 |
| Russarön majakka |
Munii puissa. Pidetään yleisesti tuholaisena ja tavataan harvoin maaseudulla.
Korppeja on tuhottu aseilla sekä myrkyillä. Se syö kaatopaikoilta sekä toisten lintujen munia että pikkulintuja.
Käännös Lexicon Universal Encyclopediasta
"Rakastin minäkin hiukan Josephinea..."
Korpraali Napoleon Bonaparte St.Helenan saarelta.
Valaloman suntispöksyt
----------------------------------------
Jos Jussia oltiin pienestä asti peloteltu Taivaan ja Koivulan Herran rankaisulta,niin armeija iski syvälle tajuun
kaikkialla valvovasta armeijan herrasta,joka voi astua jostain tyhjästä sotilaan eteen sekä palveluksessa että siviilissä kysymään miksi sotamies ei tervehdi.
Patterin kasarmin käytävällä ja paraatikentän yli käveleviä jäykkäkätisiä alokkaita hiihteli valmiina tekemään saluuttia joko kantojaan kopsauttelemalla tai vetämällä lippaan korkeampiarvoisen aliupseerin taikka upseerin ohittaessaan.
Upseereita Örön linnakkeella ei usein näkynyt patterin komentajan asuessa mantereella
Korkein aliupseeri oli patterin vääpeli,joka ylennettiin ylivääpeliksi alokasajan päätyttyä.
Tämä kyllä oli saarella mitä lupsakkain aliupseeri ja kun mentiin arvoasteikossa alas varusmiesalikersantteihin ja korpraaleihin,niin tärkeilyssä ja oman arvon tietoisuudessa ei ollut rajoja.
Lintu-upseerit eli korpit arvoasteikon pohjassa olivat pahimpia komentajia ja jos alokas ei sattunut tervehtimään korppia ohikulkiessaan,niin tapaaminen sekä saluteeraaminen voitiin käskeä toistamaan useaan kertaan,että se tapahtuisi ohjesäännän mukaisesti.
Näin moni korpraali.joka siviilissä sattui olemaan sorvari,hitsari tai muu suorittavan työn tekijä sai elämänsä ainoana mahdollisuutena kusettaa jotain Jussin kaltaista ylioppilasta,joka mahdollisesti sattuisi lukeneempana tulemaan tämän esimieheksi tai joksikin korkeamman oppiarvon saaneeksi "herraksi".
Luokkarajat 60-luvulla istuivat syvässä.
 |
| Korpraali 20-luvulla |
 |
| Jalkaväen korpraali |
Jussi istuessaan mantelissaan, karvalakissaan ja ostamissaan punaraitaisissa upseerin pussihousuissa Pukkion matkustamossa muiden lomalaisten kanssa muisteli kuinka partiolaisena Riitusjärven partioleirien nuotioilloissa isäpastori laulatti henkisesti poissaolevia kolkkapoikia Valan säkeellä.." Kuullos pyhä vala,kallis Suomenmaa....suuaaa suojelemme,veeerin vaarjelemme...ooollos huoletoon,pooikas valveil ooon.."
Partiojohtajaisän korviin ei onneksi kuulunut Jussin hyräilemää versiota...."Kuullos pyhä kala..kallis silakka..!.
Kasnäsiin seilaavassa yhteysvene-Pukkiossa kaikki tuoreet tykkimiehet nukkuivat kovasta alokaskoulutusrääkistä.
Ei se valan suoritus niin juhlalliselta tuntunut nuorista sotaa käymättömistä pojista sotilaskotikahvitteluin kuin vanhempi sodankäynyt ikäpolvi olisi olettanut.
Vala katsottiin varusmiespalveluksen kanssa silloin samanlaiseksi itsestäänselvyydeksi kuin koulunkäynti..
Sitä ei kyselty eikä väitelty ja sotilaspalvelun välttäjiä löytyi harvoista.
Erään Jussi kyllä tunsi,joka sattumoisin oli yhteiskoulun rehtori Siitosen poika,joka uskonnollisista syistä valitsi kahden vuoden linnatuomion..
--Pijan vuaren päätteeks voira niit uurevuare valoiki vanno tinojen kans..
Elosen Maukka lomalaisena vielä lisäsi Pukkion kiinnittyessä Kasnäsin laituriin:
--Ei ne kännis tehry vala kute uurevuare vala mittä merkkaa,kum muist menee joka kerrall piänes tinas...
Tarkkasen Pena sanoi väliin Maukalle:
--Olekssää lyhkäse elämäs aikan nähny yhttää selvää päivää?
--Jos mää muista oikke niis sää ole ain huamenis fillarillas menos joko Alkon ettee taik site rannal pultsarie lua kinumaa ilmassii paukui..
Maukka vastasi pieniä rotankeltaisia hampaitaan irvistäen.
--Ei elämäs selvii henkis..eik toisten kenkis ku piänes kännis!
--Mikä oli toristettu!
--Ottaisiksää pruuttamestarin poik huika hyvä pontikkaa?
--Om muute Örön parast suaraa tallin pannust lirutettuu..!
Kasnäsin Andelshandelin edessä jytkytti Pekka Laineen Kutter-Scania-bussi odottamassa lomalaisia.
Pukkiolla tullut Örön linnakkeen lähettitykkimies meni kaupan ovesta sisään patterin vääpelin rouvan ostoslista kädessään.
Jussi muisti lukeneensa jostain,että Pukkio oli rakennettu vuonna 1939 miinanraivaajaksi Pansion (1940) ja Porkkalan kanssa.Sodassa ja sodan jälkeen niitä käytettiin yhteysaluksina ja luovutettiin rannikkotykistön käyttöön.
(Vuonna 1982 Pukkio myytiin siviilikäyttöön ja palveli Olga- ja Nelli-nimisenä)
 |
| Pukkio |
 |
| Pekka Laineen Kutter-Scania 1967-8 |
Jussi oli pyytänyt äitiä lähettämään snellmannin ( silloinen 50 mk) pöksyjen ostoon,saatuaan pihiltä rättikessulta vanhat lökäpöksyt,mitä kitulias sattumakessu ei suostunut millään pelillä vaihtamaan parempiin.
Eräältä miehistökorpraalilta hän oli ostanut oikeat marskin ratsastushousut,jotka istuivat jopa seistessäänkin.
Turha siinä oli selitellä naisväelle,jotka luulivat,että intissä kaikki varusteet olivat ilmaisia.
Varusteiden kuivaushuoneesta häneltä vaihdettiin salaa talvimanttelikin,jonkun pistettyä tilalle vihreän ja kamiinan kipinöiden rei'ittämän kapinanaikaisen ryssän manttelin.
Jussi valitti siitä ryhmänjohtajille,jotka saivat varkaan kiinni koko kasarmin tavaratarkastuksessa.
Pihistäjä oli eräs maalaisjuntti,jonka toinen silmä oli pysyvästi puoliksi viirussa kuin savikaupungin rantamiehellä Siimeksen Urholla pilsnerihuikan pyynnissä.
 |
| Toppari vasemmalla ja Siimeksen Urho oikealla aamupilsnerin ravistuksessa. Juhart sketsi 1985 |
Kerrankin armeijan pikaoikeus toimi!
Jussi oli vihoitellut päivän kotona pussihousupilkasta vastattuaan siskoille:
--Kummakun tääll kaupungis ja ihan pöksytehtaan nurkis ivataan yhren tykkimiehen pöksyist!
--Voisitte käyrä tual naapuris Lammervo housutukus kertomas tehttaan johtajal,ett tarjosis armeijall hyvii diagonaalipöksyi!
--Pussipöksyje torimyynnist ne Lammervo alkova rikastumma...ja setäkin ol soran aikan käyny ilmatteks valtijon pukutehttaal vaatturikurssin!
--Lammervon pöksyt o priimaluakkaa toren puhuaksen verrattun nykyssii rättimikolt saataviin lökäpöksyihi!
 |
| SA malli 36 sarkapuku |
Mielissä kai kyti,että pojasta leivottaisiin tykistön vänrikki kuten isästä aikoinaan.
Isä oltiin edellisvuonna 1966 saanut ylennyksen reserviluutnantiksi.
Vähämpä aanattiin pojan tulevasta upseeriurasta!
Eihän papisto osaa ennustaa edes Johanneksen ilmestyskirjasta.
Jussi alias Johannes ilmestyi ensimmäisen lomapäivänsä iltana kantapubiinsa armeijan sotisovassa ilman karvalakkia ja sotilasvyötä eli vastoin armeijan pukeutumismääräyksiä..
Silti hänellä oli pelko pusakassa pitikö saluteerata kulta-arvokulmaista portsaria kättä päähän vetämällä.
Jo linja-autoasemalla savikaupunkiin saapuessa hän oli vetänyt lippaan yhdelle poliisikonstaapelille sekä posteljoonille.
Armeijan järjestyssäännössä kun vaadittiin tervehtimään kaikkia kiiltävänappisia.
Posteljooni oli luvannut pistää turpaan vittuilusta..
Jussi oli iltamyöhällä pienessä sivulaitaisessa,ilmeisesti merimatkan keikutellessa pään tasapainoelimissä.
Sellaista merimiehet yleensä kokivat maalla.
Oliko tämä merimies sitten erimies?
Rantapyssyssä laivaston poikia kylläkin haukuttiin silleiksi...
Laivastoon Jussi oli jo kutsunnoissa halunnut,mutta määräsivät karinvartijaksi..
 |
| Merivoimien matruusi ja lotta |
Jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti