 |
| Iberian Sud Aviation Caravelle 1973. |
--Pelkäl kontantill me saatiin vuakrattuu se kaksmoottorinen Paiper Atsteekkikin Ruissalon kentält.(Piper Aztec)...
Rio selosti
--Raha se kummast saa monen lärvinkin kiine,kuten sen Paiperin pilotinkin...
--Ei me oltas päästy Turun lentoaseman tullii piremmäl niire raskairen pakaasien kans,jos oltas yritetty Finnairil Arlandaan ja siält SAS:sil Madridiin.
--Me istuttas paraikka tutkintovankeures jossa Kakolan kopis...
--Jammää uskon,ett pian me lennetäänki kuninkaallisest Iberian puikon ykkösluakas kauas etelääm päite.
--Mää orotan puhelinsoittoo,onks meirän yhteysmiäs Enrico Rodriguez löytäny niill Suamen markoil hyvän pesupaikan.
--Pian meillon taaloi fikas tai... oikkestaan James Cookin dollarimatkashekkivihkoi..Banco Central de Espanjan Sevillan tililt vaihrettun ja loput liksoist menee meirän tilill Barbadossil toisel pankktilill...
--Enricon pyytämä viis rossaa välityspalkkion on napanöyhtää kunne kultakorut ja timankit ovas viäl tyrkyl myynttiin...
--Enricoll on yks marokkolaine ostaja kiikarisas jasse on ilmottannu,et suamalane kulta kyllon vain 14-karaattist,mutt romukultan ja sulatettun niist saa aikamoisen potin..
--Arapit kun myyvä kultasukeillas vain 18-21:n karaatin kulttaa eik alemppaa..
--Ja niist arvokivist kyll saa siavosen potin pääll..
--Ett pojat...otetaas taas paukku lyhkäsen murhheen pääll!!
--Joo pojat...mää nostan klasin Sevillan pankkiireill,vaik mää luulin,ett täällon niit enemmäskin "Sen Villan" partureit,,niit prostei!
Tinto laukoi kaataessaan kirkasta Smirnoffia lasiinsa.
--Meilt tais kyl unohtuu yks pikkane asja!
Rio lisäsi.
--Siält yhrest talletuslokerosta löytys Urkist otetui valokuvii yhren pualnakun mimmin kansa karhuntaljall..
..Me voiras myyrä ne kovast hinnast Hymyl,Jallul taik jollekki ruattalaisel sensaatiolehrell...
--Mää uskosin,ett hurrit miälelläs antas julki jottan revanssiks Suamel,kun hävisivät viimeks mairen välisiss yleisurheilukisois..
 |
| Degasin ballerinasketsi hiilellä |
Tinto uteli.
--Ai...ne pulpettitehttaan johtajan Monntaakin piirrokset?
Rio kysäisi kaataessaan lasinpohjat kurkkuunsa imiessään sitruunanpalaa silmät vesissä:
--Perkal kunnon hapant,et ihan veret tulee silmiin!
--Jaa ne Monntaakin hiilisketsit..?!
--Mää ole lukenu uteliaisuurest tairekirjoi Kakolas ja mää uskon,ett niire piirrosten alareunas on kirjotettu vähän suttasest Degasin nimi...
--Degas oli viimevuassaran lopull ja tämän vuassaran aluss kuulusa ranskalainen impressionisti,joka piirs eneimmäksen pastellifäreilll..ja joskus öljylläkin..
--Jos jonkun Pablo Picasson harosilmäsist kuvatuksist maksetaan miljoonii taaloi,nii ei ne Degasin sketsit jää pal jälkkeen hintas pualest..
--Jassää Tinto meinasis heittää ne kuvat roskikseen jonain kakaroire riipustuksin?!
Etivätoimisto A-1
-------------------------------------
Yksityisetsivä Arska Laaksonen oli lössähtänyt kesäkuun kuumuudesta ruuvituolilleen työpöytänsä ääreen.Omakotitalon työhuoneen ikkuna retkotti ammollaan,nikotiinin ja pölyn harmaanuttamien ikkunaverhojen roikkuessa alaskäsin kuin torikauppiaan säänhaalistamat telttamarkiisit.
Ei tuulenvirettäkään.
Arska tuuletteli kasvojaan vispatessaan kädessään suurennettua mustavalkokuvaa viuhkana.
Hän oli vuoden alussa päässyt eläkkeelle ja muistona siitä hänen viuhkakädessään kiilteli nimismiehen antama lahjakultaeterna.
Eläkkeelle menosta huolimatta nimismies Kallio oli pyytänyt häneltä apua HOP:in pankkiryöstön selvittämiseen,koska uusi ja Arskan tilalle nimitetty nuorempi rikosetsivä Lundelin ei ollut päässyt tutkimuksissa pidemmälle kuin sormenjälkipenslauksiin ja kuvien ottoon rikospaikalta sekä hajatietoihin mahdollisista ryöstäjistä.
Työpöydällä oli hajallaan erilaisia raportteja ja mustavalkokuvia pankkiryöstöpaikalta.
Tutkimuksissa Arska oli päätynyt yhteen epäiltyyn,rautakaupan ja pankkitalon talonmieheen Rauno Aspiin,joka ei ollut ilmoittautunut töihin ryöstön jälkeisellä viikolla.
Miehestä ei oltu kuultu mitään.
Rautakaupan Fordson-pakettiauto oli löytynyt Ruissalon lentokentältä erään hangarin takaa.
Löydöstä Turun rikospoliisi oli soittanut.
Arska oli päätynyt siihen,että ryöstäjiä oli mahdollisesti ollut kaksi henkilöä,koska kassaholvin eteen oltiin jätetty asetyleenipolttovehkeet ja kaksi kaksi paria asetyleeni-ja happipulloja,joiden kuljettaminen maanalaisesta tunnelista olisi ollut liian raskasta yhdelle miehelle.Rikospaikalle oli myös jätetty raskas AEG-kulmahiontakone,minkä kahvassa oli Perusyhtymän tarra.
Kaasuhitsausregulaattorissakin oli samanlainen liimatarra.
Pankkiholvin oven edessä ammotti 50 x 50-senttimetrin kokoinen aukko,mistä linoleumin ja lattialankkujen palasia oltiin pinottu sivuun kasaan nätisti,ikäänkuin merkkinä siististä rakennusalan ammattityöstä.
Holvin lattian tuuman paksuinen panssarilaatta oli leikattu asetyleenipillillä ammattimaisesti ja jopa siistitty terävistä piikeistä kulmahiomakoneella sileäksi.
 |
| Polttoleikkausta |
Nyt puretun ja v.1928 valmistuneen KOP:in pankkitalon vastaavana mestarina Rannikko myös tiesi,miten pankkiholvit oltiin valettu panssarilevylattioineen.
HOP:in pankkitalo taas oli rakennettu 1890-luvulla liike-ja asuintaloksi ja vasta 30-luvun vaihteessa pääkadun puoleinen siipi oltiin remontoitu pankkikäyttöön,jolloin holvin alle oltiin asennettu tuuman paksuinen teräslaatta.
Murtotyön jäljistä Rannikko oli sanonut:
--Mää olen satarosenttisest varma,ett asjall on olnu oikken ammattimiäs..niin nätist on toi reik permannol tehty polttopilleill,ett siin on tarvinnu olla oikke luokan suorittanu levyseppä taikk kaarihitsari..!
Rannikko tutkiessaan lähemmin asetyleenivehkeitä ja kulmahiontakonetta oli sanonut etsivälle:
--Jos te ettivä välittäis käyrä tos toispualjokke KOP:in työmaal,.nii siält sais varmuure onks joku pöhliny noi vehkke kaluvajast,kun niiss näkky ihan selväst Perusyhtymän nimilaput!
--Kaupunkis ei ol muuta Perusyhtymän pohjatyäurakkaa..
--Muill paikallisill työmaill on vaan piänemppii ämpäriurakoittijoit..
Rannikko oli mennyt Arskan kanssa pihalle ja punatiiliseen varastorakennukseen tutkimaan tunnelitöitä.
Varaston puoleisesta tunneliaukosta oli löytynyt autonasentajan pikkupyöräinen kelkka ja hitsarin pitkävartinen hanskapari.
Kelkalla konnat olivat ilmeisesti raijanneet polttovehkeet pankin puolelle.
Pihaa tutkiessaan Rannikko oli todennut,että pihaan oli tullut notkelma tunnelin päälle rautakaupan kuorma-auton reitille pankkisiiven ja varastopytinkin väliseen kujaan.
--Jos ne konnat olsis kaivanee tunnelin pualmeetterii ylemmäs,niin eress olsis olnu sekä hirsipeti ja kivisokkeli..
--Osasivat kaivaa niiren ali,muuten olsis tulnu seinä eteen!
Arska tiirasi taskulampulla mustaan tunneliaukkoon,jo sieltä löytyisi muita todistekappaleitta näkemättä muuta kuin kiiluvia rotansilmiä.
 |
| 1959 Morris Mini Minor |
Manuntupien omakotialueelta oli runsaan kilometrin matka sillankulman pankkityömaalle.
Ajon aikana etsivän hionnut otsa ja märkä kaula olvat kuivuneet Arskan lukitessa auton ovea Asemakadun päässä,minkä kulmassa haisi Farmoksen saippuatehdas.
Kävellessään KOP:in pankkityömaan porttia kohti hän kuuli paalutuskoneen jyskytystä.
Katsahtaessaan alas työmaamonttuun timpurit olivat laudoittamassa vanhan merenpohjan plinisavessa anturakotteroita,Åkermanin paalukoneen jyskyttäessä betonipaaluja maan sisään kovalla paukkeella.
Työmaakopin ovesta astui avopäinen isokokoinen mestari paidanhihat käärittynä ylös karvaisille käsivarsille.
Kättään ojentamalla vastaava mestari asteli Arskaa kohti tervehtimään:
--No tervetulloo tänne meijän työmaalle..ehtivä!
--Minuva haakutaan Hakkaraesen Puavoksi!
--Uotte kat piässeet tutustummaan oikeen pankin pohojatöihin kunnolla niinkun okulaarisesti!?
Arska pyyhkäisi hikistä kättään terleenihousun pohkeeseen ennen kuin tarjosi sitä mestarin valtavaan kouraan,mihin hänen kämmenensä hävisi kuin työmaan penkkaa kaapivan laahakauhan hampaisiin.
Saatuaan kämmenensä irti mestarin kovasta puristusotteesta Arska havaitsi parinmetrisen miehen otsassa punertavan viisisenttisen arven,missä näkyi mustia tikinjälkiä.
Osa harmaata ohimotukkaa oli ajettu valkeaksi kentäksi punaisten kasvojen syrjässä.
Arskan tuijottaessa arpea,mestari lausahti:
--Ettekai vuan ehtivä uattele,että uon ollunna tappelussa?!
--Ee tokkiinsa...vuan laavantae-ehttoolla ilitavaluja valavoessaenj kahtelin töetä tualta penkalta parin paukun lämmittämänä,kun olj maesti iskennä piälleen..
--Luiskahin liukkaalta penkalta ja pyörähin alas tuonne kuopan pohojalle,mihin meijän timpurit oli pykänneet noeta valukottaraesija..
--Olj onni,etten mätkähtännä suoraan noijen kakskymmentäviismillisten pystytartuntakankijen piälle,mitkä olsj seivästänneet minut piikeillään sellaseksi varraslampaaksi..
--Jos olisin ollunna kissa,niin olisin tullunna alas nelinkontin..eikä meillä työmualla uo kunniin yks kissa,mikä juoksoo iestakesin tuolla Potain-kraanan puomissa...
--Se on se pyörillä liikkuva kelekka,minkä vaijerin piästä niätte tuolla montun pohojalla kuavettavan jassikasta betonija anturakotteroon..hehhehehh..
--Olj onni onnettomuuvessa taej sitä juopon tuuriva!
--Poljklinikalta tikkaaksen jäläkeen suunnistin nakupirssillä Kaapunninhotelliin jatkoelle...
 |
| KOP oikealla n.v.1965 ennen purkamista. Samoin purettiin Kauppa OY:n kulmarakennus |
 |
| KOP:in liike-ja ravintolarakennus nykyään. Kättään hieroskellessaan Arska kysäisi mestarilta: |
Mestari mietti hetken otsa-arven tikinjäljet rypyssä ja vastasi:
--Meillä suattaa olla ainakin yksi eholla,jota haakutaan Riioksi elj Oksasen Reijoksi.
--Riio ossoo kaasuvehlejien ja rälläkän käätön ja yks toinenniin,jota kututaan Tinoksi elj Nikkasen Timoksi.
--Ne ovat sellanen velejesparj,mitä ee ies raatakangella erota..hehheh..en tarkoeta tällä niitä hurreja...hehhehh..
--Ovat aena yhessä kunniin identtiset kaksoset..
--Riio on meijän yks raatamies elj kangenviäntäjä ja Tinto apurinnaan..
--Se Riio olj oekeen metsarj tuossa vanahan pankin pohojalaatan raatakannen palottelussa polttopilleillä ja eekä se Tintokaan mikkään huono ollunna polttopilleissä,kun vaen saej jaloviinoo pohojalle..
--Sillä ihan taeto ja näkö parantu silimissä napsujen mukkaan..
--En minnee jutuillan tarkota,että työmualla aena juopoteltesj,mutta kuka nyt pystyy kaekkien ruavaitten miesten perässä juoksemaan ja kollaamaan työmaakoppiin,että kellä sitä jallupullo olis piilossa salakun- taej repunläpän alla...
--Valitettavasti molemmat kaverukset ovat kaonneet johonkin mualiman taruille eikä niijen kaveritkaan tiijä niijen menemisistä ja tulemisista mittään.
--Viikon palakattiin niiltä olj jiänynnä hakematta tyämuakonttorista..
--Ette kaet työ ehtivä meinoo,että tämä velejesparj olisj ollunna osallisena siinä HOP:in pankin murrossa?
Arska vastasi takaisin :
--Emmää voi kerttoo paljookaan kun tutkimukset ovak kesken,mut tää lisätiato panee mun päävärkin panemaa nää herrat epäilyksen alasiks... ja jopa pankin alustas juoksevat rottakkin...
--Ett kiitos vaan mestar tiaroist ja näkemiin!
Avatessaan Mininsä ovea Arska pysähtyi tuumimaan jotain.
Hän katseli kadunviereen pysäköityä kahta uutta Fordin D-sarjan kuorma-autoa,jonka kummankin paljaan rungon päälle oli sidottu liinoilla isohko puulaatikko.Arska vanhana automiehenä ja autokomppaniassa sodassa palvelleena tiesi Englannin Ford Sussexien saapuneen pataljoonaan ilman lavoja ja pakkilaatikot selässä ,kunnes ne toimitettiin lavantekijälle.
Puulaatikoissa seisoi stenslattuna:
Ford Motor Company
Dagenham
Essex
Great Britain
 |
| 1970 Ford D-Series lorry (British) |
Arska huudahti.
--Se Tinto ol Automyynnis töiss autopeltiseppän..jassen muijall on liiviliike ihan toss tyämaat vastapäät!
Arska lähti siltä paikalta harppomaan kadun yli liiviliikettä kohti.
Avattuaan liikkeen oven etsivä joutui häveliäästi katselemaan kattoon yhden maalaisemännän koetellessa isoja vaaleanpunaisia kureliivejä kukkamekkonsa rinnuksille.
Tiskin takaa kiersi ampiaisvyötäröinen ja mustapompaduurihiuksinen nainen,jonka kasvot vahvan meikkikerroksen alta kielivät kovasta elämästä.
Naisen räikeänpunaisita suupielistä meni syvät juonteet leualle kuin vatsastapuhujan marionetilla.
--Mitäs herrall olis miäless?
Nainen kysäisi Arskalta kokeneen asiakaspalvelijan maireudella.
Arska, katsellessaan hyllyille ja telineille näytteille pantuja liivejä ,joidenka kupit vaihtelivat isoista pyöreistä
muhveista teräväpäisiin suppiloihin, vastasi vainosti:
--Emmä vois sanoo,mitä mull olis miäles tällast muhvikokoelmaa kattelles,mut oikkestaan mää tulin kyselemään Timo Niskasest eli Tintost..rouva..?
--Niskanen..Soile!
Rouva napsautti
--Jaa..mää olen rikosettivä Arska evp,mutt palvelen epävirallisest viäl poliisilaitost yhress pankkiryästöasjass..
--Oliskos teitill sattumalt tiatoo miähenne olinpaikast?
Voitaskos me mennä ton takahuaneesse juttelemma!
Rouva Niskanen kuiskasi käheällä tupakanpolttajan äänellä,viittaamalla oviaukkoon takaseinällä.
Rouva pyysi Arskaa istumaan puiselle pinnatuolille istuuduttuaan lasisen työpöydän ääreen.
Pöydän lasikannen läpi Arska näki,miten rouva pisti muodokkaan säärensä toisen päälle,vilauttamalla härnäävästi mustia alushousujaan ja tarjosi tälle askista Menthol Meil-savuketta.
Arska veti nailonpaitansa rintataskusta tarjousta torjuen Life-askin.
Kummankin puhallellessa savuja toisistaan poispäin rouva aloitti:
--Mää ennoo nähny Timoo eli Tintoo sitkun viime maaliskuus..
--Se tul vippaamaan mult snelmannii rahapulasas ja mää sanosin sill,ettse miinustettaan pesänselvittämisess,kummeill on erojuttu päälläs..
--Se ain kulkke sellase Oksasen kans,jota kututaan Riioks.. kun siamilaisek kaksoset.
--Mää olen monenmonituisen kerran sanonu sill,ett onkse joku hintti,kunnei naine kelppaa.
--Mää jopa kehotin sitä menemää naimissiin sen Riios kans sillon,kun Suames nuijitaan sellane laki lävitte,jollon äijäs saa panna karvassii ja känsässii nimettömiis kultkihlat..
Meirän avioero tulee voimaan syyskuus.
--Sen ryyppämise takii ja moniin lupauksiin kyllästyneen mää panin eron vireill.
--Sillon viimeks se ol sanonu snellu kourasas,ett sill kuulema alkkaa uus elämä nollast ja sitä olttiin pyyretty johin kommandiittiyhtiöön kolmanneks partneriks..niinkus äänettömäks osakkaaks.
--Se sanos viäl,etsen ammattitaito olsis niinkus hänen paras investointi..
--Hitsarin se kehus kutovas kaasul taik sähköl kiine melkken minklaisen raurankappaleen mellarauran ja rosterin välilt melkken yhthyvin kun Riio.
--Niil kuulema olsis olnu tiaros keikkahommii Espanjas ja jossan Filippiineil ast jottain romulaivojen purkui.
--Emmää sitä sen enemppää tentannu,mut helkkarin hyvä hitsari se oli ,vaik aviomiähen se ol täysin eresvastuuton ja selkäruaroton..
--Kaik mikä fikkaan tul,niin meni kurkust ales,ikkänkus olsis laskenu ilmast pilsnerii kapakan kaljahanast...
Arska riipusteli kuunnellessaan muistilehtiöönsä sanat Ruissalo,Espanja ja Filippiinit,piirtämällä nuolia niiden väliin ja perään kysymysmerkin.
Filippiinien alle hän oli merkannut sanat Armi ja Gil,koskei tietänyt maasta muuta kuin Miss Universumin ja Gil Hilarion häät vuonna 1953..
--Oletteks te koskaan käyny niill Keihäsmatkoil Espanjas:
Arska kysäisi rouvalta.
Rouva Niskanen,joka hermostuneesti raapi etusormen kynnestä toisen etusormen terävällä lakkakynnellä punaista cutexia,vastasi:
--Erellistalven me Tinin kanss käyttiin Mallorcall,kusse oli pääsny Perniön alkoholiparantolast ja oli olnu neljä kuukaut vesiselvän.
--Mää pistin sill matkan sellaset ihmeparantumisest.
--Mut Mallorcal se viikon peräst ratkes ryyppämmä,kun viina siäl ol palhalvemppaa kun vesi.
--Mää yritin pistää sitä katkasuunki sen keikan peräst,mutse ei kestäny sellast tremoloo ja housuihin paskantamist vatta kural,ettse kävi Alkost hakemas loivennust..
Eli niisse meitin huushollis taas piiri piän pyäris..
--Te ettivä mainitsitte siit pankkiryästöst?
--Meinaatekkos,ett meirän Tini olis...?
--Emmää teirän eksmiästänne vois ihan poiskaa laskee..
Arska vastasi kiittäessään rouvaa selostuksesta.
Arskan poistuessa liiviliikkeestä rouva Nikkanen oli raapinut jokaisesta punakynnestä lakat lasipöydälle.
jatkuu..
