Pentagon |
Taustaa Ollien tiedustelu-upseeriuralle
--------------------------------------------------
Presidentti Ramos |
1958 kovan Elvis Presleyn mediahuuman varjossa Ollie siirrettiin Länsi-Saksan Frankfurt am Mainin amerikkalaiseen tukikohtaan,jossa hän havaitsi Yhdysvalyojen olevan kukkona tunkiolla NATO-asteikossa,
Lomillaan hän kävi Air American postikoneilla ilmaiseksi Beirutissa,Lähi-Idän Pariisissa,Gibraltarissa,Ateenassa,Kyproksella,Maltalla,Marseillesissa ja Monte Carlossa.
Jokaisessa lomakohteessaan hän tunsi suurta ylpeyttä amerikkalaisuudestaan Yhdysvaltojen jälleenrakentaessa Eurooppaa Marshall-avulla ,dollarin ollessa korkeassa kurssissa.
Lisäbonuksena Ollielle jokaisen lomakohteen viehättävät neitoset tarjosivat sulojaan aina hymyilevälle,äänekkäälle ja iisille amerikkalaisupseerille,joka havaijipaitansa rintataskusta avoimesti loihti taalan seteleitä.
Vuoden Frankfurtin komennuksen jälkeen Ollie kutsuttiin takaisin asemapaikkaansa Jamestowniin,Virginiaan,mikä oli tullut kuuluisaksi mantereen ensimmäisestä siirtokunnastaan sekä puritaanisista maan perustajasiirtolaisista.
Sieltä hänet komennettiin Pentagonin sotilastiedusteluosastolle ja tutustumaan neuvostoliittolaiseen ydinasevakoiluun,näkymättömän neuvostovihollisen aloitettua kylmän sodan aikana varustamaan ohjuksiinsa ydinkärkiä.Kuuban vesillekin oli alkanut saapua neuvostoliittolaisia rahtialuksia enemmän kuin aiemmin Fidel Castron otettua vallan saarella.
Kommunismin leviämistä Ollie oli jo pelännyt nuorempana, joutumalla harjoittelemaan veljiensä ja siskonsa kanssa evakuoimista potentiaalisen ydinhyökkäyksen alla isän rakentamaan maanalaiseen betonibunkkeriin talon takapihalla. Isä oli tilannut Popular Mechanics-lehdestä ydinsuojabunkkerin piirustukset ja rakentanut sellaisen betonikammion hellästi manikyroidun Bermuda-nurmen alle Ted-sedän kanssa.
1959 Nikita USA:ssa maissintähkä nyrkissä |
Kommunisteille piti antaa samalla mitalla takaisin eikä veljeillä punaisen pirun kanssa..!
V.1938 Iso-Britannian pääministeri Chamberlainkin uskoi naivisti Sakasan valtakunnankanselirn Hitleriin,allekirjoitettuaan hyökkäämättömyssopimuksen tämän kanssa,ettei Kolmas Valtakunta koskaan hyökkäisi sumujen saarille.
Sellainen veljeily potentiaalisen vihollisen kanssa toistui myös presidentti Lyndon B. Johnsonin pussattua Neuvostoliiton pääministeri Leonid Breznevin poskille aitovenäläiseen tapaan..
(Kymmenisen vuotta myöhemmin USA:n maapähkinäviljelijäpresidentti Jimmy Carter paini junioriliigassa JFK.hon ja Tricky Dicky Nixoniin verrattuna pehmopolitiikallaan.).
1960 Ollien esimiehet havaitsivat luutnantin kyvyt asevakoilusektorilla.Hänen vahva kommunisminvastaisuutensa ja isänmaallisuutensa ylittivät jopa sotilastiedosto-osaston paksut betonimuurit ja hänet kutsuttiin haastatteluun Langleyn eristettyyn tukikohtaan Virginiassa.
Langley oli silloin CIA:n salaisen palvelun pääesikuntana,jota johti vakoilupäällikkö Archie Roosevelt.
Ollien mielestä USA:n armeijan sotilasuran ollessa riittämättömän hänen omille maallisille tarpeilleen armeijan kapealla leivällä,kuten ison maailman näkemiselle,hän otti CIA:n tarjouksen hankailematta vastaan.
Vuosipalkkana hänellä tulisi olemaan runsaat 5900 dollaria,kun taas siviilisektorilla,kuten IBM:llä vastaava palkka pätevälle tutkijalle olisi ollut kolminkertainen eli yli 15.000 dollaria per annum.
Käytyään läpi CIA:n alokaskoulutuksen hänet lähetettiin ensimmäiseen asemapaikkaansa Helsinkiin.mikä Yhdysvaltojen intresseissä oli lähin eturintamapaikka kommunismin uhassa.
Messuhalli |
3.Kohtaaminen messuilla
------------------------------------
Hänellä oli
käytössään suurlähetystön vuokraama kaksio Katajanokalla,mihin viikonloppuisin
tuli yövieraiksi maan kuuluja televisiokuuluttajattaria seka muotilehtien
toimittajattaria virka-ajan ulkopuolella.
Toisen
lehdistösihteerin toimessa hän tapasikin paljon maan naispuolisia
tiedoittajia sekä sosieetin kermaneitoja.Yhteen Teija-nimiseen televisiokuuluttajattareen hän oli jo langennut eräillä kutsuilla.
Hänen todellisena esimiehenään oli suurlähetystön sotilasattashea eversti Jack
Connolly,
joka taas
oli suoraan CIA:n Euroopan päällikön
James Hagerthyn alainen.
Hagerthy
taasen vastasi Langleyssä suoraan CIA:n päällikölle Allan
Dullesille,edellisvuonna kuolleen Yhdysvaltain Secretary of Staten John Dullesin nuoremmalle velipojalle.
Allan
Dulles Suezin kriisin aikana työskenteli Saudi Arabiassa ARAMCO:n palveluksessa
CIA:n palkkaamana.
Yhtenä tehtävänään Olliella oli Neuvostoliiton suurlähetystön virkailijoiden seuraaminen sekä salakuuntelu.
Molemmin puolin tiedettiin hyvin,että Neuvostoliiton suurlähetystön paksujen seinien betonisekoituksena oltiin käytetty soran ja raudan lisäksi mikrofoneja ja lähettimiä...omia sekä CIA:n asentamia.
CIA:n Watcher-radioautojen liukuessa NL:n suurlähetystön edustalla CIA nappasi samalla taajuudella peilaavia KGB:n lähettimiä. Venäläiset tiesivät hyvin CIA:n lähettimien paikat, tarkoituksella antamalla väärää kooditietoa purettavaksi.
Neuvostoliiton lähetystön salaiset neuvottelut pidettiin rakennuksen kellaribunkkerissa,mikä urakoitiin CIA:n mikrofonien ja lähettimien asennusten jälkeen,jolloin
Watcherit eivät enää pystyneet peilaamaan puolimetriä paksuisten kassaholviseinien läpi.
Erästä lähetystön lehdistösihteeriä alias KGB:n agenttia Sergei Lutkinia Ollie mielenkiinnolla seurasi Helsingin parhaimmissa ravintoloissa ja v.1963 Lutkin loikkasikin Lontooseen MI5:n palvelukseen...
Ollie toisena salaisena tehtävänä oli saada kontakti venäläisen GRU:n eli sotilastiedusteluosaston upseeriin Oleg Penkovskyyn,joka oli ottanut Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön erään virkailijan kautta yhteyttä CIA:han.
NL:n,nykyisen Venäjän suurlähetystö Helsingissä |
Molemmin puolin tiedettiin hyvin,että Neuvostoliiton suurlähetystön paksujen seinien betonisekoituksena oltiin käytetty soran ja raudan lisäksi mikrofoneja ja lähettimiä...omia sekä CIA:n asentamia.
CIA:n Watcher-radioautojen liukuessa NL:n suurlähetystön edustalla CIA nappasi samalla taajuudella peilaavia KGB:n lähettimiä. Venäläiset tiesivät hyvin CIA:n lähettimien paikat, tarkoituksella antamalla väärää kooditietoa purettavaksi.
Neuvostoliiton lähetystön salaiset neuvottelut pidettiin rakennuksen kellaribunkkerissa,mikä urakoitiin CIA:n mikrofonien ja lähettimien asennusten jälkeen,jolloin
Watcherit eivät enää pystyneet peilaamaan puolimetriä paksuisten kassaholviseinien läpi.
Erästä lähetystön lehdistösihteeriä alias KGB:n agenttia Sergei Lutkinia Ollie mielenkiinnolla seurasi Helsingin parhaimmissa ravintoloissa ja v.1963 Lutkin loikkasikin Lontooseen MI5:n palvelukseen...
Ollie toisena salaisena tehtävänä oli saada kontakti venäläisen GRU:n eli sotilastiedusteluosaston upseeriin Oleg Penkovskyyn,joka oli ottanut Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön erään virkailijan kautta yhteyttä CIA:han.
Penkovskykin halusi loikata länteen.
Ollie oli
saanut käsiinsä Penkovskylta takuiksi mikrofilmejä,mitkä paljastivat,ettei
Neuvostoliiton avaruustekninen valmistelu ollut vielä lähelläkään Yhdysvaltain
NASA:n tasoa.
NL:n
avaruustekniikan suurena bluffina oli TV-satelliitti Sputnik sekä myöhemmin
Vostok,jotka itseasiassa toimivat GRU:n vakoilutehtävissä.
Elviksen tyttöystävän punainen MGA Blue Hawaii- filmissä |
Maan
lehdistö oli kirjoittanut paljon suomalaisesta muotoilusta sekä korkealaatuisista tuotteista.
Monen maan
kauppavaltuuskuntia kävi vierailemassa messuilla
Parkitettuaan
autonsa VIP- paikoitusalueelle,minkä usean ison yrityksen sekä lähetystön isot
mustat amerikanraudat täyttivät,hänen huomiotaan herätti erikoisen näköinen
vihervalkoinen auto,jonka takaluukussa luki PL 17.
Hänellä itselläänkin oli oma privaatti-PL:nsä (Postilokero),mikä kylläkin sijaitsi Helsingin pääpostissa.
Ranskalainen
PL oli lyhennys Panhard-Levassorista.
Kiertämällä auton eteen Ollie luki konepeitosta Panhard.
Panhard PL 17 Juhart |
Autossa
näytti olevan alumiiniset lokasuojia kiertävät turvapuskurit ja sisään
kurkistettuaan koko ohjauspylväs naytti käsittävän mittariryhmän yhtenä pakettina.
Ollie otti
kuvia vakoilupienoiskamerallaan autosta,päättämällä lähettää kuvat kadettikaverilleen
Nick Brooksille,joka työskenteli General Motorsin muotoiluosastolla
Detroitissa.
Nick oli
kadettikoulusta päästyään mennyt opiskelemaan teollisuusmuotoilua,jättämällä sotilasuran viekkaimmille.
Nick oli
suuri Raymond Loewen,kuuluisan automuotoilijan ihailija.
Työskenneltyään
aluksi freelancerina, hänen onnistui myydä General Electricille virtaviivaisen
kromatun höyrysilitysrautamallin.
Disainin hän oli saanut Loewen suunnittelemasta virtaviivaisesta veturista.
Aerodynaamiikka
kiinnosti Nickiä eikä GM vielä ollut valmis 50-luvulla innostumaan hänen kiilamaisista projektiehdotuksistaan.
Vahvasti
kromatut ja siivekääat maantiecruiserit
olivat valttia .
Chez Yvonne ja Citroen ID19 Juhart |
Ranskalainen
Citroenin vuonna 1955 lonssaama uusi ID-malli oli Nick Brooksin suurimpia
suosikkeja.
Ollie tarkasteli Messuhallin sisällä suomalaisen teollisuuden uusia tuotteita.
Hän ihaili
suomalaisia minimalistisia huonekaluja, luonnonläheistä lasidisainia sekä kirkkaanväristä että geometrista naismuotia.
Raskaamman
teollisuuden puolella hän jäi katsomaan punaista pikkutraktoria Valmet
20:ta,joka toi mieleen 40-luvun pienen Allis-Chalmersin.
Melko hyvalla
suomenkielen taidollaan hän kuunteli muutaman vieraan kutsuvan traktoria
piikkilanka-aidan kiristäjäksi eli englanniksi barb-wire tensioneriksi.
Christine Lahti |
Suomalainen televisomuotoilu tuntui Olliesta skandinaavisen pelkistetyltä verrattuna heidän Santa Anitan kodin RCA-hifi-televisioon,joka kooltaan ja koristeiltaan muistutti barokkipiironkia.
(Toisena suomenkielen opettajanaan hänellä oli Hollywoodista kuuluisa amerikansuomalainen kovistähti Albert Salmi,jolle Ollie ei pärjännyt juomisessa Washingtonin kuuluisissa juottopaikoissa.
Kolmantena suomenkielen opettajana hänellä oli kurvikas amerikansuomalainen Hollywood-näyttelijätär Saima Nurmi,jonka opastuksella hän pääsi kokemaan myös suomalaista vuodetekniikkaa.).
Silti Pohjoismaat kulkivat tuhansia maileja perässä amerikkalaisesta televisiotekniikasta,koska näytteillä ei ollut yhtään väritelevisiomallia,vaan mustavalkovastaanottimia.
Kulkiessaan näyttelyosastoja eteenpäin,hän havaitsi erään englantia hyvin puhuvan ruskeatukkaisen
miehen esittelemässä yhdelle brittiryhmälle uusia suomalaisia koulukalustemalleja.
Ollie katseli kauempaa uusia pulpetteja sekä putkesta väännettyjä tuolirunkoja
muistamalla,että Santa Anitan Senior High'ssa oli ainakin 50 vuotta opiskeltu vanhanmallisissa tuoleissa,joidenka oikeanpuolisissa käsinojissa oli
pienet kirjoitusalustat.
Amerikkalainen
koulukalustesuunnittelu ei koskaan ottanut huomioon vasenkätisiä oppilaita.
Oppikirjojakaan
ei voinut pistää talteen pulpettilaatikkoon,vaan nahkavyöllä sidottua kirjapinkkaa piti säilyttää jalkojen juuressa luokkahuoneen lattialla taikka koulun pääkäytävän peltisisissä pukulokeroissa...
Suomalaiset
olivat perusteellisesti tutkineet oppilaiden tarpeita ja vaatimuksia.
Ollie kävi
esittelemässä itsensä pulpettidemonstroijalle, pyytämällä lupaa ottaa kuvan suomalaisesta myyntimiehestä sekä tuotteista.
Koulukalustetehtaan
demonstroija,Ollie kirjoitti muistilehtiöönsa, oli Factory Manager Olli Orava,panemalla
visiittikortin rintataskuunsa.
Pienessä häkellyksessä Ollielta pääsi naurahdus,että jenkki-Ollie lopulta tapasi Finn-Ollin....
Pienessä häkellyksessä Ollielta pääsi naurahdus,että jenkki-Ollie lopulta tapasi Finn-Ollin....
Käteltyään hyvästiksi Ollia ,Ollieta vastaan käveli käytävällä venäläinen kauppavaltuuskunta.
Hänen kohdalla eräs venäläinen delegaation hänniltä irrottautui pariksi sekunniksi joukosta kurkistamaan
suomalaisen pulpetinkannen alle.
Samassa
mies sujautti Ollien takintaskuun jotain.
Mies oli
Oleg Penkovsky.
jatkuu...
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti