 |
| Kaupungin virastotalo.Poliisinrappu oikeassa päässä. |
Heinäkuun 20. päivä 1965.
Tiedusteluretki
Kaupungin virastotalon niinsanotun "poliisien rapun" toisen kerroksen rikospoliisiin kesäkuu oli tuonut puolisentusinaa rikosta ratkaistavaksi.Kesälomat aina toivat asemalle vapaata viettävien kansalaisten puukotuksia,taponyrityksiä sekä muita ruumiillisia vahingonyrityksiä ratkaistaviksi.Varkaudet ja murrot silti olivat vähissä ikäänkuin omaisuusrikolliset olisivat kesälomilla.
Housutehtaan varkautta etsivä Arksa oli jo katsonut kavallukseksi,mihin saattoi liittyä puhelinteknikon surmatyökin.
Itsermurhaksi hän ei silti voinut katsoa tämän kuolinsyyksi,koska täytyisi olla pitkäkätinen,sellainen venyvän kumihenduinen tyyppi,jos haulikolla yrittäisi tappaa itsensä,vaikka sellaistakin on tapahtunut,että joku on pannut piipun suuhun ja varpaalla painanut liipasinta.Sellainen vaatii jo jonglöörimaisia taitoja.
Samoin olisi vahingonlaukaus laskettava pois listoilta asetta puhdistaessa.
Teknikko Suominen oli tunnettu ja hyvä aseenkäyttäjä ja kuului hirviporukkaankin,missä moni järjestyspoliisin konstaapelikin oli jäsenenä.
Arskakin itse on ollut ainakin kerran aseen jyvällä eikä siitä ole vierähtänyt kuin viisi vuotta.
Silloin vuoden 1960 kesällä erään kaupunkilaisperheen muoria oli ammuttu otsaan ja rintaan käsiaseella Kiikalan maantien varressa.Hän oli jäljittänyt silloin Turun Kakolasta karanneen konnakolmikon Raine Voiton eli Hulttion johtamana isovanhempien mökiltä Johannislundin lasitehtaan lähistöltä.
Hulttio oli yllättänyt hänet nuuskimassa torpan nurkissa ja vienyt kompostikasan päälle teloitettavaksi.
Hulttiolle oli kyllä käynyt huonosti yrittäessään ampua Arskaa napakympillä otsaan .
Arska laskitunkiolle kiivetessään oli liukastunut selälleen niljaisiin munankuoriin ja hänen puvuntakin taskusta virkapistooli oli lauennut..luodin osuessa suoraan Hulttion silmien väliin.
Se oli onnekas vahingonlaukaus!
(Kertomus löytyy otsikolla Kunnon mies blogistani)
Arska oli päättänyt lähteä Rekijoelle lisätutkimuksiin,koska rikostapahtumiin liittyvät henkilöt olivat sieltä kotoisin.Hän itse tunsi paikkakunnan hyvin synnyttyään ja kasvettuaan siellä.
Housutehtailija Laakso oli kotoisin läheltä kirkonkylää Kraatarista ja tukun autonkuljettaja Jouko melkein naapurista.Rouva Suominen (os.Virkki) taas oli kotoisin Korvenojan lähistöltä.
Korvenojan tilan isäntä ja agronomi oli Arskan tuttuja myös Jatkosodassa tykkipatterin päällikkönä Kannaksella. Luutnantti oli menettänyt oikean kämmenensä ranteesta taisteluissa.
Laakson Erkki oli samoin ollut pataljoonan huollossa autokorjaamon vääpelinä.
Ennen Jatkosotaan lähtöään kesäkuussa 1941 Arska alikersanttina oli ollut jelppimässä Rekijoella kolmen desantin kiinniotossa.
Desantit oltiin tiputettu tarviketorpeedoin venäläisestä vanhanaikaisesta TB-pommikoneesta,joka oli lentänyt matalalla jossain 400:n metrin korkeudessa.Monessa paikassa kylällä oltiin nähty Viron suunnasta saapuneen pommikoneen liitävän yli.
Arska ei vaan tajunnut,miksi desantteja oltiin tiputettu tällaiseen syrjäkylään,missä ei ollut mitään strategisia kohteita. Kauempana Johannislundissa kyllä oli käyttämätön pienkonekenttä.Koneen sisääntulolentoreitillä Hankoniemellä olisi ollut ymmärrettävästi sotilaskohteita,joita desantit olisivat voineet sabotoida.
Oliko kyseessä navigointivirhe?
Kauppalan yläpuolelle niitä venäläisiä pommikoneita ilmestyi Talvisodan kirkkaina pakkaspäivinä tiputtamaan tuhomuniaan,mutta nekin osuivat hajanaisesti ,tuhoamalla kylläkin keskustan yhteiskoulurakennuksen.
Muut pommit iskivät kauppalan merenlahtialueiden sokerijuurikaspeltoihin,pommikoneiden tyhjentäessä pommiluukkunsa kaartaessaan takaisin,kun kirkonmäen yksinäinen Madsen IT-kivääri sylki papattaen tulta laivueeseen.
Iivanapommarit eivät koskaan saapuneet öisin eikä pilvisillä säillä.
Desanttijahdissa silloin Rekijoen Isohiidentiellä eräs aseistettu isäntä oli pidättänyt sinihaalarisen ja linkkaavan desantin,virolaisen Feiginin,joka hermostuksissaan oli polttanut mahorkkasätkiä ketjuna.
Mies oli vapaaehtoisesti antautunut.Toinen desantti Lebedev oltiin saatu myöhemmin kiinni.
Feigin ja Lebedev oltiin viety Hankoon kuulustelujen jälkeen ja ammuttu.
Arska pakkautui punaiseen Miniinsä,minkä hän oli paikoittanut poliisiaseman takaiselle asvalttipihalle.Pihalla postin lastauslaiturin eteen oli peruutettu sinapinkeltainen Sisu-postirekka.Laiturilta heilautti kättään tervehdykseksi postimiesten esimies Silfver tupakkatauoltaan.
Kirkkokadun ja Helsingintien risteyksen vihreissä valoissa hän kaarsi oikealle ja korttelin päässä poikkesi tankkaaman kulman Essolla.
Maksaessaan kassalla tankkauksesta kassaneiti ja puoliromani ja puolinätti Halmeen Sirpa vinosti hymyillen kysäisi etsivältä:
--Meeksää Arska taas kyttäämään huarintekevii isäntii vai pirättämmään pimmiän pullon myyjii?
Arska vain murahti vastaan jotain epäselvää kassaneidille korjatessaan kuitin ja vaihtorahat tiskiltä.
Perässään hän läimäytti myymälän ovenkin jonain revanssieleenä.
Hän ei pitänyt siitä,että jotkut arvostelivat hänen lisätointaan eli yksityisetsivän ammattia,missä joutui iltatolkulla istumaan autossa jonkun huvilan lähistöllä kiikaroimassa kaupungin rikkaiden rouvien rakkaiden aviomiesten syrjähyppyjä.
Eikä se kassaneidin taustakaan ollut kovin rikkeetön.
Tämän isän Arska oli pidättänyt laittomasta viinanmyynnistä sekä tapon yrityksestä.
Halmeen Kosti oli istunut Kakolassa parisen vuotta rötöksistään.
Kerran etsivä oli joutunut puuttumaan jopa vapaallakin Kostin kuumaveriseen pimahdukseen Munkin baarissa.
Kosti oli hyökännyt tiskillä kahvia ostavan tuomarinpojan ja kesälomalla baarin viereissä sijaitsevan Fuelin bensapoikana työskentelevän Laurin kimppuun. Sirpa oli saanut viekoteltua Laurin jopa naimisiin,mutta lyhyt avioliitto oli ajautumassa karille Sirpan reissuvietistä muiden kavaljeerien kainaloissa.
Sirpa oli valehdellut isälleen Laurin varmaankin olevan hintin,koskei tuomarinpoika osannut hoitaa petihommiaankaan.Oikeasti Sirpa hyvin vähän kävi kortteeramassa parin uudessa vuokrakaksiossa.
Silloin siinä baarissa Arska juodessaan aamukahviaan kuuli Kostin haukkuvan takapöydästä Lauria hintiksi ja hypännyt ylös repimään tuomarinpoikaa niskasta .Kostin rouva Halmeen Saarakin oli auttanut käsiveskallaan hakkaamalla.
Kosti oli saanut puukolla halkaistua bensapojan hihansuun,mistä verta valui juuri pestylle kivilattialle.
Arska oli hypännyt väliin eroittamaan paria saamalla Saaran käsilaukusta useita iskuja päähänsä,kahden apuun tulleen rotevan rekkakuskin vääntäessä Kostin puukkokädestä mahalleen permannolle.
Mora-puukko irtosi lattialle kilahtaen otteesta.
Meeri pantiin samoin istumaan pöytään pakolla kunnes Arska sai soitettua poliisimaijan baaritiskin puhelimella.
Rouva kyllä kirkui hysteerisenä poliisin väkivallasta ja Kosti lattialta manasi kostoa..
Arska tapasi myöhemmin Laurin kihlakunnan syyskäräjillä,missä Sirpalla oli kaksikin oikeusjuttua kontollaan.
Ensimmäisessä jutussa Lauria syytettiin ryhtymisestä varastettuun tavaraan,koska Seija oli myynyt konnakaverinsa "kreivi" Lindemanin kanssa varastetun stereon tuomarinpojalle halvalla.
Lauri oli puolustanut lakitieteen opiskelijana itseään kanteesssa,ettei tiennyt stereoradion olleen anastetun.
Syyte raukesi ja Seijalle sekä "kreivi" Lindemanille tuli jutusta ehdollista.
Toinen oikeusjuttu oli se Laurin nostama avioerohanke,missä Seijaa syytettiin aviorikoksesta ,jonka toisena osapuolena sukupuoliaktissa oli televisiotehtaan varastopäällikkö Nymanin Unski.
Unski oltiin kutsuttu todistajaksi.
Arska oli tavannut oikeudenkäynnin jälkeen Laurin käräjäsalin edessä polttamassa penkillä punaista marlboroa hermosavuina.Seija ja Nymanin Unski olivat juuri astuneet käytävään salista käsikoukussa tuomarin julistettua avioliiton purettavaksi.
Arska oli taputtanut Laurin selkään tuttavallisesti onnittelemalla käräjäoikeuden päätöksestä.
Lauri oli vain vastannut kouluruotsillaan:
--"På rådstugans bänk halsade jag zigenärflickan Vera.
--Bänken så knarrade,Vera så darrade:
--Orkar du inte mera?!
Seija ja Unski olivat vielä lähtiessään kysäisseet Lauria mukaan Haarikkaan juomaan erokaljoja.
Lauri oli näyttänyt parille "dirty finger'iään"
 |
| Mäkisen Minihyppy Juhart 2003 |
Hän piti nopeasta ajosta mutkaisilla santateillä,johon pieni ja ketterä "koirankoppiauto" Austin Mini oli omiaan.
Suomalaiset rallikuskit Mäkinen ja Aaltonen olivat osoittaneet sen voittajina jopa Monte Carlossa.
Asumusten harvennuttua Mini syöksyi alas mutkaisiin ahteisiin ja ylös suorille kuin innokas sontiainen lehmänlannassa.Arska tunsi todellista vauhdin hurmaa Minin ampuessa suorille kuin vasaran heitossa hamarapää edellä.
Tie myötäili ruskeaa jokea,mikä kiemurteli syvemmällä savipeltojen reunustamana.Ilma oli lämmin etsivän ajaessa ikkunat auki nailonpaitaansa viilentämällä. Ohi kiisivät sokerijuurikaspellot,missä talonväkä näkyi harventamassa pitkävartisilla kuokilla pystyssä ja melkein liikkumattomina kuin variksenpelättimet.
Arska muisti miten hän itse pikkupoikana joutui kyykkysillään harventamaan juurikkaita selän ja niskan kärventyessä auringon paahteessa.
Jotkut tanskalaiset juurikasekspertit olivat tuoneet pitkävartisen kuokan köyryselkäisille varsinaissuomalaisille.
Viljelijöillä meni aikaa moisen teknisen uutuuden hyväksikäytössä,koskei heidän mielestään harventajan silmä seisaaltaan näe perkausta kunnolla.
Arska kiiti rallipolullaan eteenpäin,etuvetoisen auton niellessä kilometrejä.
Erään ahteen noustuaan Arska näki edessä nousevan tomupilven ja vaistomaisesti pysäytti auton ojanpenkalle kuultuaan poliisisireenin ujellusta.
 |
| Kanttorin takaa-ajo Juhart |
Mutkan takaa ilmestyi kovaa vauhtia ja sivusladia vanha Chevrolet Master-henkilöauto,minkä etuikkunan peitti puoliksi suviseurojen julistelakana.Auton perässä seurasi kaupungin poliisilaitoksen tummansininen Ford Kölnin FK-maija pillit soiden. Maijan sisältä hän tunnisti nuoremmat konstaapelit Löfbergin ja Lundelinin.
Pakoautoa ohjasi Kiikalan kanttori.
Arskan suusta kuului:
--Noh..siinä ajetaan takaa oikken henkellist rallikuskii,kanttor Steenberkii,jonk henki haissee kyl vaffemmalt henkenvirvokkeelt kun kirkkoviini!
--No voi sun Kristuksen ruumis ja veri ja öylätit sen pääll kitalakkeen kliistramman!
--Pijan kanttor istuu taas kerran pahnoill..eik muista ajostas mittään!
--Kortti taas kuivumaan vuoreks ja urunpolkija saa hypätä uurellees kerran fillarin pääll veisuilles!
Startattuaan "Punaisen Paholaisensa"...hän oli ristinyt punaisen Minin tyttärensä mielisarjakuvan Tenavien Jaska Jokusen Rekku-koiran mukaan,joka istui koirankoppinsa päällä I Maailmasodan aikaisena Punaisen paroonina, lentäjä-ässä Friedrich von Frichthofenina....Arskan ajotyyli tuli rauhallisemmaksi,koska kylätiellä voisi tulla vastaan muitakin kaahailijoita..
Mini saapui lopulta Isohiiden tietä Rekijoen kyläkeskustaan,mikä näytti nukkuvan maalaisunelmissaan.
Auto kääntyi oikealle Kiikalan kirkonkylään vievälle tielle kohti Kraataria,missä Laaksojen mökki sijaitsi.
Osuuskauppaa vastapäätä bussipysäkillä Arska näki tutun isännän istuvan harmaa-Fergusonin istuimella.
Kivellä traktorin vieressä istui nuori alta parikymppinen nahkarotsinen poika jenkkikassi jaloissaan ja taaempana vanha reppuselkäinen papparainen piipunnysää kanervikossa istuallaan lotkuttamassa.
Isäntä sattui olemaan Lumpeen Joukon, housutukun kuljettajan isä Kyösti Lumme.
Jouko oli ottanut Laakson housutukusta jostain syystä lopputilin,minkä Erkki-johtaja oli vastahakoisesti myöntänyt serkkupojalleen.
Joukon äkkinäinen lähtö oli pannut Arskan hälyttimet soimaan.
Jouko oli kertonut muuttavansa Amerikkaan,missä heidän sukulaispoikansa olivat menestyneet hyvin Detroitin autotehtailla.
Lumpeiden vanhin poika Jorma oli liittynyt erikoisella tavalla Suomisiin,koska sinä henkirikoksen tapahtumapäivänä,sunnuntaina oli eräs Siilinkujan naapurin utelias vanhapiika nähnyt ison amerikkalaisen Chevrolet-farmariauton lähtevän takarenkaat sutien Suomisten portilta.
Naapuri oli jopa saanut auton rekisterinumeron kirjoitettua muistiin..FK-31.
Arska oli autorekisterikeskuksesta saanut palautetta,että auton omisti edustaja Jorma Lumme Forssasta.Hän oli ottanut yhteyttä Forssan poliisiin,mistä oltiin etsitty kyseenalaista edustajaa osoitteesta,mutta vuokrahuoneiston omistaja oli kertonut vuokralaisen muuttaneen pois maksamalla kahden kuukauden vuokrarästin lähtiessään.
 |
| Pysäkillä Juhart 2001 |
Isäntä tunnisti Arskan vanhana kyläläisenä ja kaupungin rikosetsivänä.
--Mää olen lukenu lehrest,et meiräm kumppaakin poikkaa etitään oikken urakal!!
Isäntä kommentoi traktorinpukilta tervehdyksen sijasta.
--Jossää Laaksone kysys mult poikijen olinpaikoist,niin voin kertoo,etten tiärä enkä pane aikusten miästen eresottamuksii kontollen.
--Yks on hyvä autokusk mut parantumaton naistennaurattaja ja toinen olevinas joku erustaja ja pualkarvane oveltovelmyyjä.
--Olen meinannu kruksata kummakkin pois testamentistan,kun kummallakkan ei ol pal halui jatkaa tilan pitoo..
--Ja toi meirän nuarin tosa kivennokas on menos armeijjaan eik senkään miäles ol muut ku kaupunkin lyhytkretonkiste mimmien säärtenvälit ja korvii särkevä rokkenrolli..
--Prätkälläs se kuskaa jamesfarkkussii mimmei ookal...et hyviskin sill vois käyrä kus sill Suamisen hurjal,joka viakottel sen Virkin Seijan siält Korvenojalt kauppalaan.
--Emmää maalaa mittään pirui seinill--se on vaan faktajuttu se,ett kaupunk pilaa nuaret vapaal seksil ja viinaa juaraan kun kaikk hana olsisiva auki kun maailmanlopun erell..ett semmost jumanpliut..
--Nyt se Seijaki on etsintäkuulutettun ja karoksis jas se Suamisen hurja puhelinmonttööri puupalttooss..ett semmottii vain..jumanpliut...
--Toivottavast se armeija eres tekee jottain ryhtii toll meirän nuarimman klossin selkruatoon!
Onnikan jarruttaessa pysäkille isäntä ei laskeutunut alas saattamaan nuorinta poikaansa inttiinlähtöön,vaan käynnisti Harmaa-Fergunsa.
Arska joutui vetämään kätensä traktorin takakurasuojan päältä,mihin hän oli nojaillut kuunnellessaan isännän monologia.
--Kyl ne asjat loksahtaa paikalles,kun päästään tutkimuksis etteskäsin..
Etsivä vastasi.
--Varos näppejäs!
Isäntä sanoi Arskalle traktorin nytkähtäessä liikkeelle,kun reppuselkäinen ja länkisäärinen vanha pappa kiipesi nuoren inttiinmenijän perässä bussiin.
--Kattos vaan,kun siin meni vanha ja uus aik peräkanaa onnikkaan!
--Toi Sorvalin pappa ol Tampereen valtauksess kapinan aikan punasten pualell...
Arska ylitti maantien ja istuutui Miniinsä jäämällä miettimään isännän sanoja.
Varttitunnin ajon päästä Mini ajoi melkein umpeenkasvanutta kärrytietä pitkin ylös Kraatarin Laakson talon pihaan,missä vanhempi huivipäinen naisihminen nykivin ottein haravoi punamullatun ja lievästi notkoselkäisen mökin nurmikkoa.
Auton oven suljettuaan vanhan riihen kupeessa etsivä lähestyi takaapäin muoria,joka raapi haravalla riippakoivun lehtiä kasaan.
--Hyvää päivää vaan...mää olen etsivä Laak...
Arska kerkisi esittelemään,naisen säpsähtäessä ja haravan lentäessä kädestä pitkin raavittua nurmea kuin sähköiskusta.
--No voi suun saaturin pirulaut senttäs ,kun tei yllätit munt kun pahanteost!
Muori huudahti kääntyessään.
--Mää peljästysin,ett joku yrittää kömppii selkkään ja yllättää kun koirnartun!
Arska jäi seisomaan hämillään ja esitteli uudelleen itsensä.
--Ai,ett oikken kaupunkin polliisist sitä ollaan!?
--Ettess kai tei tän ilman asjaa ol tän saakka ajanu?
--Mää kyl olen lukenu lehrest,ett kaupunkis on kummii tapahtunnu,eteski siin mun siskonpoja Erkin virmas..
--Mää olen ain sanonu,ett se Virkin flikk se Seija saa Erkin pään ja asjat uuremman kerran sekasin..
 |
| Muori Juhart 2012 |
--Ja te olette..ei kait vaan sen Erkin,meinaan johtaja Laakson täti?
Muori vastasi pitkään Arskaa tutkittuaan:
--Teit näytät tutult,eik vaan tei o siält Ojosen kulmilt niit Laaksosen poikkii..meinaan ett olitte siäl Kannaksel Erkin porukaski..
--Mää muista sillo vuan nelkytyks kesäll enne jatkosoran alkkuu kun te tois sen tesantin siält Isohiiren tiält kuulusteltavaks..
--Joo mää olen Erkin täti äirin pualelt ja Elviks mua ollaan koko ikän haukuttu...
--Vanhapiika lisäks!
--Mää en ol päästän äijänkuvaa viäresän kuarssamaa kun kerra elämässän nuarempan ja sen ainoon kerran vällykäärmes pääs puremaan..
--Sillon mää palvelin laivakokkin yhres rahtipaatis Turun ja Amstertamin välill..
Muori jatkoi ravistellen tulitikkuaskia essuntaskussa..
--Se Erkin äiti..meinaan mun siskon Esteri kual viime kesän toho rappusil aivohalvaukseen ja kraatar Laakso on ollu multijen all jo toistkymment vuat,et horsmamputkee kasvaa tiakonaalipöksyjen lahkkest uloskäsin..
Puhuessaan muori kyykistyi lehtikasan eteen ja raapaisi tulitikun kuivempien lehtien alla.
Puhallellessaan tulta leviämään muori nousi jäykkäpolvisena ja huojuen ylös.
--Huhhuh..kun huippaa nupist tollane kyykkimine..ja ylösnousemine...
--Emmää kyl usko,ett sill Kiasukselkaa näin pal huippas kun kiipes Kolkatal..nuar miäs kun oli..
Arska auttoi muoria ylös kainaloista kysäisemällä:
--Pysytteks te pystys,vai talutanks mää teirät tupaan?
Elvi-muori vastasi pikkuäkäisesti:
--Ei munt tartte tukee kuin kaatuvaa latoo..kyl mää pärjään ja olen koko ikän pärjänny yksin..!
--Mää istun perssellen tohon riihen viarustal penkill ja vastaan kiltist kaikkiin kysmyksiin,mitä ettiväl on miälesäs..
--Tääll laitakyläl kyl on tapahtunu sellast kaikenlaist,mitä luulis vain kaupunkis tapahtuvan..kaikk on menny nuriskäsin Lumpeiren,Laaksojen ja Virkkien ruakakunniss..
--Siit Erkis tuli Laaksojen mallipoik,kun se sai vaatturikoulust paperik käteen..
--Pisti oikken verstaan ja sitt oikken tehtaan pystyyn..mut jo ennen sotaa se ol pihkas Seijaan ja kihlois olivat...
--Sill oli kova isku sillon vuan viiskytluvu vaihttes kun se Suamisen kolli ajo kauppalast moottoripyärälläs kylään ja alko alvariins friiamaan Virkkien nurkkis.
--Sill Suamise juipil ol pivosas joskus taskuasekin,mill se pelottel kylän poikkii pysymäs loitommal Seijast...
Arska kysäisi väliin:
--Mites noiren Lumpeiren asjat sitt oikeen mallaa Laaksojen ja Virkkien sukujen kanssa?
Muori katseli navetan takana rinteessä seisovaa Lumpeiden valkomaalattua päärakennusta,mitä kohti harmaa Ferguson-traktori oli ajamassa.
Muori jatkoi:
--Jaa toi Lumppeen Anselm on aikmoine patu näiren Rekijoen isäntie keskuures..
--Kehuu hehtaarikaupoist ja mettänkaaroist,ett joskus ei tahro kuulema paskalkaan taippuu,kun paksu lompsa haittaa perstaskuss..
--Monell paikkakunnan isännäl tuskin on varaa eres yhteen raktoriin,kun Anselmil on kaks ja viäl lisäks Massey-Ferkusonin puimuri..
 |
| Massey-Ferguson puimuri Juhart 2011 |
jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti