 |
| 3 ikäpolvea pysäkillä Juhart 2001 |
Helteestä hän oli heittänyt takkinsa Austininsa viereisen kernipenkin selkänojalle,mikä vielä näytti ehjältä.
Housujensa takamustan palkeenkieli kyllä häiritsi mielessä,muttei hänellä ollut nyt aikaa funtsia pikkuasioista.
Auton avatuista ikkunoista sisään tuleva tuulenlehaus viilensi hikoontunutta ihoa nailonpaidan alla.
Itse hän oli kironnut moneen otteeseen näitä uusia nailonpaitoja,mitkä kainalohien kanssa antoivat ympärille ja oman nokkaankin liiankin maanläheisiä hajuja,mihin mummit eikä rexonat jelppineet,päinvastoin pahensivat ihmiskropan käryä.
Hän olisi mieluummin käyttänyt puuvillapaitoja,mutta vaimo oli kehunut paitaostoksilla nailonpaitoja helppopesuisiksi ja helpommin silitettäviksi...
Saustila tallusteli saappaissaan paikalle ilmoittamaan:
--Tulin vaan kertomaan,että oon mänössä aluvesairaalaan..
--Sinähän oot ihan märkä ja hikinenkin ja haiset melekeen haarapaskalta...onkos käynyt vahinko?
Hauturi uteli nokka rypyssä.
--Emmää muuta kun tuulettelen täsä kun toi märkä pallopaita ei näytä sopivan yhtteen mun kropan kemikaalijen kanss...
Etsivä vastasi:
--Itte sää haises kaatopaikalt ton merisikaris kanss,ett yhres me tuaksuissamme kelvattais jokiranttaan ryyppämmä vinettoo ja kiärimää rantnurmell...
--Lähre sää kuljettamman sit' muarii,niimmää kattelen ett pääsisin kuureks kottiin ja suihkuun...
--Mullon pari käynttii eres ja piräs soittaa kammaril ett saisin lisävoimii appuun..
--Mullo sellane tunto nahasan,ett pijan sil Hultjol saaraan raurat ranttesseen..
--Kiikala konstaapel kertos mull,ett se Pyälin isänt Ferkusonis pukilt ol löytänny muarin ojanpenkalt ,enkmää kaikes kiiresän kerinny haastattelemaa sitä...
Pikkuinen musta Austin pomppoili koppakuoriaisena männynjuurisella metsätiellä,minkä neulaspäällysteellä renkaat kopauttelivat oravien kaluamia käpyjä sinkoina kanervikkoon.
Auto hiljensi vauhtia sivutienristeyksessä,minkä haalistuneessa ja säänpieksemässä viitassa luki Pylly....
Sanasta joku viisas oli raapinut pois ö-ja i-kirjaimet korjaamalla sen mieleisensä muotoon.
Tienviitan alla tolpassa roikkui kenossa harmaa postilaatikko,minkä kansi retkotti auki seljällään yhdestä saranasta.
Arska uskoi jonkun olevan Pyölissä kotona,koska posti oltiin ainakin haettu ja käänsi sivutielle,mikä johti harmaata rakennusryhmää kohti.
Maisemassa taustalla kiilsi hopeainen järvenselkä.
 |
| Viimeisen niiton jälkeen Juhart 2003 |
Etsivä pysäytti autonsa maatilan navetan kylmiön varjoon kävelemällä navetanvintin luiskalle,minkä vieressä tilan isäntä oli irroittamassa traktorista niittokonetta.
Arska tervehti haalaripukuista isäntää:
--Onsse kommija ilma tänäpänä eik eres yhttän pilvenhattaraa taivaall!
Isäntä ei heti tervehtinyt takaisin,mutta pienen tovin perästä murahti tiputtaessaan kourastaan 18-millisen kiintoavaimen maahan:
--Onsse yks saatana,kunnei eres avaime pysy näpeiss!!
Arska kysäisi tervapastillia äänekkäästi narskuttamalla hampaissaan:
--No mikä ettei?
--Mää ole muute rikosettivä Ansio kaupunkist ja tulin kyselemää kun te oli se,joka ensteks löys sen Lindruusin muarin..
Arska esitteli.
--Nos siit mun käre vispaavakki..sen ruumiin näkemisest!
Isäntä vastasi yrittäessään hermostuneesti sihdata pöllitupakkaa puuholkkiin,onnistumalla kolmannella kerralla..
--Näittekse sattumalt mittään vastaantulevaa mustaa ruumisautoo ja tummanruskiat folkkarii maantiäl?
Arska kysäisi.
--Emmää mittää muut autoo ol nähny kun yhre harmaan Porkvartin... jassekin ol yhren helsinkiläisen arkkitehrin auto...sillon huvila tual Riitusjärve rannas...
Isäntä vastasi heilauttamalla kaaressa pöllitupakkakättään navetan ohi.
--Mää tulin meirän perämettän niitylt apilaa katkomast niittokoneell meirän kantturoill ..iha vastasuunnast..
ja sill reissul mää näjin sen muarin makkamas ojas pläsilläs..
--Olsse karmeet katottavaa..kuti ottaluuss ja kaikk..!!
--Viimeks mää oli nähny naissii amputtavan Suamussalme motis...muttne olki venäläissii soittokuntalaissii...!!
--Kuulema olsivat halunneet marssii messinkipumppuines ja punalippuines suaraan Ouluun Suamineiron kappijan vyätärön kohralt,mut saivas lyijymyrkytyksen...
--Luulivatten ett suamalane roletariaatti olsis olnu orottamas teiren varsil tyäkaluaiheise pianoisilipuk kouras pelastajiinsas kapitalistijen kyhmysist kourist...
--Mutku suamalaine miäs tappaa suamalise naise..niis sitä mää pirän karmeimppan rikoksen!
--Vaik mun miälesän on mont kerttaa karannu ajatus tost meirän muij...meinan emännäst...kusse voisis pärpättää koko päivän korvan juures...
--Mikä pahan tappais?!
Isäntä lisäsi vetäessään hermostuneena henkosia poskiinsa.
--Ettivä vois kyl käyrä tual tuvas kysymäs muij...meinaan emännält, kusse on koko olnu aamupäivän töis haass, navetass ja sitt patavahtin sisätöisä...
--Sillon kuulkkaas niin pirun hyvä näkö ja kuulo, kusse kuvittelee näkeväs ja kuulevas sellassiikii asjoit, mitä määkään en eres valveill hoksais...
 |
| Iltalypsyllä Juhart 2001 |
Arska kiitti isäntää astelemalla navetan sivua päärakennusta kohti.
Navetan takana haassa nuuskiskeli sontaperäisiä ayrshirejä turvat ylhäällä etsivään päin ja Arskasta elukoiden luvun voisi helposti talvisaikaan ynnätä navetan ulkopuolelta harvojen ja ravistuneiden vuorilautojen välistä.
Tilan kanoja näkyi kotkottavan avoimen traktorisuulin ja navetanvintin orsilla sekä nokkimassa santaa kivipiiraisiinsa pihalla täydessä vapaudessa.
Talon kirjava kukko seisoi vahtimassa haaremiaan kaivon päällä kumolleen pistetyn läkkiämpärin päällä.
Tilan pienen ja henkselishortsisen isännänalun hamppupäätä näkyi pilkottavan navetanvintin heinänpölyisestä hämystä,pojan etsiessä kanankevennyksiä munakoriinsa kotkottajien salaisista pesimispaikoista.
Pojalla oli susikoiranpentu jälkikoiranaan.
 |
| Avokanala Juhart 1997 |
Hän koputti varovaisesti liasta paatunutta ovea.
Tuvasta kuului kattiloiden kolinaa ja radion säätämistä hiljemmälle,kunnes ovenrakoon ilmestyi leveänpunainen emännännaama,minkä kiiltävälle otsalle oli liimautunut muutama harmaa hiussuortuva.
--Mitästääl taas kaupataan?
--Meill ei ostet....!?.
Emäntä tiuskasi.
Arska vastasi väliin tottuneena naisten äksyilyihin:
--No mää vaan olen etsivä Ansio..Arvo..kauppalan rikospoliiisist ja olisin vaan kysässy parist asjast..
--Olskos teil talon hyväl frouval pari minuuttii aikkaa ..?
--Ai.ett oikke ettiväkommissaari...voi kauhhiat väärinkäsityksest kummää luulin taas noire kiartokauppiaire....!?
--Asttukka vaa hyvin ja tehkkää sissään..eikusse tais mennä toispäite....mää pyyrän tuhannest antteks kauhhiast kum meirän huusholli on sekasin...!
Emäntä pahoitteli pyyhkiessään lahnansuomuisia käsiään esiliinan likaiseen helmaan.
Arska astui kynnyksen yli koiranpennun syömälle ja risaiselle räsymatolle,minkä alta lattialankut nousivat ylämäkeen ikkunapäätyä kohti.
--Taitta olla routa syäny kivijalan alt?
Etsivä kysäisi emännältä,joka kääri sanomalehteen tuvan pöydältä lahnasuolia.
--Joo..niino syäny eik me ruveta korjaamaan,vaan pannan pillarill koko huussi tasaseks,kun saattiin osuuskassast laina uurisrakennukse pystyttämiseks..
Emäntä vastasi pyyhkiessään pöytää verestä ja pullanmuruista kämmensyrjällä lattialle.
--Kelppaisiks teill kaffe...mullon oikke kultamokkaa kiahumas just jauhettun ihan uusist pöönist tos kuparpannus hellanrenkkaall?
--Ja istukkas vaa pöyttän!
Arska istuutui vastaten:
--No ehk ihan yhren kupin mää voin hörpätä,kun on alkanu närästämmä se kammarin kaffe,mikä muhii laitoksen keittiön sähvöpannus päivätolkul..
--Se onkus petrooli joisis sota-ajan korvikkee seas..
Emäntä kaatoi mustuneesta ja kolhiutuneesta kuparipannusta laihaa kahvia kuppiin,mikä oli kahvikuonasta mustunut sisältä kuin kattilakivi.
Lovinen kuppi ja lautanen oli eriparia ja ilmeisesti aluslautasta oltiin käytetty kukkaruukun alustana ikkunalaudalla mustista renkaista päätellen.
--Pankkas vaa palasokurii sekka..olkkaa hyvät!
Emäntä kehotti ,Arskan pistäessä kaksi sokeripalaa kuppiin avonaisesta Sirkku-sokerilaatikost. Etsivä ryhtyi hämmentämään verkonväristä kahvia pikkulusikalla,minkä koiranpentu oli jyrsinyt kulmahampaillaan melkein teesihdiksi.
Kahvia sekoitellessaan Arska tutkiskeli tupaa.
Tuvan päätyikkunan edessä pikkupöydän ääressä istui poninhäntäinen teinityttö lukemassa keskikoulun historiakirjaa.
Arskasta tyttö näytti neljätoistavuotiaalta,oman Heidi-tyttärensä ikäiseltä.
Ovesta astui sisään se isännänalku munakori kädessä.
Poika kaiveli likaisella etusormellaan mustaa räkäkuonaa nenästään, tyrkkäämällä mustan osoittimensa suuhun.
--Jaa..niim mun piti kysästä teitilt..
Arska aloitti ryystäessään varovaisesti huulia polttavaa kahvia.
Laihassa kahvissa oli jonkun pulverisen kuurausaineen hajun maku.
--Olettekste mahrollisest nähny aamupäiväl tual mettätiäl mustaa ruumisauttoo ja tummanruskiat folkkarii..?
Emäntä tovin miettiessään vastasi:
--Jaa-a...mun on aik vaikkiat sanoo tohon mittään,kummää oli aamusel navetas luamas lanttaa ja pannu tonkat kylmiöön jähtymmän.
--Mullon soinu toi meirän uus transistorrario navetas,etmää tuskin olsis kuulnu muut kun tota Annikki Tähren Monrepoot ja sit Olavinlinnaa..mun miälkappaleitan..
--Aikkun se Annikki laulos sen Monrepoos nii kauniist ja syräntsärkeväst,ett mull melkkes tul oikke tippa silmään...!
--Mää melkkes parkkusin..ja onsse vähä noloo,ett tällane keskikäne ja tisseist lössähtänny ämm ruppee poramaan sellasest!
--Sitmää ole juasnu navetan ja tuvan välii ankeleekist...et semmost tää emännä päivätinki on...yht juaksemist ja parkumist!
--Hei Kirsti..ooksää kuulnu mittän autonäänii tiält!?
Emäntä huusi tyttärelleen,joka löi lukukirjansa kiinni häiritsemisestä,jolloin kirjan välistä tipahti lattialle Hertta-sarjan romanssilehti.
--Ai..ett sitä siin lueta ehtoi rakkaurest..vai?
Emäntä kirkastui.
Paasse kirjas pöyräl kussult kysytäs!
Tyttö lämäytti kirjan vahakankaalle, emännän käydessä vetämässä tätä ponihännästä ,koppaamalla lattialta Hertta-lehden kouraansa ja heittämällä sen hellakoukulla punaisia liesirenkaita nostaen pesätuleen..
--Siinnon sull tulist rakkauren kaippuut!
Emäntä tuohtui.
Kirsti vastasi takaisin mököttäen:
--Mitessä luules,ett mää voisi olla korva höröllän kuuntelemas joittain autoi,kummun piräs lukke ehtoi?
Emäntä tivahti takaisin:
--Pijan kuules flikka tullee sull ehrot ja kiallot kaikest ulosmenost, kummää julistan täss pirtiss ulkonliikkumiskiallon kello kuuren jälkken!!
--Kummää oli nuari,niin meitill oli jopa tanssikialto koko soran aikkan!
Emäntä kääntyi etsivän puoleen kysymään:
--Mitäs miält te kommissaari oles nykynuarisost?
--Toi meitin Pyälin neiti on alaikkäne ja luuhaa kirkol joka ehttoo noire jawakuskie kans kioskill!
--Ain mennä naama pakkelis ja suut punas kirkol..ja aut armias,ett yhten päivän meil kanneta rääkyvää kakaraa sylys ja pesttän paskvaipoi ennesku neiti täyttä viittoist!
--Flikka haissee röökilt ja kakstahtipensalt joka ehttoo kottin tullesas..
Arska vastasi katse ikkunasta ulos pihalle,missä isäntä nökötti kaivon kannen reunalla pää mustien kourien välissä,miettiessään samalla miten Heidi-tytär äidin kanssa oli odottamassa isää kotiin.:
--Ei meill se meirän Heiri ilma vanhemppien luppaa ehtooll pääs kaupunkill...
Emäntä yhtyi etsivän kommenttiin:
--Siin sää kuulis Kirre..ett kaupunkis senttään piretään nuarisoo kuris,vaikk siäl kuulema joka karunkulman takan venttaa ainaski yks reirenhinkkaaja!
 |
| Kipsalla Juhart 2010 |
Arska nousi pöydästä kiittämällä kahvista:
--Nommää lährenki täst jatkamaa tiarusteluit ton partijolaste leiriplaanil..ett kiitti vaan kaffest ja piänest moraalisaarnastkin!
Oven vieressä talon pikkuisäntä piti vielä etusormeaan sieraimessa,Arskan avatessa narisevan porstuanoven.
Etsivä kysäisi pojan pellavaista otsatukkaa ulos mennessään taputtaessaan:
--Tykkääksää pal autoist?
Pikkupoika vastasi etuhampaattomalla suullaan kuin taikinapallo poskessa:
--Meitill on folkkavi tallif ja fullon Auftin!!
--Famalanen tänä aamupäiväl painuf Fittulammel päite yhve muftan ifon pakettiauton peväff.ett pöly lenf!!
--Kiitti poik sull hyvist tiarostas!
--Sullon hyvät hoksottime päässäs automerkeis ja tosson sull saranamrkan seteli palkkijoks!
Arska kiitteli pannessaan ruskean setelin pojan räkäisten sormien väliin.
Poistuessaan Arksa hyvästeli:
--Kiitoksii ja hyvästi emänt..se kaffe pan mun mahan oikken käymään,ettei tarvii tänäpänä panna Renniet huulesas!
--Yhttään ei närästä!
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti