tiistai 8. toukokuuta 2012

Pettäjättären tie.Kanslisti katoaa.Etsivä Arska-sarja

SAS Caravelle Finn Viking
Rouva Suominen katseli SAS:n Arlanda-Kööpenhamina-Heathrow-reitin Caravellen ikkunasta alas,mistä merensinestä näkyi tummanvihreä Gotlannin saari.
Erikoisella tavalla Itämeri näytti välkehtivän taivaansinisenä,Caravelle Finn Vikingin varjon hävitessä merenpinnasta matkustajakoneen sukeltaessa pumpulimaiseen cumuluspilveen.
Noinko se kuuluisa naislentäjä Amelia Erhardtkin hävisi Tyyneenmereen eikä koskaan naista oltu löydetty?
Rouva kysäisi itseltään nostaessaan Hennesy-konjakkilasin peilikuvalleen ikkunassa.
Hänkin oli samalla tavalla suunnitellut katoamistaansa..häviämisellä ilmaan.
Oikeassa poskikulmassa tuntui vielä tykytystä,jolloin hänen ajatuksensa pakostakin lensivät takaisin Siilinkuja viiteen:
"Edellisiltapäivällä hän oli ottanut kassakaapin käsikassalaatikosta viisisataa markkaa "ennakkoa" sekä ruskean kirjekuoren ,mikä sisälsi housutukun uuden pakettiauton ostorahat.Erkki eli johtaja oli silloin ollut käymässä siskonsa miehen vaateliikkeessä asioilla.
Kello neljän jälkeen tehtaan ompelukoneiden surinan yhtäkkiä loputtua ja ompelijattarien suunnatessa portista Rumpalinkadulle,hän oli sulkenut tukun oven ja patikoinut linja-autoaseman viereiseen Matka-Vakan liikkeeseen hakemaan lentoliput.Paluumatkalla hän oli käynyt ostamassa Vilhonkadun Alkosta Monopol-konjakkipullon.Hän oli naurahtanut ulsomennessään viinakaupan tiskillä nähtyään jalallisen pahvimainoksen Monopol VSOP-konjakkipullosta ovensuussa.
Mainos kehui konjakkia kellanruskeaksi,keskitäyteläiseksi,melko iäkkääksi,vivahteikkaaksi ja hedelmäiseksi.
--Nappiin sanottu!
Hän oli huudahtanut,salkkukätisten miesasiakkaiden kääntyessä ovella katsomaan,oliko rouva jo kännissä.
--Kaikki noi konjamiinimehun kehut mallaa mun kropan kanssa,kun vielä olin ottanut alppiaurinkookin koton viikol! 

Kotona hän oli pukeutunut mustaan ja punakuviolliseen kimonoon ja pannut jalkoihinsa mustatupsulliset tohvelit.
Televisiosta tuli Tammeloita,steriloitua keskivertoperhedraamaa,jolloin hän ensimmäisen konjakkilasillisen jälkeen kävi vaihtamassa Mainos-TV:n puolelle,missä näytettiin Pieni talo preerialla-perhesarjaa.
Sekin ällötti ja kanava vaihtui takaisin ykköskanavalle
Tammelat hänestä muistuttivat uudelleen lämmitetyiltä Suomisten perheen elokuvia.
--Siitä pisamaisesta Suomisen pikkupojasta..mikä sen nimi nyt olikaan..Ollista eli Lasse Pöystistä kuulema on tullut juoppo näyttelijä...ja siitä lettipäisestä Suomisen Pipsasta eli Maire Suvannosta tuli joku Jantte Suvanto..jaa mää en tiedä..ne oli sota-ajan kuvia.
--Ei nekään Suomiset ihan tavallista elämää viettäneet...isäkin oli sotkeutunut johonkin pörssikavallukseen.
--Oma förskottini Erkin kassakaapista ei ollut kirjaimellisesti kavallusta,vaan sellaista parin vuosikymmenen lapsiruokkoraharästiä,mistä Erkki tuskin uskaltaa ilmoittaa poliisille.
Jos siitä tulisi poliisijuttu,niin julkisuuteen pamahtaisi näytelmän rumemmat kasvot kuin Kasperin naama vieteriboksista.
--Eipä se Erkki ollut hoksannut niitä parinkymmenen vuoden aikana kassakaapista hävinneitä pikaottojanikaan,kun osasin kynäillä taseet...tai jos olisi,niin ei puhunut sanallakaan niistä.
--Osa niistä on kyllä maksettu takaisin luonnossa yhteisillä muotimessureissuilla Helsingissä..
--Skool Eki!


                              Suomisen perhe

--Tulisivat joskus meille filmaamaan,niin kansa näkis todellista Suomisen perheen arkirealismii!
Hän oli tuhissut konjakkilasiinsa kanavanvalintanappia klikatessaan.
Televisiosta parin paukun perästä alkoi Bonanza,missä Pieni talo preeria-sarjan Michael Landon näytteli paljon nuorempana ja lyhyttukkaisepana näyttelijänä pikku-Joea.
--Siinä mulle oli oikee mies!
--Kuin komee ruskeesilmänen pöksytukun Jokke..ja toi Hoss  hyllyvin mahoin olis Erkki!
--Lissää viinaa,ettei vain pääsis selkimään Joe ja Hoss ja Jokke ja Erkki...skool!



Lorne Green,Dan Blocker,Michael Landon,Pernell Roberts
Seijan silmissä oli alkanut näkyä ratsastavien sankareiden kaksoissilhuetteja ja filmin The Endissä Ponderosan kartta oli ruvennut palamaan, näyttelijöiden nimien rullatessa televisioruudun yläpannasta näkymättömiin,kun etuovelta kuului avainten kilinää ja lukon rapinaa.
Gunu-koirakin vikisten oli raapimassa etutassuillaan ovilasia.
Ovelta kuului Reijon lepertelyä ajoikoiralleen,jolloin Seija oli yrittänyt piiloittaa konjakkipulloaan,läikäyttämällä siitä puolen lasillisen verran tiikkipöydälle.
40-prosenttinen alkoholi oli polttanut kahvipöydän vernissapinnan Ponderosan kartaksi. 

Reijo oli astunut olohuoneeseen sammuttamaan television,jäämällä seisomaan jalat harallaan kuvaruudun eteen.
Hän oli aloittanut huutamisen tavanomaisella tavallaan: 
--No on siinä oikeen Kassi-Alma!
--Taas ollaan kännissä.
Seija istui ruutukuvioisella kernisohvalla kimonossaan puolijäykkänä,yrittäessään koota konjakin   veltostamaa ryhtiään.
--Missä ne mun stipentit on!
--Mää tartten viissataa markkaa uuren hirvikiväärin ostoon ja Gunu pitäis vierä astuttamaan yht ajokoiranarttuu lauvantain!
--Ooppelikin piräs vierä Essoon vuasihuoltoon! 

Seija oli vetänyt käsilaukustaan vapisevin käsin 300 markan setelinipun ja heittänyt sen pöydän yli paimentolaismatolle,jolloin Reijo rahoja lattialta kurottaessaan ensiksi löi upperkutin ,mikä osui sohvan selkänojaan rouvan väistäessä.
Toinen osui jo Seijan oikeaan silmäkulmaan.
--Siit saas vaihtorahat takas,ettes unohra!
--Mää olin pyytäny viitsattaa ja saan vain surkeet kolme hunttii kontanttii!
--Millanen kähmäri sää luules ittes olevas,kun päivisin istut konttortualillas rahapaja selkäs takan!.
 --Seuraaval kerral on tultava ainaski tonni kätteen!


                                        Pettäjän tie.Taisto Ahlgren

jatkuu...

Ei kommentteja: