OM 636. Previous to the OM 636, diesel power was mainly understood in these islands to mean hugemarine engines that power ships, slow revving engines that drive remote power generators and big displacement iron block power for trucks and train locomotives.
OM 636 is the code Mercedes Benz gave to the 1955 180D engine, the first diesel engine powered passenger car in the Philippines. You could consider it ahead of its time as the 40hp/3,200rpm iron block, cast iron head, push rod 8 valve 4-cylinder had thin walled stamped sheet steel and alloymanifolds and casings. It was not the slightest bit bulky nor heavy compared to the valve-in head and OHV engines that were common then. OM 636 traces its heritage to the gasoline powered 170V engines produced before the outbreak of World War 2.
Noisy, smelly and laughable
The Mercedes Benz 180D was indeed an anachronism in those post war days as most cars on Philippine roads were gasoline powered American giants and surplus USAFFE Jeeps. While the rest of motoring was carried on cart springs and Victorian era ladder frame chassis, the 180D had fully independent swing axles and uni-body safety cell in a far more compact package. With such construction it could take the country's bumpy roads at speeds that have 150hp behemoths crawling, left in the dust. And it could go further on a tank of cheap diesel fuel than any other 4-wheeled car of that time. High society laughed at it because of the cantankerous sound it made, the odor it emitted [its the fuel not the engine, dummy!] and tectonic body shaking it induced on idle. But it lent itself well toaftermarket air conditioning as the little diesel did not overheat. It proved itself durable as Mercedes Benz made a contest of owner cars, by sticking medallions on the grille to show that, regularly serviced, the OM636 could serve 360,000km and more without an engine overhaul. Just regular filter cleaning and oil changes every 3,000km, as oils at that time did not have high tech additives nor multi-viscosity. The first Oil Crisis triggered by the Suez Canal War in 1959 was to make the 180D a hero of its time.
Asian taxis
One of the early adapters of the 180D was the Asian taxi market. Soon, the 180D's competitors in Continental Europe arrived on the scene. Austin Cambridge, Morris Oxford, Peugeot 403 and 404 and Borgward arrived in small numbers in the taxi markets in many of the ex-British colonies in the region. Over in the Philippines, it was only a matter of time when Universal Motors would start local assembly of the respected Mercedes Benz models in the Philippines.
Surplus meets surplus
At the same time, the engine imports of the OM 636 began powering medium sized transport boats, such was its power to bulk ratio. The surplus WW2 Jeeps were also being chopped and stretched to be made into Jitney public transport. Out went the Willys or Ford flat head 2.5-liter gasoline engine, replaced with the OM 636 which came with a 4th gear, one gear more than the national US standard.
Germany also rises
With the ascendancy of the Germany as a powerhouse economy, Mercedes Benz products were becoming expensive, even if loyal Jeepney operators were reluctant to try other brands, like Hanomag, Peugeot and Perkins. The first dollar crises of the economy induced Philippine transport operators to give cheaper engines from Japan a try. In time they now had a new favorite, Isuzu.
Here comes Japan
Isuzu like Mitsubishi-Fuso, UD Nissan Diesel, Toyota-Hino, diesel trucks were already familiar on Philippine roads as the sizable long term Japanese War Reparations trickled into a truck market dominated by Ford, GMC, IH, REO, Diamond T, White, Peterbilt and Chevrolet. Naturally, Mercedes Benz trucks also had a following thanks to the little 180D. Like Mercedes Benz, Isuzu ventured into small displacement diesel engines to power its mainstay light trucks. In time the Isuzu C190 and C220, became the default diesel engine installation for the light commercial and passenger transport vehicle market.
Closing the gap
By now, diesel engines around the world were beginning to ape their gasoline counterparts. Advances in metallurgy allowed diesel engines to be designed and built like gasoline engines, reducing the weight penalty associated in toughening diesel parts because of the pressures and metal stress produced by compression ratios of 22:1 is far high than a 9:1 gas engine. Overhead cams and cross flow ports improved diesel performance too. With double the mountain of torque produced lower down the rpm range compared to a gasoline engine, judicious spacing of gearbox ratios meant that diesel powered vehicles no longer were slow of the mark. Their only disadvantage to gas engines is their short rpm range, some 2,000 to 3,000 rpm short of the average 4-cylinder gas engine.
Luxury diesel?
From the 70s to the 80s, Mercedes soldiered on in the local market as the only purveyor of diesel cars but the price of the 60hp 200D W123 with hub caps, bias ply, no tint glass, no radio, power nothing, 4-speed on the floor and a factory fit air con that cost as much as a Japanese sedan was way too stratospheric.
Smart move
Enter GM Pilipinas and Isuzu in 1980. Using the body shell of the Opel Kadett and a newly developed alloy topped 1800cc diesel engine by Isuzu, the diesel passenger car segment was reborn and the taxi market queued up in droves for the Gemini. Isuzu also prodded what could virtually be the green shoots of the SUV market with the 2-door Isuzu Trooper, running with the trusty workhorse, the C190 engine. This engine was so prevalent on Philippine Roads, that then Secretary of Industry Roberto Ongpin nominated it for local manufacture in the PEC Philippine Engine Corp. plant in the Cavite Export Processing Zone. The PEC made Isuzu C190 was to be the sole diesel engine as for the LCV market it was assigned to be one of the Eleven Major Industrial projects of the Philippine economy. Take note too that the same iron block Isuzu was to also be the seed of China's green shoots in manufacturing diesel engines.
Heating up
Isuzu's dominance of the passenger car diesel engine market was fully sewn up. Toyota introduced a diesel powered Corona silver edition, a "Silent L" diesel powered Hi-Ace and a diesel powered Crown, similar to the taxis in Hong Kong. Nissan introduced a front wheel drive Sentra diesel too. But Delta Motors' collapse put an end to Toyota's budding challenge.
Meantime, the rest of the world's car makers have been able to harness computer technology to enhance automotive diesel engine performance, economy and emission control. In Europe where diesel prices are almost at par with petrol. Despite this, passenger car usage of diesel was prevalent. Almost all engine makers were making lighter and quicker diesel engines for passenger car application. Opel, Mercedes Benz, BMW, VW-Audi, Volvo, Renault, Peugeot-Citroen, FIAT-Iveco, Perkins, DAF and BMC were applying high pressure common rail direct injection technology, multi-valve heads, turbocharging and intercoolers to mass produced diesel engines. VM Motori, Bosch and Magnetti Marelli were all engaged from engine to component design with the aim of improving diesel engine drivability. Other car companies sought to quick start their diesel engine programs by out sourcing to FIAT, Opel or PSA Peugeot Citroen.
The laggards
Diesel engines did not advance as much in North America as gasoline was cheap and diesel was thought to be only for trucks. South America was developing its bio fuels programs then, so government subsidies distorted prices putting diesel at a cost disadvantage. In strict emission control countries like Japan, car manufacturers didn't bother improving diesel engines as city ordinances kept diesel engine vehicles away from city centers. Thus Japanese car makers developed new diesel engines in other markets like ASEAN and Europe where there was better diesel engine acceptability.
Catch up, because of exports
As European diesel cars got better, Japanese and Korean car makers decided to enter the burgeoning European market by building to EU specs and clean EU diesel. When China's car market started to grow, China adopted more stringent Euro IV standards of clean fuel not only to reduce pollution in their country but also to prepare their engines for exports.
Now to modernize the fuel
As most of the motorized world moved up to cleaner Euro III and Euro IV diesel, the Philippines, along with other ASEAN countries that heavily subsidize diesel fuel for the public transport franchisees, could not move up to the cleaner standards. The never ending flood of reconditioned old diesel engines from Japan and Taiwan meant that diesel fuel can only be locally refined to Euro II sulfur rich standards, unless someone coughs up USD 1.2B for a new refinery. The high content of microscopic sulfur was necessary to cushion the valve seats of the old types of diesel engines. But this also meant very high levels of pollution, both the visible and invisible kind. The majority of the population has no choice but to breathe the foul air as the transport lobby behaved like the cheap fuel and reconditioned engines were an unalienable right.
Time to breathe better
All that smoke and malodorous emission was a symptom of incomplete combustion. Moreover, many non-OEM independent mechanics, ignorant of ECU's artificial intelligence and electronic diagnostics were quick to blame modern diesel technology as the culprit since they had lost business in manually repairing defects of the old pre-chamber engine design. It was actually a choice of having the cheap fuel dirty our lungs or dearer fuel that would enhance the efficiency of the new kind of maintenance minimal diesel engine. Other manifestations of combustion stress was the erratic crackling of the engine note at mid-range rpm, a sign that combustion was turning erratic because of the high sulfur content.
The other problem of Euro II diesel fuel is that it causes premature injector failure in modern crdi engines made for Euro III and Euro IV fuels. Some of the ASEAN made brands had difficulty with this as their mainstay pick up and MPV sales suffered engine problems despite regular scheduled dealer servicing. The Korean engine makers were to prove successful in solving the problem of making their diesel engines work perfectly fine for Euro II, III and IV fuels. BMW, Audi, Mercedes and Volvo were also ultra cautious of this and they took years of testing before they reconfigured their injection systems to deal with the dirty fuel of the Philippines. Besides the Navara, Patrol and Urvan, which use ASEAN diesel engines, Nissan can't fit the excellent Renault designed and built turbo diesel family for the new X-trail and Livina as Renault can no longer down-adjust its small diesel turbo engine.
Hope costs
Diesel engine vehicles are here to stay and the most sensible policy for nationwide fuel efficiency is to allow the oil companies to recover the cost in investing in making Euro IV diesel - yes, through a price adjustment. Meantime. Diesel engines that are configured for cleaners fuels will no longer need to be dumbed down. In time, the Philippine citizenry's breathable air quality should benefit from cleaner fuels run on cleaner modern engines. But first, the transport lobby has to be convinced that all that cheap but dirty fuel ingested in all our lungs is not good for their health either. Besides, clean diesel extends the shelf life of engine oil and oil filters making it worth while to use semi-synthetic lubricants.
Today's V-Power diesel and Turbo diesel with its more expensive additives is a step in the right direction, though they are not rated as genuine Euro III or Euro IV. At least, there is light at the end of what used to be a dirty tail pipe. The addition of bio-diesel additives have improved not just emissions but also removed the odor. Hopefully someday, our fuel finally measures up to the great advances in diesel engines ever since the the days of the OM 636..

Lopuksi laitan sarjan pippuriksi kertomuksen Manilasta mersukaupasta kirjoituksessani "Mammanpoika ja kun äiti isälle mersun osti:

V.1998 Jussin vaimo saudirialansioillaan päätti ostaa miehelleen auton syntymäpäivälahjaksi.
Jussi oli läkähtyä onnesta moisesta anteliaisuudesta,vaikka auto tultaisiin rekisteröimään vaimon nimiin ja hänet palkattaisiin talon tsuperoksi eli privaattikuskiksi.
Oliko vaimon tarjous korvausta poikansa Danny D:n holtittomasta autovandalismista rikottuaan Jussin Land Cruiserin kaikissa Merville Access Roadin juopissa ja perheen yhdistämisyrityksestä sekä kahden toista kyyräilevän osapuolen sovinnnosta?..Sitä Jussi ei lähtenyt aprikoimaan.
Danny D ei koskaan salannut sisäistä muukalaisvihaansa Jussia kohtaan,vaikka taloon tullessaan ruosteisella Nissan Sentrallaan jo portilla avasi leveän pinoymaisen ksenofobiahymynsä tervehdykseksi.
Hymy oli sitä insinööripojan feikki-irvistystä,jolla peitellään sisäistä pelkoa ja vihaa siitä ,että Jussi oli varastanut häneltä rakkaan äidin ja pohjattoman käteiskassan.

1980  ruosteinen
Nissan Sentra
Dondi D:stä oli lisäksi tullut kaiken lisäksi uudelleen syntynyt kristitty ja pastori.Autonostopäivä alkoi sillä,kun insinööripastoripoika saapui vesitankkeri-Nissanillaan Molaven talon portin eteen vaimonsa ja pikkutyttönsä kanssa. Vesitankkeriksi Jussi oli kastanut pojan auton,koska alituisesta pesemisestä Jussin talon ilmaisella vedellä Sentran ovet loiskivat kraanavettä täynnä kuin katukasteluauton selkätankki.
Kotonaan DD ei koskaan pessyt autoaan,koska veden sai ilmaiseksi äidiltään.
Poika ei vielä onneksi kaikesta veden lotrauksesta kärsinyt hydrofiluksesta eli vesipäästä.
Nytkin hän kävi vetämässä puutarhan pumpusta vesiletkun ensitöikseen ja heitti auton jalkatiloista märät ja homeentuneet lattiamatot Jussin leikkaamalle  puutarham bermudanurmikolle kuivumaan.
Jussi seisoi seuraamassa Hope-filtterimenttoli suussaan pesumanooveerejä hyräilemällä 70-luvun hittibiisiä--"I beg your pardon..I never promised you a Rose Garden.."
Inssipojan auton märäntyneet huopamatot jäivätkin siihen nurmikolle kuivumaan kuukaudeksi,kun Jussi lopulta heitti ne ohiajavan roska-auton lavalle eikä DD koskaan niitä kysellytkään. Siinä kävi ihan samanlaisesti kuin hole-in-the-wall bisneksen arabitoimitusjohtajan palisanteripöydän papereiden kanssa,jotka ajan hoitamina siirtyivät roskakoriin.
Aika hoitaa aasialaisessa mentaliteetissa kaikki ikävät asiatkin.
DD taas korvasi lattiamattonsa vanhoilla Manila Bulletin-sanomalehdillä,mitkä toimivat imupaperina auton siivilämäisellä lattialla.

Auton hohtaessa ruostepilkkuisena kadunreunalla Jussin perhe sai luvan astua kyytiin.
Inssipoika ajoi hyvin varovaisesti koko matkan Quezon Cityn automarkkinoille,koskei Nissanin takaiskuvaimentajat toimineet,auton perän viistäessä kipinöiden kuolleitten poliisien eli liikenteen hidastusmakkaroiden yli.
Autossa keskusteltiin siitä minkälaista autoa Jussin perhe tarvitsisi eikä siinä vilkkaassa rupattelussa papinpojan mielipidettä koskaan kyselty.
Jussikin piti suunsa lujasti kiinni kuin ziplockpussi,ettei tehtäisi äkkisuutuksissa täyttä U-käännöstä EDSA:n Guadalupen sillalla ja ajettu takaisin kotiin.
Hän pelkäsi jo etukäteen ,että vaimon tulevaan minivaniin hänet nimitettäisiin koko dela Cruz-suvun privaattikuskiksi,minä hän oli jo palvellut ensimmäisen Manila-autonsa oston jälkeen.
Mitä tilavampi auto,sitä enemmän kyyditeltäviä suvun synttäreiltä,häistä sekä kuoppaajaisista.
Satoja kertoja Jussi oli kyyditellyt hyvänahkaisena vaimonsa sukulaisia koteihinsa Manilan Pacon ja Makatin Buendian kaupunginosien sekä Paranaquen Mervillen asuntoalueen välillä.

DD vihdoin ajoi suuren käytettyjen autojen viiritetyn diilerin etupihalle,jonka markiisikankaisen katon alla seisoi puunattuna parisensataa autoa.
Auton viereen oli jostain tyhjästä astunut valkoiseen barong tagalog-paitaan pukeutunut diileri,joka avasi naisväelle oven kuninkaallisen hovilakeijan kumarruksella.

1985 Dodge Caravan.Juhart 2011
Naisten seuratessa myyjää DD:n kanssa Jussi painui omia teitään kurkkailemaan vanien ikkunoista sisään,potkiessaan renkaita ja antamalla kätensä kulkea lokasuojan reunojen alta ruostevikoja ja pakkelipaikkoja kollatessaan.
Hän etsi Toyotoiden,Mitsubishien ja Nissaneiden seasta amerikkalaista Dodge Caravania sekä Plymouth Voyageria,joilla oli sellainen turvanenä eli etunokka,mitä japanilaisilla tylppänenävaneilla ei ollut.
Peräkolareissa kun japanilaisten autojen kuskeilla katkeaa jalat,Jussi oli oppinut televisiosta seuratessaan jokailtaisia TV Patrolin uutisvälähdyksiä Metro Manilan karmeista ja verisistä liikenneonnettomuuksista.
Jussi etsi autosta turvallisuutta ja taloudellisuutta,mitä Chryslerin vanit tarjosivat samassa paketissa eli paksua jenkkipeltiä ja japanilaista talousmoottoria.
Dodgessahan oli Mitsubishin nelosmoottori.
Valitettavasti koko autoplaanilta ei sellaista yhdistelmää löytynyt,vaan muita japanilaisia People Carriereitä,jotka olivat muunnoksia pakettiautoista ja joissa sai valtavan määrän rämisevää peltiä pikkurahalla.
Jussi ei halunnut sellaisen Space Cruiser-jakeluauton kuljettajaksi.

Jussin Beirutin taksimersu muutettuna v.2005
Kurkkiessaan erään japanilaisen pakettikruiserin ikkunasta sisään Jussin nuorin tytär 5-vuotias Riitta juoksi hänen luokseen ilmoittamaan ilouutisesta,että äiti oli juuri ostanut Mersun isälle.
Jussi löntysti vastahakoisena tyttärensä kädestä vetämänä paikalle,missä puoli dela Cruzin sukua oli ympäröimässä luunväristä Untertürkeimin ihmettä.
Hän ryhtyi tutkimaan tätä mersukatalogin perusmallin peltejä toteamalla pikaisesti ruiskutettuja make-up-ylimaalauksia ovissa sekä pientä maalin alta pilkoittelevaa aknepintaa lokasuojien huulissa.
Sisälle kurkattuaan ohjauspyörä näytti pehmeentyneen ja menisi vaihtoon aurinkorutosta,mutta kojetaulu oli säilynyt halkeamilta.
Istuinten beessinen M-Tex-keinonahka oli ehjä,mutta kuljettajan ja takaistuimen peräosa olivat menettäneet kimmokkeensa ja takapenkki hälytti jostain kuljetettavan mahtavasta elopainosta.

Diileri ryhtyi puolustelemaan.että auto oli ollut uudesta asti Mercedesin maahantuojan Universal Motorsin omistajan rouvan shaföörin ajama auto.Kyseinen Donja Rodriguez oli ollut elinaikanaan massiivinen 130-kiloinen teräskeiju.
Auton hansikaslokerosta löytyi paksu ja päivätty huoltokirja. Auton bensiininelosmoottori koeajoissa veti puhdikkaasti ilman pakoputkesta tupruttavaa sinistä savua..
Jussi kuiskasi vaimonsa korvaan auton vioista ja rouva sai tingattua alas ostohinnasta 20.000 pesoa.
Diileri sopi ajamaan seuraavana päivänä auton rekisteriotteineen Molaven talon eteen.

Mercedeksistä Jussilla oli kokemusta luotettavana dieseltaksina ja mielessään oli jo päättänyt,ettei koskaan seuraisi suomalaisten Saudi Arabian kontrahtityöläisten trendiä uuden vientimersun ostossa. Hänelle auto muistutti suomalaista taksitolppadieseliä ja heitellessään herjaa työkavereilleen,jotka Jubailin Finnvillassa olivat uppoutuneet paikallisen Juffali-mersudiilerin värikatalogeihin,että jokaisen mersun nähdessään hänelle tulee mieli vetää perstaskustaan lompakko mittarin näyttämän taksan maksamiseksi.
Vastaukseksi hän sai vain vihaisia silmäyksiä.
Nyt hänen piti syödä sanansa..

Mersu Molaven tallissa
Jussin maalaaman MB-
freskon suojassa.
Verannalla Jussin
Auto saapuikin puunattuna ja vahattuna ja auton sisustan tuoksuessa fleurdelisin hehkeältä Sun-of-the-Gunilta,muovikiillokkeelta.
Auto näytti melkein uudelta portilla,kun silmiään siristeli keskipäivän auringopaisteessa.
Sitten nousivat ukkospilvet Molave Avenuen portin yläpuolelle ja mersu tummeni inssipojan astuttu näyttämölle.
DD alkoi rähjäämään auton rekisteripapereita selailtuaan diilerille,että OR eli Owner's Receipt oli vain xeroxkopio.
Myyjä sanoikin tuovansa alkuperäisen LTO:n (Land Transportation Office eli katsastusasema) konttorilta heti seuraavana päivänä,koska siellä on päivisin pitkä jonotuslista.
Inssipojan niska alkoi punottamaan käskiessään diileriä ajamaan auton takaisin myyntiplaanille ja tulemaan takaisin täydellisten papereiden kanssa.
Jussi meni väliin sovittelemaan katsoessaan inssipojan tahdittomuuden pilaavan koko diilin.
Vaimokin astui rinkiin puolustamaan poikaansa ja käskemällä Jussia olemasta puuttumatta koko asiaan kehuessaan,että "My Son" tuntee paremmin paikalliset autodiilit kuin oma miehensä.
DD oli juuri saanut ensimmäisen työpaikkansa paikallisen KIAn edistajan Columbia Motorsin huoltoinsinöörinä ja ostanut ikioman ensimmäisen autonsa,sen Nissan Sentra-tankkerin paria kuukautta ennen.Pojan Nissanin oltua aina korjattavana "pikkuvikojen" takia inssipastori ajelikin firman uutta esittelyautoa KIA Sportagea.
Jussi piti silloin suunsa kiinni poistumalla kehästä,mainitsematta halkaistua sanaakaan,että oli ostanut suomalaisarabialaiselle firmalleen parisenkymmenen kattavan autofliitin busseineen,kuorma-autoineen,Mercedesin Putzmeister-betonipumppuautoineen ja niin poispäin..
Lisäksi hän oli tilannut suomalaistyökavereilleen Jubailin Juffalilta 10 Mercedestä Stuttgartin tehtaalta , katsoessaan olevansa jäävi kommentoimaan mitään autonostoista

 Salolainen dieselmersu ja pirssimies
 jäiden lähdön aikaan 1963. Juhart 2011.
Papinpoika oli näin saanut suoran arvonalennuksen tontillaan kuin aiemmin Riyadhin King Feisalin sairaalan materiaaliosaston inttaussuperviisorista varastotyöläiseksi pakistaanisuomalaisessa sanasodassa.
Poistuessaan kriisialueelta hän kommentoi dela Cruzeille,että niin kovaa melua ja pölyä tarvitsisi nostaa yhden vanhan Beirutin taksimersun ostosta. Hän poistui paikalta takaperin sisälle nakkaamaan tuopillisen kylmää San Miguelia vihapölypilven kuivaamaan kurkkuunsa.
Viimeisinä lauseina äiti ja poika kuulivat verannan alumiinisen hyttysverkko-oven läimäyksessä:
--Tästä lähtien en puutu teidän äiti-poikasuhteeseenne ja tuo inssipastoripoikasi saa tässä ja nyt porttikiellon tässä osoitteessa Number 18 Molave Avenue..
--Yhden auton romuttaminen ja inssipojan kerska riitti minulle!

Jussi näki hyttysverkon takaa,miten DD:n niska ja naama punoittaen pakeni Nissan Sentraansa eikä pojasta kuulunut mitään pariin kuukauteen.
Vaimo oli juossut makuuhuoneeseen meikit itkusta valuneina poskille.... ja siitä alkoi se siunattu kahden viikon mykkäkoulu..
Mercedes jäi taloon samana päivänä diilerin käytyä iltapäivällä tuomassa alkuperäisen rekisteriotteen leimattuna.
Moneen kertaan auton ollessa viitisen vuotta talossa rouva väitti poikansa olleensa oikeassa.
Jussi uskoikin syyn olleen kahden vastakkaisen miehenkuvan välisessä skismassa,missä kumpikaan ei luottanut toisiinsa.

Fantasioissaan Jussi oli päättänyt panna filippiinolainapoikansa myyntiin alkuperäisellä kastetodistuksilla.
Maahan oli kuuluisa lapsenmyynnistä.

 Mersu upoksissa Jeddassa Saudi Arabiassa.Juhart 2011.