 |
| Russarön linnakkeen kasarmi |
"Eipä iivanoilla hauskoo oo,hauskoo oo,kun pommit aina puttoiloo ja puttoiloo,
mut kuka käski aikanaan pienen kansan selkänahkoo ruastamaan...!"
Panssaritorjujien laulu
Palopäällikön poika oli saanut alikessun natsat hyvällä matikkapäällä.
Jussi palasi Hankoon korppina.
Ennen loppusotaa vuoden 1968 kesäkuussa tapahtui se paljon odotettu ammuntanäytös itkoilla.
Suomenlahti oli silloin täynnä Russarön saaren eteläpuolella huviveneistä ja heinäkuussa alkaisi se kuuluisa Hangon Regattakin.
 |
| Hangon regatta |
Jussi oli vannonut farmorin ja Carl Augustiin nimeen,että jos suorasuuntausammuntojen aikana olisi pistänyt merenpinnan auringonkilosta ylös edes yksi sukellusveneen periskooppi,niin silloin oltaisiin voitu todistaa Suomen kriittisestä poliittisesta sijainnista itäblokin ja länsimaiden puskurivaltiona.
Kysymys siitä potentiaalisesta tykkikranaatin osumasta oli,että olisiko Neuvostoliitto hyökännyt heti Suomeen?
Kyseessä oli silloin suorasuuntauksella maalin ammunta yhden miinanraivaajan perässä vedettävään maalilauttaan.
Jussin naapuritykin tykinjohtajana oli ollut se palopäällikön poika alikersantti Tarkkanen,jonka tykin mahdollisesta harhalaukauksesta olisi yksi venäläinen sukellusvene uponnut ikuisiksi ajoiksi Suomenlahden pohjaan.
Linnakkeella oltiin kaikki lomat peruutettu toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi ja saarelle oli kantautunut juoruja suomalaisturistirn havainnoista Leningrad-Viipuri-maantieltä,mihin oli kehkeytynyt valtava venäläisten sota-ajoneuvojen kolonna kohti Suomen rajaa.
Russarön edustalla suomalaiset uudet tykkiveneet Karjala ja Uusimaa olivat leikkineet kissaa sekä hiirtä venäläisten sukellusveneiden takaa-ajossa,
Sen olivat todistaneet majakan tornista syynänneet sotilaat kiikareillaan sekä suuntimillaan.
Tykkihälytyksiäkin odoteltiin .
Oltaisinko silloin jatkettu huonosti loppunutta jatkosotaa ja olisivatko länsivallat ja Nato sekä Yhdysvallat tulleet jelppimään Suomea?
Jenkithän aina menevät apuun kapitalismin ja demokratian puolustamiseksi ja törkkimään pikkuvaltioiden mehiläispesiä tähtilippuisen demokratian sontikan kärjellä.
Jussi oli omalta tykiltään seurannut naapuritykin toimia.
Alussa ensimmäiset ammukset lensivät väärässä korossa melkein rantakalliota alas nuollen tykkiasemien edessä sijaitsevan lintuluodon ylitse.Tykkejä johtavan kantavääpelin karjuttua koron korjaamiseen, seuraavat ammukset halkaisivat ilmaa suoraan miinanraivaajaa kohti
Maalilautta oli hinauksessa parinsadan metrin päässä.
Maailmallakin sodittiin.
Taistelut Vietnamissa jatkuivat kiivaina ja sekasorto tuntui leviävän Yhdysvalloissa.
Huhtikuun alussa Memphisissä ammuttiin Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen johtaja Martin Luther King,jonka kuuluisat sanat kuultiin Suomen yleisradiossa ja televisiossa:
-I have a Dream!
Parisen kuukautta myöhemmin senaattori Robert Kennedy ammuttiin kuoliaaksi Los Angelesissa..
Euroopassa opiskelijamellakat kuohuttivat,alkamalla ensin Saksan Liittotasavallasta ja kulminoitumalla Pariisissa suurmellakoiksi.
Neuvostoliiton levittämä tahallinen opiskelijapropaganda oli levinnyt Euroopan opinahjoihin.
Suomeen ylioppilasmellakat saapuivat pienellä viiveellä ja Helsingin yliopiston valmistautuessa satavuotisjuhliin Vanhalla Ylioppilastalolla,edellispäivänä opiskelijaryhmä valloitti rakennuksen,julistamalla vallankumouksen alkaneeksi.
 |
| Vanha 1968 |
Jussin muutettua Harjavallasta takaisin Saloon v.1956 Kekkonen oltiin valittu presidentiksi eikä hän silloin lapsen aivoillaan osannut kuvitella,että maan johtajana olisi voinut olla toisenkin niminen presidentti.
12 vuoteen hän ei edes kysellyt itseltään moisesta itsestäänselvyydestä.
Edesmenneestä presidentti Juho Kusti Paasikivestä Jussilla oli muistissaan harmaa kuva isokokoisesta ja siilitukkaisesta entisestä tsaarinvallan aikaisesta senaattorista,joka puhui radiossa tekohampaitaan louskuttamalla..
Historiasta hän oli lukenut,että Paasikivi oli kymmeniä kertoja sodan syttyessä ja sen aikana reissannut Moskovaan Isä Aurinkoista ja Molotovia tapaamassa "raska pojkarna"-kaveriensa kanssa.
Paasikivi oli silti suomalaisille jokapäiväistä elämää kymmenen markan seteleissä vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen.
 |
| Kymppi ja JKP |
V. 1968 Neuvostojohdon kanssa käydyissä keskusteluissa Kekkonen oli havainnut olleensa tulilinjalla Suomen DDR:n tunnistamisessa.
Kekkosen Karjala-haaveetkiin murentuivat tai siirtyivät hamaan tulevaisuuteen.
 |
| UKK Juhart 2010 |
Koko kevään UKK virkaanastujaistensa jälkeen 1.3.1968 oli ollut neuvostojohdon tulilinjalla mm.DDR:n tunnustamiskysmyksessä.
10.3.Leonid Breznev oli pyytänyt häneltä vastausta siihen viestissään.
UKK:n päiväkirjojen mukaan hän 24.3. oli ollut lisäksi omien sanojensa mukaan helvetin vihainen puolustusministerin paikan täyttämisestä,kun valtuuskunta oli suositellut kepulaista Penttiä,mutta Kepun ryhmä oli äänestänyt Suorttasta.
Huhtikuussa 1968 Breznev taas halusi keskustella hänen kanssaan Suomen ja NL:n sekä maailmanpoliittisista asioista kesäkuun lopulla tai heinäkuulla ja 6.4 hän istui illalla presidentin saunassa Mazurovin,Stepanovin ja Levon kanssa aamuun saakka.
(Mazurov oli valkovenäläinen NL:n ministerineuvoston 1. varapuheenjohtaja ja UKK:nkin tietämättä Breznevin erikoislähettiläänä Varsovan liiton joukkojen Tsekkoslovakian valtauksessa.
Vladimir Stepanov taasen oli NL:n suurlähettiläs ja kenraaliluutnantti Urpo Levo presidentin adjutanttina)
7.5.Päiviö Hetemäki Suomen Työnantajien Keskusliiton kokoomuslainen puheenjohtaja ja tunnettu vanhasuomalainen kävi Kekkosen luona kertomassa vakauttamisohjelmaa uhkaavista vaaroista.
TPSL ja stalinistit olivat olleet yhteistyössä sopimusta vastaan.
Hetemäkeä kutsuttiin myöhemmin Tarkan kirjassa valtakunnan unilukkariksi.
Kesäkuussa 13.6.1968 Kekkonen lähti Neuvostoliittoon virkistys- ja kalamatkalle Irkutskiin sekä Baikal-järvelle.
