkoisille vesille.
Jussi oli vannonut farmorin ja Carl Augustiin nimeen,että jos suorasuuntausammuntojen aikana olisi pistänyt merenpinnan auringonkilosta ylös edes yksi sukellusveneen periskooppi,niin silloin oltaisiin voitu todistaa Suomen kriittisestä poliittisesta sijainnista itäblokin ja länsimaiden puskurivaltiona.
Kysymys siitä potentiaalisesta tykkikranaatin osumasta oli,että olisiko Neuvostoliitto hyökännyt heti Suomeen?
Kyseessä oli silloin suorasuuntauksella maalin ammunta yhden miinanraivaajan perässä vedettävään maalilauttaan.
Jussin naapuritykin tykinjohtajana oli ollut se palopäällikön poika alikersantti Tarkkanen,jonka tykin mahdollisesta harhalaukauksesta olisi yksi venäläinen sukellusvene uponnut ikuisiksi ajoiksi Suomenlahden pohjaan.
Linnakkeella oltiin kaikki lomat peruutettu toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi ja saarelle oli kantautunut juoruja suomalaisturistirn havainnoista Leningrad-Viipuri-maantieltä,mihin oli kehkeytynyt valtava venäläisten sota-ajoneuvojen kolonna kohti Suomen rajaa.
Russarön edustalla suomalaiset uudet tykkiveneet Karjala ja Uusimaa olivat leikkineet kissaa sekä hiirtä  venäläisten sukellusveneiden takaa-ajossa,
Sen olivat todistaneet majakan tornista syynänneet sotilaat kiikareillaan sekä suuntimillaan.
Tykkihälytyksiäkin odoteltiin .
Oltaisinko silloin jatkettu huonosti loppunutta jatkosotaa ja olisivatko länsivallat ja Nato sekä Yhdysvallat tulleet jelppimään Suomea?
Jenkithän aina menevät apuun kapitalismin ja demokratian puolustamiseksi ja törkkimään pikkuvaltioiden mehiläispesiä tähtilippuisen demokratian sontikan kärjellä.

Alikersantti Tarkkasen tykkiryhmä oli harjoitusammunnoissa melkein onnistunut ampumaan maalilauttaa hinanneen miinanraivaajan meren pohjaan,onneksi harjoitusammuksen viistäessä laivan takakannen yli mereen,jolloin ammuntoja seurannut rannikkotykistön ja laivaston kultalippainen päällystö oli heittänyt maihin täkille.
Jussi oli omalta tykiltään seurannut naapuritykin toimia.
Alussa ensimmäiset ammukset lensivät väärässä korossa melkein rantakalliota alas nuollen tykkiasemien edessä sijaitsevan lintuluodon ylitse.Tykkejä johtavan kantavääpelin karjuttua koron korjaamiseen, seuraavat ammukset halkaisivat ilmaa suoraan miinanraivaajaa kohti
Maalilautta oli hinauksessa parinsadan metrin päässä.


Maailmallakin sodittiin.
Taistelut Vietnamissa jatkuivat kiivaina ja sekasorto tuntui leviävän Yhdysvalloissa.
Huhtikuun alussa Memphisissä ammuttiin Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen johtaja Martin Luther King,jonka kuuluisat sanat kuultiin Suomen yleisradiossa ja televisiossa:
-I have a Dream!

                                 Martin Luther Kingin viimeinen puhe


Parisen kuukautta myöhemmin senaattori Robert Kennedy ammuttiin kuoliaaksi Los Angelesissa..
Euroopassa opiskelijamellakat kuohuttivat,alkamalla ensin Saksan Liittotasavallasta ja kulminoitumalla Pariisissa suurmellakoiksi.
Neuvostoliiton levittämä tahallinen opiskelijapropaganda oli levinnyt Euroopan opinahjoihin.
Suomeen ylioppilasmellakat saapuivat pienellä viiveellä ja Helsingin yliopiston valmistautuessa satavuotisjuhliin Vanhalla Ylioppilastalolla,edellispäivänä opiskelijaryhmä valloitti rakennuksen,julistamalla vallankumouksen alkaneeksi.

Vanha 1968

Presidentti Kekkonen oli silloin vahvimmillaan Suomen kunkkuna ja Saimaan kanavan vihkiäiset 5.8.1968 pönkittivät hänen asemansa suurempana merkkipaaluna..
Jussin muutettua Harjavallasta takaisin Saloon v.1956 Kekkonen oltiin valittu presidentiksi eikä hän silloin lapsen aivoillaan osannut kuvitella,että maan johtajana olisi voinut olla toisenkin niminen presidentti.
12 vuoteen hän ei edes kysellyt itseltään moisesta itsestäänselvyydestä.
Edesmenneestä presidentti Juho Kusti Paasikivestä Jussilla oli muistissaan harmaa kuva isokokoisesta ja siilitukkaisesta entisestä tsaarinvallan aikaisesta senaattorista,joka puhui radiossa tekohampaitaan louskuttamalla..
Historiasta hän oli lukenut,että Paasikivi oli kymmeniä kertoja sodan syttyessä ja sen aikana reissannut Moskovaan Isä Aurinkoista ja Molotovia tapaamassa "raska pojkarna"-kaveriensa kanssa. 
Paasikivi oli silti suomalaisille jokapäiväistä elämää kymmenen markan seteleissä vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen.

Kymppi ja JKP

V. 1968 Neuvostojohdon kanssa käydyissä keskusteluissa Kekkonen oli havainnut olleensa tulilinjalla Suomen DDR:n tunnistamisessa.
Kekkosen Karjala-haaveetkiin murentuivat tai siirtyivät hamaan tulevaisuuteen.

UKK
Juhart 2010

Tsekkoslovakian valtauksesta 21.8.1968 tuli presidentille rajapaalu,mikä sai katsomaan poliittisia tapahtumia aivan toisista näkökulmista,koska miehitys oli vienyt pois pohjan vuosikymmenien rakennustyön idänsuhteissa.
Koko kevään UKK virkaanastujaistensa jälkeen 1.3.1968 oli ollut neuvostojohdon tulilinjalla mm.DDR:n tunnustamiskysmyksessä. 
10.3.Leonid Breznev oli pyytänyt häneltä vastausta siihen viestissään. 
UKK:n päiväkirjojen mukaan hän 24.3. oli ollut lisäksi omien sanojensa mukaan helvetin vihainen puolustusministerin paikan täyttämisestä,kun valtuuskunta oli suositellut kepulaista Penttiä,mutta Kepun ryhmä oli äänestänyt Suorttasta.
Huhtikuussa 1968 Breznev taas halusi keskustella hänen kanssaan Suomen ja NL:n sekä maailmanpoliittisista asioista kesäkuun lopulla tai heinäkuulla ja 6.4 hän istui illalla presidentin saunassa Mazurovin,Stepanovin ja Levon kanssa aamuun saakka.
(Mazurov oli valkovenäläinen NL:n ministerineuvoston 1. varapuheenjohtaja ja UKK:nkin tietämättä Breznevin erikoislähettiläänä Varsovan liiton joukkojen Tsekkoslovakian valtauksessa. 
Vladimir Stepanov taasen oli NL:n suurlähettiläs ja kenraaliluutnantti Urpo Levo presidentin adjutanttina)


7.5.Päiviö Hetemäki Suomen Työnantajien Keskusliiton kokoomuslainen puheenjohtaja ja tunnettu vanhasuomalainen kävi Kekkosen luona kertomassa vakauttamisohjelmaa uhkaavista vaaroista.
TPSL ja stalinistit olivat olleet yhteistyössä sopimusta vastaan.
Hetemäkeä kutsuttiin myöhemmin Tarkan kirjassa valtakunnan unilukkariksi.
Kesäkuussa 13.6.1968 Kekkonen lähti Neuvostoliittoon virkistys- ja kalamatkalle Irkutskiin sekä Baikal-järvelle.
Siitä alkoi ns. Kekkosen kalavalheiden kausi,mikä kulminoitui lokakuussa 1968 Kosyginin vierailuun Hangon edustalla.
4.10.1968 Kosygin saapui Tallinnasta Slavnija-sotalaivalla (sukellusveneiden torjuntahävittäjä) sovitulle paikalle Hangon edustalle ja siirtyy suomalaiseen sillitroolariin.missä Kekkonen otti hänet vastaan.
Russarön linnakkeessa oltiin tehty suurhälytys ja pantu kovia putkeen naapurimaan sotalaivan ilmestymisestä Suomen aluevesirajojen sisäpuolelle,mutta jostain saapui tieto sotalaivan rauhanlähetyksestä.
Kesä-heinäkuussa patteri oli ollut jatkuvassa hälytystilassa Whiskey-luokan sukellusveneiden takia.
V.1981 rakas läntinen naapurimaa Ruotsi sai itselleen oman riesansa Karlskogan edustalla samanlaisen sukellusveneen rauhantehtävissään ajautuessa karille.
Myöhemmin toinen samanlainen sukellusvene löydettiin uponneena Ruotsin aluevesillä.

Whiskey-luokan venäläinen sukellusvene

2.11.1968 Patolitsev (NL:n ulkomaankauppaministeri) oli vieraana Kekkosen saunassa tuomalla paljon terveisiä Kosyginiltä,joka oli ollut erittäin tyytyväinen Hiittisten saaristossa tehtyyn kalaretkeen.
Kekkosen saunassa oltiin monasti keskusteltu viinan voimalla ja kerrotaan Patolitsevin kerran uhonneen pressan saunassa,että kyllä vielä Puna-armeijalta pesee..
Ministerit Karjalainen sekä Leskinen olivat samoin edustaneet Suomea ulkomailla melkoisessa tukossa.


Silti poliittinen ilmapiiri Neuvostoliiton kanssa oli takakireätä.
19.11.1968 eduskunnnassa tutkittiin sähköveturitilausta Neuvostoliitosta.
Joulukuussa Ahti Karjalainen oli käynyt tapaamassa UKK:ta kertomaan,että suurlähettiläs Stepanov oli kriittinen sos.demien halusta päästä Moskovaan eikä NKP (Neuvostoliiton kommunistinen puolue) lähettäisi vastavierailijoita Suomen SDP:n vieraaksi.
Neuvostoliitto oli myös kuullut Stepanovilta,että Kovalevin ja Karjalaisen väillä oltiin käyty keskustelu maaliskuussa.
Kovalev väitti,että Karjalaisen mielestä NL:ssä katsotaan Suomen liittymistä OECD:hen merkitsevän NATO:n toimenpidettä,jonka tarkoituksena oli saada Suomi vedettyä NATO:n piiriin Neuvostoliiton intressipiiristä..
Suomen liittymistä NATO:n pidettiin NL:n johdossa erittäin epämiellyttävänä.
(Kovalev oli myöhemmin lausunut kirjassaan v.1968 tapahtumista,että Neuvostoliitolla oli velvollisuus puuttua häirikkösosialististen maiden asioihin sotilaallisin keinoin.)
Näin se Äiti-Venäjä ajattelee myös vuonna 2011 Putinin valtakaudella entisten alusmaidensa suhteen! 


Breznevin valtakautta 1960-luvulta tämän kuolemaan saakka 1982 kutsuttiin "Pysähdyksen Aikakaudeksi".
15% Neuvostoliiton bruttokansantuotteesta käytettiin puolustusvoimien varusteluun.
Aivan Breznevin uran ja elon loppumetreillä v.1982 Neuvostolitto päätti hyökätä Afganistaniin.
Neuvostoliiton perinnettä ovat länsimaat jatkaneet Afganistanissa tähän päivään asti.
80-luvulla poliittiset satiirikot arvuuttelivat Leonid Breznevin kuolinsyytä:
Eräs versio oli,että tämä kuoli oikosulusta paksujen kulmakarvojensa kasvettua umpeen..

"Kultarinta" L.Breznev

 jatkuu...

Rysän vanki ja iivanamariinit rysällä I.Suomikirja.

Hangon rantakivet

Salolaista tykkimieshistoriaa Jussin myöhempään Hangon Rannikkotykistön palvelukseen:
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Salonseudulta ollaan Suomen lähimmän sotahistorian aikana enimmäkseen komennettu varusmiehiä kenttätykistöön.
Salo-Perniö-Särkisalo-alue Talvisodan puhjetessa oli muodostanut tykistöalueen,mistä koottiin kenttätykistöpatteristo.
Muut Salon naapuripitäjien varusmiehet koulutettiin jalkaväessä,viestijoukoissa ja pioneereissä.
Jussillakaan pikkupojasta aivan armeijaan menoon asti ei ollut mitään kuvaa tuntemistaan salolaisista isänsä ikäisistä miehistä,että moni näistä oltiin välirauhan jälkeen jatkosodan alussa komennettu ajamaan venäläisiä pakolla pois Hankoniemeltä,joka oltiin välirauhasopimuksessa vuokrattu pakolla Neuvostoliitolle 30:ksi vuodeksi..
Ne,jotka kuuluivat vanhempaan ikäluokkaan eli 1911-1918 syntyneisiin, olivat sitä ennen kerinneet kokemaan Talvisodan jo Karjalan kannaksella. Jatkosodan he myös taistelivat sekä kannaksella että Itä-Karjalassa.
Moni vielä Jussin isän lailla komennettiin Lapinsotaankin ja uskoisin,että usea salonseutulainen sotilas marssi Kemistä Rovaniemen pohjoispuolelle Kittilän rospuuttoista tietä pitkin Sinettään päin pohjoissavolaisen sotilaspastorin sotilaspyörän uria pitkin.
Jussin isä Talvisodassa palveli kenttätykistön vänrikkinä ja tulenjohtajanan,kuten  muutama salonseutulainen tuleva reservinupseerituttavansakin.
Pappilan Jussikin tunsi monen näistä salolaisista joko kavereidensa pappoina tai kauppalan isinä.
Osa heistä kuului hänen kasvuvuosiensa melkein jokapäiväiseen elämään eikä kukaan heistä urhoillut kertomuksillaan kokemuksistaan sotarintamalla.
Salon Seudun Sotaveteraanien muistelmista olen poiminut muutamien tuttavien sotahistoriaa:


1.Alarik Veikko Ragnar Tähkäpää.s.23.3.1928 Virolahti. 
Salo-Uskela-seurakunnan nuoriso-ohjaaja ja partiojohtaja.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seurakunnan työntekijöitä 60-70-luvun vaihteesta.
Veikko Tähkäpää takarivissä keskellä.

 Koiviston kirkonkylä

 Koiviston rautatieasema

 Koiviston kirkko ja tori

--Kasvoi Koiviston kauppalassa ja palveli jo 11-vuotiaana sotilaspoikalähettinä Talvisodassa.
Veikon isä oli viestiupseeri. 
Talvisodan päätteeksi perhe muutti evakkoon Hartolaan Hämeeseen ja sieltä Tenholaan (Tenala),mistä isä kävi töissä Dragsvikin varuskunnassa (silloin osa Hangon rannikkopatteristoa).
Veikko kävi umpiruotsinkielisen kunnan ainoata suomenkielistä koulua.
Jatkosodan puhjettua perhe muutti pois läheltä sotatoimialuetta,mistä mm. salonseutulaiset joukot olivat ajamassa venäläisiä pois Hankoniemeltä Bromarv-Tammisaari-akselilta.
Perhe muutti Siikaisiin Satakuntaan Porin lähelle uuteen evakkoon,mutta Veikko kinui isältään päästä palvelemaan vapaaehtoisena lähettipoikana armeijassa.
Väliaikana isän vastausta odotellessaan Veikko teki töitä tamperelaisessa ruotsinkielisessä kirjapainossa,kunnes upseeri-isältä tuli kirje Hangon rintamalta,missä saksalaiset oliva nousseet maihin.
Suomalaiset joukot Hankoniemeltä siirrettiin Syväriin Itä-Karjalaan ja Veikko oli päässyt mukaan viestikomppanian lähetiksi Äänisjoen pohjoiskolkkaan lähelle Karhumäkeä.
Veikon matka rintamalle alkoi härkävaunussa Tammisaasresta,missä Meltolan parantola oli muutettu sotasairaalaksi.Matka Itä-Karjalaan rautateitse kulki Kontupohjan ja Kärppäselän kautta.
Palveltuaan jonkin aikaa rintamalla joukko-osastoihin tuli Marskilta käsky kotiuttaa kaikki alle 16-vuotiaat sotilaspojat,jolloin Karjalaa alettiin myös jälleenrakentamaan.
Veikon perhe palasi Koiviston kauppalaan,missä Veikko sai seurata läheltä myöhemmin venäläisten suurta panssarihyökkäystä.
Sodan päätteeksi perhe taas joutui evakkoon.
Veikkoa pyydettiin jopa jatkokoulutukseen upseerikouluun,mutta päätyi urheilijanuorukaisena Vierumäen urheiluopistoon.
Jussi tunsi Veikon miellyttävänä seurakunnan nuoriso-ohjaajana sekä partiojohtajana.
Veikko ja hänen Jukka-poikansa joutuivat 60-luvun alussa ikävään autokolariin,jolloin kummatkin loukkaantuivat pahasti.
Tähkäpäiden Commer-ikkunapakettiauto tuhoutui täydellisesti Valtatie I:dellä Paimiossa.
Jukasta tuli myöhemmin kiihkeä skootterifäni,vaikka Veikko-isä ei enää koskaan astunut autonratin taakse.
Jukalle Jussi myi Saudiin mennessään 1956-mallisen Lambrettansa.Jussi oli ollut pihkassa Tähkäpäiden vanhimpaan Hanna-tyttöön.
Tähkäpään Helmi eli äiti oli mitä mukavin naisihminen koko seurakunnassa. 






2.Kauko Venho,ylikersantti.s.18.7.1917 Suomusjärvi.
Siviiliammatti vaatturi.

 Sielä jossain.
Kauko Venhon kokoelmista

 Äänislinna

Kauko Venho palveli KTR 1:ssä tykinjohtajana Talvisodan aikana Summassa kannaksella.
Hän kertoi erään sotasalaisuuden,että heille hevoskuljetuksella juonnettiin amerikkalaisia ammuksia jostain salaisesta lähteestä. Yleensä oletettiin ammusten olleen saksalaista materiaaliapua.
Jatkosodan Kauko Venho palveli samoin KTR 1:ssä ensimmäiseksi Hangon rintamalla ja lopun sotaa  Äänisjärvellä,Suomussalmella,Kivennavalla,Taapermäellä,Leipäsuolla,Muolaanjärvellä,Kattilaojalla,Lyykkylässä ja Talissa.
Ilmeisesti Kauko Venho taisteli melko läheisessä tuntumassa  kenttätykistön sotilaspastori Lukkarisen kanssa Kivennavalla (JR 11).
Kersantti Kauko Venhon sota päättyi Kemiin Lapinsodassa,josta lopulta lomautettiin.


Pappilan Jussi muistaa vaatturi Venhon jo 50-luvulta naapurissa sijainneen Lammervon housutehtaan vastaavana vaatturimestarina.
Jussista Venhon setä oli aina kiireinen ja vikkelä kaljupäinen mies,jonka kaulassa roikkui kuin arvomerkkinä keltainen mittanauha.Venhon pojista Jussi tunsi Pasin ,joka oli isosiskon Tiitin ikäluokkaa sekä Karin,joka oli samanikäinen kuin papinpoika.
Karista tuli lääkäri.
Salossa vaikutti muutakin Venho-sukua.
Annankadulla Saloran radiotehtaan vastapäätä lähempän Työväentalon kulmaa oli 50-60-luvuilla Venhon autoliike,mikä edusti tsekkiläistä Skodaa sekä Jawa-moottoripyöriä. Liike aloitti ensiksi Vilhonkadun ja Asemakadun kulman puutalossa,minkä paikalla nykyään on ollut kahvila 70-luvulta asti uudessa liikerakennuksessa.Venhon autoliikkeen paikalle muutti Veho myymään mersuja salolaisille.
N.(Niilo)Venho valmisti 30-luvulla ARA-merkkistä polkupyörää.
Kauko Venho vielä 1990-luvulla saakka piti vaatturin verstasta Lydmanin leipomon yläkerrassa Turuntiellä. 

Skoda 1200 eli ns. Lahnaskoda
Juhart 2011

3.Osmo Erkki Hinkka,s.11.11.1918,Halikko.Viestiupseeri
Pankinjohtaja Salon Seudun Osuuspankissa.


1939 Porin rykmentin viestikomppania Turku ja RaUk.
Talvisodassa vanhemmassa ikäluokassa T-JR2,mikä sai uuden nimen JR62.
Osmo Hinkka kävi talvisotansa alun Itä-Karjalassa Taipaleenjoen kannaksella,Pyhäjärvellä ja Hassinmäellä ns."posliinipataljoonassa"
Posliinilla ilmeisesti tarkoitettiin tuoreita varusmiehiä.
13.2. 1940 Länsi-kannas Myllypellon asema.
17.2.1940 Tammisuo--hiihto Kämärään.
14.3.1940. ns. surumarssi Kouvolaan
RUK Niinisalossa.
Kiihtelysvaara Joensuun lähellä 11/8 Prikaatin viestijoukkueen johtajana.
Kotiutus marraskuussa 1940.
Jatkosota:
16.6.1941 Halikossa perustettiin KJR34.
Matka Hangon rintamalle,missä Hinkka palveli viestiupseerina kesäkuun ns. Hangon lohkolla.
Kesäkuussa siirto Aunukseen ja komennus Petroskoin 15. Prikaatin esikuntaan.
KJR34 liitettiin 15.prikaatiin ja nimettiin III/15.Pr.:ksi
Syksy 1941:
Itä-Karjala..Värtsilä-Käsnäselkä-Saarimäki-Torasjärvi-Syväri-Vaasenin kylä-Valdmon kylä ja Podporosin valtaus.
Joulukuussa 1941 KJR34 taisteli Pitkäjärven lohkolla ja Syvärin kauppalassa. 

Karilahden venäläistä sotasaalista  kesä-heinäkuussa 1941

Lapinsota:
Oulu-Tuira (Pikku-Berliini)
Kemi-Rovaniemi eli samoja reittejä kuin Jussin isä sotapyörällään.
Paluu Saloon siviiliin 11.11.1944 26-vuotissyntymäpäivänään .
Osmo Hinkka oli ennen sotaa harjoitellut konepajoissa,mutta siirtyi pankkialalle silloiseen Salon Seudun Osuuskassaan.
Hinkan poika oli Jussin luokkakaveri 1960-luvun puoliväliin saakka Salon Yhteiskoulussa..
Erittäin hiljainen poika,kuten isänsäkin.
Osmo E.Hinkka on kirjoittanut Hajalan Osuuspankin historiasta,Hajalan Hakaniskojen historiat 1932-72 ja 1972-82.

Uskelan pienkassasta Salon Seudun suurpankiksi 1928-2000

4. Reino Halkilahti s.6.8.1915 Uskela.Agronomi Helsingin Yliopistosta


10.10.1939 tykistöpatteriston kokoontuminen Salon Yhteiskoululle ja liikekannallepano Turussa Kerttulin koululla.
Mobilisointi junaan Turussa Kupittaan asemalla.
Junassa 3 tykkipatteria sekä esikuntapatteri suuntana Toijala ja Riihimäki.
Asemiin Kattilaojalla.
6. patteri ja esikuntapatteri koostui salolaisista,perniöläisitä ja särkisalolaisista,yhteensä 770 miestä,komentajanaan tykistösuojelukuntien aluepäällikkö Arvo Kervinen.(Psto muuttui 11/KTR5:deksi.
Pakkasta -45-astetta patterin taistellessa Muolaanjärvi-Summa-lohkolla osana JR14:ä.
Patteri päätyi Ihantalan kautta Viipuriin jäämällä asemiin Kuninkaanmäelle.

 Suomalainen Viipuri 30-luvulla

Venäläinen Viipuri kesällä 1940

                            Besättningen i Viborg (tanskalainen filmi)
                           Tanskalaisilla oli oma Viborgin valtauksensa..silloin saksalaisten.




13.3.1940.Välirauha.
Jatkosota:
Viestiupseerina II/KTR 8:ssä,mikä koostui perniöläisistä,särkisalolaisista ja Karjalan pojista.
Hangon lohkolla kovia taisteluita 4/KTR8:ssa venäläisiä vastaan.
Siirto kuukauden perästä kannakselle Laatokan rantaan ja Säntämän yli Syvärille.
Salon silloinen ja myöhemminkin tunnettu kuuluisuus Mannerin Mikke kunnostautui elintarvikkeiden evakuoimisessa venäläisten jättämästä ruokavarastosta.Muut saaliin jakajat olivat jättäneet sivuun pahanhajuiset "kuulalaakeripeltipurkit",minkä Mikke totesi kaviaariksi.
Hän lähetti marsalkka Mannerheimille,tunnetulle kulinaristille ne Mikkeliin ja sai palkaksi kahden viikon kotiloman Saloon.
Mikke oli 50-70-luvulla Salon kauppalan/kaupungin kuuluisin romunkerääjä,jonka romuttamon omistaja Eklund pani vielä vaa'alle lähtiessään,koska Miken taskunvuoriin oli vahingossa voinut jäädä jalometallia.
--Reino Halkilahti palveli v.1942 KTR8:n viestiupseerina,osallistumalla viimeisiin Viipurin taisteluihin 1944.
Kapteeniksi hänet ylennettiin 1943.
Agronomiksi hän valmistui v.1945 erikoisaineenaan kotieläinoppi.
V.1951 hän ryhtyi hoitamaan maanviljelijänä Kankareen tilaa.
Hän kuului Salon Seudun Osuuskaupan hallintoneuvostoon ja johtokuntaan,Salon Seudun Sanomien johtokuntaan,Salon Sokeritehtaan johtokuntaan,Salon Seudun osuusmeijerin,myöhemmin vuodesta 1971 Maito-Auran johtokuntaan puheenjohtajana 1959-1972.
Vuodesta 1966 hän palveli Valion hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Reino Halkilahti kuoli 16.12.2004.


Pappilan Jussi muistaa hyvin isokokoisen res.majurin ja agronomi Reino Halkilahden,joka isärovastin kanssa istui kaupungin valtuustossa.
Halkilahdilla oli iso Kankareen tila kunnalliskodin (vanhainkoti) lähistöllä.
Jos muisti ei petä pahemmin,niin Halkilahden Markku oli Jussin luokalla lukiossa 60-luvun puolivälin kieppeillä.

Kankareen kartano aivan nuolen osoittaman Hakastaron muinaislinnan yläpuolella.

Jatkuu....

Korppioppilas.Saaresta toiseen.Suomikirja

Isosaari pohjoisesta katsottuna

"Island hopping (saaresta toiseen hyppely)"
Amerikkalaisten sotahistorijoitsijoiden sanonta Japanin keisarillisen armeijan
strategiasta kaakkois-Aasian saarien valloituksesta II maailmansodan aikana.

"Souetaan suareen!"
Isärovastin savonranskankielinen  mietelmä.

Rannikkotykistön reservialiupseerikoulu sijaitsi Helsingin edustalla Isosaaressa.
Vasemmalla yhteysveneestä katsottuna mantereen puolella sijaitsi Santahamina ja etelässä vanha Viapori eli Suomenlinna,mistä rannikkotykistön rautavene vei Jussin Isosaareen tammikuun alussa 1968.
Tuliko tästä saaresta aliupseerioppilaalle Alcatraz vaiko Zacharias Topeliuksen Välskärien kertomusten Mustan Jaanan saari,oli vain ajan kysymys?
Jussi oli saapunut edellispäivänä Helsingin kauppatorin rantaan,mistä Suomenlinnan lautta vei hänet Helsingin kuuluisammalle sotilaslinnakeluodolle.
Hän oli joutunut yöpymään saaren esikuntakomppanian yhdessä vanhassa tsaarinaikaisessa kivikasarmissa,mikä oli synkän pimeä ja kostea keskellä jäätävää tammikuuta.
Sveaborgin eli Viaporin kasarmit löivät laudalta rappiossaan ja hoitamattomuudessaan kaukaisen Örön luodon tsaarinaikaiset ja tuulenpieksemät puukasarmitkin.
Jussista tuntui saaren rakennusten rappiotilan vastaavan läpikulkukäyntiään myöhemmin v.1972 valloitetussa Viipurissa, kauppaoppilaitoksen yo-luokan ekskursiolla Leningradiin.

(Jussin muisti on hiukan hapertunut tänään v.2011 siitä vietiinkö hänet Suomelinnan rannasta Y4-yhteysveneellä vaiko Pukkio-luokan Porkkalalla Isosaareen,)
Onneksi ei kuljetettu vanhalla ja kapean kiikkerällä Augustin Ehrensvärdillä,mikä oli palvellut tsaarin laivastossa miinanraivaajana jo vuodesta 1915 asti..
Sen hän oli nähnyt kauppatorin rannassa astuttuaan Suomenlinnan lauttaan.

Augustin Ehrensvärd v.1947 miinanraivaajana

 Suomenlinna-lautta

Myöhemmin talvella au-oppilaana Jussi joutui kovassa kuumeessa kävelemään Isosaaren kassulta paksua jäätä pitkin jäänsärkijän avaamalle reitille odottavaan Porkkalaan,joka vei hänet muutaman kapiaisen kanssa Santahaminaan. Sieltä hän pääsi armeijan venäläisen ja kylmän Gaz-jeepin takalaatikossa Helsingin kauppatorille,minkä kaijalta hän raahautui kuumeessa Suomelinnan lautalle.
Suomenlinnan lauttalaiturilta hän viimeisillä voimillaan raahautui Tilkkaan,missä au-oppilas joutui houriskelemaan vanhassa putkivuoteessa pari viikkoa aasialaisessa flunssassa.
Sotilassairaala muistutti valkoisin ja lohjennein emaloiduin putkivuotein ja ja ämmän näköisin "sisar hento valkoisin" 1920-luvun lasareetilta .

                                    Valkea sisar.Georg Malmsten 1935

Isosaaren kasarmirakennus oli tullut poikkeavana yllätyksenä kylmää merituulta sisään päästäviin ja lämpöä ulos falskaaviin Örön puukasarmeihin tottuneelle tykkimiehelle. Isosaaren kasarmirakennus oli v.1958 valmistettu betonirunkoinen ja tyyliltään sen ajan uusien koulujen tapainen rapattu, kolmikerroksinen rakennus..
Alakerrassa olivat opetustilat sekä ylemmissä kerroksissa oppilastuvat.
Silti aliupsseerikoulun varusmieskouluttajat eli santsarit muistuttivat pussihousuissaan ja rähinäremmeissään sotilasfarssifilmien 30-luvun alikersantteja ja kersantteja,joidenka traditiona oli santsata eli kohdella oppilaita maailman matalimpina olioina. Nykymaailmassa pantaisiin linnaan sellaisesta ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Pahin ja veemäisin santsari oli turkulaissyntyinen (2.5.1947) varusmieskersantti Matti Viironen,joka myöhemmin ollaan tunnettu näyttelijänäkin TV:ssä Pikkukakkosesta Häräntappoaseeseen.
Ilmeisesti santsarina tarvittiin näyttelijän taitoja.
Silloin Jussi ja muut au-oppilat katsoivat kersantti Viirosen olleen luihin ja ytimiin asti maailman veemäisin varusmiesalipupseeri,jolle tulevaisuus aukeaisi vain armeijan sisässä.
Väärin arvattu!

Matti Viironen...viiro

Jos uskoo,että kaikki Suomi-Filmin sotilasfarssien kantapeikot ja santsarit ovat vain fantasian tuotteita,niin RaUk:issa ja muissa joukko-osastoissa nämä karikatyyrit olivat suoraan reaalielämän tuotteita .
Rähinäremmejä rintaansa paukuttelevat santsarikessut olivat käytökseltään pahempia kuin sotapoliisit katuratsioissaan.
Ilmeisesti niiden ankea lapsuus ja vähäiset puulelut antoivat mahdollisuuden kostaa elämänsä kaltoin kohtelusta nuoremmille ikäluokille.
Samanlaisella santsaustyylillä koulusta valmistuvat ryhmänjohtajat äkseerasivat uusia alokkaita yksiköissään, jolloin traditio siirtyi yhdeltä ikäluokalta toiselle.
Diktatuurista perinnettä oltiin pidetty jo itsenäisen Suomen puolustusvoimien syntyajoista ja varmaan aiemmin  ihan Suomen sodasta lähtien 1808-09.
Santsareiden suosiota sai myös ostettua alistautumalle näiden 

sotilaspalvelijaksi.
Niin syvälle Jussi ei koskaan alentanut itseään.
Armeijassahan kysyttiin kuinka pitkä on sotamiehen ja aliupseerin ero.
Vastaus: kielen pituus upseerin pussihousun perästä
Armeija ei halunnut muuttua....eivät aliupseerit eivätkä sotilaatkaan.
Papinpoika lauleskelikin vapaillaan Pasi Kauniston "Koskaan et muuttua saa"-iskelmää omalla "Joutukaa sielut"-virsisanoituksellaan inttiä irvailemalla:
"Joutukaa sielut..on aikamme kallis...mut koskaan et muuttua saa.
Jeesus ei syntisen sortua sallis..mut koskaan et muuttua saa.
Olet sellainen vaan,jotta taas uudestaan..oman nuoruutein takaisin saan..." 

                                  Koskaan et muuttua saa.Pasi Kaunisto



Vuoden 1968 kevättalvi oli runsasluminen,mutta lumen alkaessa sulamaan koulussa päätettiin vielä kurssilaisten fyysiseksi kohentamiseksi pitää oikeat suksisulkeiset.
Koko oppilaskunta oltiin koottu saaren eteläpuoliselle jäälle muotoon komennettavaksi.Rannalla seisoivat putket vaakatasoon laskettuina sota-aikaiset saksalaiset 88mm Itko-tykit todistamassa au-oppilaiden vetisiä suksisulkeisia.
Jään päällä oli vettä jo viitisen senttiä. Yhdellä täyskäännöskomennuksella koko koulu makasi rähmällään hyisessä jäävedessä valkoiset maastopuvut läpimärkinä, suksen ja porkkaan säpäleiden koristaessa jääsohjoa.
Taisteluharjoituksia pidettiin saaren mäntymetsässä ja yhden TsT-harjoituksen päätteeksi koulun johtajaeversti halusi pitää oman katselmuksena.
Koulun oppilaat seisoivat muodossa paraatikentällä aseineen koulutusluutnantin huutaessa jalalle vie-komennuksen everstille, ilmoittaakseen yksikön vahvuuden ja valmiuden.
Kaikkien viedessä ryhmäaseensa jalkojensa juureen opetetuin robottimaisin aseottein,Jussi kuuli vieressään pikakiväärin papatusta.
Vieruskaveri oli pistänyt Lahti-Saloranta-pikakiväärinsä maahan käskystä,puupääammusten lentäessä sarjana  "patiraiskaajan" läpi ilmaan.
Papatus kuulosti Zetor 25-traktorin pakoputkesta tulleelta.
Vieruskaverin pidettyä piipun "patiraiskaajan" päästä kiinni, ammukset olivat vieneet tältä kolme sormea,jotka roikkuivat verisinä nahkaremmeleinä.
Oppilas itse ei sitä aluksi tajunnut,mutta vierestä alkoi kaatua miestä ketoon veren näkemisestä.
Lopulta tämäkin pyörtyi.
Siihen loppui yhden oppilaan aliupseerikoulutus eli Helsingin Tilkan kautta siviiliin.

Tykkikoulutustakin oltiin saatu jonkin verran saksalaisilla 88-millisillä Itko-ilmatorjuntatykeillä.
Tykeillä ei kyllä aluksi ammuttu,vaan niitä asennettiin porukalla pyöriltä haarukkajaloille ampuma-asemiin ja takaisin armeijan asekäsittelyn järeämpänä pura-ja kokoa-menetelmänä.
Tykinkaato oli santsareista oppilaille eräs simputuskeino päiväpalveluiden eräänä fyysisenä rangaistusmuotona
Asemokoulutustakin saatiin linnakkeen betonibunkkerissa,vaikkakin Jussin uneliaalla ja hajanaisella matikkapäällä opit menivät osittain ohi korvien kuin myöhemmin alikersantti Tarkkasen suorasuunta-ammunnat Russarön linnakkeella.
Tarkkasen Pena pärjäsi matikan approbaturillaan Jussia paremmin asemokoulutuksessa.
Jussi kunnostautuikin paremmin tykkiharjoituksissa oikeassa tykkimontussa, katsoessaan sopeutuvan paremmin  käytännölliselle pyssyalalalle, aina kiinostuneena kaikkiin mekaanisiin vempeleisiin.
88 Itk 36 RMB- ilmatorjuntatykeillä myös tehtiin harjoitusammuntoja merelle.
Tykin kantomatka ylitti kymmeneen kilometriin asti jopa suorasuuntauksella.
Vaikka ammunnoista oltiin ilmoitettu radiossa merenkulkijoille,niin uppiniskainen merenkulkijakansa ajeli sillitroolaleillaan keskellä ampumasektoria.
Yleisradion uutisten lukijan kreivi Creutzin ilmoitukset merenkulkijoille eivät ilmeisesti olleet saaneet laajempaa kuulijakuntaa...
Sanotaankin,että oikeilla merimiehillä on laineet päässä sekä vettä polvessa...

88 Itk 37 RMB, 8.8 cm Flak 18 eli  Flugabwehrkanone 37.8.8.
Itko suomeksi

                                  Säätiedotus 12.7.1960.Kreivi Creutz

Harjoitusammunnoissa tykkimontulla siitä Itkon lukkoperän oliivinvihreästä maalipinnasta alkoi lohjeta paloja, ja hilseilevän maalin alta paljastui svastikaa jaloissa kantava kotkankuva.
Tykit joko olivat Kolmannen Valtakunnan Suomelle antamaa aseapua jatkosodasta tai suomalaisten joukkojen venäläisiltä evakuoituja aseita,joita iivanat olivat evakuoineet saksalaisilta Stalingradin taisteluista tai Leningradin saartomotista.
Jussin mieleen tuli näistä ammunnoista saksalaisilla tykeillä,miten historia tulisi toistamaan itseään
Hänen päähänsä tuli kuvavälähdyksiä näkemästään television brittiläisestä BBC:n WWII-ohjelmasta,missä suomalainen SS-Viking-pataljoonan kenttätykkipatteri ammuskeli Ukrainan tasangoilla samanmerkkisillä tykeillä.
Au-oppilas ei tuntenut silloin syvääkään myötätuntoa Viking-pataljoonaa kohtaan,vaikka myöhemmin ajateltuna nämäkin kaverit samanikäisinä kuin Jussi värväytyivät enimmäkseen seikkailunhalusta SS-joukkoihin.
Historia vain oudolla tavalla Jussin nokan edessä näytti likaista takapuoltaan yhden tykin lukon maalipinnan alta.
Osa Saksaan lähteneistä porukasta oli AKS-läisiä fanaatikkoja,mutta suurin osa pelkkiä puoluekannoista sen kummemmin välittäneitä pojankloppeja.
Marsalkka Mannerheim myöhemmin jatkosodassa kieltäytyi lähettämästä Saksaan toista suomalaista Viking-pataljoonatäydennystä.
Kotikaupungin kulmapubissa rähjäsi eräs punatukkainen entinen SS-Viking-pataljoonalainen 60-luvun loppupuolella saksalaisella rintaansa rummutuksella .
Silloin kukaan ei ottanut miestä vakavasti ja yleensä hänet laskettiin maanpetturiksi sekä Neuvostoliiton viholliseksi,etenkin kun kapakan karvalakkipuoli koostui vasemmalle nuokkuvista duunareista ja tulipuheisista taistolaisista samettijakkuopiskelijoista.

                                    BBC World War II .1941.Man of Steel..Stalin

Reservinviikinki yleensä häipyikin naurun saattelemana karvalakkipuolelta kapakan kabinettiin samanhenkisten pöytiin.
Raukkikin tuli päättymään aikoinaan.
Kuten aiemmin olin maininnut au-oppilaan meri- ja maamatkasta Santahaminan kautta Suomenlinnan sotilassairaalaan eli Tilkkaan,voin yksityiskohtaisemmin selvittää muististani matkakertomustani:

--Jussin pitkästä Suomenlinnan Tilkassa makaamisesta aasialaisen kourissa,ballistiikan ja asemo-opin vajaakoulutuksesta au-oppilas sai palkinnoksi punalaattaansa yhden kultaisen kopraalin arvokulman.
Hänet ylennettiin korpiksi eli lintu-upseeriksi.
Se koko sairaalareissu Suomenlinnan Tilkkaan oli varsinainen farssi kulkuyhteyksien puutteesta.
Kovan pakkastalven ja paksun jääpeiton takia ei yksikään yhteysvene kulkenut Isosaaresta Suomenlinnaan.
Yhdysvene Porkkala vei hänet nopeasti umpeutuvaa meriväylää seilaamalla salmen yli Santahaminaan.
Sinä talvena jäänmurtajilla oli työtä vuorotta.
"Santiksesta" hän sai kyydin nitisevän,paukkuvan ja lämmityslaitteettoman neukku-Gaz-maastoauton takaistuimella Helsingin kauppatorille,mistä Suomenlinna-lautta vei hänet Viaporiin .
Armeijan autoissa lämmityslaitteet olivat luksuskamaa ja tarkoitettu vain kenraalikunnalle.
Pakkasta silloin oli lähes -30-astetta..
Ei silloin potilaalle tarjottu mitään erikoiskuljetusta,ei ambulanssia eikä helikopteria,kuten nykyään.Varusmiesaikanaan 

1958 Sokoksen joulupukkikopteri
laskeutumassa Salossa

Jussi ei ollut nähnyt yhtään armeijanvihreää ambulanssia puhumattakaan ilmavoimien taikka rannikkovartioston pelastukopteria. Örön linnakesaarella sai itse kävellä lääkintäkersantin vastaanotolle ja jos sattui olemaan liikuntakyvytön,niin Töpinän eli huollon hevoskärryillä potilas pääsi tutkittavaksi
Ensimmäisen kerran hän oli nähnyt ilmielävän helikopterin joulupukin koneena vuoden 1958 joulunalusviikolla,Kopteri laskeutui silloin Turuntien  puoleiseen sillankulmaan kotikauppalassa.
Vispiläkoneen kumitassuissa mainostettiin SOKOS:ta.
Sillä juustokupuohjaamoisella Bell-kopterilla tuotiin joulupukkia näytteille pikkukauppalan räkänokille.  

Armeijan potilaskuljetuksissa katsottiin, että kun potilas pysyi vielä tolpillaan,niin tarjolla oli ilmainen armeijan kyyti senaikaisin sekalaisin kulkuvälinein.
Reipasta kävelyä ilman saattoa keskelle merta avoväylälle odottavaan yhteysalukseen sairaalamääräys manttelin taskussa ilmeisesti katsottiin armeijan lääkintämenetelmissä yhdeksi kuumen laskemiskeinoksi .
Suomenlinnan Tilkan putkisängyssä Jussi räki vihreitä flunssarämmäleitä parisen vikkoa lohjenneille maaliseinille.
Äitiruustinnakin sanoi aikoinaan kansanlääkitsijänä:
--Nuha lähtöö niistämällä ja yskä köhimällä iliman mittään linimenttejä!

Gaz-69

Aasialaisesta viruksesta parantuneena ja korpin natsat kultaisina punalaatoissa kiiltäen Jussi matkusti kesäkuun alussa tulevan ryhmänjohtajaporukan kanssa junalla Karjaalle ja sieltä moottoripätkäjunalla Hankoon.
Koko Isosaaren asemokoulutus tuntui myöhemmin olleen pelkkää ajanhukkaa,koska Jussin uudessa asemapaikassa Russarön linnakkeella Itkoilla ammuttaisiin vain suorasuuntauksella merellä hinattavaan maalilauttaan.
Siellä ei mittatikku-ja logaritmimiehillä ollut mitään virkaa.
Eikä saarelta löytynyt edes asemotorniakaan,vaan alituisesti merenkulkijoille vilkuttava majakka,minkä ylätasanteella ei uskaltanut edes nojata ruosteen syömään ja säiden piiskaamaan rautakaiteeseen pelossa,että putoaisi reilingin mukana alas kallioluodolle..
Jussilla muutenkin oli korkean paikan kammo,kuten Jimmy Stewartilla kalifornialaisessa kellotornissa Kim Novakia pelastaessaan vuoden 1958 Vertigo-filmissä.

Kim Novak ja James Stewart.Vertigo 1958

Yksikään RaUK:sta reserviupseerikouluun päässyt salmiakkikauluksinen upseerikokelas saanut samanlaista hands-on- tykkikoulutusta kuin Jussin au-ikäluokka.
Russaröönkin niitä upseerikokelaita ja entisiä Jussin ylioppilaskavereita tuli rähinäremmejään paukuttelemaan ja seuraamaan takaviistosta pois tykkimontuista suorasuunta-ammuntoja Suomenlahdelle.Niinistön Saulikin kuului tähän porukkaan ..
Jussi sattui olemaan silloin tykinjohtajana itkoilla ja jokaisella tykinpaukauksella upseerioppilaat pakenivat rantapusikkoon trotyylipilvessä.
Jussin Russarön savolainen tykkivääpeli Voutilainen kehaisikin nuhaisille tykkimiehille,että tykkikoulutus oli flunssaisille varusmiehille paras nuhalääke,kun joka paukauksella räkä lentää rinnuksille.
Hoitoon ei tarvita mitään lääkintäkersantin aspiriineja eikä C-vitamiinitabletteja

Moottorijuna
Juhart 2004

Korppi.Suomikirja.

 Russarön majakka

Korppi---corvus corax:
Munii  puissa. Pidetään yleisesti tuholaisena ja tavataan harvoin maaseudulla.
Korppeja on tuhottu aseilla sekä myrkyillä. Se syö kaatopaikoilta sekä toisten lintujen munia että pikkulintuja.
Käännös Lexicon Universal Encyclopediasta

"Rakastin minäkin hiukan Josephinea..."
Korpraali Napoleon Bonaparte St.Helenan saarelta.


 Valaloman suntispöksyt
----------------------------------------

Jos Jussia oltiin pienestä asti peloteltu Taivaan ja Koivulan Herran rankaisulta,niin armeija iski syvälle tajuun
kaikkialla valvovasta armeijan herrasta,joka voi astua jostain tyhjästä sotilaan eteen sekä palveluksessa että siviilissä kysymään miksi sotamies ei tervehdi.
Patterin kasarmin käytävällä ja paraatikentän yli käveleviä jäykkäkätisiä alokkaita hiihteli valmiina tekemään saluuttia joko kantojaan kopsauttelemalla tai vetämällä lippaan korkeampiarvoisen aliupseerin taikka upseerin ohittaessaan.
Upseereita Örön linnakkeella ei usein näkynyt patterin komentajan asuessa mantereella 
Korkein aliupseeri oli patterin vääpeli,joka ylennettiin ylivääpeliksi alokasajan päätyttyä.
Tämä kyllä oli saarella mitä lupsakkain aliupseeri ja kun mentiin arvoasteikossa alas varusmiesalikersantteihin ja korpraaleihin,niin tärkeilyssä ja oman arvon tietoisuudessa ei ollut rajoja.
Lintu-upseerit eli korpit arvoasteikon pohjassa olivat pahimpia komentajia ja jos alokas ei sattunut tervehtimään korppia ohikulkiessaan,niin tapaaminen sekä saluteeraaminen voitiin käskeä toistamaan useaan kertaan,että se tapahtuisi ohjesäännän mukaisesti.
Näin moni korpraali.joka siviilissä sattui olemaan sorvari,hitsari tai muu suorittavan työn tekijä sai elämänsä ainoana mahdollisuutena kusettaa jotain Jussin kaltaista ylioppilasta,joka mahdollisesti sattuisi lukeneempana tulemaan tämän esimieheksi tai joksikin korkeamman oppiarvon saaneeksi "herraksi".
Luokkarajat 60-luvulla istuivat syvässä.

Korpraali 20-luvulla

Jalkaväen korpraali

Alokkaiden suoritettua valansa, palkkioksi patterin vääpeli myönsi nuoremmalle ikäluokalle viikon pituisen valaloman..
Jussi istuessaan mantelissaan, karvalakissaan ja ostamissaan punaraitaisissa upseerin pussihousuissa Pukkion matkustamossa muiden lomalaisten kanssa muisteli kuinka partiolaisena Riitusjärven partioleirien nuotioilloissa isäpastori laulatti henkisesti poissaolevia kolkkapoikia Valan säkeellä.." Kuullos pyhä vala,kallis Suomenmaa....suuaaa suojelemme,veeerin vaarjelemme...ooollos huoletoon,pooikas valveil ooon.."
Partiojohtajaisän korviin ei onneksi kuulunut Jussin hyräilemää versiota...."Kuullos pyhä kala..kallis silakka..!.
Kasnäsiin seilaavassa yhteysvene-Pukkiossa kaikki tuoreet tykkimiehet nukkuivat kovasta alokaskoulutusrääkistä.
Ei se valan suoritus niin juhlalliselta tuntunut nuorista sotaa käymättömistä pojista sotilaskotikahvitteluin kuin vanhempi sodankäynyt ikäpolvi olisi olettanut.
Vala katsottiin varusmiespalveluksen kanssa silloin samanlaiseksi itsestäänselvyydeksi kuin koulunkäynti..
Sitä ei kyselty eikä väitelty ja sotilaspalvelun välttäjiä löytyi harvoista.
Erään Jussi kyllä tunsi,joka sattumoisin oli yhteiskoulun rehtori Siitosen poika,joka uskonnollisista syistä valitsi kahden vuoden linnatuomion..
--Pijan vuaren päätteeks voira niit uurevuare valoiki vanno tinojen kans..
Elosen Maukka lomalaisena vielä lisäsi Pukkion kiinnittyessä Kasnäsin laituriin:
--Ei ne kännis tehry vala kute uurevuare vala mittä merkkaa,kum muist menee joka kerrall piänes tinas...
Tarkkasen Pena sanoi väliin Maukalle:
--Olekssää lyhkäse elämäs aikan nähny yhttää selvää päivää?
--Jos mää muista oikke niis sää ole ain huamenis fillarillas menos joko Alkon ettee taik site rannal pultsarie lua kinumaa ilmassii paukui..
Maukka vastasi pieniä rotankeltaisia hampaitaan irvistäen.
--Ei elämäs selvii henkis..eik toisten kenkis ku piänes kännis!
--Mikä oli toristettu!
--Ottaisiksää pruuttamestarin poik huika hyvä pontikkaa?
--Om muute Örön parast suaraa tallin pannust lirutettuu..! 

Kasnäsin Andelshandelin edessä jytkytti Pekka Laineen Kutter-Scania-bussi odottamassa lomalaisia.
Pukkiolla tullut Örön linnakkeen lähettitykkimies meni kaupan ovesta sisään patterin vääpelin rouvan ostoslista kädessään.
Jussi muisti lukeneensa jostain,että Pukkio oli rakennettu vuonna 1939 miinanraivaajaksi Pansion (1940) ja Porkkalan kanssa.Sodassa ja sodan jälkeen niitä käytettiin yhteysaluksina ja luovutettiin rannikkotykistön käyttöön.
(Vuonna 1982 Pukkio myytiin siviilikäyttöön ja palveli Olga- ja Nelli-nimisenä)

 Pukkio

 Pekka Laineen Kutter-Scania 1967-8

Kotiin saavuttuaan äiti ja siskot kuorossa naureskelivat Jussin uusia punaraitapussihousuja tervetuliaiseksi.
Jussi oli pyytänyt äitiä lähettämään snellmannin ( silloinen 50 mk) pöksyjen ostoon,saatuaan pihiltä rättikessulta vanhat lökäpöksyt,mitä kitulias sattumakessu ei suostunut millään pelillä vaihtamaan parempiin.
Eräältä miehistökorpraalilta hän oli ostanut oikeat marskin ratsastushousut,jotka istuivat jopa seistessäänkin.
Turha siinä oli selitellä naisväelle,jotka luulivat,että intissä kaikki varusteet olivat ilmaisia.
Varusteiden kuivaushuoneesta häneltä vaihdettiin salaa talvimanttelikin,jonkun pistettyä tilalle vihreän ja kamiinan kipinöiden rei'ittämän kapinanaikaisen ryssän manttelin.
Jussi valitti siitä ryhmänjohtajille,jotka saivat varkaan kiinni koko kasarmin tavaratarkastuksessa.
Pihistäjä oli eräs maalaisjuntti,jonka toinen silmä oli pysyvästi puoliksi viirussa kuin savikaupungin rantamiehellä Siimeksen Urholla pilsnerihuikan pyynnissä.

Toppari vasemmalla ja Siimeksen Urho oikealla
aamupilsnerin ravistuksessa.
Juhart sketsi 1985

Pihistäjä sai teostaan viikon ylimääräistä tupapalvelua ja lusikkahaarukkasysteemillä tonkia kasarmin jäisestä pihasta tupakantumppeja pakin kanteen.
Kerrankin armeijan pikaoikeus toimi!

Jussi oli vihoitellut päivän kotona pussihousupilkasta vastattuaan siskoille:
--Kummakun tääll kaupungis ja ihan pöksytehtaan nurkis ivataan yhren tykkimiehen pöksyist!
--Voisitte käyrä tual naapuris Lammervo housutukus kertomas tehttaan johtajal,ett tarjosis armeijall hyvii diagonaalipöksyi!
--Pussipöksyje torimyynnist ne Lammervo alkova rikastumma...ja setäkin ol soran aikan käyny ilmatteks valtijon pukutehttaal vaatturikurssin!
--Lammervon pöksyt o priimaluakkaa toren puhuaksen verrattun nykyssii rättimikolt saataviin lökäpöksyihi!

SA malli 36 sarkapuku

Pappilassa rovasti ja ruustinna olivat ylpeitä ainukaisen poikansa astumisesta rannikkotykistön RaUk:iin eli reservialipuseerikouluun Helsingin Isosaaressa.
Mielissä kai kyti,että pojasta leivottaisiin tykistön vänrikki kuten isästä aikoinaan.
Isä oltiin edellisvuonna 1966 saanut ylennyksen reserviluutnantiksi.
Vähämpä aanattiin pojan tulevasta upseeriurasta!
Eihän papisto osaa ennustaa edes Johanneksen ilmestyskirjasta.
Jussi alias Johannes ilmestyi ensimmäisen lomapäivänsä iltana kantapubiinsa armeijan sotisovassa ilman karvalakkia ja sotilasvyötä eli vastoin armeijan pukeutumismääräyksiä..
Silti hänellä oli pelko pusakassa pitikö saluteerata kulta-arvokulmaista portsaria kättä päähän vetämällä.
Jo linja-autoasemalla savikaupunkiin saapuessa hän oli vetänyt lippaan yhdelle poliisikonstaapelille sekä posteljoonille.
Armeijan järjestyssäännössä kun vaadittiin tervehtimään kaikkia kiiltävänappisia.
Posteljooni oli luvannut pistää turpaan vittuilusta.. 
Jussi oli iltamyöhällä pienessä sivulaitaisessa,ilmeisesti merimatkan keikutellessa pään tasapainoelimissä.
Sellaista merimiehet yleensä kokivat maalla.
Oliko tämä merimies sitten erimies?
Rantapyssyssä laivaston poikia kylläkin haukuttiin silleiksi...
Laivastoon Jussi oli jo kutsunnoissa halunnut,mutta määräsivät karinvartijaksi..

Merivoimien matruusi ja lotta

Jatkuu..