Kapakkakkakoulun naistenmiehestä know-how-mieheksi.Jatkoa.Salora-ja Nokia-syndroomat.

30-lukuisia Nokia-mainoksia

SALORA- JA NOKIASYNDROOMAT;
KAHDEN PÄÄHÄN- JA PERÄÄNPOTKITUN  ENTISEN SALORALAISEN KIRJEENVAIHTOA
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Me

To

S.Suri

Sep 25, 2011

Terve...

On mielenkiintoista kuulla,että muutkin ovat tajunneet saloralaisnokialaisen rappion.

Jori Niemisen tunsin hyvinkin.

Hiihteli Ankkalinnan käytävillä jo 70-luvulla pää taivaissa Salora-Mobiran ajoilta.

Itse olin lattiatasoinen know-how-osaston lähettämön ja pakkaamon esimies,
mutta jouduin Silvan kanssa päivisin
nokitusten Swasimaan,Nigerian ja Haifan tehtaiden lähetyslistojen ja toimitusten kanssa.
Silva ei maisterina tykännyt,että korjailin alhaisena yo-merkonomina hänen maisterintason englanninkielen taitoja ja siitä
 ilmeisesti jouduin  hänen miehensä henkilöstöpäällikkö Jorma Norkelan vainottavaksi.

Saivat minut alennettua laadunvalvontatarkastajaksi.Silloin oli kyllä jo Salora-skandaalin aikoina
 koko know-how-toiminta menossa pakettiin Öhqvistin saneerellessa kustannuksia Ankkalinnasta firman pyramiidin huipulta.

Parin vuoden päästä onneksi istuinkin konttorissa keskellä Saudi Arabian arolla ostopäällikkönä ja sitä
sauditinkiä kestikin melkein 20 vuotta ja päädyin asumaan Manilaan.

Katsoin myös olleeni Nokian ja Benefonin mustalla listalla,kun kerran 1990-luvulla piruuttani panin paperit
 Jorille materiaalipäällikön virkaan.
Olin silloin viisumivaihtolomalla Saudiin.

Mitään vastausta en saanut hakemukseeni ja uskon,että Jorma-Silva Norkeloiden kohtaani kasvanut viha
oli vaikuttanut asiaan.

Jo talon sisällä silloin Öhqvistin istuessa Ankkalinnan yläkerrassa kiehui ja itsekin sain audienssin häneltä
 koulutustani ja kokemustani vastaavaan toimeen,Norkeloiden sysättyä minut ulos tehtaan puolelle.

Öhqvist oli erittäin kiinnostunut tarinastani Norkeloiden poliitiikasta ja lupasi jelpata.

Kun astuin toimitusjohtajan ovesta ulos,Jorma Norkela piileksi jo nurkan takana venttaamassa omaa
audienssiaan..

En saanut sen seurauksena virkaa.

Omaan arvonalennukseeni oli kai syynä oma levoton ja kriittinen kielenkäyttöni firman junailuista,
missä mm. Jorma ja Silva olivat kyynärpäätaktikalla pyrkimässä johtopalleille...

En kyllä koskaan ole katunut Salorasta lähtöäni.

Ipi Rossin kyllä muistan Taunuksineen,mutten tiedä mitään hänen elostaan enkä toimistaan.
Olen käynyt noin joka kolmas vuosi Salossa,mutta katson itseni liian ulkosuomalaiseksi filippiinovaimoni
ja tyttärieni kutsuessa minua puolifilsuksi.

Tuo Mobiran patenttijuttu kyllä oli arvattavissa ja potkut palkkiona peilaa hyvin nokiamentaliteettia.

Samalla lailla itse Saudissa duunaillessani kolmen suomalaisarabialaisen firman ostopäällikkönä seurailin
sivusta,miten toimitusjohtajat ja pääinsinöörit mobilisaatiovaiheissa tulivat äkkirikkaiksi Saudi Monetary
Fundin antamista mobilisointiennakoista.Kerran katseltuani vanhempia materiaalihankintalaskuja,missä
saitin betonipumppuauto oltiin ostettu 700.000:lla rialilla,menin projektipäällikön puheille,koska Dammamin
 diileriltä sen sai 300.000:lla rialilla.
Minulle sanottiin suoraan,että jos tulee julki,niin minulla on exitviisumi
kourassa.

Siis Nokia ei ole ainoa ns.suomalainen konserni,missä ns. vilpillä ollaan päästy miljonääreiksi.

Ei pitäisi tietää liikaa!

Tervedyksillä..

Juha Lukkarinen

2011/9/25 S.Suri < 

 


Hei,

Luin kirjoituksesi Silva Norkelasta. Silva matkusti kanssani Finnairilla New Yorkiin 26.11.1984. 

Seuraavana päivänä oli Nokian historian tärkein tapahtuma, josta saat lisätietoja kun luet liitteessä oleva 2. luku 

taloustoimittaja Hannu Sokalan kirjasta Maailma taskussa( Tammi/2002).
Silvan ja Nokian lakimiehen Taavi Heinilän läsnä ollessa minä valehtelin Nokian käskystä Tandy Corporationin 

johtajalle, ettei Nokia ole rikkomassa Motorolan eikä kenenkään muunkaan patentteja. Tällä uhrauksellani Nokia 

pääsi maailmanmarkkinoille. Ja, Jorma Ollilasta, Olli-Pekka Kallsvuosta ja Otaniemen ajoilta olevasta

opiskelutoveristani Mobiran toimitusjohtajasta Jorma 'Jori' Niemeisestä tuli miljöönääriä.

Ja, mitä minä sain palkkioksi? POTKUT.

Jos, minä olisin jäänyt Mobiraan minä olisin ollut liian vaarallinen Nokialle. I was "The man who knew too much" 

( Alfred Hitchcockin elokuva 50-luvulta). Ja, minusta piti päästä eroon. Äkkiä. Vaikka tekaistuin perustein. 

Irtisanomisilmoituksessani lukee" Irtisanomisperusteena on, ettei Nokia- Mobiralla ole enää tehtäviä erilliselle 

patentti-insinöörille."

Totuus oli tyystin toisenlainen. Se selviää kun luet Nokia- tarinani Sokalan kirjasta.

MTV3 teki ohjelman tästä Nokian salatusta valheesta sen 45- minuuttia - ohjelmaan 21.9.2011.( linkki) Ohjelma

on raskaasti sensuroitu (Nokian käskystä?), enkä minä ( ohjelman päähenkilö) saanut nähdä sitä ennen kuin se tuli

ulos televisiosta! Journalismin rappiotila Suomessa?

Tunsitko muuten Ipin( Ilppo Rossi) Mobiran Salon tehtaalta, jolla oli Ford Taunus?  Ipi siirtyi sitten Mobiran

Espoossa olevaan konttoriin Olarissa. Ipi oli mukava työtoverini, joka kertoi hauskoja tarinoita tästä "how-how

päälliköstä" Silva Norkelasta.


On hyvä muistella niitä aikoja 80-luvulta. Onko Ipi elossa?


Moi, :-)

Shubh Suri 

Me

To

S.Suri

Sep 26, 2011

Tere taas..

Niin se korruptio on pelannut Filsuilla siitä ajasta lähtien,kun jenkit lähtivät maasta.

Kertovat korruptiosta,että jenkit ne toivat sen maahan,mutta ..We excelled it!

Yleisgallupeissa vihataan Marcosia ja etenkin Imeldaa,joka kuitenkin istuu valittuna kongressinaisena
valittamalla köyhyyttään.Marcosin tytär Aimee istuu senaattorina ja poika Bong-Bong taas Ilocos
Norte-provinssin kuvernöörinä..että siinä meni vuoden 1985 ruusuvallankumous katuojaan korruption
 lohikäärmeen tapossa 

Eräältä senaattorilta aikoinaan kysyttiin kerran,miksi raha,valta ja korruptio hallitsee kongressia ja
 senaattia.

Hän vastasi lakoonisesti,että."That is why we are there for!"

Olen jutellut useiden intialaisnaapurien kanssa täällä aasialaisesta korruptiosta,mutta he viittaavat
 kintaalla enemmän pakistaaneihin ja bangladeshiläisiin,jotka myös täällä ovat suurimpia
tukiaiskeinottelijoita tuodessaan muslimeina ekstramuijia maahan...

Nokiasta tuli mieleen nuorimman tyttäreni kerran 7-vuotiaana lausuma kommentti.

Olin yrittänyt selostaa hänelle Suomen historiaa ja maantiedettä ja näyttänyt maan sijaintia kartalta.

Tyttäreni sanoi väliin:"Dad..you don't have to tell me where Finland is...

It is inside my Nokia cellphone...made in Finland".

Tyttäreni kertoi viime viikolla,että hänen ostamansa halpa kiinalainen piraatti-aPad konkkasi juuri .

Hyvää huomenta

Juha

2011/9/25 S.Suri < 

Terve,

Luin juttujasi. Kun mainitsit Fillipiinien Marcoksen nimen, mieleeni tulla kertoa sinulle "Intian Imelda 

Marcoksesta". Entinen Mollywoodin ( Madrasin( nykyisin Chennai) elokuvateollisuuden lempinimi) 

näyttelijätär Ms Jayalalithaa oli etelä- Intian TamilNadu-osavaltion pääministeri v. 2005 kun Nokia päätti 

perustaa tehtaansa Chennaihin. Nokia sai uskomattomat financial incentives ja tulli-ja veroedut tältä 

Jayalalithalta. Opiskelutoverini Madrasissa kertoivat minulle, miten Nokia sai näitä etuja? Löydät tästä noin 

60 vuotiaalta entiseltä filmitähdeltä kilometreittäin tietoja mm. BBC:n, Wikipedian ja monen muun saitin kautta. Hän menetti kerran osavaltion pääministerin aseman Intian korkeimman oikeuden päätöksellä. Syy: korruptio. Hän on nistunut vankilassakin. Nokian OPK kävi häntä 

tervehtimässä aina kun hän kävi Intiassa. Sillä lailla....

Nokia sai samanlaiset edut myös kaikille sen alihankkijoille siellä Nokia Telecom Parkissa lähellä osavaltion 

pääkaupunkia Chennaita. Nyt Finnwatchin tuore tutkimus paljastaa, miten Nokia ja sen alihankkijat maksaa 

orjapalkkoja yli 11 3000 työntekijöilleen Chennaissa. Kannattaisi lukea tuo 52- sivun EU:n rahoittama 

tutkimusta Nokian touhuista Intiassa: Nokian toiseksi tärkeimmässä markkinassa. Tutkimus löytyy tästä linkistä:http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf

Lisää myöhemmin, :-P
Hyvää yötä,

SS

Me

To

S.Suri

Sep 25, 2011

Joo..Joria kutsuttiinkin tehtaalla pintaliitäjäksi,johon kaikki Ankkalinnan sihteeritytöt oli lätkässä.

Minulta suomalaisena on kaikki luottamus mennyt suomalaiseen johtajistoon kotimaassa
sekä ulkomailla.Ensinnäkin niistä paistaa läpi vain oman edun tavoittelu.

Minun oma espoolainen pääjohtajani Reino Nurkka ollessani Saudi Arabian LWP:n
betonitehtaiden finanssi- ja ostopäällikkönä kusi omaan linssiinsä kirjanpidollisesti
loondraamalla kaikki dollareihin sidottujen sopimusten kurssivoitot Bahamasaarten
pankkitileilleen .Se pyyteli aina Sveitsin paperikonttoristaan saavuttuaan minulta petty
cashista muutamaa sataa tuhatta rillua,joko mersun ostoon tai muuhun luksukseen.

Minulla oli parin miljoonan rillun (rialin) palkanmaksut päällä ja tavaratoimittajien materiaalimaksut piikissä
ja piti keksiä keinoja johtimon tuottamasta kassavajeesta krediittiaikojen pidentämisellä ja
postdeitattujen shekkien kirjoittelulla (Only for safe-keeping until due date)

Oli aikamoista laskulottoa työpöydälläni täysin holtittoman firman omistajan kontolta.

Toimitusjohtaja taas oli rakennusinssi ja projektisopimusten teossa nero,mutta alkoholisti,
jota lennätin Suomeen katkaisuun,mutta karkasi matkalla Härmään Seouliin,Aleksandriaan ja
 Amsterdamiin.

Jouduin tekemään yhdellä palkalla kaksi omaa duuniani plus toimitusjohtajan.

Kiitosta ei koskaan tullut,koska olin vain palkkalistoilla enkä osakkeenomistajana.

Suomalainen sanonta kaverin auttamisesta on,että auta miestä mäen päälle ja sitten potkulla
perseeseen...sellainen on ollut tyylinä suomalaisille.Kun kova paikka tulee omissa vehkeilyissä,
niin pannaan paras kaveri pellolle.

Onneksi en ole joutunut enää suomalaisten palkkalistoille,vaikka niitä luullaan (väärin)
maailmalla rehdeimmiksi kundeiksi. 

Olen kolmatta vuotta iloisella eläkkeellä täällä Londonistanissa,mikä meidän kulmilla on
intialaisbanglapakistaanialuetta.

Sen Mumbai Callingin katsoin ja nauroin katketakseni.

Bisneksissä itse luotin enemmän kyllä intialaisiin saudiakoinani.

Mulla oli New Jerseyssä off-shore toimittaja jenkkispeksikamoille nimeltään Maridyne,
jonka omistajaveljekset oli intialaisia ja toisesta veljestä Sureshista tuli oikein ystäväkin.

Juonia kylla osasivat olla liksamielessä! 

Saloran aikaisista kirjanpidon ohi myydyisyä televisioista melkein koko tehdas tiesi ns. open
secretinä.Yöaikaan ne duunasivat omilla televisioiden chassissarjanuneroilla koneita kokoon ja sitten Saloran kuljettivat tv-laatikot
kuorma-autoilla Turkuun TV-Nurmelle.
Oma esimiehenikin varastopäällikkö Unto Nyman
oli juonessa mukana,mutta sai potkut Öhqvistiltä omaksi onnekseen vain työmaajuopottelusta. 

Nokialaisia tapasin Manilassakin.

Kerran eräillä Suomen itsenäisyyspäiväjuhlilla 1990-luvun loppupuolella suurlähettilään
 residenssissä Forbes Parkissa satuin kättelemään entistä presidentti Fidel Ramosta, entistä
Philippine Constabularyn päällikköä Marcosin aikana.

(Vaimoni setä kenraali Rodofo Biazon oli ollut myös Filippiinien puolustusvoimien komentajana
 ja senaattorina)

Olin jutuissa yhden Filippiinien armeijan reservin everstin kanssa,kun porukkaan tunki
humalainen insinööri..Nokian insinööri,joka kehui olevansa reservin luutnantti.Itse esittelin
itseni "tambuurimajuriksi" eli portsariksi,josta humalikko suuttui,sanomalla minun olevan
jonkun verokonnan tai vastaavan,..

En jaksanut selvitellä huultani inssille,joka melkein puhalteli marmorilattialle.

Inssi kulki meidän perässä Manilan yöhön ja jätimme sen nuokkumaan yhden karaokebaarin
tiskille.

Mielessäni kyllä kävi panna sitä turpaan ylimielisestä käyttäytymisestään,mutta jätin asian
poliisien ja Mabini Streetin porttojen huoleksi.

Patenttijutuissa katsoisin Nokian lähteneen soitellen sotaan täysin tietämättömänä Motorolan
patenttinipusta.Jenkeillä on pitkä traditio patenttioikeuksista.Osittain koko juttu pohjautui
suomalaiseen sinisilmäisyyteen ja kokemattomuuten jenkkimarkkinoilla,mitä yritettiin uholla
peitellä.

Itsekin naureskelin Saloran myyntijohdolle,jotka päättivät pystyttää Siloran kokoonpanotehtaan
 Haifaan,Israeliin,joutumalla valtavien arabimarkkinoiden pannalistalle juutalaisyhteyksistään
Coca Colan ja Fordin kanssa.

Saloran Ankkalinnan myynnissä vain odoteltiin palisanteripöydän takana sormia pyöritellen,että kyllä
niitä asiakkaita taloon tulee,kun maailmalla tiedetään hyvästä suomalaisesta laadusta.

Se Sirpa Vasangon nimi tuntuu tutulta ja uskon sen olleen yhden kouluaikojen kaverini siskon.

Haaratyöstä kyllä pääsee milkonääriksi eikä Sirpa ole varmaankaan ollut ainoa pyrstöään Jorille
jakanut.

Silva ja Jorma Norkela pääsivät miljoonapotteihin vain kieroiluillaan ja itse rukoilin kiittimet
ristissä nuorempana,että se paha saisi palkkansa...

Uskon vieläkin,että niilläkin tulee joku kolahtamaan.
Pariskunta oli elämäni veemäisimpiä
pyrkyreitä...

Wilskan Karin todella muistan ja olen tyytyväinen,että hänkin pääsi irti ankkalammen jäästä.

Yhdeksi asiaksi lopuksi voin sanoa,että sinulla oli onni onnettomuudessa päästessäsi siltä
ankkalammelta irti.

Samoinkuin sinulle,minulle oli pitkään iskenyt sellainen alitajuntainen depis ja sielunvamma,
mitä ei lääkehoito eikä kirurgin veitsi korjaa..eräiden suomalaisten paskahousujen ansiosta.

Kosto on kytenyt mahakatarissa muutaman vuosikymmenen..

Jutellaan lisää..

Juha  

2011/9/25 S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi>

Luin kirjoituksesi piraattiteollisuudesta. Mainitsemasi Japanin teollisuuden sodanjälkeinen
nousu ja Amerikan finanssiapu pohjautuu paljolti kenraali Yamashitan kulta-aarteisiin.

Yamashita oli koonnut kaakkois-Aasian valloitetuilta alueilta kultaa,jalokiviä,osakkeita ja
muita arvopapereita.

Filippiinien saarien eri alueille oltiin kätketty kaikki ns. Loot tulevaa imperiumia silmällä
pitäen,koska Filippiinien saaret katsottiin sijaitsevan uuden ison Japanin keisarikunnan
keskipisteessä.

Puhuttiin aikoinaan paljon Yamashitan kulta-aarteista ja että presidentti Marcos olisi siitä
rikastunut.

Marcos oli pelannut vain pientä osaa aarteiden löydössä palveltuaan sota-aikana tupla-
agenttina japanilaisten ja amerikkalaisten kanssa.Marcoshan oli saanut kuolemantuomion
amerikkalaisessa kenttäoikeudessa ilmoittauduttuaan jenkkisotasairaalaan japanilaisen
upseerin univormussa Japanin antautumisen jälkeen.

Vain hänen serkkunsa Fabian Ver,myöhemmin Filippiinien puolustusvoimien komentaja
väärällä valalla pelasti hänet kiväärin tähtäimestä.

Todellisuudessa CIA:n avulla löydettiin osa miljardiaarteista ja kenraali Douglas McArthur
oli ottanut kätköjen löydöstä yhteyttä presidentti Trumaniin.

Satoja kuorma-autollisia kultakalleuksia laivattiin Manila Harborista lähetettäväksi Amerikkaan.

Varoilla lahjottiin ja palkittiin japnilaisia valtayrityksiä ja osalla varoista rahoitettiin Yhdysvaltojen
puolustuslaitoksen kylmän sodan puolustusvarustelua.

Olen kirjoittanut tutkimuksistani asiasta blogissani otsikolla Yamashitan kulta-aarre.

Terveisin 

Juha

Äskeisessä MTV3:ohjelmassani olin kertonut kaikkien Mobiran hallituksen jäsenten nimet ja

myös todistanut dokumenttien avulla tarinani. Saatana MTV3:n pomot ja toimittaja poistivat

kaikki nämä kuvaukset ohjelmastani. Sellainen maa on tämä Kuningas Jorma Ollila I:n Nokialandia.

Kukaan ei uskalla arvostella Jorma O:ta ( Jorma Nolla) ihan kuten kukaan ei saanut arvostella itäistä

naapuriamme YYA:n aikana. Nokia on astunut edesmenneen Neuvostoliiton saappaisiin.

Nokian JO:lla on hyvin tehokas "Captive Media Strategy" täällä Suomessa.

Sen takia siitä ei ole mitään hyötyä kertoa Nokia-tarinani täällä Suomessa. Nokia on onnistunut

tukahduttamaan kaikenlaista keskustelua tuosta TV-ohjelmasta. Nyt se on täällä Suomessa vaiettu

kuoliaaksi. Tunnen useita suomalaisia tunnettuja toimittajia. Kukaan heistä ei uskalla arvostella

JO:n toimia julkisesti omalla nimellä. Yksityisesti kaikki kiroilevat: "saatana tuo narsistijohtaja Ollilaa...."

SS

Me To S.Suri Sep 28, 2011 Kiitos viestistäsi ja toivotuksistasi... Jos katselee tilannettasi objektiivisesti niin olet kuin kristittyjen biblian Daavid, joka lingolla kaatoi Goljatin..tai ainakin yritti. Nokialaiseen ja suomalaiseen ylpeysimagoon kuuluu se fakta, ettei tohdita tai kehdata tunnustaa,että yksi intialaisinssi vei firman maailmankartalle.. Kunnia pitäisi kuulua suomalaisinsseille,niille nokiasyndroomasta tulehtuneille aivoille. Suomalainen sanalasku "ylpeys käy lankeemuksen edessä" voisi ennustella näiden nokialaisdirikoiden potentiaalista mahdollista kohtaloa. Naivina minäkin uskoin aikoinani,että paha saisi palkkansa,ja todellisuudessa on niin käynyt,että monet diktaattoritkin tulivat kaatumaan aikanaan Idi Aminista Ghaddafiin. Edesmennyt äitini savolaisena "viäräleukana" sanoikin lakoonisesti,että  "kaikki kestää aikansa" ja että "se koira älähtää,mihin kalikka kalahtaa" ja uskoisin.että nokialaisherrojen kinttuihin on se kalikka kalahtanut. Mitä nykyisen tynkäbritti-imperiumin intialaiseen alistamiseen tulee, niin nykyinen David Cameronin toryhallitus on lisännyt Intian kehitysapua sadoilla miljoonilla punnilla.Todellisuudessa jo aiempi kehitysapu mm. terveydenhuoltoon ja maaseudun sähköistämiseen ei ole tuottanut muuta tulosta sektoreilla , kun että rahat ovat sujahtaneet korruptiojättiläisen taskuihin. Briteillä on omat intressinsä Intiassa,kuten Nokiallakin.missä orjapalkoilla rahoitetaan osakkeenomistajien hyvinvointia . Maa on tukenut Afrikan dikataattoreja sadoilla miljoonilla punnilla Learjettien ja huvicruisereiden ostamisessa samoin kuin sotakaluston hankinnoissa omien kansalaisten kuristamiseksi ja diktatuuriensa pönkittämiseksi . Salorankin diktaattorit omistivat aikoinaan yhden Learjetin,helikopterin ja ison Chryslerfleetin!  Palkkioksi Goljatin lannistamiseksi olet saanut pienen eläkkeen! Samoin on minullekin käynyt! Suomi on kohdellut minua niin hyvin,että ulkomaantöistänikin hyvällä palkalla suomifirmoissa Kela maksaa mitättömän minimaalista työeläkettä..kiitos firmojeni Kelalle ali-ilmoitetuille tuloilleni. Kansaneläkettä en ole vielä hakenut,vaikka saisin nyt,kun antaisivat sitä elon loppuun asti 10-20-prosentilla vähennettynä.Odottelen ensi vuoden syksyyn,jos vielä potkin maankamaralla jatkoajalla.Taloni myynti Manilassa kyllä tulee antamaan jotain perusrahaa omaan "kittyyni",mutta sitäkään summaa en voi siirtää tililleni tänne, koska se vaikuttaisi vaimoni työkyvyttömyyseläkkeeseen,vaikka olen ilmoittanut jo DWP:lle (Department of Works and Pensions) jo hakemusten aikana omistavani talon, minkä reaaliarvo ollaan laskettu eläkkeen määrän pienentämisessä. Kateellisuudesta joku käräyttäisi minut mielellään,jos sattuisi olemaan säästöjä eikä köyhällä saisi olla niitä! Olen kardiologiasairaanhoitajavaimoni omaishoitajana ja kytken hänet iltaisin munuaiskoneeseen.Hän on diabeetikko ja samalla hänen munuaisensa toimivat alta prosentin teholla..eli omana tehtävänäni on pidentää hänen potentiaalista elonkaarta, mikä ei anna minulle paljoakaan aikaa edes lyhkäsenkään vuosilomaan. Katsonkin asemaani kutsumukseksi. Sanotaankin,että elämän persmäki on lyhyt..mutta liukas.. Lopuksi...tutkiskelen sitä kirjoitustasi huolella ja ajan kanssa tulen panemaan sitä blogiini... Syysterveisin  Daddy Shotlegs! 2011/9/27 S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi> Terve "Daddy Long legs"! Luin viestisi. Minäkin olen samalla tavoin intialainen vain syntymämaani takia. Vaikka olen tehnyt useita radio-ohjelmia Intiasta ja ylistänyt sen kulttuuria ja historia jne. tiedän hyvin sisimmässäni sielussani, että tämän hetken intialaiset ja niiden johtajat ovat raukkamaisia pelkureita ja korruptoituneita sieluja. Elävät vieläkin kuten elivät brittien siirtomaaherrojen alaisuudessa orjina. He eivät uskalla arvostella Nokian kaltaisten riistokapitalismia harjoittavien suuryhtiöiden toimintaa. Oletko lukenut Finnwatchin tuoreen tutkimuksen Nokian ja sen alihankkijoiden harjoittamasta nälkäpalkka-riistokapitalismista Nokian Intian tehtailla? Se on tässä:http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf Tunnen yhden tunnetun taloustoimittajan Intiassa ilmestyvän The Hindu- lehdessä. Tämä lehti ilmestyy samassa kaupungissa, jossa on Nokian tehdas: Chennaissa ( ent.Madras). Kirjoitin tälle tuttavalleni ja kerroin hänelle Financial Timesissa 18.8.2011 olleesta tarinastani. Pyysin häntä kertomaan tästä maailman arvostetuimmassa talousalanlehdessä olleista tarinastani intialaisille lukijoille The Hindu-lehden kautta- Tämä keski-ikäinen muuten uskovainen ja fiksu kaveri ei ole uskaltanut kertoa minun omalle kansalle, että: "Hei, tässä oli eräs tuntematon nuori intialainen insinööri, joka nosti Nokia maailmankartalle v. 1984. " Hän ei uskaltanut kertoa intialaisille, miten Nokia "palkitsi" kyseistä kaveria, joka teki ainutlaatuista palvelua Nokialle ja Suomen kansantaloudelle ja teki suomalaisia yksi maailman rikkaimmista kansoista. Kaveri itse joutuu tulemaan toimeen 1300 euron eläkkeellä ja Jorma Zeron , Jorma Niemisen ja Olli-Pekka Kallasvuon kaltaisista johtajista tuli ökymiljöönääriä. Kuka teki sen mahdolliseksi? Tämä Intiassa arvostettu taloustoimittajatuttavani ei uskaltanut kirjoittaa tästä tarinastani omaan lehteen! Kirjoitin hänelle näin: http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf Dear KT, Here is the report of a study conducted by Finnwatch, a Finnish organisation, that has Finland's President Ms Tarja Halonen as its protector and benefactor. The study was done at Nokia's Chennai factory and it includes the working conditions, salaries paid etc. by Nokia and its suppliers Salcomp, Flextronics, Foxconn etc. all located in the same Nokia Telecom complex at Sriperumbudur. Does your newspaper The Hindu have the guts to publish this report? Or are you all  "slaves" of Nokia? Deeply disappointed by your lopsided journalist ethics, Shubh Suri PS. Here is the text of the article written by Andrew Ward, Nordic Correspondent of the Financial Times on August 18, 2011.  NOT A SINGLE NEWSPAPER IN INDIA HAS SHOWN THE COURAGE TO PUBLISH THIS ARTICLE WRITTEN BY THE WORLD'S FOREMOST BUSINESS NEWSPAPER: THE FINANCIAL TIMES. IS IT TIME TO SHED OFF THE INFERIORITY COMPLEX THAT WAS INSTILLED UPON INDIANS BY THE BRITISH COLONIAL RULE? NOKIA AND ITS SUPPLIERS AT CHENNAI ARE JUST CONTINUING THE SAME COLONIALIST OPPRESSION AS THE BRITISH DID FOR MANY CENTURIES. TIME TO WAKE UP! ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ http://www.ft.com/intl/cms/s/0/ce2443de-c9a3-11e0-9eb8-00144feabdc0.html#axzz1VNhr3u1T Phones not patents should be Nokia’s salvation By Andrew Ward It was a meeting that helped to shape the fledgling mobile phone industry and its repercussions are still playing out nearly three decades later. In November 1984, a Nokia patent engineer called Shubh Suri entered a conference room in New York’s Chrysler building tasked with helping the Finnish company break into the US. Across the table was a Texan attorney representing Tandy Corporation, which was interested in setting up a joint-venture involving Nokia’s groundbreaking portable phones. More On this story Inside Tech Vertical success requires more than just a Motorola In depth Google Google must be wary of widening antitrust scrutiny Google pressed to enforce rights in patent war Google’s Motorola deal a boon for Asia It was Mr Suri’s job to convince Tandy that Nokia – then a stodgy conglomerate making everything from toilet paper to rubber boots – was not violating the intellectual property of another early mobile phone pioneer: Motorola. “After two hours of grilling questions, he finally said: ‘I’m satisfied’,” recalls Mr Suri. “With those words, the last obstacle in the path of Nokia entering the American market was overcome.” Motorola took a different view and four years later launched a patent infringement suit that resulted in Nokia and Tandy paying hefty royalties to their rival. Yet, by then, Nokia had grabbed half the US market and was on course eventually to surpass Motorola as the world’s biggest mobile phone maker. In retrospect, Mr Suri’s meeting was the opening scene in a drama that is only now reaching its final act. If Google’s bid this week for Motorola Mobility is successful, Nokia will be the last of the original cast of mobile phone makers still operating as an independent business. Others, such as Siemens, have long since left, while Ericsson merged its handset unit with Sony’s. Speculation is now mounting over how long Nokia can hold out and, as in 1984, intellectual property could hold the key to its future. Most analysts agree that Motorola’s main attraction for Google was not its handset business but rather its portfolio of 17,000 patents. Google, which supplies the Android software used by Motorola and several other phone makers, needed the deal to compete in the escalating arms race over the intellectual property behind smartphones and tablet computers. Nokia shares soared by 10 per cent on news of the Google-Motorola deal amid predictions that its patent portfolio could make it a takeover target, with Microsoft and Apple touted as potential suitors. The idea of Apple buying Nokia for smartphone knowhow may sound outlandish considering their divergent fortunes. The Finnish company’s stock has lost 85 per cent of its value since 2007, when the launch of the Apple iPhone turned the mobile industry upside down. Yet, despite its failure to produce a winning smartphone, Nokia engineers have remained at the forefront of mobile technology after more than €40bn ($57bn) of investment in research and development over the past two decades. Based on Google’s $12.5bn Motorola bid, some analysts believe Nokia’s patents alone could be worth more than its €15.5bn market capitalisation. Microsoft seems the most likely buyer because it is already working with Nokia to embed its Windows Phone software in the Finnish group’s next generation of smartphones. Apple might also be tempted after losing a bruising patent dispute with Nokia in June. Details of the settlement were not disclosed, but the Finnish company’s latest financial results showed a €430m one-off payment assumed to be mostly from Apple, with further royalties to come. Yet, Nokia would also come with lots of baggage. Its market share may be declining, but it still sold almost 10 times more phones than Motorola in the second quarter, so any buyer would be taking on a much bigger manufacturing operation than Google. Nokia’s lossmaking network equipment joint venture with Siemens would be another headache. Any takeover would be likely to be followed by a break-up, with the buyer cherry-picking assets and selling the rest. But Microsoft may feel it already has access to much of Nokia’s value through their smartphone alliance without the risk of a full-blown acquisition. Moreover, it is possible that, far from intensifying the patent wars, Google’s takeover of Motorola could lead to a truce if the principle of mutually assured destruction deters Apple and Microsoft from more litigation. All of which suggests Nokia should keep toiling to come up with a successful smartphone rather than looking to its patents for salvation. Today’s sleek devices have come a long way from the bricklike Mobira Talkman produced by Nokia and Tandy in the 1980s. Mr Suri, now retired, says shareholders should be grateful Nokia even moved off the starting blocks. He claims the company knew it was vulnerable to litigation from Motorola despite his efforts to persuade Tandy otherwise. “If I hadn’t done it,” he says. “Nokia might still be making gumboots.” Kirjoitin myös luokkatovereilleni Intiassa, joilla on Students Alumni kokous nyt tässä kuussa Chennaissa! Pyysin myös heitä ja koulurehtoriani kertomaan tarinani opettavaisena tarina nuorille intialaisille insinööreille, jotka Nokia rekrytoi suoraan koulupenkiltäni tekemään Nokialle työtä Hyderabadissa ja Bangaloressa ja Chennaissa orjapalkalla. Kirjoitan Hindun toimittajalle näin: Hi KT, Wonder what happened to you? You suddenly went offline. Why? At last my Nokia story is told to the world by FT's Andrew Ward today. You could enlarge this story from where Andrew Ward left. That's IF you are still interested? I would'nt mind. Andrew started the ball rolling. You can pick up from that... Indians should be proud to know that it was a young bold engineer from India who put Nokia on the world map in 1984. Now, there is no risk for you in publishing this story. You can refer to this story on the FT. I can give you more details if you require... SS PS Ollila was unable to stop its publication now! Ja kirjoitin kouluni professorille näin ja luet myös hänen vastauksensa minulle: Sir, Thanks for the mail. I am no longer the Faculty I/c for Alumni Affairs. Dr. N. Subramanyam of Dept. of EE is the Faculty I/c for Alumni Affairs (manyam@nitw.ac.in). Regards,. Dr. A. Venu Vinod (B.Tech (86-90), Ph.D. (2006)) Department of Chemical Engineering (Head, Department of Biotechnology) National Institute of Technology WARANGAL - 506021 INDIA +91 870 2462621 +91 870 2462880 --- On Wed, 14/9/11, S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi> wrote: From: S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi> Subject: My Nokia story published in FT To: "sydulu maheswarapu" <sydulumaheswarapu@yahoo.co.in>, avvnitw@yahoo.in Date: Wednesday, 14 September, 2011, 5:03 AM http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf http://www.ft.com/intl/cms/s/0/ce2443de-c9a3-11e0-9eb8-00144feabdc0.html#axzz1VP6Q1uba Dear Prof. M. Sydulu & Dr. Venu Vinod, I am forwarding a recent article written by Mr Andrew Ward, Nordic correspondent of the Financial Times, which was published on August 18th, 2011. I learn from a former college mate of mine at RECW, Mr. S.K. Sharma, that there will be a meeting of the RECW Alumni at Chennai sometime this month. Although I will not be able to attend that meeting I sincerely hope that you will kindly distribute copies of this FT article to alumni members present at that meeting. Thank you. I wonder why no newspaper in India has shown the courage to reprint this FT article? After all, it goes to show that it was a young and innovatively bold engineer from RECW, India, who put Nokia on the world map 27 years ago. Andrew Ward ends his well written article thus: He claims the company knew it was vulnerable to litigation from Motorola despite his efforts to persuade Tandy otherwise. “If I hadn’t done it,” he says. “Nokia might still be making gumboots.” I wonder: Are we Indians still suffering from an inferiority complex, that was instilled into our minds by the British colonialists? Nokia treats us Indians at its Chennai factory just like the British did under the rule of the British East India Company. Yet, we Indians accept  all this humiliation like slaves working on a salary, that is not life sustaining. This fact has been published in a report published by Finnwatch yesterday 13.9.2011 ( link). Will any newspaper in India show the courage to publish this report funded by the European Union and many other human rights organisations in Germany, Holland, Denmark, Sweden etc.? It is a shame, that a rising economic power like India still allows multinational companies like Nokia to exploit India's cheap labour. It is high time for Indians to speak up against this brutal exploitation of our young men and women in India. Deeply disappointed, Shubh Suri Nyt Juha hyvä tajuat, mikä on intialaisten alennustila ja moraalisen rappion tila tällä hetkellä? He ovat kaikki "fucking bastardeja", jotka ovat myyneet sielujaan rahavallan alttarille ja toimivat orjina Nokian kaltaisten rosvofirmojen orjina. Hyi heitä: sanon minä. Missä on Mahatma Gandhin ja Nehrun kaltaiset ihmiset, jotka taistelivat henkensä kaupalla brittejä vastaan ja viruivat brittien vankiloissa 1900-luvun alussa? Ei sellaisia sieluja ole enää missään päin Intiassa. Jokaisella on "Get rich quick" elämänohjeena. Kuitenkin kaikki maallinen mammona, mitä he hamstraavat jää tänne kun "Dharmraj Express" tulee noutamaan heitä yksisuuntaiselle matkalle to nowhere. Dharmraj on kuoleman Jumalan Kamdevin nimi Hindujen mytologiassa. Sain viime viikolla suruviestin Intiasta. Vanhin veljeni (83 v.) kuoli Mumbaissa. Se tekee Punjabi- perinteiden mukaan minusta nyt Suri- perheemme pään. Olen niin köyhtynyt ja huonossa kunnossa, etten voinut matkustaa veljeni hautajaisiin ja osallistumaan perinteisiin riitteihin. Rauha olkoon veljeni sielulle ja Krishna Jumala antakoon hänelle paikan Swargassa (taivaassa)! Kirjoitin alla oleva viestini eilen illalla MTV3:n toimittajille: -------- Original Message -------- Subject: Kiitos, että sain... Date: Tue, 27 Sep 2011 17:51:18 +0300 From: S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi> To: Tuula Malin <Tuula.Malin@mtv3.fi>, jussi.eronen@mtv3.fi, merja.yla-anttila@mtv3.fi ...purkaa sydäntäni  ohjelmassasi. Taakkaa, jonka olen kantanut yli neljännesvuosisadan rinnassani on jonkin verran vähentynyt. Ehkä en saanut sanottua ihan kaikkea, mitä mieli teki, mutta suurinta osaa lastista sain purettua. Kiitos, tästä sinulle! :-) Ei sinun tarvitse epäillä kertomukseni aitoutta. Kaikki, mitä sanoin kameran edessä on täyttä totta, vaikka ulkopuolisilta se tuntuukin uskomattomalta. Kai sinä nyt tajuat, mitä kaikkea minä olen saanut kokea ja kärsiä niiden 45 vuoden aikana kun olen asunut tässä vieraassa maassa. Maalle, jolle annoin elämäni parhaat vuodet ja palvelin tätä yhteiskuntaa niin hyvin kuin osasin kohteli minua näin tylysti. Me Hindut uskomme karmaan eli kohtaloon. Kaikki, mitä saamme kokea tässä elämässä on joko palkinto edellisen elämän hyvistä teoista tai sitten rangaistus edellisen elämän synneistä. Kohtalossani oli määrätty tulla Suomeen- kauas synninmaastani ja tehdä, mitä minun oli pakko tehdä. Se, etten saanut kiitosta eikä tunnustusta teoistani oli ennalta määrätty kohtalossani. Näin meidän Hindujen Jumala Krishna kertoo Arjunalle, joka kieltäytyi sotimasta omia sukulaisia vastaan. Krishna lohdutti Arjuna ja sanoi: " Sinun on pakko taistella näitä ihmisiä vastaan, jotka ovat toimineet  väärin sinua kohtaan. Minun silmissäni he ovat jo kuolleita sieluja, vaikka sinä et haluaisikaan sotia heitä vastaan. Joten, nousee nyt ja taistele pahuutta vastaan. Jos sinä voitat tässä sodassa, niin sinä pääset nauttimaan tämän maailman antimista. Jos sinä häviät, niin sinä pääset luokseni ja pääset eroon tästä syntymän ja kuoleman noidankeihästä. Joten, älä ole pelkuri. Luottaa minuun, sillä minä olen sinun ystäväsi ja suojelijasi ja nouse taisteluun. Sinun Kshatriya dharma tulee pakottamaan taistelemaan vääryyttä vastaan." Näin sanoo Hindujen Jumalamme Krishna Hindujen pyhässä kirjassa Bhagvad Gitassa. Luen tästä isältäni perintönä saadusta kirjasta yksi sivu, joka aamu kylvyn jälkeen. Se antaa minulle voimia elää tässä pahassa maailmassa. Olen kertonut näistä asioista eräässä radio-ohjelmassani heinäkuussa v. 2007. Esitin 2-osaisen ohjelman Hindulaisuudesta Yle- Radio1:n Jumalaisen heinäkuu- teemasarjassa tuolloin. Tästä ohjelmastani sain kiitosviestejä tunnetuilta suomalaisilta  ja kiitos plakaatin Yleisradiolta, jossa oli koko Yle-Radio 1:n toimittajakunnan allekirjoitukset. Sarjan toteuttajat Minna Lindgren ja Antti Pajamo saivat tunnustuksen ja rahapalkinnon tuosta sarjasta Kirkolta. Olen iloinen, että sain olla mukana tekemässä tuosta sarjasta menestyssarjan Yle-Radio 1:n historiassa. Kävin äsken kardiologin vastaanotolla, jossa sydämeni kunto testattiin. Seitsemän vuotta sitten suoritetun vaikean ohitusleikkauksen jälkeen tiedän, että elän ns. jatkoajalla. Kukaan lääkäri ei osaa antaa minulle ennustetta, milloin tämä jatkoaika päättyisi? Siksi, minulla oli tarve purkaa sydäntäni nyt kun vielä muistan asioita ja jaksan kertoa niistä muille. Sanoin ohjelmassasi, ettei kukaan ole onnistunut viemään yhtään mitään mukanaan kun aika tulee lähteä pois tästä maailmasta. Viemme mukanamme vain muistoja lähimmäisistämme ja muistoja heiltä saadusta rakkaudesta. Koko maailman koreus jää tänne: näin sanoi Punjabin kansallis runoilija Waris Shah hänen Heer Ranjah rakkausballadissa 1700-luvulla. Kerroin tästä asiasta ja tuosta traagisesta rakkaustarinasta Punjabin kulttuurista kertovassa ohjelmajaksossa, joka oli osa 4-osaisesta kulttuurisarjastani: Mogulien loisteliasta Intiaa etsimässä, mikä esitettiin Yle-Radio 1:ssä keväällä v. 2003. Sydäntäni lämmitti se käsinkirjoitettu kortti, minkä minä sain syyskuussa v. 2003 Irene ja Kalevi Sorsalta, jossa he kehuivat tuota sarjaani "loistavaksi kulttuurihistorialliseksi  dokumentiksi Intiasta".  Valitettavasti tuo käsinkirjoitettu viesti pitkäaikaiselta mökkinaapuriltani ja ystävältäni Kalevi Sorsalta oli viimeinen häneltä saamani viestiä. Sorsa kuoli vähän myöhemmin tammikuussa v. 2004. Minua jäi vaivaamaan pari asiaa, jotka jäivät pois ohjelmastasi. Minä olin esittänyt kameran edessä toivomukseni saada Nokialta kunnianpalautusta ja tunnustusta. Tämä asia oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä motiivi ryhtyä kertomaan lähes kolme vuosikymmentä vanha tarinani suomalaisille ennen kuin minä vien tarinani mukanani iäksi. Ja, toiseksi minä ihmettelin, miksi poistettiin Mobiran hallituksen jäsenten nimet ohjelmasta? Samat nimet oli kerrottu jo v. 2002 ilmestyneessä Hannu Sokalan kirjassa Maailma taskussa(Tammi/2002) sivulla 48. Siis, ei ollut mitään syytä poistaa tämä kohta käsikirjoituksesta aivan viime hetkellä. Ei MTV3:lla ollut mitään pelättävää tässä asiassa. Asia oli jo julkinen tieto 9 vuotta sitten! Ainoa looginen syy tämän kohdan poistamiseen oli suojella näiden Nokian johtajien imagoa suomalaisten silmissä. Minusta tämän asian kertomisessa ohjelmassa ei olisi ollut mitään juridisia eikä journalistisia esteitä. Juuri tämän takia kerroin näitä asioita eilen Seniorinetti- blogissani. Ja, samalla sain kerrottua siitä toisesta käsittämättömästä vääryydestä: Valtiokonttorin diskriminoivasta kielteisestä eläkepäätöksestäni, josta annoin valokopion sinulle. Kaikki nimet ja tapahtumat tässäkin asiassa ovat aitoja ja tapahtuneita tosiasioita: aivan, kuten Nokia-tarinassanikin. Halusin tämänkin taakkaa kaataa pois  painamasta rinnassani. Olen hyvin tietoinen, ettei sekään johtaa mihinkään positiiviseen tulokseen. Sainpa kerrottua, mitä mieltäni on painanut jo lähes 20 vuotta. Nimeltä mainitut poliitikot ja muut silmäätekevät saavat miettiä tekemisiään: tuhosivat pienen kehitysmaalta tulleen ihmisen elämän epäämällä häneltä hänen perustuslaillinen oikeus saada eläkettä tehdystä työstä Suomen kansalaisena ja valtion virkamiehenä. Minä en ollut työssä missään hämäräperäisessä pizzeriassa tai kebab-kioskissa. Minä olin Suomen ulkoministeriön diplomaattipassin omaava neuvonantaja. Enkö saa kertoa suomalaisille tästä kohtuuttomasta vääryydestä kohdallani? Yhden ihmisen elämässä on tapahtunut niin monta vääryyttä. Mietin: mitä paha minä olen tehnyt edellisessä elämässäni, että sain kärsiä näin paljon? Toivottavasti olen sovittanut edellisessä elämässäni tehdyt synnit nyt ja pääsen seuraavassa elämässäni parempaan elämään. Sen takia, minulla ei ole varaa nyt valehdella tai tehdä lisää syntejä. Olen pyytänyt sekä vanhemmiltani että Jumalalta anteeksi siitä tahallaan tehdystä synnistäni 27.11.1984 kun minut pakotettiin valehtelemaan Tandyn johtajalle, jotta työnantajani Nokia saisi, mistä se oli uneksinut kauan. Mietin usein: Onko mitään järkeä uhrata omia elämänarvoja ja vakaumusta sellaisen kiittämättömän työnantajan etujen eteen, joka vielä ylpeilee "Connecting People"- sloganillaan? Voi hyvin, :-)  Kiittäen, Shubh Suri ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Nyt lopetan tämän maratonviestini tähän.  Toivon, että pystyt ymmärtämään minua ja tunteitani. Kiitos sinulle kun kirjoitat minusta ja tarinastani maailmalle. Jumala siunatkoon sinua ja perheitäsi Shubh Reply, Reply All or Forward | More Me To Anna-Kaisa Benje Oct 3, 2011 Täsä pikkasen lisää eemelinvaihdostani Shubin kanssa.. ---------- Forwarded message ---------- From: J Lukkarinen Date: 2011/9/28 Subject: Re: Kiitos, että sain... To: "S.Suri" Kiitos viestistäsi ja toivotuksistasi... Jos katselee tilannettasi objektiivisesti niin olet kuin kristittyjen biblian Daavid,joka  lingolla kaatoi Goljatin..tai ainakin yritti. Nokialaiseen ja suomalaiseen ylpeysimagoon kuuluu se fakta,ettei tohdita tai kehdata  tunnustaa,että yksi intialaisinssi vei firman maailmankartalle.. Kunnia pitäisi kuulua suomalaisinsseille,niille nokiasyndroomasta tulehtuneille aivoille. Suomalainen sanalasku "ylpeys käy lankeemuksen edessä" voisi ennustella näiden  nokialaisdirikoiden potentiaalista mahdollista kohtaloa. Naivina minäkin uskoin aikoinani,että paha saisi palkkansa,ja todellisuudessa on niin  käynyt,että monet diktaattoritkin ovat tulivat kaatumaan aikanaan Idi Aminista  Ghaddafiin. Edesmennyt äitini savolaisena "viäräleukana" sanoikin lakoonisesti,että "kaikki kestää  aikansa" ja että "se koira älähtää,mihin kalikka kalahtaa" ja uskoisin.että nokialaisherrojen  kinttuihin on se kalikka kalahtanut. Mitä nykyisen tynkäbritti-imperiumin intialaiseen alistamiseen tulee,niin nykyinen David  Cameronin toryhallitus on lisännyt Intian kehitysapua sadoilla miljoonilla punnilla. Todellisuudessa jo aiempi kehitysapu mm. terveydenhuoltoon ja maaseudun  sähköistämiseen ei ole tuottanut muuta tulosta sektoreilla kun että rahat ovat sujahtaneet  korruptiojättiläisen taskuihin. Briteillä on omat intressinsä Intiassa,kuten Nokiallakin.missä orjapalkoilla rahoitetaan  osakkeenomistajien hyvinvointia . Maa on tukenut Afrikan dikataattoreja sadoilla miljoonilla punnilla Learjettien ja  huvicruisereiden ostamisessa samoin kuin sotakaluston hankinnoissa omien kansalaisten  kuristamiseksi ja diktatuuriensa pönkittämiseksi . Salorankin diktaattorit omistivat aikoinaan yhden Learjetin,helikopterin ja ison  Chryslerfleetin!  Palkkioksi Goljatin lannistamiseksi olet saanut pienen eläkkeen! Samoin on minullekin käynyt! Suomi on kohdellut minua niin hyvin,että ulkomaantöistänikin hyvällä palkalla  suomifirmoissa Kela maksaa mitättömän minimaalista työeläkettä..kiitos firmojeni  Kelalle ali-ilmoitetuille tuloilleni. Kansaneläkettä en ole vielä hakenut,vaikka saisin nyt,kun antaisivat sitä elon loppuun  asti 10-20-prosentilla vähennettynä.Odottelen ensi vuoden syksyyn,jos vielä potkin  maankamaralla jatkoajalla.Taloni myynti Manilassa kyllä tulee antamaan jotain  perusrahaa omaan "kittyyni",mutta sitäkään summaa en voi siirtää tililleni tänne,koska  se vaikuttaisi vaimoni työkyvyttömyyseläkkeeseen,vaikka olen ilmoittanut jo DWP:lle  (Department of Works and Pensions) jo hakemusten aikana omistavani talon,minkä  reaaliarvo ollaan laskettu eläkkeen määrän pienentämisessä. Kateellisuudesta joku käräyttäisi minut mielellään,jos sattuisi olemaan säästöjä eikä  köyhällä saisi olla niitä! Olen kardiologiasairaanhoitajavaimoni omaishoitajana ja kytken hänet iltaisin  munuaiskoneeseen.Hän on diabeetikko ja samalla hänen munuaisensa toimivat alta  prosentin teholla..eli omana tehtävänäni on pidentää hänen  potentiaalista elonkaarta,mikä ei anna minulle paljoakaan aikaa edes lyhkäsenkään  vuosilomaan. Katsonkin asemaani kutsumukseksi. Sanotaankin,että elämän persmäki on lyhyt..mutta liukas.. Lopuksi...tutkiskelen sitä kirjoitustasi huolella ja ajan kanssa tulen panemaan sitä blogiini... Syysterveisin  Daddy Shotlegs! 2011/9/27 S.Suri Terve "Daddy Long legs"! Luin viestisi. Minäkin olen samalla tavoin intialainen vain syntymämaani takia.  Vaikka olen tehnyt useita radio-ohjelmia Intiasta ja ylistänyt sen kulttuuria ja historia jne.  tiedän hyvin sisimmässäni sielussani, että tämän hetken intialaiset ja niiden johtajat ovat  raukkamaisia pelkureita ja korruptoituneita sieluja. Elävät vieläkin kuten elivät brittien  siirtomaaherrojen alaisuudessa orjina. He eivät uskalla arvostella Nokian kaltaisten  riistokapitalismia harjoittavien suuryhtiöiden toimintaa. Oletko lukenut Finnwatchin tuoreen  tutkimuksen Nokian ja sen alihankkijoiden harjoittamasta nälkäpalkka-riistokapitalismista Nokian Intian tehtailla? Se on tässä:http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf Tunnen yhden tunnetun taloustoimittajan Intiassa ilmestyvän The Hindu- lehdessä.  Tämä lehti ilmestyy samassa kaupungissa, jossa on Nokian tehdas: Chennaissa  ( ent.Madras). Kirjoitin tälle tuttavalleni ja kerroin hänelle Financial Timesissa 18.8.2011  olleesta tarinastani. Pyysin häntä kertomaan tästä maailman arvostetuimmassa  talousalanlehdessä olleista tarinastani intialaisille lukijoille The Hindu-lehden kautta-  Tämä keski-ikäinen muuten uskovainen ja fiksu kaveri ei ole uskaltanut kertoa minun  omalle kansalle, että: "Hei, tässä oli eräs tuntematon nuori intialainen insinööri,  joka nosti Nokia maailmankartalle v. 1984. " Hän ei uskaltanut kertoa intialaisille, miten  Nokia "palkitsi" kyseistä kaveria, joka teki ainutlaatuista palvelua Nokialle ja Suomen  kansantaloudelle ja teki suomalaisia yksi maailman rikkaimmista kansoista. Kaveri itse  joutuu tulemaan toimeen 1300 euron eläkkeellä ja Jorma Zeron , Jorma Niemisen ja  Olli-Pekka Kallasvuon kaltaisista johtajista tuli ökymiljöönääriä. Kuka teki sen  mahdolliseksi? Tämä Intiassa arvostettu taloustoimittajatuttavani ei uskaltanut  kirjoittaa tästä tarinastani omaan lehteen! Kirjoitin hänelle näin: http://www.finnwatch.org/images/stories/Phony_Equality_2011.pdf Dear KT, Here is the report of a study conducted by Finnwatch, a Finnish organisation  that has Finland's President Ms Tarja Halonen as its protector and benefactor.  The study was done at Nokia's Chennai factory and it includes the working  conditions, salaries paid etc. by Nokia and its suppliers Salcomp, Flextronics,  Foxconn etc. all located in the same Nokia Telecom complex at Sriperumbudur. Does your newspaper The Hindu have the guts to publish this report? Or are you  all  "slaves" of Nokia? Deeply disappointed by your lopsided journalist ethics, Shubh Suri PS. Here is the text of the article written by Andrew Ward, Nordic Correspondent  of the Financial Times on August 18, 2011. NOT A SINGLE NEWSPAPER IN INDIA  HAS SHOWN THE COURAGE TO PUBLISH THIS ARTICLE WRITTEN BY THE  WORLD'S FOREMOST BUSINESS NEWSPAPER: THE FINANCIAL TIMES. IS IT TIME TO SHED OFF THE INFERIORITY COMPLEX THAT WAS INSTILLED  UPON INDIANS BY THE BRITISH COLONIAL RULE? NOKIA AND ITS SUPPLIERS AT CHENNAI ARE JUST CONTINUING THE SAME  COLONIALIST OPPRESSION AS THE BRITISH DID FOR MANY CENTURIES. TIME TO WAKE UP! ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Phones not patents should be Nokia’s  salvation By Andrew Ward It was a meeting that helped to shape the fledgling mobile phone industry and  its repercussions are still playing out nearly three decades later. In November 1984, a Nokia patent engineer called Shubh Suri entered a  conference room in New York’s Chrysler building tasked with helping the  Finnish company break into the US. Across the table was a Texan attorney  representing Tandy Corporation, which was interested in setting up a joint-venture  involving Nokia’s groundbreaking portable phones. More On this story Inside Tech Vertical success requires more than just a Motorola In depth Google Google must be wary of widening antitrust scrutiny Google pressed to enforce rights in patent war Google’s Motorola deal a boon for Asia It was Mr Suri’s job to convince Tandy that Nokia – then a stodgy conglomerate  making everything from toilet paper to rubber boots – was not violating the  intellectual property of another early mobile phone pioneer: Motorola. “After two hours of grilling questions, he finally said: ‘I’m satisfied’,” recalls  Mr Suri. “With those words, the last obstacle in the path of Nokia entering the  American market was overcome.” Motorola took a different view and four years later launched a patent infringement  suit that resulted in Nokia and Tandy paying hefty royalties to their rival. Yet, by  then, Nokia had grabbed half the US market and was on course eventually to s  urpass Motorola as the world’s biggest mobile phone maker. In retrospect, Mr Suri’s meeting was the opening scene in a drama that is only  now reaching its final act. If Google’s bid this week for Motorola Mobility is successful, Nokia will be the last  of the original cast of mobile phone makers still operating as an independent  business. Others, such as Siemens, have long since left, while Ericsson merged its  handset unit with Sony’s. Speculation is now mounting over how long Nokia can  hold out and, as in 1984, intellectual property could hold the key to its future. Most analysts agree that Motorola’s main attraction for Google was not its handset  business but rather its portfolio of 17,000 patents. Google, which supplies the  Android software used by Motorola and several other phone makers, needed the  deal to compete in the escalating arms race over the intellectual property behind  smartphones and tablet computers. Nokia shares soared by 10 per cent on news of the Google-Motorola deal amid  predictions that its patent portfolio could make it a takeover target, with Microsoft   and Apple touted as potential suitors. The idea of Apple buying Nokia for smartphone knowhow may sound outlandish  considering their divergent fortunes. The Finnish company’s stock has lost 85 per  cent of its value since 2007, when the launch of the Apple iPhone turned the  mobile industry upside down. Yet, despite its failure to produce a winning smartphone, Nokia engineers have  remained at the forefront of mobile technology after more than €40bn ($57bn) of  investment in research and development over the past two decades. Based on Google’s $12.5bn Motorola bid, some analysts believe Nokia’s patents  alone could be worth more than its €15.5bn market capitalisation. Microsoft seems  the most likely buyer because it is already working with Nokia to embed its  Windows Phone software in the Finnish group’s next generation of smartphones. Apple might also be tempted after losing a bruising patent dispute with Nokia in  June. Details of the settlement were not disclosed, but the Finnish company’s latest  financial results showed a €430m one-off payment assumed to be mostly from  Apple, with further royalties to come. Yet, Nokia would also come with lots of baggage. Its market share may be  declining, but it still sold almost 10 times more phones than Motorola in the second quarter, so any buyer would be taking on a much bigger manufacturing operation than Google. Nokia’s lossmaking network  equipment joint venture with Siemens would be another headache. Any takeover  would be likely to be followed by a break-up, with the buyer cherry-picking assets  and selling the rest. But Microsoft may feel it already has access to much of  Nokia’s value through their smartphone alliance without the risk of a full-blown  acquisition. Moreover, it is possible that, far from intensifying the patent wars, Google’s  takeover of Motorola could lead to a truce if the principle of mutually assured  destruction deters Apple and Microsoft from more litigation. All of which suggests  Nokia should keep toiling to come up with a successful smartphone rather than  looking to its patents for salvation. Today’s sleek devices have come a long way from the bricklike Mobira Talkman   produced by Nokia and Tandy in the 1980s. Mr Suri, now retired, says shareholders  should be grateful Nokia even moved off the starting blocks. He claims the company knew it was vulnerable to litigation from Motorola despite  his efforts to persuade Tandy otherwise. “If I hadn’t done it,” he says. “Nokia  might still be making gumboots.” Kirjoitin myös luokkatovereilleni Intiassa, joilla on Students Alumni kokous nyt tässä  kuussa Chennaissa! Pyysin myös heitä ja koulurehtoriani kertomaan tarinani  opettavaisena tarina nuorille intialaisille insinööreille, jotka Nokia rekrytoi suoraan  koulupenkiltäni tekemään Nokialle työtä Hyderabadissa ja Bangaloressa ja Chennaissa  orjapalkalla. Kirjoitan Hindun toimittajalle näin: Hi KT, Wonder what happened to you? You suddenly went offline. Why? At last my Nokia story is told to the world by FT's Andrew Ward today. You could enlarge this story from where Andrew Ward left. That's IF you are still  interested? I would'nt mind. Andrew started the ball rolling. You can pick up from  that... Indians should be proud to know that it was a young bold engineer from India who  put Nokia on the world map in 1984. Now, there is no risk for you in publishing this  story. You can refer to this story on the FT. I can give you more details if you require... SS PS Ollila was unable to stop its publication now! Ja kirjoitin kouluni professorille näin ja luet myös hänen vastauksensa minulle: Sir, Thanks for the mail. I am no longer the Faculty I/c for Alumni Affairs. Dr. N.  Subramanyam of Dept. of EE is the Faculty I/c for Alumni Affairs Regards,. Dr. A. Venu Vinod (B.Tech (86-90), Ph.D. (2006)) Department of Chemical Engineering (Head, Department of Biotechnology) National Institute of Technology WARANGAL - 506021 INDIA +91 870 2462621 +91 870 2462880 --- On Wed, 14/9/11, S.Suri wrote: From: S.Suri Subject: My Nokia story published in FT To: "sydulu maheswarapu" Date: Wednesday, 14 September, 2011, 5:03 AM Dear Prof. M. Sydulu & Dr. Venu Vinod, I am forwarding a recent article written by Mr Andrew Ward, Nordic correspondent  of the Financial Times, which was published on August 18th, 2011. I learn from a former college mate of mine at RECW, Mr. S.K. Sharma, that there will  be a meeting of the RECW Alumni at Chennai sometime this month. Although I will  not be able to attend that meeting I sincerely hope that you will kindly distribute  copies of this FT article to alumni members present at that meeting. Thank you. I wonder why no newspaper in India has shown the courage to reprint this FT article?  After all, it goes to show that it was a young and innovatively bold engineer from  RECW, India, who put Nokia on the world map 27 years ago. Andrew Ward ends his  well written article thus: He claims the company knew it was vulnerable to litigation from Motorola despite  his efforts to persuade Tandy otherwise. “If I hadn’t done it,” he says. “Nokia might  still be making gumboots.” I wonder: Are we Indians still suffering from an inferiority complex, that was instilled  into our minds by the British colonialists? Nokia treats us Indians at its Chennai factory just like the British did under the rule of  the British East India Company. Yet, we Indians accept  all this humiliation like slaves  working on a salary, that is not life sustaining. This fact has been published in a  report published by Finnwatch yesterday 13.9.2011 ( link). Will any newspaper in  India show the courage to publish this report funded by the European Union and  many other human rights organisations in Germany, Holland, Denmark, Sweden etc.? It is a shame, that a rising economic power like India still allows multinational  companies like Nokia to exploit India's cheap labour. It is high time for Indians to  speak up against this brutal exploitation of our young men and women in India. Deeply disappointed, Shubh Suri Nyt Juha hyvä tajuat, mikä on intialaisten alennustila ja moraalisen rappion tila tällä  hetkellä? He ovat kaikki "fucking bastardeja", jotka ovat myyneet sielujaan rahavallan  alttarille ja toimivat orjina Nokian kaltaisten rosvofirmojen orjina. Hyi heitä: sanon  minä. Missä on Mahatma Gandhin ja Nehrun kaltaiset ihmiset, jotka taistelivat henkensä kaupalla brittejä vastaan ja viruivat brittien vankiloissa 1900-luvun alussa? Ei sellaisia sieluja ole enää missään päin Intiassa. Jokaisella on "Get rich quick"  elämänohjeena. Kuitenkin kaikki maallinen mammona, mitä he hamstraavat jää tänne  kun "Dharmraj Express" tulee noutamaan heitä yksisuuntaiselle matkalle to nowhere.  Dharmraj on kuoleman Jumalan Kamdevin nimi Hindujen mytologiassa. Sain viime viikolla suruviestin Intiasta. Vanhin veljeni (83 v.) kuoli Mumbaissa.  Se tekee Punjabi- perinteiden mukaan minusta nyt Suri- perheemme pään.  Olen niin köyhtynyt ja huonossa kunnossa, etten voinut matkustaa veljeni hautajaisiin  ja osallistumaan perinteisiin riitteihin. Rauha olkoon veljeni sielulle ja Krishna Jumala  antakoon hänelle paikan Swargassa (taivaassa  )! Kirjoitin alla oleva viestini eilen illalla MTV3:n toimittajille: -------- Original Message -------- Subject: Kiitos, että sain... Date: Tue, 27 Sep 2011 17:51:18 +0300 From: S.Suri <shubh.suri@pp1.inet.fi> To: Tuula Malin <Tuula.Malin@mtv3.fi>, jussi.eronen@mtv3.fi, merja.yla-anttila@mtv3.fi ...purkaa sydäntäni  ohjelmassasi. Taakkaa, jonka olen kantanut yli neljännesvuosisadan  rinnassani on jonkin verran vähentynyt. Ehkä en saanut sanottua ihan kaikkea, mitä mieli teki,  mutta suurinta osaa lastista sain purettua. Kiitos, tästä sinulle! :-) Ei sinun tarvitse epäillä kertomukseni aitoutta. Kaikki, mitä sanoin kameran edessä on täyttä  totta, vaikka ulkopuolisilta se tuntuukin uskomattomalta. Kai sinä nyt tajuat, mitä kaikkea  minä olen saanut kokea ja kärsiä niiden 45 vuoden aikana kun olen asunut tässä vieraassa maassa. Maalle, jolle annoin elämäni parhaat vuodet ja palvelin tätä yhteiskuntaa niin hyvin kuin osasin kohteli minua näin tylysti. Me Hindut  uskomme karmaan eli kohtaloon. Kaikki, mitä saamme kokea tässä elämässä on joko palkinto  edellisen elämän hyvistä teoista tai sitten rangaistus edellisen elämän synneistä. Kohtalossani  oli määrätty tulla Suomeen- kauas synninmaastani ja tehdä, mitä minun oli pakko tehdä. Se,  etten saanut kiitosta eikä tunnustusta teoistani oli ennalta määrätty kohtalossani. Näin meidän  Hindujen Jumala Krishna kertoo Arjunalle, joka kieltäytyi sotimasta omia sukulaisia vastaan.  Krishna lohdutti Arjuna ja sanoi: " Sinun on pakko taistella näitä ihmisiä vastaan, jotka ovat  toimineet  väärin sinua kohtaan. Minun silmissäni he ovat jo kuolleita sieluja, vaikka sinä et  haluaisikaan sotia heitä vastaan. Joten, nousee nyt ja taistele pahuutta vastaan. Jos sinä voitat  tässä sodassa, niin sinä pääset nauttimaan tämän maailman antimista. Jos sinä häviät, niin sinä  pääset luokseni ja pääset eroon tästä syntymän ja kuoleman noidankeihästä. Joten, älä ole  pelkuri. Luottaa minuun, sillä minä olen sinun ystäväsi ja suojelijasi ja nouse taisteluun. Sinun   Kshatriya dharma tulee pakottamaan taistelemaan vääryyttä vastaan." Näin sanoo Hindujen Jumalamme Krishna Hindujen pyhässä kirjassa Bhagvad Gitassa.  Luen tästä isältäni perintönä saadusta kirjasta yksi sivu, joka aamu kylvyn jälkeen.  Se antaa minulle voimia elää tässä pahassa maailmassa. Olen kertonut näistä asioista eräässä  radio-ohjelmassani heinäkuussa v. 2007. Esitin 2-osaisen ohjelman Hindulaisuudesta Yle-  Radio1:n Jumalaisen heinäkuu- teemasarjassa tuolloin. Tästä ohjelmastani sain kiitosviestejä  tunnetuilta suomalaisilta  ja kiitos plakaatin Yleisradiolta, jossa oli koko Yle-Radio 1:n  toimittajakunnan allekirjoitukset. Sarjan toteuttajat Minna Lindgren ja Antti Pajamo saivat  tunnustuksen ja rahapalkinnon tuosta sarjasta Kirkolta. Olen iloinen, että sain olla mukana  tekemässä tuosta sarjasta menestyssarjan Yle-Radio 1:n historiassa. Kävin äsken kardiologin vastaanotolla, jossa sydämeni kunto testattiin. Seitsemän vuotta  sitten suoritetun vaikean ohitusleikkauksen jälkeen tiedän, että elän ns. jatkoajalla. Kukaan  lääkäri ei osaa antaa minulle ennustetta, milloin tämä jatkoaika päättyisi? Siksi, minulla oli  tarve purkaa sydäntäni nyt kun vielä muistan asioita ja jaksan kertoa niistä muille. Sanoin  ohjelmassasi, ettei kukaan ole onnistunut viemään yhtään mitään mukanaan kun aika tulee  lähteä pois tästä maailmasta. Viemme mukanamme vain muistoja lähimmäisistämme ja  muistoja heiltä saadusta rakkaudesta. Koko maailman koreus jää tänne: näin sanoi Punjabin  kansallis runoilija Waris Shah hänen Heer Ranjah rakkausballadissa 1700-luvulla. Kerroin t  ästä asiasta ja tuosta traagisesta rakkaustarinasta Punjabin kulttuurista kertovassa ohjelmajaksossa, joka oli osa 4-osaisesta kulttuurisarjastani: Mogulien loisteliasta Intiaa etsimässä, mikä esitettiin Yle-Radio 1:ssä  keväällä v. 2003. Sydäntäni lämmitti se käsinkirjoitettu kortti, minkä minä sain syyskuussa  v. 2003 Irene ja Kalevi Sorsalta, jossa he kehuivat tuota sarjaani "loistavaksi  kulttuurihistorialliseksi  dokumentiksi Intiasta".  Valitettavasti tuo käsinkirjoitettu viesti  pitkäaikaiselta mökkinaapuriltani ja ystävältäni Kalevi Sorsalta oli viimeinen häneltä saamani  viestiä. Sorsa kuoli vähän myöhemmin tammikuussa v. 2004. Minua jäi vaivaamaan pari asiaa, jotka jäivät pois ohjelmastasi. Minä olin esittänyt kameran  edessä toivomukseni saada Nokialta kunnianpalautusta ja tunnustusta. Tämä asia oli minulle  henkilökohtaisesti hyvin tärkeä motiivi ryhtyä kertomaan lähes kolme vuosikymmentä  vanha tarinani suomalaisille ennen kuin minä vien tarinani mukanani iäksi. Ja, toiseksi minä  ihmettelin, miksi poistettiin Mobiran hallituksen jäsenten nimet ohjelmasta? Samat nimet oli  kerrottu jo v. 2002 ilmestyneessä Hannu Sokalan kirjassa Maailma taskussa(Tammi/2002)  sivulla 48. Siis, ei ollut mitään syytä poistaa tämä kohta käsikirjoituksesta aivan viime hetkellä.  Ei MTV3:lla ollut mitään pelättävää tässä asiassa. Asia oli jo julkinen tieto 9 vuotta sitten!  Ainoa looginen syy tämän kohdan poistamiseen oli suojella näiden Nokian johtajien imagoa  suomalaisten silmissä. Minusta tämän asian kertomisessa ohjelmassa ei olisi ollut mitään  juridisia eikä journalistisia esteitä. Juuri tämän takia kerroin näitä asioita eilen Seniorinetti- blogissani. Ja, samalla sain kerrottua  siitä toisesta käsittämättömästä vääryydestä: Valtiokonttorin diskriminoivasta kielteisestä  eläkepäätöksestäni, josta annoin valokopion sinulle. Kaikki nimet ja tapahtumat tässäkin  asiassa ovat aitoja ja tapahtuneita tosiasioita: aivan, kuten Nokia-tarinassanikin. Halusin  tämänkin taakkaa kaataa pois  painamasta rinnassani. Olen hyvin tietoinen, ettei sekään johtaa  mihinkään positiiviseen tulokseen. Sainpa kerrottua, mitä mieltäni on painanut jo lähes 20  vuotta. Nimeltä mainitut poliitikot ja muut silmäätekevät saavat miettiä tekemisiään: tuhosivat  pienen kehitysmaalta tulleen ihmisen elämän epäämällä häneltä hänen perustuslaillinen oikeus  saada eläkettä tehdystä työstä Suomen kansalaisena ja valtion virkamiehenä. Minä en ollut  työssä missään hämäräperäisessä pizzeriassa tai kebab-kioskissa. Minä olin Suomen  ulkoministeriön diplomaattipassin omaava neuvonantaja. Enkö saa kertoa suomalaisille tästä  kohtuuttomasta vääryydestä kohdallani? Yhden ihmisen elämässä on tapahtunut niin monta vääryyttä. Mietin: mitä paha minä olen  tehnyt edellisessä elämässäni, että sain kärsiä näin paljon? Toivottavasti olen sovittanut  edellisessä elämässäni tehdyt synnit nyt ja pääsen seuraavassa elämässäni parempaan elämään.  Sen takia, minulla ei ole varaa nyt valehdella tai tehdä lisää syntejä. Olen pyytänyt sekä  vanhemmiltani että Jumalalta anteeksi siitä tahallaan tehdystä synnistäni 27.11.1984 kun minut  pakotettiin valehtelemaan Tandyn johtajalle, jotta työnantajani Nokia saisi, mistä se oli  uneksinut kauan. Mietin usein: Onko mitään järkeä uhrata omia elämänarvoja ja vakaumusta sellaisen  kiittämättömän työnantajan etujen eteen, joka vielä ylpeilee "Connecting People"-  sloganillaan? Voi hyvin, :-)  Kiittäen, Shubh Suri ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Nyt lopetan tämän maratonviestini tähän.  Toivon, että pystyt ymmärtämään minua ja  tunteitani. Kiitos sinulle kun kirjoitat minusta ja tarinastani maailmalle. Jumala siunatkoon sinua ja perheitäsi Shubh