YLJOPPILAS JA PIÄLLYSNAINEN
-----------------------------------------
Puolifiktionaalinen tarina isäni ja äitini yhdessäolosta ja sen alkamisesta.
Kevään 1934 ylioppilaat seisoivat Iidensalmen lyseon portailla ryhmäkuvan otossa.
Kolmikon astellessa lyseon portista katukäytävälle musta suflettikattoinen T-Ford kirskautti vaijerijarruillaan kadunsyrjään.
-----------------------------------------
 |
| 1934 Iisalmen lyseon ylioppilaat |
Puolifiktionaalinen tarina isäni ja äitini yhdessäolosta ja sen alkamisesta.
Kevään 1934 ylioppilaat seisoivat Iidensalmen lyseon portailla ryhmäkuvan otossa.
Valokuvaaja oli piilottanut itsensä kameran mustan kaavun alle tiiratessaan peiliheijastusruudusta ryhmää, viittoillemalla vasemmalla kädellä reunoilla seisovia tiivistämään muotoa.
Valokuvaajan beessisen pehtooritakin taskusta tipahti koulupihan soralle Vaakuna-pullo
korkilleen,viittomakäden nopeasti nakatessa lestin kaulasta takaisin takinläpän alle.
Yläportailla mustissa leveäkauluksisissa ja kaksirivitakeissa pojat tuijottivat kivikasvoisina Leican linssiin syvälle painettujen mustien lakerilippojen alta. Eturivin seitsemän tytärtä hymyilivät mierosti kukkapuskat käsivarsillaan valokuvaajalle pullotempusta.
Toiseksi ylemmällä kiviportaalla tuore ylioppilas Antti seisoi poikajoukon matalimpana ryhmän keskellä kuin kataja raivatun Suomi-Neuvostoliitto-valtakunnan rajan kuusikkorinnassa.
Eturivin tytöt hymyilivät lulumaisen piirretyillä punakynähuulillaan isojen ylioppilaslakkien alta,polkkatukkien ja piipattujen janeharlowkutrien heiluessa vienossa kevättuulessa.
--No pijetäänpäs nyt suita supussa tyttäret...noen...ja poejjaat siellä takana...myö ee olla missään rekviemissä..ja pankoopas hymyvä mutruhuuleen!
Kuvaaja kehotteli kaavun alta.
Antti aukaisi varovasti huuliaan hymyntapaiseen,mistä pilkotti hänen lohjennut etuhammasväli,mitä hammaslääkäri Jääskeläinen oli paikannut harmaalla amalgaamilla.
--No ..pielkää nyt suutanne paekoellaan tovin...klik..klik...ja nyt suatte panna suuvärkkinne mihinkä asentoon tahhaansa!
Kuvauksen jälkeen ylioppilaiden vanhemmat syöksyivät onnittelemaan rapulta lyseon pihalle laskeutuvia, Antin kierrettyä lauman ympäri kohti portilla seisovaa tummanpuhuvaa körttiläispariskuntaa.
Antin Juho-isä seisoi ruskeissa lapikkaissaan ja harmaassa sarkapuvussa portinpylvään edessä sukimassa flanellipaidan päälle kasvanutta harmaata leukapartaansa katse kohti rappusilla kuhisevaa omaislaumaa,mistä kuului äänekkäitä savonkielisiä sutkauksia ja poskille pussausten moiskutuksia.
Antin äiti lähestyi poikaansa taaempaa mustien nappikenkien vilkkuessa pitkän sarkahameen alta ja ojensi käsilaukkukädellään punaisen ruusupuskan syliin lausumalla:
--Voe...kunnee ollunna parempoo puskoo annettavaks!
--Kukkakaapassa olj kaekki kielot ja iirikset loppunna.
--Kaepa nämä kelepaavat!?
Äiti puristi Anttia karhean liukkaalla kädellään,mihin hän oli Sandelsinkadun pihanavetan kylmiöstä levittänyt Tummeli-utarenännivoidetta, onnitellen poikaansa aranlaisesti ja vetäisi kämmenensä luunappisen pomppansa sivutaskuun.
Juho-isä asteli narisevin lapikkaanpohjin poikansa eteen tarjoamalla pahkuraisen ja suonekkaan kouransa toivottamalla:
No...onneks nyt olokoon Antti Ville!
--Kaet lähet huomenuamulla Kuopijon junnaan ja sitten piäkaapuntiin niihin jumaluusopinj kokkeesiin?
--No...myö ollaan kaet nähänynnä kaeken kuvvaaksen ja rotokollan,että pannaan tassuva toesen etteen ja lutviu'uttaan kottiin päen,missä äeteen riämikakku vuotteloo pöyvällä ja kahavi puluputtaa kuparjpannussa.
 |
| Mulanniemen Ford T Tourinf Juhart kuvakokkaasi |
Auton nahkapenkiltä laskeutui alas tukevanilkkainen ja kultapolkkatukkainen neito iso kukkapuska sylissään. Tämä kiersi auton jämäköillä askelillaan nikkelinkiiltävän ja höyryävän jäähdyttäjän edestä Antin eteen.
Neitonen otti vahvoin rantein Antin puvunkauluksesta kiinni moiskauttaen äänekkään suukon poskelle ja lausuen topakkana:
--No onnee vuan.. punanen tupa ja perunamaa..ja kuali on makeaa!
Antti punastui kaulasta hiusrajaansa asti vanhempiensa edessä.Juho-isän raapiessa lapikkaankärjellään jalkakäytävän santaan katse kohti Iisalmen kaupungin kirkon tapulia.Äiti katseli tiukan huivisolmunsa yltä vakavana moisen irstauden osoituksen johdosta sivulle,poskilihasten tiukentuessa ja lausumatta sanaakaan.
Lopulta Antin äiti avasi suunsa tahallisen äkäisesti:
--Myö ollaan mänössä Antin lakkijaeskahaveille?
--Eekös sinnuen pittäes seesoskella siellä Kalle-issäesj puojin tiskin takana!?
--Uon vuaan kuullunna,että se Kalle-issäesj on tuas Kuopijossa ostoksillaen--sekä hotellissa kortinpelluussa....
--Eläpäs sinä äetee siinä hyvien nuapureijen asijoehin puutu!
Juho tiuskasi leukapartansa yltä.
--Hyö Kaappiset ovat aattaanneet meetä pulavuojet läppeensä kun meijän katraalla ee ollunna muuta pureskeltavaa kunniin surureenasija kynsijä.
--Suatiin käävä liäkärissä sen jäläkeen kun jäläkeläästen perät kutisivat maonlieroesta.
--Läheppäs sinä Kaesa mukkaan kahaveelle!
--No..kiitos kuhtumisesta!
Kaisa vastasi ja irroitti sormensa Antin kauluksista.
--Kiivetkääpä Mulan limusiininj niin körötellään Viiksi-Heikillä kallaaseihin!
--------------------------------------------------------------------------------
 |
| Kaisa sisävesilaivamatkalla |
 |
| Antti yo |
 |
| Anrin Riitta Äetee Iisalmen raatatieasemalla |
 |
| Juho-ukki ja Lukkaristen pesuetta saattamassa Anttia Helsingin junaan |
Antti seisoi Iidensalmen rautatieaseman laiturilla kaupungin ohut sanomalehti Salmetar kainalossaan.Saattajina oli mukana Juho-isä,Aune-sisar ,Arvo- ja Aaro-veljet.
Nuorin veljistä aseman ekspeditööri ja junanlähettäjäveli Arvi oli astunut joukkoon hyvästelemmään rautateiden virkapuvussa ja koppalakissa.
Arvi taputteli Anttia olalle ja hyvästeli pikaisesti,koska juna oli saapumassa Laukkalasta ja hänen piti käydä kampeamassa aseman "vaihdelaatikosta" vuoron saapumisen raiteelle yksi.
Arvi oli lausahtanut "Lycka till o trevlig resa"-bravuurinsa ja heittänyt perään huulen veljelleen,että isoveli pitäisi Kiesuksen aina mielessä opinnoissa sekä riennoissa.Arvilla oli muutenkin kiire naisarkuudessaan .nähdessään Antin tyttöystävän ja lapsuudenkaverin Kaisan astelevan matalakorkoisissa läskäreissä ja kukkamekossa laiturille
Kaisa liittyi hyvästelijöihin kysymällä,mikä Arville tuli,kun häipyi porukasta.
Antti vastasi,että Arvi on aina ollut arka naisten edessä,vaikka yksi komea kätilö jahdannut sitä oikein tosimielessä,mutta veljeltä puuttuu uskallusta lähempään tuttavuuteen.
Kaisa oli vetänyt Anttia sivummalle ja pyytänyt hyvästelijöiltä anteeksi pientä kahdenkeskustelua.
Kaisa aloitti:
--Kuuleppas Antti..minnuon pistännä vähän muikkukukkoa voepaperiin ja possunkylykee huikopalaksi reissulle....ja patenttikorkkipullossa on valamiina äedin tekemää vaarinkalajaa.
--Panin ne kaekki mukkaan,ettee tarvihe asemaravintoloessa syyvä sianpotkoo ja ostella kallista pilisnerijä.
--Paappas paketti ja pottu kapsäkkiisj,jonka sinun muutennii pittäes aakasta,kun paijan hiha vilikkuu ravosta .
--Ja asijasta toeseen...
Kaisa oli lisännyt katsellessaan suoraan Antin siniharmaisiin silmiin:.
--Etkae oo kertonna vanahemmillesj,että ollaan mänty kihiloehin?
--Noh..enhän minä...tiijäthän sinä ,että tulevalla papillakin pittää olla vaetiolovelevollisuus.
Antti vastasi vähän harmissaan.
--Minnoon pitännä murinanj mahalaakussa...eekä se oo mikkään Salamettaren etusivujuttu,mistä pittäes rollata kaapunnilla.
--Kuunteleppas Antti...Kaisa pani väliin.
--Kun pallaat takaesin Helesingistä,niin männään Mullaan ja vietetään oekeen kunnon kihilajaeset meijän talossa...oekeen virallisesti.
--Noh...mikä ettei---jos ja kun minä piäsen sissäänpiäsykokkeista vuan läpi.
Antti vastasi sulloessaan avattuun matkalaukkuunsa eväspakettia ja patenttikorkkipulloa, lopuksi viikkaaamalla tärkätyn paidanhihan siististi kapsäkkinsä sisään.
Veturin piippu puuskautti taivaalle tummia savurenkaita Antin istuessa III luokan puupenkillä. Matkalaukun hän oli nostanut ylös verkkohyllylle vastapuolella istuvan isäntämiehen vaneriaskin viereen.
Hän jäi katsomaan vaunun ikkunasta hiljalleen taakse pienenevää Iisalmen asemarakennusta ja laituria sekä kivettyneitä saattajiaan.
Kaisa oli jo kääntymässä asemankulmalta viiksifoordille päin Antin nuoremman Arvi-veljen poistutua asemapäällikön ovesta sisään .
Isä oli soittanut Kuopiosta eräästä ravintolasta,että talon toinen kuumaverinen ravuri oli mennyt käsirahana vaihdossa Opeliin ja tilan tallimies olisi hänelle kuskina Mulaan.
Kaisan mielessä kävi ajaessaan,foordin suflettikankaan paukkuessa kattokaaria vasten,että Kalle makaisi kotona kovassa kohmelossa ja että isä pitäisi kuntoittaa taas jaloilleen,koska heinänteko edessä
Häntä oltiin jo pienestä asti kutsuttu Mulan "piällysnaiseksi" topakkuutensa takia.
Nuorin veljistä aseman ekspeditööri ja junanlähettäjäveli Arvi oli astunut joukkoon hyvästelemmään rautateiden virkapuvussa ja koppalakissa.
Arvi taputteli Anttia olalle ja hyvästeli pikaisesti,koska juna oli saapumassa Laukkalasta ja hänen piti käydä kampeamassa aseman "vaihdelaatikosta" vuoron saapumisen raiteelle yksi.
Arvi oli lausahtanut "Lycka till o trevlig resa"-bravuurinsa ja heittänyt perään huulen veljelleen,että isoveli pitäisi Kiesuksen aina mielessä opinnoissa sekä riennoissa.Arvilla oli muutenkin kiire naisarkuudessaan .nähdessään Antin tyttöystävän ja lapsuudenkaverin Kaisan astelevan matalakorkoisissa läskäreissä ja kukkamekossa laiturille
Kaisa liittyi hyvästelijöihin kysymällä,mikä Arville tuli,kun häipyi porukasta.
Antti vastasi,että Arvi on aina ollut arka naisten edessä,vaikka yksi komea kätilö jahdannut sitä oikein tosimielessä,mutta veljeltä puuttuu uskallusta lähempään tuttavuuteen.
Kaisa oli vetänyt Anttia sivummalle ja pyytänyt hyvästelijöiltä anteeksi pientä kahdenkeskustelua.
Kaisa aloitti:
--Kuuleppas Antti..minnuon pistännä vähän muikkukukkoa voepaperiin ja possunkylykee huikopalaksi reissulle....ja patenttikorkkipullossa on valamiina äedin tekemää vaarinkalajaa.
--Panin ne kaekki mukkaan,ettee tarvihe asemaravintoloessa syyvä sianpotkoo ja ostella kallista pilisnerijä.
--Paappas paketti ja pottu kapsäkkiisj,jonka sinun muutennii pittäes aakasta,kun paijan hiha vilikkuu ravosta .
--Ja asijasta toeseen...
Kaisa oli lisännyt katsellessaan suoraan Antin siniharmaisiin silmiin:.
--Etkae oo kertonna vanahemmillesj,että ollaan mänty kihiloehin?
--Noh..enhän minä...tiijäthän sinä ,että tulevalla papillakin pittää olla vaetiolovelevollisuus.
Antti vastasi vähän harmissaan.
--Minnoon pitännä murinanj mahalaakussa...eekä se oo mikkään Salamettaren etusivujuttu,mistä pittäes rollata kaapunnilla.
--Kuunteleppas Antti...Kaisa pani väliin.
--Kun pallaat takaesin Helesingistä,niin männään Mullaan ja vietetään oekeen kunnon kihilajaeset meijän talossa...oekeen virallisesti.
--Noh...mikä ettei---jos ja kun minä piäsen sissäänpiäsykokkeista vuan läpi.
Antti vastasi sulloessaan avattuun matkalaukkuunsa eväspakettia ja patenttikorkkipulloa, lopuksi viikkaaamalla tärkätyn paidanhihan siististi kapsäkkinsä sisään.
Veturin piippu puuskautti taivaalle tummia savurenkaita Antin istuessa III luokan puupenkillä. Matkalaukun hän oli nostanut ylös verkkohyllylle vastapuolella istuvan isäntämiehen vaneriaskin viereen.
Hän jäi katsomaan vaunun ikkunasta hiljalleen taakse pienenevää Iisalmen asemarakennusta ja laituria sekä kivettyneitä saattajiaan.
Kaisa oli jo kääntymässä asemankulmalta viiksifoordille päin Antin nuoremman Arvi-veljen poistutua asemapäällikön ovesta sisään .
 |
| 1926 Teehoppapirssi Juhart
Kaisa oli ihmetellyt Arvin säikkymistä hetken ja noussut T-foordinsa nahkaistuimelle.Hän suuntasi auton nikkelöidyn jäähdyttäjän Iisalmen maalaiskuntaan johtavaa tietä kohden ja mielessään odotteli innolla,miltä Kalle-isän uusi Kuopiosta ostama Opel Olympia-henkilövaunu näyttäisi.Auto kuulema oli sulavalinjainen ja moderni,verrattuna vanhaan Heikkiin,joka oli palvellut Mulanniemen tilaa melkein 10 vuotta.
|
Kaisan mielessä kävi ajaessaan,foordin suflettikankaan paukkuessa kattokaaria vasten,että Kalle makaisi kotona kovassa kohmelossa ja että isä pitäisi kuntoittaa taas jaloilleen,koska heinänteko edessä
Häntä oltiin jo pienestä asti kutsuttu Mulan "piällysnaiseksi" topakkuutensa takia.
 |
| Kallen 1935 Opel Olympia Juhart |
 |
| Mulanniemen väkeä heinässä |
1 kommentti:
Ei se lankkihattu savurenkaita (sic) taivaalle puuskuta, vaan korsteeni. Se lankkihattu kun on veturin höyrykupu.
Lähetä kommentti