Siitä alkoi ns. Kekkosen kalavalheiden kausi,mikä kulminoitui lokakuussa 1968 Kosyginin vierailuun Hangon edustalla.
4.10.1968 Kosygin saapui Tallinnasta Slavnija-sotalaivalla (sukellusveneiden torjuntahävittäjä) sovitulle paikalle Hangon edustalle ja siirtyy suomalaiseen sillitroolariin.missä Kekkonen otti hänet vastaan.
Russarön linnakkeessa oltiin tehty suurhälytys ja pantu kovia putkeen naapurimaan sotalaivan ilmestymisestä Suomen aluevesirajojen sisäpuolelle,mutta jostain saapui tieto sotalaivan rauhanlähetyksestä.
Kesä-heinäkuussa patteri oli ollut jatkuvassa hälytystilassa Whiskey-luokan sukellusveneiden takia.
V.1981 rakas läntinen naapurimaa Ruotsi sai itselleen oman riesansa Karlskogan edustalla samanlaisen sukellusveneen rauhantehtävissään ajautuessa karille.
Myöhemmin toinen samanlainen sukellusvene löydettiin uponneena Ruotsin aluevesillä.
 |
| Whiskey-luokan venäläinen sukellusvene |
Kekkosen saunassa oltiin monasti keskusteltu viinan voimalla ja kerrotaan Patolitsevin kerran uhonneen pressan saunassa,että kyllä vielä Puna-armeijalta pesee..
Ministerit Karjalainen sekä Leskinen olivat samoin edustaneet Suomea ulkomailla melkoisessa tukossa.
Silti poliittinen ilmapiiri Neuvostoliiton kanssa oli takakireätä.
19.11.1968 eduskunnnassa tutkittiin sähköveturitilausta Neuvostoliitosta.
Joulukuussa Ahti Karjalainen oli käynyt tapaamassa UKK:ta kertomaan,että suurlähettiläs Stepanov oli kriittinen sos.demien halusta päästä Moskovaan eikä NKP (Neuvostoliiton kommunistinen puolue) lähettäisi vastavierailijoita Suomen SDP:n vieraaksi.
Neuvostoliitto oli myös kuullut Stepanovilta,että Kovalevin ja Karjalaisen väillä oltiin käyty keskustelu maaliskuussa.
Kovalev väitti,että Karjalaisen mielestä NL:ssä katsotaan Suomen liittymistä OECD:hen merkitsevän NATO:n toimenpidettä,jonka tarkoituksena oli saada Suomi vedettyä NATO:n piiriin Neuvostoliiton intressipiiristä..
Suomen liittymistä NATO:n pidettiin NL:n johdossa erittäin epämiellyttävänä.
(Kovalev oli myöhemmin lausunut kirjassaan v.1968 tapahtumista,että Neuvostoliitolla oli velvollisuus puuttua häirikkösosialististen maiden asioihin sotilaallisin keinoin.)
Näin se Äiti-Venäjä ajattelee myös vuonna 2011 Putinin valtakaudella entisten alusmaidensa suhteen!
Breznevin valtakautta 1960-luvulta tämän kuolemaan saakka 1982 kutsuttiin "Pysähdyksen Aikakaudeksi".
15% Neuvostoliiton bruttokansantuotteesta käytettiin puolustusvoimien varusteluun.
Aivan Breznevin uran ja elon loppumetreillä v.1982 Neuvostolitto päätti hyökätä Afganistaniin.
Neuvostoliiton perinnettä ovat länsimaat jatkaneet Afganistanissa tähän päivään asti.
80-luvulla poliittiset satiirikot arvuuttelivat Leonid Breznevin kuolinsyytä:
Eräs versio oli,että tämä kuoli oikosulusta paksujen kulmakarvojensa kasvettua umpeen..
 |
| "Kultarinta" L.Breznev |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti