maanantai 27. tammikuuta 2020

Ferdie ja Imelda sekä Philippines Inc..Filippiiniläiskirjeet.

Marcosit-maalaus


Manilan katulapsi by Juhart
Katsoin BBC:tä Lauren Greenfieldin videoklipsin 85-vuotiaasta Imelda Marcosista,joka limusiininsa tintattujen ikkunoiden takaa jakoi Manilan köyhille katulapsille 50 peson riihituoreita seteleitä.
Samasta videosta tämän päivän Helsingin Sanomat oli kirjoittanut artikkelin.

Minulle..Manilassa 25 vuotta asuneelle Imeldan tavat eivät ole muuttuneet sitten 80-luvun alusta,jolloin ensimmäistä kertaa astuin Filippiinien maankamaralle Manilan kansainväliselle kentälle..

Laitan oheen koosteen kaikista kertomuksistani osista,joita sivustakatsojana olen väsäillyt Manilassa Marcosien toimista:


Juan dela Cruz..perusfilippiino..
Jokapäivän elämässään Juan dela Cruz ...Filippiiniläinen miesperushahmo..näkee uskollisena katolisena Herransa käden jäljet kaikkialla.
Hän on syvällisesti uskollinen itselleen sekä kirkolleen.
1600-luvulla espanjalaiset konkistadorit erehtyivät poikkeamaan maustereiteiltään aluksi Cebun saarelle,jonka jo aiemmin arabialaiset olivat vallanneet  käyrämiekkalähetyksellään , istuttamalla islamin siemenen palmupuutarhaan.
Espanjalaiset puolestaan omassa miekkalähetyksessään joutuivat käännyttämään saaren sulttaanin Lapu-Lapun ensimmäisenä katoliseen uskoon. Sulttaani pani kyllä aluksi hanttiin,mutta läkkiunivormuisten konkistadorien ylivoimasta hän pian kääntyi uuteen uskoon.
Luojan miekkakäsi oli hetkessä tehnyt saarelaisista uuden jumalan palvelijoita,Espanjan kuningas Filip I sekä kuningatar Isabellan tullessa saaren hallitsijoiksi.

Isabellasta myös tuli saaren naisten suojelijatar sekä idoli,kuten 300-vuotta myöhemmin rautaperhosrouva Imelda Marcosista,joka opetti köyhiä naisia ihailemaan nälässään kaikkea ostamaansa ja päällään kantamaansa kallista kauneutta.

"Sibuyas Sea eli Sipulimeri.Filippiinejä reunustava meri."

Juanin heikompana luonteenpiirteenä pidetään hänen arvostelun herkkää ja ohutta nahkaansa.
Hän ei osaa ottaa kaikkea kritiikkiä neutraalisti,oli se positiivista taikka negatiivista,puhumattakaan omaa tappiotaan objektiivisesti..
Taistelu liike-elämässä sekä poliittisella areenalla viedään yleensä katkeraan loppuun asti.
Taistossa listitään voittaja joko itse tai palkkatappajan aseesta,vaikka itse joutuisi siitä syteen ja saveen.
Politiikassa filippiinot ovat saaneet puolivuosisataisen amerikkalaisen koulutuksen,missä malaijimentaliteetilla ammutaan kilpailevat pinoyt ulos kilparadalta.
Häviäjät ovat aina katkeria ikuiseen hamaan asti,vaikka aika parantaisi tappiosta saadut haavat.
Kostosta nauttiminen tekee pinoylle oikeata mielihyvää..ainakin hetkeksi.

1965 Ferdie Valkoisessa
Talossa vieraana
Presidentti Marcosin vielä ollessa lainopiskelija 30-luvulla hän henkilökohtaisesti ampui kuoliaaksi isänsä silloisen pohjoisilocandialaisen Sarratin kaupungin pormestarin kilpailijan.
Tuomari Laurel,josta myöhemmin tuli japanilaismiehittäjien asettama nukkehallituksen presidentti,vapautti Marcosin syytteestä ihastuttuaan nuorukaisen vakuuttavasta ja loistavasta puolustuspuheesta.

Pinoyt kehuvat oppineensa valehtelemisen taidon amerikkalaisilta.
Kun tarpeeksi valehtelee,uskoo jopa omiin valheisiinsa.
Sitten Juan suuttui kateuden pirusta valkoisille miehille ,jotka olivat siunanneet hänelle paljon onnea itsenäistymiselleen.
Kateus niitä kohtaan,jotka istuvat valtio- ja privaattihierarkian ylimmillä lehtereillä sai Juanin nauttimaan aina vähemmän vallan sekä menestyksen symbooleista.
Veitsenkärjellä hänen piti piirtää pitkä kylkiviiru ísäntänsä Mercedesin Anzahl-lakkamaaliin pelkästä kateudesta.
Kateus näin levisi asuinalueiden naapureihinkin kovassa elintasokilvassa.
Itsellä piti aina olla parempaa kuin naapureilla,vaikka itsellä siihen ei ollut varaa.
Espanjalaiset kutsuivatkin Juanin soolailua "Consuelo de bobo'ksi" eli hölmön neuvoksi.
Juan oli tyypillisesti kerännyt mätiä omenia ulkomaisita puista.
Miksi piti lähteä apinoimaan valkoista miestä?


Juanit ja Juanitat

Juanin kärttyisyys ulkolaisia kohtaan on maan kolonialisen historian mukana tuomaa ksenofobiaa eli vieraan pelkoa.
Konkistadoorien nelisatavuotinen ie jätti suuren avohaavan Juanin kannikoihin.jenkkien karkoittaessa espanjalaiset donit ja donjat vuosien 1899-1901 espanjalaisamerikkalaisen sodan päätteeksi. Amerikkalaiset katsoivat Juaneja alaspäin heitä pienempinä ja ruskeina serkkuinaan,jotka yksin eivät pärjäisi hoitamaan oman maansa asioita.
Amerikkalaista Hollywoodin,Burma Shaven ja Coca-Colan aikaa kestikin 40 vuotta,joka päättyi päivää jälkeen Pearl Harborin hyökkäystä joulukuun 7. päivänä Lingayanin  lahdella tapahtuneen Japanin keisarillisen armeijan maihinnousuulla Filippiinien Luzonin saarelle.
Filippiinot muistelevatkin pitkää kolonialistista historiaansa sanonnalla:
"400 years conquistadores' boots
40 Years Hollywood
4 years Japanese samurai."
V.1942 japanilaiset marssittivat antautuneet amerikkalaisjoukot Bataanin niemimaalta sadan kilometrin päähän McDonnellin vankileirille Pampangan provinssissa ns. kuuluisalla Kuolemanmarssilla,missä tuhansia amerikkalaisia ja filippiinoja kuoli nääntymykseen ja japanilaisten kiväärinperiin.
McDonnell oli siirtoleiri,josta amerikkalaiset internoitiin Nueva Viscayan provinssissa sijaitsevalla Cabanatuanin leirille,josta henkiinjääneitä pelastui v.1944 amerikkalaisten Scout Rangerien operaatiossa vain satakunta.
Nipponin armeijaa kumartamattomat ylpeät filippiinot menettivät päänsä samuraimiekasta.
Marcos ja kenraali McArthur samassa
maalauksessa Malacananin
presidentinlinnassa.
Kummatkaan eivät ole tavanneet
koskaan toisiaan.
Moni Juan silti mukavuussyistä vaihtoi japanilaiseen leiriin,josta ehkä kuuluisin olit tiedustelu-upseeri ja luutnantti Ferdinand Marcos,joka teki pimeätä kauppaa japanilaisten sekä amerikkalaisten kanssa.
Marcos itsekoristeltuna sissisankarina eteni sodan jälkeen kongressiin ja sitä tietä vuonna 1965 maan presidentiksi.Hänen sota-aikaista Maharlika-sisijärjestöänsä (Ang Maharlika--jalot) amerikkalaiset sotilaslähteet eivät dokumenteistaan ole koskaan löytäneet ja uskotaan hänen pienen ja tuntemattoman sissiporukkansa liittyneen isompaan vastarintaliikkeeseen.Kaikki amerikkalaiset kunniamerkit Marcos oli teetättänyt itse rintansa koristeeksi.

Nuori Imelda










Puinen Neitsyt Maria ja Mestarin kasvot banaanipuun kuoressa

Filippiinoilla on eriskummallinen taito nähdä ilmestyksiä ja uskoa niiden olevan merkkejä taivaasta.
Kerran Neitsyt Maaria ilmestyi kurkkaamaan pilvenlongalta ja auringonsäteiden välistä luvattua kansaansa Manilan yllä,ainakin rautaperhosrouva Imelda Marcosin eräässä ilmestysunessa.

Monessa pikkukirkossa Neitsyt Maaria on vuodatellut poskilleen verikyyneliä ja saanut tuhatpäisen pyhiinvaelluksen paikalle.
Monessa tapauksessa oli kyse suntion ja padren vilpistä bisnesmielessä saada kolehtirahaa jalkavaimojensa ylläpitoon.
Maarian kyynelvesi todettiin karamellivärivedeksi.
Uskossakin osataan huijata.

Eräässä banaanipalmutarhassa eräs poimija oli nähnyt Mestarin partaiset kasvot kaarnassa ja tapaus sai aikaan suuren pyhiinvaelluksen pyhään hedelmätarhaan..uuteen Eedeniin.
Sadevesi,minkä poimija oli kerännyt palmupuun lehdiltä  muuttui pyhäksi vedeksi,jota poimija myi pullotettuna.
Eedeniin saapuneet raajarikot palasivat kotiinsa terveinä, samoin kuin hullut viisaina,vaikka veteen oltiin lisätty kraanavettä
Jos Aatami ja Eeva olisivat Eedenissä olleet kiinalaisia,he olisivat syöneet käärmeen tästä hyvän tiedon banaanipalmupuusta.

Pirut Taivastiellä


Skyway

                       
20 peson seteli ja Malacanan-presi-
dentinlinna
Presidentti Ramosin tiikeriekonomiapolitiikka tähtäsi komean ja pitkän taivastiesillan eli Skywayn rakentamiseen tukkoontuneen vanhan South Super Highwayn ja PNCC:n (Philippine National Construction Co.) rakentaman tullitien ylle.
Projekti lähti käyntiin vauhdilla,muttei valmistunut presidentin vaihtuessa,jolloin Erap Estrada valittiin maanvyörymä-äänin uudeksi saarivaltakunnan hallitsijaksi.
Presidentti Ramosin karjahtava tiikeritalous (Tiger Economy) oli päättynyt kissan naukaisuun ja uusi kansan pelastaja Erap Estrada aloitti Malacanain presidentinlinnassa Ballantines-whiskynaukkailun keskiyönparlamenteissaan.
Erap pisti revanssiksi siltahankkeen jäihin ja silta jäi puolitekoiseksi Bicutanin exitrampille Paranaquessa lähellä pappilan Jussin Mervillen asuinaluetta. Liikenne siten jatkoi mateluaan vanhalla Superhighwayn alatiellä,jota PNCC paikkaili ja tullasi,korottamalla vielä tietullimaksuja,jolloin motoristit ryhtyivät kutsumaan PNCC:tä Philippine National Collection Co.:ksi .
LRT Taft Avenuen yllä
Imelda Marcosin rakennuttama LRT eli Light Trail Transit-ratikkalinja tai maanyläpuolinen junalinja valmistui jo 80-luvulla Paranaquen Baclaranin markkina-alueelta Taft Avenuen yli Avenida Espanjaan Caloocan Cityyn pohjois-eteläakselilla.
Imeldan muut projektit Metro Manilan kuvernöörinä saivat aikaan paljon kritiikkiä 70-luvulla,kuten Philippine Cultural Centerin pikaisessa pystyttämisessä Roxas Boulevardin varrelle.Tiukan aikataulun ja ASEA:n maiden tulevan konferenssin takia kymmeniä rakennustyöläisiä kuoli turvatoimien laiminlyönnistä betonivaluun.
Imelda käski valaa näiden päälle lisää sementtiä ja näin kulttuurikeskuksesta tuli epävirallinen pinoyproletariaatin "Cementerio" eli sementtihautausmaa.
Imelda rakasti kaikkea kaunista sen takia,että kaikki slumminaiset ihailisivat hänen kauneuttaan,jotta unohtaisivat nälkänsä sekä puutteensa.
Kaikista komeimmat puitteet hän rakennutti presidentti Gerald Fordin vierailua varten ja aaltopellitti kaikki hökkelikylät kadulta piiloon Manilan kansainväliseltä lentokentältä Pasayn Rotondaan,maalautamalla peltiaitarivit 70-lukuisilla kukkalogoilla.Täten köyhyys oltiin maalattu pois maisemasta eikä sitä ollut olemassa,kun kukaan ei sitä nähnyt.
Tulosta kutsuttiin Imeldan Potemkinin kulisseiksi.

Imelda 1982
Fiesta

Imelda Marcos kaikissa julkisissa tilaisuuksissa lauloi suosikkikappaleensa Dahil sa Iyo..Sinun tähtesi..Because of You..

Barriofiestan orkesteria käytetään kaikissa barangayn juhlatilaisuuksissa kuten häissä,ristiäisissä,hautajaisissa ja tietenkin palokunnan omissa kukkeloissa.
Bändissä voi soittaa korttelin pandesal-leipuri,parturi (barbero),putkimies (tubero) sekä roskakuski (basurero)..
Messinkitorvien pauhe tulee puhaltimista ulos lujaa ja paatoksella alkuillasta..
Pasuunoiden pauheessa kaatuisivat Intramurosin muuritkin kaukana Pasig-joen varrella,puhumattakaan läheisen Balagbag-elintarvikemarkkinarakennuksen markiisiteltoista.
Symbaalien läiskintä kuurouttaa korvat ja klarinetin kieunta saa talojen räystäsvarpusetkin tirskuttelemaan omia parittelukutsuviserryksiään ruosteenpunaisten peltikattojen ylitse.
Aamukuuteen asti on pumppu soittanut eilisestä iltavesperistä. ja nyt tämän illan vesperistä se jatkaa huomiseen  aamukuuden dianaan saakka pienen illallisen jälkeen crispy patan ja Red Horse-oluen..ehkä parin Fundador-rommipaukunkin innoittamana..


 Fiesta band. Juhart 2011.
Pumpun alkupoljennat ovat militaristisia marssikappaleita,jotka hiljalleen vaihtuvat tempossa ikivihreiksi filippiino-kundimaneiksi eli rakkauslauluiksi pikkupaukkujen rohkaisemina.
Fiestan naiset pöydissä hyräilevät jo Imelda Marcosin lempikappaletta Dahil  sa Iyo (engl, Because of You) ja iltaa pitkin orkesterista syntyy bennygoodmaneja,louisarmstrongeja ja davebrubeckejä virtuoosiesiintyjinä. Joku yleisöstä mikrofoniin tarttunut perheensisä voi vetää Sinatran My Waynkin.


Mennäänkö Jeepneyllä?


WWII Willys Jeep and White Halftrack
1945 sodan loputtua melkein sataprosenttisesti Yhdysvaltojen armeijan kaikki huutokaupattavat jeepit myytiin kalustoa tarvitseville.Maassa melkein koko kuljetuskalusto oli joko loppuunajettu tai tuhoutunut pommituksissa.
Manila oltiin pommitettu melkein raunioiksi ja kenraali Dwight (Ike) Eisenhowerin käydessään siellä vierailulla v. 1946 oli lausunut,että kaupunki näytti pahemmalta kuin maan tasalle pommitettu Varsova.
Pääkaupungin kadut olivat kranaattikuopilla harhailevien ja sotashokin saaneiden kaupunkilaisten jopa asutettua Intramurosin vallitetun kaupungin kiviset kellarikäytävät.
Jälleenrakennus oli alullaan Marshall-avulla,mikä nykymittapuun mukaan kaikkien sodasta kärsineiden maiden totaalisaldolla oli vain miljardien murto-osa,mitä nykyään nykyään EU-valtiot syytävät köyhien diktatuurimaiden ja diktaattorien tukemiseen.
Sanotaankin,että rikkaiden maiden köyhät tukevat välillisesti köyhien diktatuurimaiden rikkaita.

Nuori kongressimies Ferdinand Marcos ja Imelda Marcos

Filippiinit eivät vielä olleet päässeet nauttimaan diktatuurista eikä sotatilalaeista.He saivat odotella uutta iettään vuoteen 1965. Kongressimies Marcoshan astui poliittiselle näyttämölle vasta 50-luvun alussa ja hänellä oli silloin kova hinku rikastuttaa itseään Bureau of Customsin eli tulliviraston tarkastajana,pannessaan liiveihinsä tullibakshiiseja.
Näillä varoilla hänen onnistui kampanjoida itsensä kongressiin.

50-luvun Jeepney
Jeepit taas antoivat mahdollisuuden sodanjälkeisessä maassa idearikkaille pikkuyrittäjille kehitellä reittiliikennettä barrioihin,kyliin ja kaupunkeihin alustavaksi joukkoliikenneratkaisuksi.
Modifioitu jeeppi ristittiin jeepneyksi,mikä sanayhdistelmänä tulee jeepistä ja jitneystä.
Jitney oli 20-luvun joukkoliikennebussi,jonka takaosaan oltiin heitetty pituussuuntaan kaksi penkkiä.
Jitney taas oli kehitelty vuosisadan alun ensimmäisistä avonaisista turistibusseista eli charabanceista.
Ranskankielinen char-a-banc tarkoittaakin hevosvetoista vaunua,missä on kaksi penkkiä matkustajaosaston molemmilla puolilla. Pidemmissä ottomoottorilla varustetuissa versioissa istuimet oltiin sijoitettu peräkkäin kuin omnibussissa.

Terveisiä Markus-sedältä

"Politiikka tekee outoja petikavereita."
John S. Bassett
 Marcosin kommentti uudesta Corazon Aquinon presidenttiydestä 1.4.1986.

Vanhemmat Marcosin diktatuurihallinnon kokeneet muistelevat aktiivisen unohtamisensa nostalgiassaan kuinka silloin maassa oli laki ja järjestys ja rikollisuuskin melkein nollassa.
Samanlaista nostalgiamuistelua harrastavat pesunkestävät vanhat kommunistit Venäjällä.
Nykyinen demokratia ja vapaus on tehnyt filippiinoista liian valveutuneita oikeuksistaan ja kansalaiskuri on laskenut punaiselle...nämä valittavat nähdessään televisioiltauutisissa monenmoisia mielenosoituksia poliitikkojen korruption sekä kondomien vapauttamisen väliltä.

Pappilan Jussi oli seuraillut Filippiinien poliittista valtapeliä Marcosin,Aquinon,FVR:n,Erapin,Glorian ja nyt Coryn pojan Nonoy Aquinon hallituskausilla.
Yhteisinä tekijöinä presidenttien Sona-puheissa (Sona--State of Nation Adress eli vuotuinen valtion tilanteen selostus) on ollut se,että kaikki maan epäoikeudet ja puutteet ovat edellisten hallitusten aikaan saamia.
Jokaisella hallintokaudella poliitikot ovat kiemurrelleet korruptiokyinä valtion pesopesässä eikä mikään ole uutta aukinaisina saloina valtiopatruunoiden itsensä kehumisessa sekä rikastuttamisessa.
Heidän sipulinkuoren ohuet nahkansa eivät koskaan ole kestäneet kritiikkiä, yhden ja toisen alituisesti taistellessa paikallisoikeuksissa häväistyssytteistä.
Vaalitkin pohjautuvat ehdokkaiden imagoon ja suosioon eikä itse poliittiseen vakaumukseen tai areenaan,minkä takana pitäisi seistä puhtaassa barong tagalog-juhlapaidassa.valtion sinipohjainen ja keltatähtinen medaljonkinappi kauluksessa.
Harvalla ehdokkaalla on taskussaan mitään suunnitelmaa maan olojen parantamiseksi vedotessaan omaan biodatalistaansa sekä vanhaan poliittisesti geneettiseen valtasukuunsa.
Oman edun ajaminen kävelee pitkällä maan etujen edellä.
Eräs vanha traditionaalinen poliitikko eli trapo (trapo myös merkitsee likaista pesurättiä) sodan jälkeen presidentti Quirinon hallituskaudella olikin vastannut erään reportterin kyseltyä,miksi hän ajaa ensimmäisenä Pork Barrelliään eli valtion jakamaa budjettirahoja vaalipiirilleen sekä itselleen.,että.:.
--"That is what we are in Power for eli siksi me pysymme vallassa.."
Minimaalinen osa valtion lahjoittamasta possunliharahasta menee silmänlumeeksi kongressimiehen tai senaattorin vaalipirin kotikaupungin taikka provinssin jonkun pienen tienpätkän asvaltoimiseen,bussikatoksen pysyttämiseen taikka koripallokentän betonoimiseen ja nekin poliitikon oman residenssin näköetäisyydellä..Loput liksoista jakaantuu urakoitsijoiden voitelemiseen ja oman hyvän elämänsä parantamiseen..Urakoitsija puolestaan pissaa poliitikkoa silmään ala-arvoisella materiaalilla,jolloin kokonainen poliittisen luonnon ruokaketju umpeutuu päätekäyttäjien kaihisten silmien ja hampaattomien suiden edessä.
Terveydehuoltoon sekä koulujen rakentamiseen ei löydy varoja eikä köyhällä terveysministeriöllä sekä kasvatusministeriöllä  ole budjetissaan varoja,koska byrokratian rattaissa budjetit jakaantuvat rakentajien,materiaalitoimittajien ja satojen alikomissaarien taskuun.
Vastineeksi rahoilleen koulut avaavat ovensa ilman pulpetteja ja saavat oppivuoden alkaessa makulatuuripaperisia oppikirjoja,joidenka englanninkieli on kaukaa opittua kapulakieltä virheineen.
Sairaalat sekä paikallisklinikat samoin ostavat kalliita lääkkeitä tai sitten geneerisiä ja väärennettyjä vastineita..Tarjolla olevat kipulääkkeetkin äkkiä kyhätyissä vaneriklinikoiden apteekeissa voivat olla vain kalkkitabletteja..
Opettajien palkat viivästyvät kuukausikaupalla paikallispolitiikkojen pistettyä määrärahat taskuunsa omiin lempiprojekteihinsa ja köyhille sairaille ei anneta vuodepaikkoja ennen kuin joku varakas sukulainen tarjoaa sisäänkirjoitusmaksun..Yleensä potilaat kuolevat abakamatoilleen sairaalan käytävillä.
.No Credit..No Bed..In Cash we Trust  lukee klinikan vastaanottopöydän edustassa..


Presidentti RamosPentagonissa
Moni filippiino on kysäissyt papinpojalta mikä politiikan hahmo on häneen vaikuttanut syvemmin.
Elettiin silloin Fidel Ramosin hallintokautta ja pinoyt odottivat Jussin edes pikkaisen kehuvan istuvaa presidenttiä,koska tämä entinen Marcosin ajan Philippine Constabularyn eli poliisivoimien ylipäällikkökenraalina oli uskaltautunut hyppäämään opposition leiriin ja vastustamaan diktatuuria..
Ramosin tiedettiin vaihtaneen silloisen puolustusministeri Juan Ponce Enrilen kanssa leiriä henkensä uhalla, ,koska tulevaisuudessa EDSA:n laukauksemattoman ruusuvallankumouksen jälkeen olisivat joutuneet syytteeseen ihmisoikeusrikoksista.
Tänä päivänä Ramosta kunnioitetaan vanhempana ja viisaana valtiomiehenä ja Enrile istuu puolikalkkeutuneena senaatissa,antamatta sijaa nuoremmille ehdokkaille.
Jussi oli eräillä Suomen itsenäisyyspäiväjuhlilla suurlähettilään vastaanotossa tavannut Ramosin,joka kulki sikari kädesä kättelemässä Nokian ja Wärtsilän johtajia.
Jussista tämä kääpiökenraali ei näyttänyt kokolattian päällä puolitoistametrisenä kovinkaan merkittävältä.
Ramosin Taivastieprojekti oli silloin jäänyt siintämään liikennnesmogin ylle betonipilareiksi ja hänen tiikeritaloutensa pienentyneet kissataloudeksi ja ulkolaisten sijoittajien Promisory Noteiksi eli paperilupauksiksi entisen presidentin siannahkasalkkuun.
Plussapointtina Ramosilla oli pääsytutkinto Westpointista.
Pappilan Jussi oli ehdottanut pinoykyselijöille Ferdinand Marcosia,jolloin ystäväpiiri kaikkosi ympäriltä.
Jussi ei ole koskaan tykännyt utelijoista. 

Rautaperhonen ja sissipäällikkö
---------------------------------------------------------
"Olemme kuin timantteja.
Mitä enemmän meitä kiillotetaan,sitä kirkkaammaksi me tulemme."

Ferdinand Marcos



 Marcos Tarzanina
Jussin mielestä Marcosissa oli ollut sitä potentiaalia älykkyydessä ja taidoissa junailla maataan vaurauteen..
60-luvulla Filippiinit olivat tuhansia maileja edellä Singaporea,Taiwania,Etelä-Koreaa,Indonesiaa ja Malesiaa kehityksessä.
Manila oli kaakkois-Aasian halutuin ja arvostetuin yliopistokaupunki.
Santo Tomasin,UP:n (University of the Philippines),Ateneon,LaSallen,Mapuan sekä Letranin korkeakouluihin oli pitkä jono ulkomaalaisia opiskelijoita.
Marcosin kannattajia vielä tänäänkin löytyy vielä Ilocos Norten provinssista Luzonin saarelta.Marcosin suku Imeldan,Imeen ja Bongbong Marcosin johdolla vielä ajavat kongressissa Ilocandian etuja.
Jussin vaimon vanhemmat Antero ja Catalina dela Cruz olivat syntyneet Laoagissa,Ilocos Nortessa ja kannattivat Marcosia elämänsä loppuun saakka.En itse ollut paikalla,kun Catalina kuoli meidän kotona Paranaquen Number 18 Molave Avenuen talossa,mutta minulle kerrottiin hänen viimeisten sanojensa olleen viimehenkäyksellä "Marcos Parin" eli Marcos meidän puolesta.

2000-luvulla maa seisoi ASEA:n maiden hännänhuipulla,huolimatta tiikeritaloudestaan.
Tiikeriä pantiin vain tankkiin Esson mittarikentillä yksityisautojen rajusti lisääntyessä,Manilan muuttuessa liikennekaaoksessa maailman suurimmaksi parkkialueeksi.
Filippiinit olivat päässeet ykkösiksi monilla kansainvälisillä areenoilla kuten valtionvirkamiesten korruptiossa,rikoksissa ja lehtimiesten sekä muiden media-ammattilaisten tappamisessa.
Olympialaisten historiassa filippiinot olivat saaneet kahdesti pronssia nyrkkeilyssä.Vasta 2000-luvulla
Manny Pacuiyao
Manny Pacqiao voitti moninkertaisesti keskisarjan nyrkkeilyn maailmanmestaruuden ja pian valittiin jopa kongressiin käytyään viikon managementkurssin San Tomasin yliopistossa.
Filippiinoista ei ole voimaurheilijoiksi eikä pitkänmatkan juoksijoiksi,koska juaneilta puuttuu pitkäjänteisyys näissä urheilumuodoissa.
Nyrkkeikijöiksi he ovat valmistuneet jo pikkupojista lähtien katutappeluissa.
Amerikkalaisilta serkuiltaan he oppivat koripallon.
Kesti vain vuosikymmeniä kunnes he kasvoivat amerikkalaisten koripalloilijoiden tasolle pituudessaan.
Kabinettipeleissä he ovat hakoja maailmanlaajuisesti,etenkin biljardissa.

Ferninand Marcos tuli valitettavasti ahneeksi.
Valta korruptoi.
Hänessä oli puoleensa vetoa ja tyyliä,vaikka Imelda balansoi torjunnallaan kenraaliystävänsä Verin,puolustusvoimien komentajan avistuksella.
Ver oli Marcosin serkku ja Ferdie oli palkannut silloisen kersantti Verin autonkuljettajakseen 1950-luvulla..
Andy tai Ferdie Marcosilla (nämä ovat Imeldan käyttämiä lempinimiä) oli täysi työ korjailla vaimonsa edesottamuksia Metro Manilan kuvernöörinä ja kultturiministerinä.
He olivat yhdessä kuin kaksi erilaista planeettaa samassa huoneessa ja samassa palatsissa.

 Malacanang-palatsi
Ferdy oli jäykkä sekä itsepäinen,mutta toisaalta erittäin kaunopuheinen sekä puoleensavetävä puheissaan.
Imelda puolestaan oli villiruusukimppu,puhelias,eloisa ja ajoittain tarttuva kuin flunssaepidemia kaikessa,mitä hän teki..
Imelda oli varma kauneudestaan ja vallastaan.
Poliittisen uransa alussa Imelda oli Ferdyn oppilaana miehensä senaattorikaudella..
Nyt hän presidentin vaimona heilutteli tahtipuikkoaan ilmassa piirrellessään mahtikaaria laulamisellaan,mistä hän oli aina pitänyt.
Kummatkin olivat salamaniskuja,kummankin kilpaillessa keskenään oppositiosenaattori Ninoy Aquinon kesyttämiseksi,ikään kuin taltuttamassa villiä rodeohevosta.
Ninoy väistellessään piiskansivalluksia itsepäisesti samalla kiitteli Imeldaa siirappimaisella kritiikillään sanomalehdissä.

 Benigno "Ninoy" Aquino Jr.
Nykyisen presidentin Nonoy Aquinon isä.

Ninoy Aquino oli ainoa ihminen,joka pystyi asettamaan Ferdyn ja Imeldan aloilleen,omille paikoilleen valtapelissä.
Presidenttipariskunta tiesi tämän vangitessaan Ninoyn saadakseen hänet nöyrtymään sellissä polvillaan.
Ninoy sai sydäninfarktin vankeudessa pyytämällä lupaa Ferdieltä matkustaa Dallasiin ohitusleikkaukseen.
Imelda käytti charmiaan Ferdietä kohtaan Ninoyn matkustusluvan saamiseksi itkemällä ja rukoilemalla mieheltään vangitun senaattorin puolesta.
Tiukan paikan tullen Ferdien oli myönnyttävä.

Kenraali Fabian Ver
Ferdien munuaissairauden lupuksen aikana Imelda oli maan valtiatar.
Jos Marcos olisi kuollut lupus erymathosusiinsa Imeldasta ja Veristä olisi tullut Manilan dynaaminen duo.
Mutta linnan takakulisseissa piileksi hyllylle pistetty puolustusministeri Juan Ponce Enrile omin suunnitelmin uudesta hallitusmuodosta.
Kaverina hänellä oli kuuluisa kapinaeversti Gringo Honasan teroittamassa RAM-poikien (Reformed Army Officers Movement) kivääribajonetteja.
Eddy (Fidel) Ramosin,Philippine Constabularyn komentajakenraalin avulla Enrile sai massat liikkeelle.
Valta siirtyi uudelleen Imeldan luvatun kansan maassa,nyt kokemattoman perheenäidin Corazo Aquinon essuntaskuun.


















Malacananin presidentin palatsista pakomatkalla Guamin kautta Havaijille Marcos istuessaan Yhdysvaltojen Ilmavoimien C-130-kuljetuskoneen rahtitilassa Pampers-vaippalaatikoiden ympäröimänä (laatikot olivat täyteen pakattu täyteen dollari- ja pesoseteleitä) kysyi koneen kapteenilta, koska saavuttaisiin Sarratiin Ilocos Nortessa sijaitsevaan Ferdien kotikaupunkiin.
Pilotti vastasi,että pian laskeudutaan Guamin saaren lentokentälle.
Marcos tajusi presidentti Reaganin pettäneen hänet luvattuaan hänelle pakomatkan Ilocandian kotiproviinssiinsa.

Se ei ollut enimmäinen kerta,kun presidentit valehtelivat toisilleen.

 Marcosit Clarkin lentotukikohdan juhlissa
Imeldan kuolemattomat sanat:
"Filipinos love Beauty.
I have to look beautiful that the poor Filipinos have a star to look at from their slums."







Korina Sanchez
Puolihaudanvakavaa fiestavalvojaista

ABS-CBN-televisiokanavan iltauutisista TV Patrolista katselija saa uutisankkurien Noli de Castron ja Korina Sanchezin kertomana.kuinka Metro Manilassa kuollaan muutenkin kuin luonnollisesti. Jokapäiväisinä uutisina ovat poliittiset murhat,moottoripyörällä kaksin ajavien (tandem) ammuskelut, pilvenpiirtäjärakennustyömailla yläkerrosten bambutällingeiltä surman suuhun pudonneet työmiehet ja kuolemaan johtaneet umpihumalan aiheuttamat autojen nokkakolarit. Filippiiniläisrouvani kerran lausui,että filippiinoja kuolee päivisin kuin hyttysiä. Lukuun voisi vielä lisätä vuosittaisten taifuunien ja maanjäristysten uhrit.
Metro Manilan funerarioissa keräännytään valvojaisiin,missä onnettomuusuhrien arkkujen päälle ollaan pistetty keltaisia kanapoikia kuvaamaan murhista ja onnettomuksista kuolleita.
Kananpojat kuvaavat uhrien viattomuutta. Filippiiniläisessä animistisessa uskossa kananpoikasilla sekä kananmunilla kuvataan elämän alkua sekä ihmishengen ikuisuutta. Jopa kuuluisasta amerikkalaisesta McArthur-jeepistä muokattu filippiiniläinen Jeepney sai 1945 sodan päätyttyä tunnetut kananmunamuotoiset ja pulleat takalikasiipensä.

Marcos mausoleumi
Filippiino-expatejä kuolee myös ulkomailla ja moni vainaja jo eläessään on tetamentissaan halunnut tulla kuopattavaksi kotimaansa multiin. Manilan Ninoy Aquino-lentokentän rahtiterminaaliin saapuu päivittäin arabimaista,Euroopasta ja Amerikasta lyijyarkkuihin pistettyjä pinoytä.Senaattori Ninoy (Benigno) Aquino Jr.,josta entinen Manilan kansainvälinen lentokenttä oli saanut nimensä senaattorin salamurhasta v.1983  syyskuun 5. päivänä ,saavuttuaan Amerikasta China Airwaysin DC-10:llä,oli ollut presidentti Marcosin kiivain vastustaja. Salamurha johti senaattorirouva Corazon Aquinon pistämiseksi ruusuvallankumouksen keulakuvaksi sekä valituksi presidentiksi.Presidentin valassa kaksi eri presidenttiä erillään vannoi samanaikaisesti,Ferdinand Marcos Malacananin linnassa ja Corazon Aquino Camp Cramen sotilastukikohdassa Epifanio de los Santos Avenuen  (EDSA) varrella. Marcos perheineen valitettavasti joutui Yhdysvaltojen presidentin Ronald Reaganin ja senaattori Laxaltin painostuksesta muuttamaan Havaijille maanpakoon.
Ferdinandin kuoltua v.1986 hänen Filippiinien lippuun kääritty lyijyarkku lennätettiin Havaijilta Manilaan. Marcos ei saanut suuren valtiomiehen tapaista komeaa vastaanottoa Ninoy Aquino-lentokentän rahtiterminaalissa messinkibändeineen eikä sotilaskunniakaarteineen,puhumattakaan hautaamisesesta maan urhojen Manilan Libingan-hautausmaalle,vaan hissuksiin kuljetettiin mustalla hautausautolla kotikaupunkiinsa Ilocos Norten Serratiin.
Kongressin ja senaatin väiteltyä Marcosin hautaamisesta Manilaan Libingan-hautausmaalle,mihin kaikki kuuluisat valtiomiehet ja sotaurhot oltiin haudattu,entinen diktaattori päätyi enemmistön äänillä kuopattavaksi kotikaupunkiinsa Serratiin.
Easier to run revolution
than government
FM
Marcos oli kehunut olleensa Ang maharlika (Urheat)-sissijärjestön päällikkö ja mitaloitu melkein kaikilla amerikkalaisilla urhoollisuusmitaleilla,joille väitteille Yhdysvaltojen sotilashistoriallinen tutkimuskeskus ei koskaan löytänyt asiakirjoista minkäänlaista katetta.
Imelda Marcos,entinen rautaperhosrouva rakennutti miehelleen Bataciin stalinmaisen ja ilmastoidun mausoleumin,missä entinen sotasankari ja presidentti nukkuu ikuista untaan lasilaatikossa marmorijalustalla kaikkien ilocandialaisten kannattajiensa ihailtavana.Moni mausoleumissa käynyt on väittänyt,ettei lasivitriinissä makaava ole entinen presidentti Marcos,vaan taitavasti tehty vahamalli.
Vaimoni vanhemmat uskollisina marcoslaisina olivat kotoisin Batacista,Ilocos Norten provinssista.

Balikbayan Box
Marcosin lailla tavalliset filippiiniläiset ulkomailla asuneet kuolevaiset haudataan kotikontujensa multiin.
Filippiinot ovat aina halunneet kaikkea amerikkalaista Stateside-tavaraa,joita sukulaiset lähettävät kotimaahansa merirahtina ns.Balikabayan-laatikoissa (Balikabayan--kotiin palava).
Erään kalifornialaisen filippiinoperheen isoäiti eli Lola oli kuollut kotona vanhuudesta. Perhe lähetti hänet lentoteitse kotimaahan erittäin kalliissa arkussa.
Arkun saavuttua Lolan vanhaan kotiosoitteeseen yhdessä barriossa.sukulaiset pistivät komean valkohapsuisen ja topatun arkun talon salaan kunniapaikalle ruumiinvalvojaisiksi. Valvojaisissa illalla suruväki ällistyi tultuaan antamaan viimeiset tervehdyksensä poismenneelle,että Lolan nenä oli melkein lytyssä suuren arkun lasikantta vasten.
Arkku aukaistiin,jolloin siitä paljastui mitä suurin Balibayan Pasalubong-lähetys.(Pasalubong-tuliaiset).
Lola nostettiin miesvoimin salan lattialle ja hänen altaan arkun pohjalta paljastui suuri aarreaitta täynnään amerikkalaista Stateside-tuliaistavaraa. Sieltä löytyi kokonainen talon ikkunaverhosarja,Cannonin froteinen kylpy- ja kasvopyyhesarja ainakin kolmeen talouteen, suurehko määrä lastenvaatteita sekä kaksi tusinaa Sketchersin lasten treenareita. Arkun sivuille oltiin pinottu piripintaan tölkkitavaraa tonnikalasta corn beefiin,Nescafe-lasipurkkeja,makaronipaketteja,juustoa,pähkinävoita,Nutellaa,suklaalevyjä sekä Gotescosta että Walmartista ostettuja halpoja kernilaukkuja.Lisäksi Lolan ohuen patjan alta paljastui naisten kauneustarpeita Avonin meikkisarjoista kynsilakkoihin,Ivory-saippuatankoja,halpoja hajuvesiä sekä puolisen tusinaa prässättyjä Levis-farkkuja. Arkun laidat oltiin vielä topattu pehmeillä Disneyn eläinleluilla.
Itse lattialla lepäävä Lola näytti huomattavasti tukevammalta pitäessään päällään  puolisen tusinaa kotikolttuja eli Dustereita. Päässään hänellä oli pinossa kuusi kappaletta New York Yankees-baseball-lippistä sekä jalassaan kolmet Levis-farkut sekä Air Nike-treenarit nuoremmalle veljelleen.Lippalakkien alla mummolla oli nokallaan kolmet RayBan-pilottiaurinkolasit pojanpojille sekä korvissa nuoren tyttärentyttären vihkiäisiin tarkoitetut kultadubleiset korvarenkaat.
Lolan käsivarret olivat kyynärpäihin saakka täynnä halpoja Timex-rannekelloja.
Dustereiden taskuista löytyi suuri määrä Marlboron siniveroleimaisia eli Blue Seal-savukepaketteja.
Kaiken kukkuraksi arkun pohjalta verhojen alta paljastui oikea viinapatteristo täynnä Jack Daniels-viskiä,Gordons-giniä,kalifornialaisia viinejä,Smirnoff-vodkaa,Bacardi-rommia sekä meksikolaista tequilaa..
Arkun tyhjennyttyä mummo pistettiin takaisin arkkuun,ruumiinvalvojaisten jatkuessa tuliaishajusteiden suihkeessa,tuontiviinapullojen korkkien availussa,Stateside Marlboron savussa ja pikkulasten kirmailuissa uusissa Sketchersin treenareissa.
Tunnelma valvojaisissa oli yhtä iloista kuin Ukay-Ukay-käytetyn tavaran liikkeen alennus- ja  löytölaatikoilla .

Marcosit ja Philippines Inc.


1965 Marcosin virkaanastujaispostimerkki,
julkaistu v.1966


1969 Marcosit korjaamassa
riisiä
kehitykseen.
V.1969
postimerkki
1970:RAUHANAJAN SOTATILAA SEKÄ MARCOSIEN PHILIPPINES INC.


V.1970 Marcos aloitteli toista presidenttikauttaan katsellessaan Malacananin presidenttin palatsin yläterassilta köyhyyttä silmiin kaukana Manilan slummeissa .
Samoin hän oli tehnyt v. 1965 astuttuaan presidentin linnaan ensimmäistä kertaa.
Mikään ei ollut muuttunut Manilan slummien ruosteisten aaltopeltikattojen alla,paitsi että ne olivat levinneet kuin syfilis Manilan Ermitan tyttökaduilla.

Korruptio pysyi vahvasti possunrasvana valtionkoneiston rattaissa,jota vielä v. 2005 ei olla saatu hävitettyä uuden presidentin virkaanastujaispuhelupauksista huolimatta. Vaalisysteeminkin pysyi manuaalisena,missä 50 peson setelillä ehdokkaat ostivat äänensä köyhältä hampaattomalta kansalta.Äänien lasku voi kestää viikkoja äänten laskijoiksi alipalkattujen opettajien ollessa ylityöllistettyjä.Satoja äänestyslippulaatikoita oli kadonnut salaperäisesti ja useasti balaklaavapäiset  ja automaattiaseilla varustetut palkkakonnat  olivat ryöstäneet niitä ääntenlaskupaikoilta .
Eräällä autiolla pikkusaarella oli kilpikonnatkin äänestäneet satakymmenenprosenttisesti.
Elektronisessa vaalisysteemissä selvä raha ei niin helposti livahtaisi taskuun,mutta filippiinot ovat mestareita jopa elektronisissa tietoliikennesiirroissa.


1972 Marcos julistaa
sotatilalain.
Sunday Express
V.1970 poliittisen sekä taloudellisen levottomuuden kulissina oli 80 poliittista 'sotaloordia' omilla yksityisarmeijoillaan eri puolilla saaritasavaltaa.
The Philippine Free Press-päivälehden julkilausumassa marraskuun 15. päivänä 1970 sotaloordeista oli 6 senaatin jäsentä,37 kongressin alahuoneen jäsentä ja loput maakuntakuvernoorejä,kaupunkien pormestareita sekä muita vaikutusvaltaisia henkilöitä,jotka sattuivat olemaan voimakkaitten poliitikkojen sukulaisia..
Pari kuukautta myöhemmin lehti raportoi yksityisarmeijoiden lukumäärän laskeneen jyrkästi,mutta luvallisten yksityisten turvamiesfirmojen määrä oli noussut hälyttävästi 192:sta 507:aan lyhyessä ajassa.
Yksikään politiikko ei halunnut luopua privaattiarmeijastaan.
Niitä tarvittiin eikä kukaan vallan kahvassa ja valtion pallilla istuva jättäisi vaalikampanjansa aikana käyttämättä
 armeijaansa hyväkseen ennen Marcosin julistamaa sotatilalakia.
Vaaliprosessi halventui sirkustaiteeksi,missa petoksen,murhan ja lahjonnan avulla kiivettiin valtaistuimille.
Aseet ja väkivalta olivat yhtä normaaleja käyttömuotoja vaaliprosessissa kuin täyteen ympätty vaaliuurna.
V.1970 presidentti Marcos alkoi perustuslakikomitean välityksellä kirjoittamaan lakia uudelleen itseään varten häpeämättömällä komitean jäsenten lahjonnalla..
Tapaus tuli julkisuuteen ns. Payola Exposena eli  lahjuspaljastuksena,kun rautaperhosrouva Imelda Marcos kärytettiin jakamasta rahakirjekuoria komitean jäsenille,jotka lahjuksien avulla vahvistaisivat presidentti Marcosin version julistamisen.
Näin kirjoitettiin Philippines Inc-in perustuskirja.


Marcos-maalaus Malacananin palatsissa
Meteorit ja pyrstötähdet Lupausten Maan taivaalla

Philippine Star-sanomalehden edesmennyt päätoimittaja Max Soliven kerran kirjoitti,että presidenttipari Ferdinand ja Imelda olivat kuin kaksi erilaista planeettaa Malacanan-presidentinlinnan katon alla..Meldy (Imelda) oli räiskyvä ja joskus radaltaan poikkeava komeetta ,kun taas Ferdy (Ferdinand) oli jääkylmä Venus,joka joutui joskus ohjaamaan ympärillään harhailevaa Meldyä takaisin kieroradalleen.
Meldy Romualdezista oltiin kruunattu Miss Manila ja silloinen 50-luvun nouseva kongressimies Ferdinand Marcos oli iskenyt silmänsä Taclobanista Manilaan saapuneeseen leytelässyntyiseen kaunottareen. ja nainut tämän kolmiviikkoisen kuhertelun jälkeen maan presidenttien kesäkaupungissa Baguiossa v.1953 .
1953 Armi Kuusela presidentti
Elpifido Quirinon vastaanotolla Mutyang Pilipinasin eli
Miss Philippinesin
kanssa
Ennen Imeldan tapaamistaan Ferdinand oli tanssittanut Baguiossa nuorta 1953 Miss Universum Armi Kuuselaa ja sinnikkäästi kosiskellut entistä Suomen Neitoakin,joka eksoottisena ja kauniina vaaleaverikkönä olisi sopinut nopeaa vauhtia nousevan ja kunnianhimoisen poliitikon 1st Ladyksi ja ihan presidentinlinnaan asti.
Poikamiespresidentti Quirinokin oli näin ajatellut Armin hurmaamisessa,tavattuaan Miss Universumin järjestämälleen Miss Manilalle tarkoitetulle banquettelle Malacananin linnassa.


Mutta sitten kuvaan ajeli Manila Hotellin eteen valkoisella Jaguar XKE-avoautolla komea kiinteistömagnaatti Virgilio Hilario.
Ja lopputuloksen kaikki sen ajan kokeneet suomalaiset sekä filippiinotkin tietävät.

Vielä tänä päivänäkin monet ikäiseni ja vanhemmatkin filippiinot yhdistävät suomalaistaustani Armi "Kuselaan",muistelemalla niitä ihania "Armia"-huuma-aikoja Manilassa.

Rautaperhosrouva Imelda Marcoskin oli kerran lausunut,että juuri hänen kauneutensa,kauniiden muotivaatteidensa sekä vaurautensa takia maan köyhät äidit unohtavat kurjuutensa.
Amerikan takapihalla Filippiineillä ollaan aina otettu mallia Amerikasta,missä mitä lahjattomin B-filmien miestähti päätyy Valkoiseen taloon taikka saksalaisaksenttella muskelisuulla Kalifornian kuvernööriksi (Presidentti Ronnie Reagan..sekä kuvernööri Arnold Schwartzenegger).
Näinhän kävi Manilassa entiselle Filippiinien filmitaivaan kassamagneetille Joseph Erap Estradalle,joka Asiong Salonga-filmeissään nyrkeillään nuiji selluloidilla kulman konnat ja pääsi nukkumaan kuudeksi vuodeksi prinssinuntaan Senaattiin.
Kerrotaan Erapin jopa kerran heränneen senaattisiestastaan ja nuijineen alkuun lain Carabaon,Filippiinien vesipuhvelin suojeluksesta.
Joseph Erap Ejercito Estrada
Asiong Salongana 1960-
luvulla
Corazon "Cory" Aquino
Brown-Out eli sähkökatkos

Elettiin uuden naispresidentin Cory Aquinon aikaa,jolloin kaikki Filippiinien voimalat konkkasivat yhtaikaa taikka peräkkäin huollon puutteesta sekä toukokuun kuuman kesäajan aiheuttamasta ylikulutuksesta että voimaloiden ylikuormituksesta.
Sähkökatkot silloin kestivät 8-12 tuntia ja yleensä iltaisin kello kuuden jälkeen,jolloin työkansa oli palannut koteihinsa ja iltasuihkun jälkeen kerääntyivät syömään ja katsomaan illan TV-ohjelmia tuulettimen viileydessä tai käymään jääkaapilla nakkaamassa kylmän San Miguel-oluen verannalle nautittavaksi.
Sähköttömissä talouksissa kaljapullot kylläkin piti hankkia sähkökatkoksen takia lähi-sarisarikaupan kylmäboksista ja ruoan korttelin carinderia-ruokalasta.Ruoanvalmistus kyllä kävi vielä kaasuliedellä ja jos kaasupullo sattui olemaan tyhjänä,niin talon piika köksäsi takapihan Dirty Kitchenissä traditionaalisella Ulin-eli hiilinuotiolla.
Molaven talon naisväki verannalla n.v.2000
















Iltahämärissä hiki alkoi tippua otsalta kaulalle ja sitten koko kropalle.
Verannallakin illan viileyttä ei tuntenut iholla,koskei edes palmupuiden oksat heiluneet milliäkään pienestäkään tuulenvireestä.
Suomalaisesta tuntui erinomaiselta,miten oma aviosiippani ryhtyi viheltämään verannalla ja johon liittyivät talon muutkin naispuoliset sukulaiset.Viheltämisen syynä oli vanhan kansan myytti,että viheltämällä saadaan tuulen jumala hereille.
Vihellyskonsertista huolimatta palmupuuoksat eivät liikahtaneet.
Joku oksa kyllä kuivuneena romahti tussahtaen alas Molave Avenuen vastapuolella kadunviereen.
Iltamyöhällä sänkypatjakin tuntui kuumilta hiililtä eikä nukkumisesta tullut mitään hien peittäessä kaulan,rinnan ja vatsan lammikkoina.
Patjakin oli läpikostea hiestä.
Filippiinojen kuuluisasta ja abakakuidusta tehdystä Pamaipai-viuhkastakaan ei ollut apua,kun torkahduksissa sen tuuletus lopahti,käden tiputtaessa sen lattialle.
Yöt olivat yhtä kuumaa helvettiä ja kun aamukahdeksalta vihdoin sähköt tulivat päälle,yli yön puolivalvonta pisti takaisin petiin,jolloin tuulettajan viileys ja hurina tuntui erikoiselta luksukselta.

Bataanin ydinvoimala
Rouvapresidentti Aquino syytti voimaloiden konkkaamisesta edellistä hallitusta ja Marcosia,jonka hän oli ajanut v.1986 maanpakoon Havaijille Malacananin presidentinlinnasta .
V.1987 kostoksi Aquino oli jäädyttänyt Marcosin v.1976 suuren energiakriisin jälkimainingeissa aloittaman,Westinghousen urakoiman ja miljardeja pesoja maksaneen  (2.3 miljardia dollaria) Bataanin ydinvoimalan rakentamisen jatkamisen...Voimala oli jo melkein luovutuskunnossa v.1984.
Ydinvoimasta silloin jo tapeltiin eikä uskottu edes Bataanin maaperän kestävän moista kolossimaista voimalaa..ydinuhasta puhumattakaan.
Yhdeksi syyksi laskettiin Chernobylin ydinvoimalan katastrofi sekä Bataanin läheisyydessä sijaitsevan ja nukkuvan Mt.Pinatubon-tulivuoren mahdollinen purkaus.
Filippiinien hallinto pani lisäksi syytteen Westinghouselle ylihinnoittelusta sekä lahjonnasta,mutta Yhdysvaltojen oikeus hylkäsi lopulta syytteen.
Myöhempien hallitusten kongresseissa ja senaateissa keskusteltiin myös Bataanin ydinvoimalan muuttamista hiili-,öljy- tai kaasukäyttöiseksi,mutta kukin vaihtoehto olisi tullut maksamaan enemmän kuin uuden voimalan rakentaminen.Pääkysymykseksi jäikin hallitukselle ydinvoimalan velkamaksujen maksamisaikataulu.

All You Need Is Love in Manila

Philippine Airlinesin
Love Bus Airbus

Katkelma ensimmäisestä Manilan visiitistä Torkkeli-kaverini kanssa..Olimme saapuneet Saudista Manilaan..
Torkkeli jäi huoneeseen huoltamaan Canon-moottoriperäkameraansa sanomalla olevansa kuitti kaikesta lentämisestä ja kiertoajelusta Manilan tukkoisessa liikenteessä,kun minä farkut ja cowboysaappaat jalassa sekä lyhythihainen kesäpaita niskassa ajoin hissillä alas hotellin lobbyyn.
Sama porteri tervehti minua valkoinen posliinihymy naamassa reseptionitiskin vieressä:
--Maybe later tonight.Sir!?
Astuin vastaamatta viileästä lobbystä hikisen kuumalle Mabini Streetille.
Imeldan Love Bus
Ylitettyäni kadun huolimattomasti oli jäädä torvea toitottavan Hino-Love Busin alle.
Love Bus oli Imelda Marcosin oma idea bussiliikenteelle,jossa linja-autot pysähtyvät oikeille pysäkeille aikataulun mukaan,toisin kuin EDSA:n villit ja luvalliset bussit,jotka noukkivat matkustajia mistä tahansa .Love Bus-nimi taisi olla Imeldan oma keksintö,koska rautaperhosrouva hemmona halusi kaikkien töihin matkaajien rakastavan häntä ja kaikkea kauneuttaan timantteineen ja tuhansine kenkäpareineen köyhyytensä unohtamiseksi ilmastoiduissa reittibusseissa.Filippiinot myös tunnetaan erittäin romanttisena kansana kundeman-rakkauslauluineen ja ikuisiin ensirakkaudesta päätyviin avioliittolupauksiin..
Jopa Philippine Airlinesin Airbus Love Busit olivat saaneet punahuulet kabiiniensa kylkeen.

                                                 All you need is Love.Beatles

1966 Beatles in Manila
Rakkauden kaipuussa Imelda oli v.1966 kutsunut maailmankuulut pitkälettiset britti-Beatlesitkin konsertoimaan Manilaan. 
Bändi piti konsertin heinäkuun 4. päivänä,Yhdysvaltojen kansallispäivänä konsertin 100.000:lle kirkuvalle filippiino-Beatles-fänille Rizal Memorial-stadionilla.Beatlesit esittivät 10 omaa kappalettaan puolessa tunnissa,kun introssa paikalliset kultakurkut Pilita Corales,Reycardo Duet sekä Wing Duo veivät esiintymisellään pisimmän ajan.
Astuttuaan maihin Manila kansainväiselle kentälle edellispäivänä bändin filippiinokonserttipromoottori Ramon Ramos oli salaa bändin tietämättä keskustellut Imelda Marcosin kanssa pidettävästä lunssista Malacanangin presidentin palatsissa presidenttiperheen erikoisvieraina.Koska Ramon Ramos ei ollut sopinut lunssissta Beatlesien managerin Brian Epsteinin kanssa ,Beatlesit eivät pystyneet aikataulussaan osallistumaan kutsuille,johon Imelda oli kutsunut maan kermaa senaattoreista ja kongressimiehistä VIP-vieraisiin.
Ilmeisesti Beatlesit olivat viettäneet loppupäivän veneilemällä Manilan lahdella,joka silloin sattui vielä olleen roskaton sekä saastumaton ilman kelluvia ihmispaskakikkaroita.
Seuraavana päivänä Beatlesien yrittäessä Manilan kansainvälisellä kentällä nousta lentokoneeseen kokonainen helvetti pääsi irti,kun heidän turvamiehensä olivat häippäisseet lipettiin.
1966-7-3.Beatlesit saapuvat
Manilaan
Bändi joutui jopa itse kantamaan kaikki matkatavaransa taksista terminaalin sisään.
Kaikki apu sekä VIP-edut olivat kadonneet.
Lentokentän kantajat olivat kadonneet,liukuportaista oltiin katkaistu sähköt bändin jouduttua raahaamaan kamppeensa ylös portaita vihaisen ihmismassan töniessä heitä mustelmille.
Japaniin suuntautuvan lennon lähtöäkin tahallaan viivyteltiin tullimiesten ja terminaalin henkilöstön hässelöidessä kaikkea turhaa.
Beatlesit lopulta päästyään koneeseen vannoivat koskaan astuvansa jaloillaan Filippiinen maankamaralle.
Yleisesti epäiltiin koko tapausta Imeldan aikaansaannokseksi ja kostoksi.
Sanotaankin,että Ferdinand ja Imelda avioliitossaan olivat kuin kaksi eri planeettaa avaruudessa,missä Imelda oli tulta suihkuava pyrstötähti ja Ferdinand kylmä sekä viilentävä Mars.

Dirty Harry maan presidenttinä


1971 Dirty Harry Callahan.
Clint Eastwood


Presidentti Rodrigo Duterten
100 päivää 
--Make My Day,Punk!
Huusi sanfransiscolainen etsivä Harry Callahan v. 1971 Dirty Harry-filmissä konnalle virkapistoolinsa takaa.
Filippiinien uutta presidenttiä Rodrigo Dutertea ollaan samoin kutsuttu Dirty Harryksi suorasta puheestaan ja toiminnastaan huumelordien,-välittäjien ja -kauppiaiden kiinniottamisessa sekä eliminoimisessa maassa,jossa lasketaan olevan vähintään 4 miljoonaa huumeiden käyttäjää..eli n. kolmenejäsosaa kaukaisen pohjoismaisen Suomenmaan väkiluvusta.
Duterte on myös antanut Filippiinien poliisivoimille täyden vallan käyttää aseita huumekauppiaiden kiinniottamisessa itsepuolustukseksi,jos heitä kohtaan ammutaan ensiksi.
Yleensähän huumekauppiaat käyttävät aseita omien territorioidensa puolustamiseksi muilta huumejengeiltä.
Filippiiniläinen  ja kansainvälinen media,YK:n ihmisoikeusjärjestö sekä etenkin Filippiinien entinen oikeusministeri,nykyinen senaattori Leila de Lima ovat kritisoineet vahvasti näitä huumekauppiaiden laittomia tappoja,joista voi lukea ja katsoa  päivisin kymmenittäin uutisista,missä kunkin uhrin vierestä tai kädestä jossain pimeällä Manilan slummikujalla löytyy Filippiinien poliisivoimien  .38-kaliiberinen virka-ase hylsyineen.
Senaattori Leila de Lima om syyttänyt jo kauan aikaisemmin silloista Davao Cityn pormestaria Rodrigo Dutertea laittomista huumekauppiaitten tapoista sekä pahanmaineisesta ns. Duterten DDS-partiosta (DDS-Davao Death Squad),joka oli eliminoinut katukuvasta kaikki eteläisen Mindanao-saaren suurkaupungin huumerikolliset.
Duterte on aina kieltänyt osallisuutensa koko kuolemapartion toimeenpanijana ja väittänyt tappojen takana olleen huumejengien väliset territoriosodat..
Tiukkana pormestarina hänet tunnetaan kyllä rikollisuuden nopeasta vähenemisestä omassa kotikaupungissaan.


Bagong Bilibid-vankila
Viime viikolla Filippiinien kongressin kyselyssä näistä Metro Manilan ja muiden kaupunkien laittomista tapoista ja murhista sekä vankiloiden sisäisistä huumeloordien mukavasta elämästä sekä huumejengien taisteluista näytettiin amerikkalaisen parantuneen konnan ja ex-mafioson tekemä filmi Manilan uuden vankilan Bagong Bilibidin elämästä.
Hän oli käynyt haastattelemassa aluksi Manilan Binondon kaupunginosan huumejengejä,jotka kertoivat avoimesti,että poliisien .38-kaliiberisia aseita on vapaasti saatavana mistä tahansa Manilan kolkasta kontanttia vastaan...
Hän kysäisi myös.kuka heidän pomonsa on,jolloin eräs jengiläinen kertoi sen olevan Bagong Bilibidissä huume- ja aurovarkauksista elinakutista istunvan filippiinokiinalaisen Con,joka kännykällä johtaa Binondon liigan toimintaa kaltereiden sisältä.
Yleisesti myös tiedetään,että huumekauppaa ja huumeiden salakuljetusta pitävät kiinalaiset,hongkongilaiset ja maleesialaiset huumetriadit.,
Poliisien löytämistä huumelaboratorioista samoin enimmäkseen ollaan pidätetty kiinalaisyntyisiä henkilöitä. Bagong Bilibidin kuuluisimmat huumeloordivangit ovat myös filippiiniläisiä kiinalaisia,joita kansan suussa kutsutaan Intsekeiksi.
Viime viikolla Bagong Bilibidissä puukotettiin jääpiikillä kuoliaaksi yksi filippiinokiinalainen huumeloordivanki Vincent Co samalla.kun koko vankilan kuuluisin ja vahvin huumeloordivanki "Presidio" Jaybee Sebastian haavoittui jaloistaan. Jaybeetä pidetään vankilan kuninkaana omin ilmastoiduin luksushuonein ja jopa vankilan sisäisin televisiokanavin.
Jaybee Sebastian ja kummatkin Cot johtavat bisnestään sekä huumejengien välistä sotaa kaltereiden sisältä. Vihollisjengien jäseniä lisäksi teloitetaan kujille, ruumiiden kädet sekä jalat teipattuina.
Teloitusten peittämiseksi vigilantejen eli villien mestaajien teoiksi jokaisen ruumin päälle tavallisesti on laitettu tussilla kirjoitettu pahvilappu,--Olen huumekauppias ja narkkari!

1996 Kuratong Baleleng-ampumatapaus
Salaisesta kaduilla tapahtuvasta asekaupasta johtuen poliisien osuudesta virka-aseiden tahallisesta lavastamisesta rikospaikalle oltiin viety osittain pohja alta,vaikka aiemmin rikoshistoriassa näin on tapahtunut monissa tapauksissa,kuten eräässä kuuluisassa vuoden 1996 rikollisjengimassamurhassa,missä Quezon Cityn poliisit ovat tappaneet Kuratong Baleleng-konnajengin yhteen poliisien Mitsubishi L300 vaniin ilmeisesti vasikoimisen eliminoimiseksi.
Pakettiautoon ammutut jengiläiset olivat poliisien mukaan kantaneet konetuliaseita ja avanneet ensiksi tulen,joskin tutkimuksissa yhtään hylsyä ei oltu löydetty autosta.
Mitsubishi oltiin pippuroitu poliisien automaattiaseilla kuin Bonnien ja Clyden Ford melkein seulaksi
Tämän erikoisen eliminoimisen takana pidettiin korkeimpana syyllisenä 1990-luvun Capital Regionin eli Metro Manilan poliisivoimien AntiCrime-komission päällikköä kenraali Panfilo Lacsonia,joka sattumoisin nykyään istuu senaattorina. Hän myös palveli Pinoy Aquinon hallituskaudella eräänlaisena "uudelleen asuttamistsaarina" kuuluisan Yolanda-hirmumyrskyn uhreille,joskin koko pienikokoisten ja kyhättyjen vanerimökkien rakentaminen lopulta päätyi farssiksi.
2016 Senaattori
Panfilo lacson
Rikollisjengin massasurmaamisesta Panfilo Lacson oltiin katsottu syyttömäksi kaikista syytteistä maan kuuluisimman ja kalleimman asianajajatoimiston avulla ,
Lacson täten osoitti sormellaan syyttävästi korruptoituneita alaisiaan..
Muistaakseni yhtäkään osallista poliisia ei vangittu..
Silloin kyseessä oli kuuluisan huume- ja autovarkausliigan eliminoiminen,koska poliiseilla oli ollut oma osuutensa liigan suojelemisessa sekä suojelurahojen ottamisessa.Kuratong Baleleng-jengin peitetoimintana oli kommunismin eliminoiminen maasta.
Itse henkilökohtaisesti voin todistaa Lacsonin ,silloisen poliisikenraalin erikoisesta varallisuudesta poliisipäällikön palkalla,kun kerran hain tytärtäni kotiasuinalueeni Sacred Heartin alakoulusta Mervillessä. Odotellessani Johanna tytärtäni koulun portilla,hänen yhtä luokkakaveriaan odotteli virkapukuinen sisäkkö shaföörin ajaman Mercedes-Benz 450 SLC-klassikkoauton vieressä.
Kysäisin tyttäreltäni oman 1980-mallisen perusmersun kernietupenkillä,kenenkä tyttöjä se luokkakaverisi oli,jolloin Johanna vastasi:
--Panfilo Lacsonin tytär..ja eilen se haettiin koulusta toisella isolla mersulla!


1987 Cory Aquino.
Newsweek
Jos presidentti Dutertea syytetään tiukasta huumerikollisuuden poistamisesta koko maasta,niin pitää muistaa.mitä maan muut edelliset presidentit ovat tehneet asialle.
Ei sitten mitään!
Elettyäni Manilassa vuodesta 1981 Marcosin hallintokauden loppua,jolloin sotatilalaki oltiin juuri kumottu,jouduin kokemaan vuoden 1986 Manilan EDSA-valtaväylällä tapahtuneen ruusuvallankumouksen,jonka päätteeksi Marcosit pakotettiin muuttamaan maanpakoon Havaijille,maa sai ensimmäisen rouvapresidentin Corazon Aquinon. Cory oli heikko hallitsija kotirouvan koulutuksella,mutta häntä veti valtaan kokonaistavoitteinen Marcosien tuhoaminen kostona miehensä senaattori Benigno Aquinon murhasta.
Coryn neuvonantajat samoin ohjailivat rouvapresidenttiä omanedun tavoitteluissa Marcosien omistamien yrityksien kaappaamisessa itselleen.
1992 kenraali Fidel
Ramos
Coryn jälkeen maahan saatiin kenraalipresidentti Fidel V.Ramos eli FVR,joka sattui olemaan takana EDSA:n vallankumouksessa yhdessä Marcosin puolustusministeri Enrilen kanssa.
Ramos sattui olemaan silloin Marcosin hallintokaudella Philippine Constabularyn komentaja.
FVR:n unelmana oli matkia Kiinaa ja muuttaa Filippiinien talous hetkessä tiikeritaloudeksi kantaessaan ulkomailta virkasalkussaan vain Promissory Noteja eli kirjallisia lupauksia investoinneista.Ramosin suureksi teoksi katsottiin Manila länsi-itäakselille aloittama Taivastie eli Skyway,joka yläilmoissa olisi vähentänyt South Super Highwayn liikenneruuhkaa. Projekti jäi kesken Joseph Erap Estradan tultua presidentiksi.
Valitettavasti Ramosin tiikeritalouden toletettu iikerin karjahdus vaimeni kissanpojan naukaisuksi.
1999 Joseph Erap
Estrada Pentagonissa
FVR:n jälkeen maa sai maanvyörymääänillä presidentikseen kuuluisan filmitaivaan konnien kukistajan ja playboyn Joseph "Erap" Estradan.jonka köyhä hampaaton kansa uskoi panevan kaikkin maan konnat nyrkeillään matalaksi ja kaltereiden taakse.Hän itsekin uskoi olevansa Manilan Binondon kaupunginosan kuuluisa Robin Hood-konna Asiyong Salonga oman filminsä sankarina,joka nostaisi Manilan slummiasukkaat kuraisten katuvarsien hökkeleistä asvalttikatuvarsien rapattuihin harkkotiilivilloihin.
Erap päätyi lopulta vain nostelemaan tennisrannekekädellään yökabineteissa Jack Daniels-viskilaseja kavereidensa kanssa,joutumalla vielä kiinni laittomasta Jueteng-numeropelin voittojen kokoamisesta vaalialueiltaan.Erap pantiin siten Malacananin pesidentinlinnasta oikeaan konnien linnaan ja lopulta vartioituun kotiarestiin..ilman presidentin titteliä.Filippiinien kansa on aina kärsinyt muistihäiriöistä,kun Erap jo toistamiseen ollaan valittu Manilan pormestariksi,saatuaan armahduksen rikoksistaan presidentti Gloria Magapacal-Arroyolta.

Glorian rahanahneus
Erapin silloinen varapresidentti ,ekonomistirouva Gloria Magapacal-Arroyo seurasi sitten Malacananin presidentin linnaan.
Gloria oli edesmenneen presidentti Diosdado Magacapalin tytär,mutta hänellekin kelpasi kaikenlainen vaaliraha sekä ostetut äänet seuraavissa presidentinvaaleissa.Gloriakin siten päätyi kotiarestiin vaalipetoksista ja lahjusten vastaanottamisesta.

Rodrigo Duterte oli saanut hartioilleen kaikkien ex-presidenttien laiminlyönnit,kun jokaisen expressan suurimpana agendana jo vaalikampanjalavoilla on ollut maaginen sana..Economy eli talous,missä aina osoitettiin sormella edeltäjän jättämälle velkataakalle ja budjettivajeelle.
Rikollisuuden vähentäminen ei ole koskaan kuulunut primäärisiin agendoihin,koska Filippiinit Marcosien jälkeen olivat keikkuneet taloudellissa kehityslistoissa Kaakkois-Aasian maiden sairaana miehenä. 1950-luvulla Manila oli vielä ollut Kaakois-Aasian taloudellinen ja akateeminen napa esimerkkinä taloudellisesta kehityksestä Thaimaalle,Maleesialle,Formosalle,Singaporelle.Etelä-Koreallle ja Hongkongille,jotka lähettivät parhaat oppilaansa Manilan kuuluisiin yliopistoihin.
60-luvulta alkaen Filippiinit Marcosin aikakaudelta alkoi laskeutua korruptiossa kehitysmaaluokkaan.
Filippiinien poliittinen elämä on aina jakautunut maan valtaperheiden voimataisteluihin Malacananin presidentinlinnassa,kongressissa sekä senaatissa..
1950-luku.Ramon Masaysay tapasi
Eleanor Rooseveltin
Maan parhaimpana ja suosituimpana presidenttinä sodan jälkeen pidettiin Ramon Magsaysaytä,joka oli noussut maan ylimmälle pallille työväenluokasta autokorjaajana.Valitettavasti hänen presidenttikautensa päätyi nopeasti lentokoneonnoëttomuuteen,jonka taustatekijöinä oletettiin olleen silloinen kommunistinen Huk-sissiliike,nykyisen NPA:n,New People's Armyn edeltäjä.
Filippiinot kutsuvatkin vuorilla ja sademetsissä piileskeleviä kommunistisisseja nimellä No Permament Address.
Suurena pelkona on se,että näin voisi käydä myös Rodrigo Dutertelle,mutta kommunistien sijasta hänen tuleva eliminoimisensa taustalla voisi seistä "Keltainen vaara" eli Liberal party,Aquinojen oma keltateepaitainen kansanrintama,joka ilmeisen vaalivilpin avulla sai valittua varapresidentin pallille senaattori Leni Robredon.
Pnoy Aquino
Duterte tunnetaan myös Hollannissa maanpaossa oleviin NPA-johtajiin lähestymisistä ja rauhanpiipun tarjoamisesta,mutta hänen tarjouksensa romuttuivatkin siihen,kun sissit surmasivat Mindanaon saarella väijytyshyökkäyksessä kymmeniä Filippiinien arneijan sotilasta.
Suutuksissaan Duterte tarjosikin NPA-sissien täydellistä tuhoamista.

Varapresidentin toimenkuvaa pidetään kulissien takaisena toimintana,missä tälle yleensä presidentti antaa maan asuntoasioiden hoitamisen ns. asuttamistsaarina,joka annettiin Pinoy Aquinon presidenttikauden varapresidenti Jejomar Binaylle,entiselle Makati Cityn pormestarille sekä Gloria Magapacal-Arroyon varapresidentille Noli de Catrolle,entiselle ja nykyiselle ABS-CBN-televisiokanavan uutisankkurille,
Yhdenkään varapresidentin toimista kansa ei tiennyt mitään..saatika köyhän kansanosan asuinolojen parantamisen tuloksista.
VP Leni
Robredo
Leni Robredon suusta olikin vahingossa Yhdysvaltojen filippiinoyhteisön vierailulla lipsahtanutkin,että..."Mitä tapahtuisi sen jälkeen,kun presidentti Duterte kuolisi?"
Lenin vänkääminen varapresidentin pallille olikin Liberal Partyn salainen agenda,missä presidentin mahdollisen kuolemantapauksen jälkeen varapresidentistä automaattisesti tehtäisiin presidentti..ja Liberal Party pääsisi takaisin vallankahvaan.
Ex-presidentti Pnoy Aquinon hallintokaudesta mm. eräs amerikkalainen journalisti oli maininnut,että Aquino oli ollut kokonaisvaltaisesti laiska presidentti,joka osasi kehuskella omista suurista taloudellisesista saavutuksistaan ja maan varallisuuden kohoamisesta,kun suurin osa kansasta vielä eli köyhyydessä.Omasta mielestäni Aquinon pelkkä flegmaattinen ja löntystelevä kävelytyyli kieli miehen luonteen heikkoudesta.
Mutta hän olikin suosittu äitinsä ex-prsidentti Cory Aquinon ja murhatun senaattori-isänsä Benigno Auinon ansiosta, Aquino-klaanin suurimpana agendahan oli ollut Marcosien alaspainaminen maanpakolaisiksi Havaijille sekä viimeiseksi Marcosien pojan Bongbong Marcosin eliminoiminen varapresidenttikilvasta vaalivilpein,
En puolusta tässä Marcoseja enkä Ferdinand  ja Imelda Marcosin omaa perheyritystä Philippines Inciä,missä poliittiset kilpailijat vangittiin tai pakotettiin pakenemaan maasta Yhdysvaltoihin..jolloin Marcosit kaappasivat näiden taakse jättämät yritykset..
Mutta Ferdinand Marcos myös osasi pitää kovalla kouralla rikollisuutta kurissa..
Marcosin oletettiin olleen Benigno Aquinon murhan takana eikä tutkimuksiin asetettu komissio pystynyt todistamaan oikeita taustatekijöitä,aivan kuten presidentti Kennedyn murhaa käsitellyt Warrenin komissio..
1986 Marcos ja kenraali Fabian Ver
Marcos ei lakimiehenä olisi voinut tehdä näin typerää tekoa valtansa huipulla,vaikka hänellä oli kova työ pitää vaimoaan rautaperhosrouva Imeldaa ja hänen polustusvoimien komentajaa ja serkkuaaan kenraali Fabian Veriä kurissa ja poissa muista laittomuuksista ja ihmisoikeuksien rikkomisista.
Jos vielä muistutetaan siitä,että Fabian Ver oli alkujaan kersantin arvoinen Marcosin henkivartija hänen senaattoriajoiltaan,niin varsinaiset sotilasakatemian käyneet kenraalit eivät katsoneet hyvällä silmällä sitä,että jostain kersantista joskus leivottaisiin sukulaisuuden ansiosta vielä puolustusvoimien komentajakin..

1971 Plaza Miranda
Uusissa tutkimuksissa ollaan tuotu esiin,että Aquino-Cojuanco-klaanin kuuluisa miljardööri Pingping Cojuanco olisi ollut salamurhan takana.
Cory Aquinohan oli alunperin Tarlacin Cojuancoja.
Benigno Aquinon oletettiin liepeilleen kommunisteja..ja että hän olisi ollut takana v.1971 Liberal Partyn Plaza Mirandan vaalikampanjan aikaisesta pommiräjähdyksessä Manilan Quiapon kaupunginosassa...
Benigno Aquinohan ei koskaan ilmestynyt paikalle Plaza Mirandalle.
Kukapa senkin selvittäisi?
Ainoaksi Pnoy Aquinon suursaavutukseksi voisin laskea hänen ensimmäisen tekonsa presidenttikautensa alkuaikoina..."valtion virkamiesten Wang-Wang-sireenien poiston virka-autoista ".
Duterte
Rodrigo Dutertekin on koulutukseltaan lakimies,joten hänkään ei varmasti olisi alistunut laittomuksiin,kuten suoraan konnien eliminoimisiin. Aluksi hän oli kieltäytynyt täysin ajatuksesta heittäytyä presidenttikilpaan.
Duterte tunnetaan suoran toiminnan miehenä ja suorista sanoistaan,jotka ovat suututtaneet monia,
Hänen lehdistöattasheansa Malacananin presidentin linnassa joutuu alinomaan korjaamaan taikka selvittämään medialle selkokielellä presidentin sanomisia. Yleensä media tarttuu johonkin Duterten lausuntoon.tekemällä niistä otsikoita negatiivisessä mielessä. Taustalla piilee myös Liberal Partyn keltainen rintama,johtajinaan Pnoy Aquino ja Mar Roxas.. jotka kaivelevat presidentin lausahduksista ulos jotain oman agendansa plussaksi.
Duterte ei ole mikään diplomaatti,vaan suorasanainen kadun jätkä,joka puolustaa lausunnoissaan Manilan Quiapon slummialueen asukkaita sydämensä pohjasta..
Viimeksi hän käski presidentti Obamaa painumaan helvettiin,Yhdysvaltojen kieltäydyttyä antamasta aseapua Filippiineille.Duterte katsoi saavansa yhtä hyvin aseapua Kiinalta ja Venäjältä,vaikka Kiina oli jo miehittänyt Filippiinien merialueiden rajoilta Scarboroughin ja Spratleyn atollit uuden Suur-Kiinan sotilastukikodikseen Kiinan merellä...
Obama samoin oli aiemmin saanut median väärin tulkitsemana SOB-tittelin Asean-maiden konferenssissa Kiinassa..Son of the Bitch..vaikka tagaloginkielisessä versiossa hän oli tarkoittanut,ettei hän uskaltaisi käyttää Putang ina-tyylistä kieltä USA:n presidentin kanssa käydyissä keskusteluissa maiden välillä, Putang ina kuuluu suolana filippiinojen katujargoniin kuin suomenkielessä vittu-sana sanoman lisävahvistuksena.
Pystyynhyppääjiä moisesta löytyy myös suomalaisissa poliitikoissa.
Obama ja Paavi
Filippiinien katolisen kirkon johtajat ja uskovaiset olivat samoin saaneet sätkyn Duterten kirotessa Vatikaanissa istuvaa Paavia tyhjänpolkijaksi ja kehoittaneet häntä pyytämään anteeksi Taivaan Isän korkeimmalta maalliselta edustajalta.
Duterte ei pyytänyt anteeksi..
Lisäksi hän oli ihmetellyt avoimesti,miksi armollinen Taivaan Isä voisi rakkaudessaan Filippiinien valittua kansaansa kohden sallia maansa lapsia raiskauksien ja väkivaltatekojen uhreiksi...






Imelda ja Christine Ford Sydneyssä











Imelda ja Ford

Presidentti Marcosin avuliaisuus amerikkalaisen filmiryhmän suojelemisessa oli rautaperhosrouva Imeldan ansiota.Imelda Romualdez Marcos oli Metro Manilan kuvernöörin viran lisäksi muunmuassa maan kulttuuriministerinä.
Imeldalla oli kyyninen ja kovasydäminen klaavapuolensa kulttuurin suojelemisessa;
Uuden Manilan Roxas-bulevardin varrelle rakennetun kulttuuritalokompleksin viimeistelyvaiheessa puolisentusinaa työmiestä oli kuollut työmaaonnettomuudessa lokakuun 17. päivä 1981 välikerroksen lattian tiputtua niskaan.
Imelda oli vain käskenyt kaataa valubetonia ruumiiden päälle,koska kulttuuripalatsin piti aueta ajoissa tuleville Manilan filmifestivaaleille.
CCP
CCP (Cultural Center of Philippines) eli Filippiinien kulttuurikeskus avattiin v.1982.
Vielä tänäpäivänä uskotaan työmiesten haamujen kummittelevan talossa,koska nämä eivät koskaan saaneet kunnon katolista hautausta.
Imeldalla oli suuri valtava miellyttää maassa vierailevia julkkiksia ja kansainvälisiä päämiehiä.
Kerran Yhdysvaltojen presidentin Gerald Fordin valtiovierailulla Imelda oli rakennuttanut Manilan vanhan lentokenttätien kummallekin puolelle aaltopeltiaidat,mihin paikalliset kansanartistit saivat maalata kauniita barriomaisemia palmulehvineen.
Näin peitettiin takana olevat slummialueet.
Taide-expoa kutsuttiin Imeldan Potemkinin kulisseiksi.

Imeldan tiara Persepolisissa

1971 Imelda ja Shaahi Reza Pahlevi
Persepolisissa
V.1965 maan uutena presidenttinä Marcos oli itse ylentänyt itsensä kenraaliksi sotasankarina,minkä Yhdysvaltojen armeijan historikot ovat arkistoistaan todistaneet täydelliseksi pupuksi.
Marcosin kaikki mitalit Purple Hearteineen oltiin todistettu olevan kopioita..
Mutta Ferdy ja Imelda halusivat vängällä tulla kuninkaallisiksi,vaikkei Iso-Britannian kuningatar halunnut edes Imeldan Lontoon ostosreissulla tavata kaukaisen toisen saarimaan First Ladyä.
Vierailun piti olla virallinen valtiovierailu,jos aikoi päästä Buckinhamin palatsiin audienssille!
Iranissa Shaahi Mirza Pahlevin kutsusta presidenttipari oli istunut Persepolisin 1000-vuotisjuhlien VIP-katsomossa.
Imeldalla oli päässään New Yorkin Tiffanyltä ostettu huippukallis kultainen timanttitiara kuin muillakin kuninkaallisilla rouvilla.
Shaahin hoviprotokollatarkastaja oli käskenyt Imeldaa ottamaan tiaran pois päästään,koska vain kuninkaallisilla oli oikeus pitää kruunuja päässään.

1966 Hilarion perhe Forbes Parkin
residenssissä

Marcosit sekä Hilariot; 2 julkkisromanssia Manilassa sekä 
--------------------------------------------------------------------------------
Baguiossa
---------------
Tässä kertomuksessa on lievästi toistoa edellisistä..mutta laitan senkin lisukkeeksi...


Imelda Romualdez Marcos istui miehensä asettamana  1960-70-luvuilla Metropolitan Manila-alueen kuvernöörinä sekä maan kulttuuriministerinä."Meldy" istui miehensä asettaman myös National Assemblyssä eli Kansankokouksessa,jonka "Ferdy" oli itse korvannut kongressin sijalle.Lisävirkoina Meldyllä oli asutusministerin vakanssi.
Imelda kruunapuoletaan ihaili kaikkea kauneutta ja hän oli kerran lausunutkin pukeutuvansa kalliisiin muotivaatteisiin sekä timantteihin,että maan köyhät naiset voisivat ihailla hänen kauneuttaan nälän torjuntana.
Imeldalla oli kyyninen ja kovasydäminen klaavapuoli mm. kulttuurin suojelemisessa;
Uuden Manilan Roxas-bulevardin varrelle rakennetun kulttuuritalokompleksin viimeistelyvaiheessa puolisentusinaa työmiestä oli kuollut työmaaonnettomuudessa lokakuun 17. päivä 1981 välikerroksen lattian tiputtua niskaan.Imelda oli tuhlannut suunnattomasti valtion rahaa turhiin ja ylellisiin rakennusprojekteihin samalla,kun suuri osa hänen luvatusta kansastaan näki nälkää..
Imelda oli vain käskenyt kaataa valubetonia ruumiiden päälle,koska kulttuuripalatsin piti aueta ajoissa tuleville Manilan filmifestivaaleille.
Manila CCP,Cultural Center of
 Philippines
Roxas Boulevardin ja Manila Bayn
maakaistaleella
CCP (Cultural Center of Philippines) eli Filippiinien kulttuurikeskus avattiin v.1982.
Vielä tänäpäivänä uskotaan työmiesten haamujen kummittelevan talossa,koska nämä eivät koskaan saaneet kunnon katolista hautausta.
Imeldalla oli suuri valtava miellyttää maassa vierailevia julkkiksia ja kansainvälisiä päämiehiä.
Kerran Yhdysvaltojen presidentin Gerald Fordin valtiovierailulla Imelda oli rakennuttanut Manilan vanhan lentokenttätien sekä kummallekin puolelle aaltopeltiaidat,mihin paikalliset kansanartistit saivat maalata kauniita barriomaisemia palmulehvineen. Näin peitettiin takana olevat rumat slummialueet sekä sen ns."The Great Dirty Masses"-kansanluokka..
Taide-expoa kutsuttiin Marcosien opposition tiedoitusvälineissä Imeldan Potemkinin kulisseiksi.Marcosin KBL:n (Kilusan Bagong Lipunan) puolueen äänenkannattaja Manila Bulletin pidättäytyi arvostelemasta Imeldan kauneustempausta.
Ferdinand Marcos oli puolestaan rikastuttanut itseään huhujen mukaan osalla japanilaisen kenraali Yamashitan kulta-aarteilla,mutta melkoinen osa hänen varallisuudestaan oli tullut 50-luvun alussa tullilaitoksen korruptiorahoista ollessaan Manilan satamalaitosta ja tuontia sekä vientiä valvovan kongressikomission puheenjohtajana.
Hän jo silloin ajoi Cadillacilla.
Leyten provinssi  Manilan eteläpuolella Samarissa oli kahdella tavalla vaikuttanut Filippiinien tulevaisuuteen;
1.Leyten lahden amerikkalaisten joukkojen maihinnousun v.1944 kenraali Douglas MacArthurin johdolla,mikä aloitti maan vapautuksen samuraihallinnon alta.
2.Leytessä syntynyt Imelda Trinidad Romualdezin myötä tuleva rautaperhosrouva tuli valituksi v.1953 Miss Manilaksi (Mutiya de Manila.Muse of Manila), kun Miss Suomi Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi Kaliforniassa..

1953 Armi Kuusela ja Imelda Trinidad
Romualdez,Muse of Manila Miss Philippines-
perintöprinsessoineen.
Imelda äärioikealla
Armi Kuusela kävi  Manilan vierailullaan kukittamassa Imelda Trinidad Romualdezin,uuden v.1953 Manilan Muusan silloisen missikisan aikana..Armi oli käynyt tapaamassa presidentti Quirinoakin ja muita maan johtavia poliitikkoja.
Presidentti Quirinonkin sanottiin olleen "lätkässä" Armiin,tarkoituksenaan tehdä tästä maan 1st Ladyn.
Imelda kuului leyteläiseen köyhtyneeseen Romualdezien maa-aatelisukuun ja asianajajaisänsä kuoltua päätyi äitinsä kanssa asumaan Manilan slummeihin.Perhe joutui asumaan yhdessä betonilaattaisessa autokatoksessa pienen kävelymatkan päässä malacanain presidentin linnasta.Imelda oli muistoissaan kirjoittanut joutuneensa käymään koulunsakin paljain jaloin.Siitä johtunee hänen rajoittamaton kiintymyksensä kenkiin.
Myöhemmin Manilan Marikinan kenkätehtaat ilmaiseksi tarjosivat hänelle kenkämalliensa näytepareja.
Kerrotaan hänen omistaneen n.3000 kenkäparia.
Imelda oli kärsinyt köyhyydestään niin paljon,että presidentin rouvana hän oli käskenyt jyrätä tasaiseksi Manilan "kotiautotallin" puskutraktorilla.

Gilarmi Apartments
Ayala Avenuella
Makatissa
VOI AUTA ARMI--AS!
-----------------------------------------
Nousevassa Manilan Makatin kaupungissa Ayala Avenuen varrelle Hilariot rakensivat korkean Gilarmi apartamentohotellin sekä vehreälle Greenbeltin alueelle Carlton House-hotellin.
Kaksikymmentä vuotta kestäneen filippiinojen "Armia-huuman" alkysysäykset lähtivät vuodelta 1953 Miss Universumin käydessä vierailulla Manilassa maailmanympärimatkallaan.
12.3.1953 Armi halusi tavata maan päättäjiä ja lainsäätäjiä tapamalla myös juuri valitun Ilocos Norte-maakunnan kansanedustajan F.E. Marcosin,joka vakuutti olevansa laillisesti vapaana poikamiehenä.
Marcos oli tunnustanut tunteneen heikkoutta polvissaan kauniin Miss Universumin tavattuaan jopa yksityisesti.
Marcosilla ilmeisesti oli mielessään naida upea valkoihoinen missi menevän kansanedustajan,ehkä tulevan senaattorin ja jopa maan presidentin aksessorina ja First Ladynä.
Armin ollessa kiertueella muualla maassa Ferdy Marcos tuli saamaan kilpakosijan.
Vieraillessaan Baguion vuoristokaupungissa ja virallisessa maan presidentin kesäkaupungissa Armi tapasi nuoren 25-vuotiaan Virgilio Hilarion,joka opiskeli pankkialaa,markkinataloutta ja kansainvälistä kauppaa Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa.Hän opiskelun sivussa työskenteli New Yorkin Philippine National Bankin konttorissa.
Nyt Armin polvia alkoi heikottamaan komean ja tumman Gilin pyytäessä Armia tanssiin eräässä tilaisuudessa..
Gil oli ekspertti tanssilattialla rumbassa,sambassa,mambassa sekä muissa sen ajan suosikkitanssilajeissa.
Gil seurasi Armia 26.4.53 jopa Hongkongiin ja Tokioon asti,missä romanssi kukki,päätymällä pikahäihin 20.6.53 Armin 19-vuotissyntymäpäivänä Pyhän Ignatiuksen kirkossa,Yatsuyassa.
Sulhasella oli toinen silmä mustana,tapeltuaan edellisiltana humalaisen amerikkalaisen lehtimiehen kanssa Tokion Cosmopolitan-yökerhossa.Lehtimies oli häirinnyt sinnikkäästi Miss Universumia haastattelun saamiseksi.
Armi oli saanut Gililtä lahjaksi 7:n karaatin timanttisormuksen sekä upouuden Cadillacin.

Mr. and Mrs. Hilarion hääkuva





Armi ja Gil Tokiossa.
Gilillä musta silmä
kapakkatappelusta
Virgilio Hilariosta tuli 50-luvulla rikas kiinteistömagnaatti ja Hilariot rakensivat luksushuvilan  Barrio Forbes Parkin miljonäärialuelle,mikä sijaitsi kasvavan ja modernin Makatin liikekaupungin silloisen Highway 54:n (Nykyään EDSA eli Epifanio delos Santos Avenue) toisella puolella..
Gilin isä omisti Manilassa Deegar Cinema Productions Inc.-filmiyhtiön ja pian kuuluisa pariskunta pääsi Filippiinien filmitaivaalle  "Now and Forever"-blockbusterilla..Armille oltiin jo Miss Universumina tarjottu Kaliforniassa palkintoon kuuluvaa osaa Universal Studiosin Abbot ja Costello-filmissä,mistä missi kieltäytyi,vaikka tarjottiin avioliittoa Tony Curtisin kanssa työluvan eliminoimiseksi .
Manilan lehdistö kehui yli taivaan Hilarioiden filmiä,ylistämällä Gilin havaijilaisfilippiinoespanjalaista geenipohjaa ja Armin skandinaavista kauneutta.
Gilillä oli jo ollut aikaisempaa näyttelijäkokemusta v.1952 Manila Grand Opera Housen Jeesuksen kärsimysnäytelmässä "Martir sa Golgata" eli "Golgatan marttyyri".
Gil näytteli Johanneksen osaa vastanäyttelijänään Gloria Romero Neitsyt Maariana.
Gloria Romeoa pidetään nykyään Manilan filmitaivaan Grand Old Ladynä.
Armi ja Gil myöhemmin 1955 Suomessa pääsivät filmitähdiksi parissa muussa suomalaisessa elokuvassa.

Now and Forever


Hilarioiden moderni asunto sijaitsi ns.miljonäärien kadulla etelä-Forbes Parkissa,missä teollisuuspohatat ja liikeoligarkit sekä itseänsä rikastuttaneet poliittiset lainsäätäjät asuivat.
Sen ajan Ilocos Norte-maakunnan  nuori kongressimies Marcos ei asunut vielä Forbes Parkissa,vaan vasta tullessaan valituksi senaattoriksi myöhemmin.
Tietyt poliittiset-ja rahapiirit olivat pyytäneet 50-luvun loppupuolella Gil Hilariota maan 20.000 barrioliiton eli paikallishallinnollisen keskuselimen Teniente del Barrion presidentiksi.
Barrioysteemin olivat espanjalaiset perustaneet saarille ja amerikkalaiset vahvistaneet hallinnolliseksi elimeksi 1900-luvun alussa .
Täten pitkän taivuttelun jälkeen Armista tuli eräänlainen First Lady barrioliiton presidentin (pääjohtajan) Gil Hilarion rouvana .
Giliä oltiin taivuteltu ehdokkaaksi maukkailla tarjouksilla,mitkä löisivät laudalta pormestarien,kongressimiesten sekä senaattorien apajat valtion kirstulla..
Samalla Armi First Ladynä huumaisi barriokylien asukit lumoavalla kauneudellaan.
Gil valittiin tehtävään v.1960.




Ei kommentteja: