 |
| Kalesa-kuskin siesta by Juhart |
JUAN DELA CRUZ--PERUSPINOY
---------------------------------------------
(Pinoy--syntyjään filippiino)
Peruspsykologiaa Jussin ja Juanin kulttuurikriisissä
---------
Juan dela Cruz perusfilippiinona (pinoyna) vastaa suomalaista Matti Virtasta eli sitä tavallista Virtasta.
Jussin vaimo on myös dela Cruz-sukua ja epäillään hänen ilocosnortelaisen sukunimensä tulleen 1600-luvun konkistadorien ajoilta,jolloin katolinen kirkko ryhtyi rekisteröimään alkuasukkaita uskonsa piiriin.
Kielitaidottomat ja sukunimettömät alkuasukkaat eli ilustradot saivat allekirjoituksenaan kruksata sulkakynällä upouuden dela Cruz-nimensä viereen puumerkkinsä ristillä.
Dela Cruz merkitsee sananmukaisesti "rististä",mutta joissakin tapauksessa nimen alkulähteenä pidetään asuinpaikkaa eli sukunimi juontuu tienristeyksestä.
Vaimoni kotiprovinssi sijaitsee Filippiinien Luzon-pääsaaren pohjoisosassa Ilocos Nortessa ja jotkut leikillisesti väittävät,että Jeesus Nasaretilainenkin on sieltä kotoisin.
Hänellähän ristin päällä oli naulattuna INRI-kyltti,mikä lyhennettynä merkitsee Ilocos Norte Region I eli Ilocos Norten I vaalipiiri.
 |
| Kissing the feet of the Black Nazarene Juhart 2003 |
Hän on syvällisesti uskollinen itselleen sekä kirkolleen.
1600-luvulla espanjalaiset konkistadorit erehtyivät poikkeamaan maustereiteiltään aluksi Cebun saarelle,jonka jo aiemmin arabialaiset olivat vallanneet käyrämiekkalähetyksellään , istuttamalla islamin siemenen palmupuutarhaan.
Espanjalaiset puolestaan omassa miekkalähetyksessään joutuivat käännyttämään saaren sulttaanin Lapu-Lapun ensimmäisenä katoliseen uskoon. Sulttaani pani kyllä aluksi hanttiin,mutta läkkiunivormuisten konkistadorien ylivoimasta hän pian kääntyi uuteen uskoon.
Luojan miekkakäsi oli hetkessä tehnyt saarelaisista uuden jumalan palvelijoita,Espanjan kuningas Filip I sekä kuningatar Isabellan tullessa saaren hallitsijoiksi.
 |
| Fierce Ilonggot tribesman .Juhart 2002 |
Saaria altettiin kutsumaan Islas Filipinas-nimellä hallitsijansa mukaan ja alkuasukkaita ruskean hipiänsä mukaan kutsuttiin indioiksi.
Alkuindiot olivat aikojen saatossa seilanneet saarille Malaijin lähisaarilta ja hiljalleen kiinalaisten sekä arabialaisten kauppiaitten naidessa indiotyttäriä ,asukkaiden ihon väri muuttui vaaleammaksi sekä enemmän orientaalisiksi.
Cebun saarelta voi vielä tänä päivänä löytää arabin näköisiä miehiä,joita lasketaan myös perusjuaneiksi..
Espanjalainen konkistadoori alisti alleen myös malaijinaisen akabamatolle,jolloin perilliset saivat aidot andaluusialaiset piirteensä ja sydämiinsä manjaanamentaliteetin.
Maahan seilanneet intialaiskauppiaat lisäsivät mannermaista väriä ripauttamalla tummempaa verta siemenissään ja nykyisen Cebu Cityn kaduilla tummat intialaiset moottiripyörillä ajelevat "bombay-kaupustelijat" kuuluvat näiden jälkeläisiin.
Tässä etnisessä kaleidoskoopissa kaikki antropologiset sekä kansainväliset tekijät muotoilivat erinäköisiä filippiinoja.
Ulkomaalaisista kaikki filippiinot näyttävät samannäköisiltä ensisilmäyksellä,mikä heittää kauaksi totuudesta.
Luzonin pääsaari ja suurin saariryhmästä on alkuperäisen malaijiväestön asuttama,joskin muilta lähisaarilta muuttanut väestö on värittänyt Luojan pensselillä asujamiston kirjavaksi.
Eteläisellä Mindanaon saarella tummempia alkuasukkaita kutsutaan moro-indioiksi ja suurin osa Davaon ja Zamboangan kaupunkein väestöstä on taas puhtaasti vaaleita espanjalaisia segnoreita seka segnoritoja,jotka myös puhuvat espanjalaisella korostuksella saarien yleiskieltä tagalogia.Bueno-Buenoin,ja Amigoin höystämällä...
 |
| Mountain tribeswoman. Juhart 2001 |
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten astuttua maihin isännöimään saaria, saatiin uusi amereuroaasialainen rotuhaara,mikä lisäksi on vaalentanut ja pidentänyt jälkipolvia Fil-Ameinä sekä Fil-Euroina.Afroamerikkalaiset jenkkisotilaat taasen tummensivat jälkipolvia,etenkin suuremmissa Yhdysvaltojen ilmavoimien ja laivaston tukikohtakaupungeissa Angeles Cityssä ja Olongapo Cityssä.
Se alkuperäinen perus-Juan on rungoltaan lyhyenläntä,mukavuutta rakastava,uutterahko ja tummaihoinen puurtaja,joka vapaalla voi pistää tienestinsä barriofiestaan ajattelematta mitään huomisesta.(Barrio-pieni kyläyhteiskunta)
Hänen elämänsä on puolifataalista menoa ja vastoinkäymisten tullessa tielle hän turvautuu Bahala-epäjumalansa puoleen hokiessaan "Bahala na...Bahala na",mikä suomeksi vastaisi .."Se on itsestä kiinni"-mentaliteettia.
Hän aina jää odottamaan huomista,jolloin onnenpyörän neula pysähtyisi jättipotin kohdalle.
Juan käy kukittamassa kirkossa suojeluspyhimyksensä jalkoja rukoillen helpotusta kurjuuteensa..
Kevyin mielin sekä jaloin hän voi taas jatkaa elämäntyyliään samalla tavalla kuin ennenkin eli eteenpäin.
 |
| Filipina By Juhart |
Juan on sisimmältään pikkupoika,joka silmän välttäessä karkaa kotoaan huveihin ja lurjusteluihin ja hänellä on kyllä silmää naiskauneudenkin perään eikä ole harvinaista,että hänellä on samaan aikaan elätettävänään useampiakin perheitä.
Barkadoissaan hän esiintyy machona kehuessaan kimein äänenkorotuksin valloituksistaan naismaailmassa.
Toiseksi hän on mitä kaikkein turhamaisin kaksijalkainen olento maan päällä.
Hän pukeutuu riikinkukkona merkkivaatteisiin sekä -kenkiin ja ajaa viimeistä japaninmersumallia,joka mallaa sävysävyyn ajoasun kanssa. Kultaa hän kantaa kaulassaan,ranteissaan ja sormissaan timanttien välkkeessä ja rannerolexin tikityksessä..
Ulkolaisia kohtaan Juan on vieraanvarainen,ehkä liiallisuuteen saakka.
Kuitenkin hän sisimmissään vihaa niitä,valkoihoisten eli puti'en viedessä parhaat tarjolla olevat mimmit.
Ja Luojansa käden jäljet hän näkee kaikissa arkielämän muodoissa.
Presidentin äkkikäännökset päätöksissään ovat hänelle Herran korkeata johdatusta Juanin rukoillessa viisautta,suojelusta sekä ymmärrystä valtiojeepneyn kuljettajalle.(Jeepneyhän on Filippiinien kansallisbussi)
Entisen presidentin ollessa kaikkien kieltelyjen kuninkaan ja hampaittensa välistä puhujan (siis ex-presidentti Erap Estrada)...hän lupasi köyhille maanpäällistä paratiisia entisenä Manilan filmitaivaan Asiong Salongana eli katugangsterien niittaajana.
Erap oli maan kuuluisimpia filmitähtiä ennen presidenttiyttään. Erap-nimi johtuu sanasta Pare (kaveri) väärinpäin luettuna..
Filippiinot kutsuvatkin kotimaataan Lupauksien sekä Kieltelyjen maaksi...Land of Promises and Denials.
 |
| Joseph Estrada Asiong Salongana |
 |
| 2001.4.25 Presidentti Jospeh Estrada syytettynä |
 |
| Jeepney Wash.Juhart 2005. |
Juanin kohtalo näin roikkui Erapin ranteen tennisrannekkeen langan ja Jack Daniels-grogilasin välissä.
Juan kyllä tiesi Erapin jättäneen kertomatta koko totuutta kansalle presidentin virkaanastumispuheista luvatessaan,ettei yksikään hänen kaverinsa saatika sukulaisensa pääsisi istumaan valtion valtapalleille.
Presidentti oli jyrähtänyt silloin mikrofoniin,että "Walang kamag-anak... walang barkada!"...Ei sukulaisia eikä kavereita!..,mutta politiikassahan lupaukset ovat vain lupausten rikkomista varten.
Näin Juan itsekin olisi tehnyt,jos saisi istua firmansa pomona.
Hänkin on syntyjään pinoy!
---------------------------------
 |
| 1940 Amerikkaa Manilan Sta Cruzissa |
 |
| 1942 April 24 Bataan Surrenders |
Konkistadoorien nelisatavuotinen ie jätti suuren avohaavan Juanin kannikoihin.jenkkien karkoittaessa espanjalaiset donit ja donjat vuosien 1899-1901 espanjalaisamerikkalaisen sodan päätteeksi .Amerikkalaiset katsoivat Juaneja alaspäin heitä pienempinä ja ruskeina serkkuinaan,jotka yksin eivät pärjäisi hoitamaan oman maansa asioita.
Amerikkalaista Hollywoodin,Burma Shaven ja Coca-Colan aikaa kestikin 40 vuotta,joka päättyi päivää jälkeen Pearl Harborin hyökkäystä joulukuun 7. päivänä Lingayanin lahdella tapahtuneen Japanin keisarillisen armeijan maihinnousuulla Filippiinien Luzonin saarelle.
Filippiinot muistelevatkin pitkää kolonialistista historiaansa sanonnalla:
"400 years conquistadores' boots
40 Years Hollywood
4 years Japanese samurai."
V.1942 japanilaiset marssittivat antautuneet amerikkalaisjoukot Bataanin niemimaalta sadan kilometrin päähän McDonnellin vankileirille Pampangan provinssissa ns. kuuluisalla Kuolemanmarssilla,missä tuhansia amerikkalaisia ja filippiinoja kuoli nääntymykseen ja japanilaisten kiväärinperiin.
McDonnell oli siirtoleiri,josta amerikkalaiset internoitiin Nueva Viscayan provinssissa sijaitsevalla Cabanatuanin leirille,josta henkiinjääneitä pelastui v.1944 amerikkalaisten Scout Rangerien operaatiossa vain satakunta.
Nipponin armeijaa kumartamattomat ylpeät filippiinot menettivät päänsä samuraimiekasta.
 |
| Marcos ja kenraali McArthur samassa maalauksessa Malacananin presidentinlinnassa. Kummatkaan eivät ole tavanneet koskaan toisiaan. |
Marcos itsekoristeltuna sissisankarina eteni sodan jälkeen kongressiin ja sitä tietä vuonna 1965 maan presidentiksi.
Hänen sota-aikaista Maharlika-sisijärjestöänsä (Ang Maharlika--jalot) amerikkalaiset sotilaslähteet eivät dokumenteistaan ole koskaan löytäneet ja uskotaan hänen pienen ja tuntemattoman sissiporukkansa liittyneen isompaan vastarintaliikkeeseen.Kaikki amerikkalaiset kunniamerkit Marcos oli teetättänyt itse rintansa koristeeksi.
 |
| Presidentti Ferdinand Marcosin patsas Ilocos Norten kotiprovinssissa |
 |
| Todelliset filippiinosotaveteraanit Nueva Vizcayan rykmentistä. Juhart 2003 |
Marcosin sotasankarin legendaarinen imago on yhtä suurta puppua kuin loytämänsä kenraali Yamashitan kulta-aarre kultaisine Buddha-patsaineen,ainakin osaltaan.
Manilassa päästyään japanilaisesta ns. sotavankeudesta Marcos raahautui sairaana japanilaisluutnantin univormussaan amerikkalaiseen sotasairaalaan.Hänet pidätettiin petturina ja vieraan vallan agenttina ja tuomittiin ammuttavaksi kenttäoikeudessa.
Eräs hänen serkkunsa Filippiinien armeijasta pelasti hänet alibina väärällä valalla teloitusryhmän kiväärinpiippujen edestä.
Sodan jälkeen Juan ei tarvinnut enää uusia alistajiaan,G.I.Joe-joukkojen jo alistettua Manilan vapautetut naisjoukot alleen.
Manila Harborin laitureilla lähteviä amerikkalaisjoukkoja oli hyvästelemässä suuri joukko filipinanaisia,jotka olivat päätyneet pika-avioliittoon jenkkisotilaiden kanssa kultaisen tulevaisuuden toivossa.
Nämä ns. Pompom-tytöt olivat katolisen padren edessä vannoneet avioliittovalanaan "Till Pier Us part eli kunnes laituri meidät erottaa".
 |
| 1945.Pompom girls with US Marines. |
V.1946 Juan sai täyden itsenäisyyden alistuessaan omien isäntiensä orjaksi.
500:n vuoden kolonialismi oli jättänyt syvän juopansa yhteiskuntaan.
Espanjalainen tai oikeastaan meksikolainen katolinen kirkko,koska kaljuunat olivat seilanneet Acapulcon ja Manilan välistä RoRo-reittiä jo vuosisatoja,jäi valvomaan kansan siveyttä ja uskoa joka syrjäkylänkin keskustorin kirkkoon,vaikuttamalla jokaisen pinoyn elämänmenoon.
Kaljuunathan olivat tuoneet jo 1500-luvulta lähtien Acapulcosta katolisen kirkon padreja,kardinaaleja ja "obispoja" eli piispoja käännyttämään pakanaindioita kuningas Filipin uskoon.
Jokaisessa kaupunkikorttelissa on ainakin yhdelle pyhimykselle rakennettu kirkko,puhumattakaan kouluista ja yliopistoista,jotka ollaan nimetty jonkun mariateresan taikka santotomasin mukaan.
Filippiino on niin uskollinen kirkolleen.ettei voi ohittaa temppeliänsä ilman ristinmerkin tekoa.
 |
| Alms for the Poor.Kerjäläisnainen kirkon edessä.Juhart 2003. |
Kiinalaiset eli pinoyden suussa intsekit elivät omassa Chinatownissaan Binondon kaupunginosassa ja muut köyhemmät manilenjot ympäröivissä Shantytowneissa.
Näin Juan sai uskonsa ja kasvonsa.
Silti amerikkalaisuus tuli jäädäkseen syrjäyttämällä virkaespanjankielen valtion laitoksista ja virastoista
Nykyinen lehdistö ,televisokanavat ja radio ovat englanninkielisiä,vaikkakin rinnalla rehottaa tagaloginkielinen media pinoytabloidineen sekä radio-ja TV-ohjelmineen.
MacDot,kentuckyläisen everstin kananpojat,Kenny Rogersin pariloidut kanat,Burgerkingin hampurilaiset,Shakeyn pizzat ja Starbucksin sekä Seattlen kahvit ravitsevat juaneita ja juanitoja paikallisin riisiannoksin ja halohalopirtelöin.
 |
| 1956 Jones Bridge Manila.Juhart 2011 |
Kauneutta Juan arvostaa etenkin naisissa,kukissa sekä auringonlaskussa Manilan Roxas-rantabulevardin puistonpenkillä.
Pariisissa jo 1900-luvun vaihteessa opiskelleet pinoytaidemaalarit Luna,Amorsolo ja Laurena oppivat kuvaamaan impressionisesti Filippiinien ja filipiinittärien kauneutta.
Musiikki Juanilla on verissä ja hän voi ryhtyä laulamaan sentimentaalisia kundimaneja eli rakkauslauluja milloin tahansa tytölleen,tai vetää sinatrat karaokebaarissa.
 |
| Fernando Amorsolo Smiling Plain Maiden |
Tyhjin taskuin ja morkkiksessa hän seuraavana aamuna polvistuu korttelikirkkonsa suojeluspyhimyksensä jalkojen juureen kiittämään onnestaan ja rukoilemaan uutta onnea.
Juan puurtaa koko pienen elämänsä kouluttaakseen lapsistaan insinöörejä,lääkäreitä,tuomareita ja sairaanhoitajia,jotka voisivat päästä töihin OFW:ina eli Overseas Foreign Workerseinä Amerikkaan,Saudiin tai Isoon Britanniaan.
Lapset ovat Juanin eläkekassana,koska paikalliset eläkejärjestöt GSIS (Government Social Security and Insurance System) ja SSS (Social Security System) ovat sijoittaneet huonolla onnella kaikki eläkevarangit pimeisiin kohteisiin..
Tämä on hidas ja sitkeä puurtaja,jonka sietokykyä voidaan venyttää viimeiseen pänniin.
Kun suututat sen tulee joko haavoja taikka vainajia.
Entinen presidentti Erap vertasi itseään vesipuhveliin ja senaattoriaikansa nukuttuaan senaatin Session Hallissa hän sai läpi ainoan lakiehdoituksensa,vesipuhvelin suojelulain.
 |
| Carabao wash.Juhart 2001. |
Hän mieluummin haistelee ilmaa taifuunin jälkeisessä tyynessä istuessaan palmupuun alla hieromassa talismaaniaan tai jäniksen käpäläänsä.
Näin hänen elämänsä jatkuu uuden onnen toivossa.
Juan on aika suurpiirteinen käsityksissään.
Jos vieras kysyy matkan pituutta jonnekin,hän vastaa,että sinne on yhden kingsizefiltteritupakan polton pituinen matka..
Hänen ajantajunsa kulkee päivissä,viikoissa ja kuukausissa eikä tunneissa,minuuteissa eikä sekunneissa.
Jos teet treffit Juanin kanssa sovittuun aikaan kello 2 iltapäivällä,hän tulee yleensä 2 tuntia myöhässä.
Jos kerrot tämän olevan myöhässä.hän olkaansa kohauttelemalla vastaa,että on vielä pari tuntia iltapäivää jäljellä.
Kellot Juanille ovat turhuuskapineita.
Rolexit,Cartierit ja Guccit eivät kerro hänelle aikaa,vaan statusta ja hän voi vielä tarkistaa ajan naapurin kellosta.
 |
| Home from Rice Field Juhart 2004 |
Hän elää vaatimattomasti.mutta itsenäisesti riisitilkullaan,carabaollaan,kahdella possullaan sekä kymmenellä munivallaan.
Hetken insipiraatiosta hän voi myydä omaisuutensa ja astua Philtrancon Manilan bussiin perheineen.
Sitten hän päätyy asumaan Manilassa South Super Highwayn ylikulkusillan alle ja hyytyy onnettomana Frigidairen pakastinpahvilaatikkoonsa kerjäämään pesoja perheensä elättämiseksi .
Juan on ylpeä ihonväristään sekä juuristaan.
--"I am proud to be a Filipino!"
Hän voi huudahtaa tai mainostaa teepaidassaan.
Silti hän voi olla epävarma identiteetistään.
Historia on antanut hänelle epävarmuuden moni-identtisyydestään.
Useimmassa tapauksessa hän on tuplarotuinen,joskus jopa monirotuinen juuriltaan.
Filippiinoista voit löytää moon-uskoisia,buddhalaisia,katolisia sekä muslimeja.
He voivat olla vuoristoheimojen ifugaoita, kivikautisia kikkaratukkaisia negritoja tai davaolaisia espanjalaisia.
Siitä huolimatta he osaavat koodata toisiaan ,toistensa tapoja ja kieliä jo lapsuudesta asti.
Kuitenkin he voivat kärsiä siitä,etteivät saa itseään ymmärretyiksi.
Hän tajuaa,ettei ole espanjalainen eikä amerikkalainen.
Mutta miksi?
 |
| Igorot Tribesman by Juhart |
-----------------------------------------
Juan puhuu hyvää,vaikkakin aksentillista englantia.
Espanjalaisessa kulttuurissa oli tapana pitää kolmea nimeä; kastenimeä sekä isän ja äidin sukunimeä.
Vaimonikin ristimänimen ja nykyisen sukunimen välissä on C-kirjain, mikä vastaa dela Cruz-nimeä isän ja äidin puolelta F eli Fransisco eli tyttönimeä.Siitä huolimatta filippiinot mieluiten käyttävät amerikkalaisia lempinimiä kutsumaniminään.
Vaimoni omistaa kaksi kastetodistusta,yhden espanjankielisen ja toisen ja virallisen englanninkielisen.
Ensimmäisessä hänet oltiin kastettu Geraldina Rositaksi ja toisessa Geraldine Rosemaryksi.
Amerikkalaisesti häntä ollaan aina kutsuttu Gerryksi.
Filippiinojuanit voivat olla Tomeja,Dickejä sekä Harryjä Tomasin,Ricardon sekä Hilarion sijasta.
Amerikkalaisuus paistaa muallakin.
Lelut,aseet,urheilu ja politiikka matkivat amerikkalaisuutta.
On vain pelkkää pintaa,että Juan haluaa sisässään apinoida jenkkejä,joita hän sydämessään vihaa.
Juanin idolit tulevat länkkäreistä,kuukävelijöistä,koripalloilijoista,filmitähdistä sekä muista julkkiksista.
70-luvulla Juan protestoidessaan Vietnamin sotaa vastaan Yhdysvaltojen suurähetystön edessä Roxas Boulevardilla tuli seuraavana päivänä jonottamaan samalle portille Yhdysvaltojen viisumia ja Green Cardia.
 |
| 1965 Taft Avenue |
Hän on myös kirjoittanut veljelleen Seattleen ja serkulleen Vancouveriin sponsoroimaan viisumiaan Yhdysvaltoihin sekä Kanadaan,kumpi vain ensimmäiseksi tärppäisi.
Silloinen ekonomistipresidentti Gloria Macapagal-Arroyo oli ajanut maan mahtavaan velkamonttuun ja ryhtynyt pommittamaan kongressia uusilla veroesityksillä Juanin köyhdyttämiseksi,saadakseen IMF:n tunnustusta aloitekyvylleen ja lisävippiä korruption ylläpitämiseksi.
 |
| Ate Glo eli Gloria-sisko, Filippiinien 14. presidentti. Juhart 2011 |
Näin hänen edeltäjänsäkin väittivät presidenttikausinaan.
Juanin ihailu jenkkien voimaa ja rikkauksia kohtaan energiassa kuten kulttuurissakin saa koomisia muotoja.
Juan halusi olla 50-luvulla korkealantioinen ja suavetukkainen tumma jenkkikopio.
Tänään hän kulkee amerikkalainen collegepusero niskassaan,New York Yankees-baseball-lippis päässään ja AirNiket jaloissaan ruskeana amerikkalaisena paragonkopiona.
Juanin kultturinjano Newsweekistä Playboyhin mainoksineen antaa hänelle sisäistä virikettä Statesidesta eli Jenkkilästä maahan tuodusta kulutusinnosta.
Kaikki kodinkoneet,autot,pesuaineet,Hallmarkin tervehdyskortit,hajusteet,vaatteet jne. ovat pinoyperheiden ostoslistoilla käteis-sekä korttiostoissa.
Kulutusvimmassaan Juan huitaisee kädellään sanomalla,että huomisen huono likviidi kääntyy onnenpyörässä ylihuomisen onnenpotkuun.
 |
| Kukkotappelu ca. 1900 |
Hän huutaa tagalogiksi tulevan huomisen onnesta ja tämänpäivän huonosta onnesta ja pistää viimeiset pesonsa Tongitsiin eli korttipeliin,mahjongiin,rulettiin sekä vedonlyöntiin kukkotappelussa..
Juanin käsi voi kieltäytyä kotitöistä,mutta kasinon yksikätistä rosvoa hän voi tuntikaupalla kammeta sinatroja rallatellen.
Norsunluisen rulettikuulan rullaus on hänen korvilleen sinfoniaa kiekon numeroilla,groupierin laulaessa korkeita Seven Eleven-sointuja sekä kovia kahdeksikkoja.
Uhkapeli ei tee Juanin onnea täydelliseksi Manilan yössä.
Hän voi tunkea peränsä diskon herneenkokoiselle lattialle heilumaan ja sormeilemaan ohisoolaavien tarjoilijattarien keinuvia pyrstöjä.
Hän voi baaritiskillä vetää serenaadit tarjoilijatytölle ja pyytää tätä jatkoille yömotelliin laulamaan kaksiäänisesti selällään Strangers in the Nightia karaoketeeveen Minus One-ohjelmasta.
Musiikkia tulvii Manilan yönä,ja päivällä melkein joka lävestä,ovesta,ikkunasta ja shantytownien hökkelikylistä.
Sitä kuuluu jazzina,countrynä,rappina hiphoppina,bluegrassina,pinoyrockina sekä OPM:nä (Original Pinoypop Music).
13 televisiokanavaa pitää slummialueiden samoin kuin keskiluokan asuinalueiden rouvat kiinni väriruuduissa teleseriedraamojen ja päiväshowien katselussa.
Ulkolaisista tuntuu,että maassa juhlitaan jatkuvaa fiestaa,missä laulaminen ja tanssiminen ei koskaan lopu.
 |
| 1950-luvun Manilan tyttöjä |
Vanha Maria Clara on jäänyt historiaan.
Hän on tasavertaistunut Macho-Juaninsa vierellä.
Manilan Juanitan menneisyyden kahleet ovat vaihtuneet saudikultaisiksi rannekkeiksi ja kaikkine muutoksineen Juanitassa vielä paljastuu hänen omaperäisyytensä.
Samassa ravintolan pöydässä Juanita voi istua illasta toiseen Margaritagrogi edessään.
Sitten sattumalta yhtenä iltana hän pitää hauskaa kavaljeerinsa kanssa ikään kuin olisi tehnyt näin joka ikinen ilta.
Yliopistolehden apulaistoimittajatyttö voi ajaa Vespallaan Jukaristikirkon pappisseminaarin portin ohi vain tiukat bikinit päällään ja aiheuttaa täyden seisokin pappiskandidaattien keskuudessa.
"Filippiino on kuin sipuli käärittynä historian sanomalehtipaperiin.
Ottaessasi sen käteesi historian irtosivujen välistä,heität pois päällimmäiset ulkomaansivut.
Sipulin sydämenä löydät esihispaanisen filippiinon."
JUANIN SIPULINKUORINAHKA
-----------------------------------------------
 |
| Barriobound. Juhart 2001. |
Juanin heikompana luonteenpiirteenä pidetään hänen arvostelun herkkää ja ohutta nahkaansa.
Hän ei osaa ottaa kaikkea kritiikkiä neutraalisti,oli se positiivista taikka negatiivista,puhumattakaan omaa tappiotaan objektiivisesti..
Taistelu liike-elämässä sekä poliittisella areenalla viedään yleensä katkeraan loppuun asti.
Taistossa listitään voittaja joko itse tai palkkatappajan aseesta,vaikka itse joutuisi siitä syteen ja saveen.
Politiikassa filippiinot ovat saaneet puolivuosisataisen amerikkalaisen koulutuksen,missä malaijimentaliteetilla ammutaan kilpailevat pinoyt ulos kilparadalta.
Häviäjät ovat aina katkeria ikuiseen hamaan asti,vaikka aika parantaisi tappiosta saadut haavat.
Kostosta nauttiminen tekee pinoylle oikeata mielihyvää..ainakin hetkeksi.
 |
| Jose P.Laurelin postimerkit 1945 |
Tuomari Jose P. Laurel,josta myöhemmin tuli japanilaismiehittäjien asettaman nukkehallituksen presidentti,vapautti Marcosin syytteestä ihastuttuaan nuorukaisen vakuuttavasta ja loistavasta puolustuspuheesta.
Pinoyt kehuvat oppineensa valehtelemisen taidon amerikkalaisilta.
Kun tarpeeksi valehtelee,uskoo jopa omiin valheisiinsa.
Sitten Juan suuttui kateuden pirusta valkoisille miehille ,jotka olivat siunanneet hänelle paljon onnea itsenäistymiselleen.
Kateus niitä kohtaan,jotka istuvat valtio- ja privaattihierarkian ylimmillä lehtereillä sai Juanin nauttimaan aina vähemmän vallan sekä menestyksen symbooleista.
Veitsenkärjellä hänen piti piirtää pitkä kylkiviiru ísäntänsä Mercedesin Anzahl-lakkamaaliin pelkästä kateudesta.
Kateus näin levisi asuinalueiden naapureihinkin kovassa elintasokilvassa.
Itsellä piti aina olla parempaa kuin naapureilla,vaikka itsellä siihen ei ollut varaa.
Espanjalaiset kutsuivatkin Juanin soolailua "Consuelo de bobo'ksi" eli hölmön neuvoksi.
Juan oli tyypillisesti kerännyt mätiä omenia ulkomaisita puista.
Miksi piti lähteä apinoimaan valkoista miestä?
 |
| Fisherman Juan delos Santos. Juhart 2001. |
Amerikan aika vaatii täsmällisyyttä,filippiinoajan ollessa pelkkää aikaraamia erittäin laajassa mittakaavassa.
Turha odottaminen filippiinoajassa pistää täsmällisyyteen tottuneen odottajan harmaaseen limboon.
Filippiinolulttuurissa on shokeeravaa saapua ajoissa kutsuille,koska myöhästymisestä ei pidä pyytää anteeksi..
Päinvastoin...ajoissa saapumista katsotaan tahdittomuudeksi.
Putkimiehestä poliitikkoon myöhästellään,kummankaan osapuolen kunnioittamatta aikaa ja kummankaan siitä suuttumatta.
Tässä Juanilta puuttu täysin logiikka.
Kotipiika voi pyytää viikon lomaa kertomalla isäntäväelleen provinssissa asuvan äitinsä olevan sairaana.
Hän vakuuttaa palaavansa ajoissa.
Paluu voi kestää vuosia.
Ajan tajun suhteen ulkolaiset pitävät Juania eksistentialistina.
Elämäniloon ja irroitteluun hänellä on mitä suurin ja laserintarkka keskittymiskyky.
Hän osaa keskittyä huvitteluun sekunnin murto-osassa...nyt ja tässä!
Hauskanpitoa kestää niin kauan ,kun on aikaa ja pesoja. Siinä ei katsella toimiston kellokorttikoneen aikaa pomonkin ymmärätessä,että tekisi itse aivan samoin,jos vain tilaisuus tulisi.
Itselleen Juan myös osaa nauraa,mutta vieraan pilkka osuu pahasti nilkkaan.
Juan voi panna kiertämään hihastaan vedetyn juorun,saamalla sen leviämään kulovalkean lailla ja kaikkien ottaessa sen täydestä.
Flirttailu hänelle on elämäntapa ja sen hän tekee ylpeydellä,vaikkei olisi varaa pelehtiä naapurin rouvan kanssa.
Juanin ollessa tyhjätaskuna hänen vatsansa silti pullottaa täytenä,koska vippiä voi saada ilman takuita ja vakuita.
Hän maksaa velkansa kun jaksaa taikka kun muistaa.
Yli vuoden vanhat vipit ollaan jo maksettu unohduksen tiliin.
Näin hän tekee myös tavaroiden lainaamisessa.
Juan on oman aikansa apostoli,jota voitaisiin verrata vanhaan hippiin,jolla aina tapahtuu paljon..
---------Whazzup--man!?
Juan kulkee virran mukana joutumalla satoihin arvottomiin seikkailuihin, saamalla itsensä tasapainottelemaan veitsenterän ja komedian väliin pingotetulla trapetsinuoralla.
Tulevaisuuttaan hän ei koskaan suunnittele,koska tuleva voisi olla yhtä arvaamatonta kuin lämpömittarista lattialle valahtanut elohopea.
Juanin elämä on alituista reunalta tipahtamista ja ratkaisut hän löytää kekseliäisyyden.inspiraation sekä innovaation alkemiassa jokaiseen tilanteeseen sopivalla reseptillä.
Rikoksissa Juan näyttä parhaimmat kykynsä ja taitonsa..
Ferdinand ja Imelda Marcos näyttivät hänelle oivallista esimerkkiä,miten johdetaan privaattiyhtiötä nimeltään Philippines Inc.
Heiltä Juan oppi uutta know-howta vilpin ja voitelun taidossa,mikä ulottui valtiojeepneyn dieselkoneen jokaiseen öljykanavaan..aivan öljypohjaan asti.
 |
| Jeepney ride. Juhart 2011 |
Pahinta oli se,että Erap jäi vilpistä kiinni.
Erap lausuikin viattomalla ilmeellä TV-kameroihin päin ,kun häntä vietiin käsiraudoissa Malacanyanin linnasta oikeaan linnaan,että "Innocente Ako..Olen viaton!"
Kestää kyllä aikoja,kunnes muiden kanssapäättäjien päät alkavat tippumaan,koska valtion oikeussysteemi on maailmankuuluisa hitaudestaan.
Kymmenen vuotta vanhat tuomarien mapeissa lojuvat rikostapaukset ovat liian tuoreita esille ottamiseksi,jollei altavastaajalla ole varoja lahjoa tuomareita ja rikoshan vanhenee sekä todistajia muuttaa ulkomaille..
Taikka niitä kuolee vanhuuteen sekä magnumpistoolin kuulaan.
"Hai mill sie löit kun tul sata haavaa?
Ai..sahanterällä?
(Mannen sanonta kun verikostajat iskivät Kakolan edessä vapauduttaan)
MANILALAISET---UUSI ETNINEN FILIPPIINOLAJI?
---------------------------------------------------------------------
 |
| 1971 Lod Market,Sta Ana Manila.Juhart 2011 |
Manilasta oli ajan saatossa maalta- sekä maahanmuutossa tullut näiden kaikkien kielten Baabeli.
Samanlaista antropologista ja filologista erilaisuutta näkee sekä kuulee Metro Manilan toreilla, kaduilla,calleilla,calsadoilla ja avenidoilla.
Yhteisenä tekijänä kadulla liikkujilla on filippiiniläinen elämänlaatu.
Kadulla voit törmätä pampangalaiseen riisitukkuriin Rico Reyesiin,iloilolaiseen ruokosokeritehtaan työnjohtajaan Joselito Padillaan,mindanaolaiseen kännykkämyyjään ja moromuslimiin Abdulrahman Aburazzakiin sekä Binondon Chinatownin rautakauppiaaseen Emilio Taniin.
Manilaan johtavien maantiesiltojen alustoja ja Walton Plazaa lähellä pääpostitaloa asuttavat v.1993 Pinatubon tulivuoren purkausta pakoon lähteneet aeta-alkuasukkaat Zambalesin provinssista.
Moni Cordilleras-vuoriston inkakasvoiset igorot voi käydä pummaamassa sinulta Champion- mentholsavukkeen taikka peson kolikon jeepneymaksuun Pasay Cityn Rotondassa eli liikenneympyrässä Taft Avenuella, aivan LRT:n (Light Rail Transit) junakiskosillan alla.
Nämä monirotuiset ja -kieliset manilenjo-Juanit ja -Juanitat täyttävät yli 20-miljoonaisen Metro Manilan 13 kaupungin kadut päivisin ja öisin.
Rekisteröimättömiä kerjäläisiä sekä mielisairaaloista karanneita Taong Grasa-kulkureita (Taong Grasa--rasvaihminen,siis pesemätön) voi löytyä parisen miljoonaa lisää..
 |
| Kerjäläinen kävely-ylikulkusillan rapuilla. Juhart 2011. |
Keskustelu virittäytyy aluksi kysymyksellä mistä provinssista ollaan kotoisin..
Tämä on manilalaisten ja maalta muuttaneiden provinssiaivojen muokkaamaa omaa käytöstä taitoineen,tapoineen,saavutuksineen sekä tulevaisuuden haaveineen.
New Yorkista Manila erottuu täysin.
Manilasta ei löydy kansallisetnisiä eikä provinssipohjaisia kaupunginosia iloilolaisineen,visayalasineen,ilokaanoineen,igorotineen,pampang-enjoineen ja davaolaisineen. Ainoastaan kaksi etnistä erillisryhmää asuu omilla alueillaan; kiinalaiset Binondon Chinatownissa sekä moromuslimit Rizalissa Bicutanin vankilan liepeillä.
 |
| Metro Manila Map |
Taglishia ei voi välttää kuulemasta,koska se on kiinni kaikkien kielenkannoissa.
Taglishia saa myös painettuna tabloidlehdistä sekä laulettuna CD:eiltä.
 |
| 1914 Howard "Bill" Taft carabaon selässä |
Kuvernööri Taft onnistui tilaamaan saarille Amerikasta tomasiittiopettajia,jotka kulkivat barriosta toiseen opettamassa englantia indioille.Tomasiitti-nimen he saivat saapuessaan Manilan satamaan SS Thomas-höyrylaivalla.
Englannin kieli oli Teddyn suurin lahja koko Filippiinien kansalle,vaikka myöhemmin II maailmansodan jälkeen kenraali Douglas MacArthur myöhemmin sanoi Jeepneyn olleen se suurin lahja Amerikalta Filippiineille.Jeepistä keksitty Jeepney oli tullut jäädäkseen saarivaltakunnan perusjoukkoliikennemuodoksi.
Englannin kielen ja Jeepneyn avulla tiettömien taipalaiden takaiset naapurikyläläisetkin oppivat koodaamaan toisiaan.
 |
| Alkuperäinen 40-lukuinen Willys-jeepney |
 |
| Kenraali Douglas Mac Arthur Manilassa 30-luvulla |
Jos taglish on Manilan omaa slangia,niin amerikkalaisella kaudella manilenjoja kutsuttiin erinäisillä nimillä.
Kadulla kyyköttävä eli skvattaava toimeton Juan oli jenkeille "Bum Brown"
Sanonta vääntyi myös manilenjojen suussa uutena versiona "Kanto Boy'ksi" eli kulman kundiksi.
Viimeisin ja vielä nykyisin käytetty versio on "Istambay" eli Standby,mikä kuvaa seisoskelijaa.
"Ka-Rancho"-sanonta ilmeisesti on lähtenyt John Waynen sekä Roy Rogersin ihannoinnista.Ka-rancho merkitsee samaa kuin teksasilainen "Padner",joka asuu maatilkullaan eli ranchilla eli On The Ranch.
Manilalaiset karanchot istuskelevat iltojaan beerhausien kaljatuoppien ääressä kehumassa.."Mag beer muna Tayo!" eli "Otetaanpas pojat lisää kaljaa!"
 |
| Karanchot jeepneyssä. Juhart 2011 |
Rakkaalla seksiaktillekin karanchot machoina ovat keksineet runsaan sanastonsa,mikä on kehittynyt aivan lyriikaksi rakkaan asian kunniaksi.
Tyttö,joka on puhjennut tytöstä naiseksi on "Ginalaw" eli kosketettu.
Tyttö voi toisaalta olla "Baguyo" eli myrsky,mikä vastannee jännittävää ja hyvännäköistä mimmiä,etenkin jos tämä on vaaleaihoinen tai mestisa.
Vaaleaverikköjä Manilan roomeot kutsuvat "Blue Seal"-nimellä,koska Amerikasta maahantuodussa Marlboro-askissa on sininen verotäky.Maahantuotu Marlboro ja tyttö maistuvat paremmalta kuin paikalliset punaleimaiset.
Tällöin blondi neitonen on maahantuotu eli ulkolainen.
Yleisin ulkolaisnaisten nimi manilenjojen suussa on "Matinik",mikä tarkoittaa terävää ja fiksua (Tinik--kalanruoto).
Miesbarkadoissa ollaan "Pare'ja" eli frendejä ja kaljakuppiloissa "Glassmate'jä" eli lasikavereita..
Pyhäisin messun jälkeen glassmatet kokoontuvat "Knights of Columbus"-klubissa eli kristillisessä mieskerhossa tutkimaan Raamattua.
Illalla näistä tulee Kolumbuksia yössä eli "Columbus by Night."
Hinttipojilla eli bakla-sukupuolella on oma slanginsa.
Heitä yleisesti kutsutaan AC/DC:ksi eli tasa- ja vaihtovirtaisiksi.
Hinttikielinen T-L-lyhenne taasen merkitsee True Lovea ja T-Y Thank You'ta.
Auto baklalle on "Da Wheels" ja ihanaa sekä komeata miestä he kutsuvat "Ang Type Ko"-nimellä eli "minun tyyppiäni".
 |
| 70-lukuista Manilaa |
Törmätessään ventovieraaseen kadulla manilenjot käyttäytyvät kuin vanhat leikkikaverit.
Juttuun tullaan täpötäysissä ruuhkabusseissa,jeepneyissä,toreilla,tungoksessa,elokuvateatterien lippujonoissa ja joskus palopaikallakin.
Taksikuski voi kertoa sinulle surkean elämäntarinansa juopottelevasta veljestään tai tubisesta vaimostaan,koulunkäynnin kalleudesta ja miten asiat saataisiin laakista kuntoon,jos lottopotti osuisi kohdalle.
Hymyileviä maniljenjoja tulee vastaan kaikkialla,mutta monen maniljenjon hymy voi johtua ksenofobiasta,jolloin defenssimekanismilla levitetään posliinihymy kasvoille.
Kaverukset voivat kiireessään helssata kadulla Pidgin English-sanonnalla eli.."no time long see"-tervehdyksellä "long time no see"-version väännöksenä,kummankin kadotessa tungokseen..
Aikaa voi samoin tuhlaantua kuppilassa tuntitolkulla vilkkaassa väittelyssä tai kuulumisten vaihdossa ja yhtäkkiä pöytä on tyhjentynyt keskustelijoiden kadottua avenidalle,ehkä koskaan enää tapaamatta.
 |
| Linda ja Charing by Juhart |
Huulien hipaisulla poskille sekä halauksella tai kevyellä tapututuksella olkapäälle kulmakarvojen millin kohotessa, julistetaan iloisesti hauskasta tapaamisesta.
Vastata ei tarvitse hyvinvoinneista,koska naisen joku ylimääräinen vaisto kertoo ollaanko saatu liikakiloja tai laihduttu pari kiloa tai tarvitaanko lisäunta työpaineiden takia lisähuomautuksella siitä,että toisen pitäisi päästä rikkaisiin naimisiin..
Sitten voidaan kertoa kuulleensa,että ystävätär nukkuu uuden miehen vuoteessa vai onko sekin vain jotain hetken huumaa,joka sisuksia vääntelee..
Yhtäkkiä taas suukotellaan besobesoja poskille ja halataan kädestä puristamalla ohikulkijoiden vähääkään tietämättä ollaanko siinä tapaamassa taikka eroamassa.
Niin paljon vaivaa tapaamisesta!
Muualla sanottaisiin;
Heippa taas...mulla kuule just on kova kiire!
 |
| 50-lukuinen Baguio-juliste |
Juuriaan ne eivät katko jäykkinä Baguion vuoristokaupungin mäntyinä taifuunissa,vaan hyväksyvät muut sellaisenaan ja näin he eivät ui koskaan vastavirtaan.
Filippiiniläisiä on verrattu bambupuuhun,joka myrskyssä vain taipuu katkomatta juuriaan.
Missä muualla maailmassa miljonääriperijätär ryhtyy ruukkutaiteilijaksi tai missä yhden miehen mielenosoituksessa pappi juoksee protestiksi maratoonin presidentti Erapia vastaan Roxas Boulevardilla ja jää seisomaan presidentin linnan portille koko kosteankuumaksi päiväksi?
Missä mualla naistenlehden ruokareseptitoimittaja tiputtaa vahingossa leninkinsä spagettiolkanarut alas Manilan katedraalin edessä paljastamalla liivittömät rintansa,jolloin Filippiinien piispainkokouksen obispot joutuvat oikoilemaan punaisia pääkalottejaan kaljuillaan?
Missä muualla näet lenkkipukuisia ja niketossuisia filippiinohotellivieraita Intercontinental-hotellin ala-aulassa, ulkolaisten valmistuessa frakeissaan ja iltapuvuissaan gaalailtaan?
JUANIN USKO
--------------------
 |
| Sepoy-Kristus Pääsiäisenä ennen ristiin naulitsemista. Juhart 2011 |
(Mestarin sanat Pietarille,joka hyppäsi veneestä hakemaan rannalta lisää onkimatoja)
Juan on syvästi uskovainen ja uskollinen kirkolleen.
Hänen uskonsa seisoo Mama Maryn narrapuupatsaina sekä Mustan Nasaretilaisen ebonipuuveistoksissa,joille aika on kaivertanut itämaisen vinot silmät
Jussin körttiusko seisoi 50-luvulla pappilansalin korkkimatolla Aku Rädyn lapikkaissa ja kotikutoisessa sarka-asussa tuohikontti selässä.
Jussin avioliitto filippiiniläisvaimon kanssa yhdisti katolilaisuuden sekä luterilaisuuden amalgaamiin,missä kumpikaan ei puuttunut toisensa uskoon . Heidän ainoa kirkossa käyntinsä kerran vuodessa Molaven asuinalueensa roomalaiskatolisessa kappelissa jouluaaton iltana supistui varttituntiin,vaimon tuskastuneena sanoessa,että pitää mennä panemaan jouluruokaa pöytään. Mihinkä olivat molempien aviopuolisoiden uskot kadonneet kasteessa annetulla valalla,että heidät oltiin otettu ikuisesti seurakuntansa jäseniksi?
Jussin Molaven kodissa lisäksi tuoksui arabialainen suitsuke pitkähkön kaksivuosikymmenisen visiitin muistoksi Arabian Lawrencen jalanjälkien ja uuden elämän starttikaapeleiden etsimisessä kuumasta erämaasannasta.
Monen taloonsa erehtyneen filippiinovieraan kysyessä papinpojalta mitä uskontoa hän kumartaa,Jussi oli lakonisesti vastannut olevansa "Uudelleen syntynyt muhamettilainen".Uskonto oli vaikuttanut kumpienkin vakaumuksiin ristiriitaisella tavalla parin asuttua moskeijan varjossa vuosikausia nauhalta kuuluvan poikaäänisen ja kauniin rukouskutsun kaiussa .
Tätä eteeristä Riyadhin wahhabilaista rukouslaulantaa mustasi vain paikallisväestön ylimielinen suhtautuminen ulkomaalaisiin,jotka olivat tulleet rikastuttamaan ja rakentamaan heidän hyvinvointiaan maailman suurimmassa hiekkalaatikossa.
 |
| GM Temple of Worship |
Filippiinit ovat myös kaakkois-Aasian ainoa katolinen maa eikä Juanin usko ole sitten muuttunut konkistadorien ajoista opeissaan eikä rituaaleissaan mihinkään keskiajan katolilaisuudesta.
Avioerot ja abortit ovat kiellettyjä,mutta silti avioliittoja puretaan lainpykälillä ja vaatehengariabortit valitettavasti ovat erittäin tavallisia.Erikoisissa filippiiniläisessä seksuaalisten vähemmistöjen avioitumiskysymyksissä katolinen kirkko on yhtä paljon pannut hanttiin kuin kondomien vapaassa jakelussa,mutta kansanlaajuisesti ollaan hyväksytty kolmannen ja neutrisen sukupuolen olemassaolo jo puolivuosisataa sitten.
 |
| 2010 Quiapo Church. Juhart 2011. |
Quiapon katukäytävät ovat kodittomien ja kiertävien Taong Grasojen eli pesemättömien hullujen sekä pikkukonnien kotiseutua.
Tätä kansanluokkaa senaattorit ja kongressimieht kutsuvat maan suureksi pesemättömäksi kastiksi.."The Great Unwashed".
Kirkon edessä seisoo kilometrin pituinen katu suoraan synninpäästöön paikallisena Via Dolorosana.
Kaupungilla kyllä on omat hyvätkin ihmisensä,mutta liukkaat ja rasvaiset ovat antaneet alueelle oman maineensa.
Usko ja taikausko seisovat käsikädessä kirkon portailla.
Rikos jakaa kirkkotarhan pieteetin kanssa.
Köyhyys roikkuu risaisina rätteinä katukauppiaan kerskan yllä.
Vanha seisoo nuoren kanssa katutungoksessa.
Prinssi ja kerjäläinen parkkeeravat vieriviereen Mercedeksensä ja roskakärrynsä MacDonaldsin eteen.
Quiapo on levoton,ajaton sekä kiivas. Sen raaka voima sekä puhtaus,rakkaus sekä hyväntekeväisyys,rosvous sekä painajainen ja muistot ovat Juanin ikuisia ystäviä.
Quiapo alkaa ja loppuu ammutuimassa.
Muitten vielä nukkuessa hän on jo tekemässä totta unelmistaan.
Elämän bisnes nousee huippuunsa torilla jo ennen auringon nousua,huuman ollessa täydessä vauhdissa.
Jos synti on aikaisin jalkeilla,niin on myös rukouskin.
Kello neljältä aamuvarhaisella kirkon ovet avataan,ensimmäisten rukoilevaisten astuessa käytävälle.
Moni pesemätön on noussut pahvikartonkivuoteeltaan kadulla,rahvaiden pitsihuivisten matruunojen nypeltäessä sormissaan rukousnauhojaan hajuveden tuoksuisina ja parasoliensa alla suojassa.
 |
| Lola Andang messussa. Juhart 2011. |
Jokaisella on ajatus jostain toivosta,halusta tai kaihosta,joka on tuonut rukoilijan Mustan Nasaretilaisen luokse.
Kirkosta ulos astuttuaan rukoilevaiset ohittavat jalkakäytävien talismaanien myyjät.
Katu on katolisen uskon täydellinen vastakohta ennustajamummojen sekä käärmeenöljykauppiaitten tarjotessa tulevaisuutta sekä tautien parannusta,monen sivuartistin leikkiessä koobrilla ja viidakkokyillä.
Usea tukeutuu ennustajamummoon,joka voisi loihtia takaisin harhautuneen poikaystävän taikka erehtyneen aviomiehen.
Kirkon muurin viereltä voi ostaa kipsisiä ja katusaasteen mustaamia pyhimysten kuvia,arpalippuja,pähkinöitä,talismaaneja,rukousnauhoja sekä medaljonkeja..ja tietysti alttarilla poltettavia vahakynttilöitä.
Pienestä maksusta joku mummo voi rukoilla asiakkaansa sekä itsensäkin puolesta.
Kotirouva voi samoin ostaa muutamalla centavolla kynttilän rukoillakseen miljoonapottia lotossa tai raha-arpajaisissa.
Omituista,ettei Kristus ole vielä heittänyt ulos rahanvaihtajia temppelistään?
Jos Herra sattumoisin ei olisi kuullut rukoilevaisen pyyntöä,asiakas voisi kääntyä kirkon edessä uskossaan katukauppiaan puoleen ja turvautumaan johonkin talismaanikiveen taikka tikkupuskaan.
Unelmia ja parannuksia kaupataan Quiapossa.
Yrttikauppiaat tarjoavat laventelia kylpyyn.sitruunaruohoa ryppyihin sekä rosmariinia sydämentykytyksiin.
Juan voisi myös ostaa tuoksukynttiläpystejä,joita polttamalla kaikki kivut kaikkoavat ja voitelevia öljyjä,jotka ajavat pois pahimmat kivut sekä säryt..jopa parantamalla särkyneen sydämen.
Toiset kauppaavat erilaisia siemeniä ja helmiä itsepäisiä vaivoja vastaan..
Hainhammasta korallihaavoihin,gitaa kuukautiskipuihin sekä sambongia ympärileikkaushaavojen parantamiseen.
Sibuhaota eli sipuliruohoa taas otetaan anemiaan,makabhayta ihotauteihin sekä akneeseen taikkapa väärin käytettyyn vaginaan.
Näin katolinen sekä taikausko hoitavat käsikädessä sielun ja ruumiin vaivat.
 |
| In God and Jeep we trust. Juhart 2011. |
Kerran Neitsyt Maaria ilmestyi kurkkaamaan pilvenlongalta ja auringonsäteiden välistä luvattua kansaansa Manilan yllä,ainakin rautaperhosrouva Imelda Marcosin eräässä ilmestysunessa.
Monessa pikkikirkossa Neitsyt Maaria on vuodatellut poskilleen verikyyneliä ja saanut tuhatpäisen pyhiinvaelluksen paikalle.
Monessa tapauksessa oli kyse suntion ja padren vilpistä bisnesmielessä saada kolehtirahaa jalkavaimojensa ylläpitoon.
Maarian kyynelvesi todettiin karamellivärivedeksi..
Uskossakin osataan huijata.
Eräässä banaanipalmutarhassa eräs poimija oli nähnyt Mestarin partaiset kasvot kaarnassa ja tapaus sai aikaan suuren pyhiinvaelluksen pyhään hedelmätarhaan..uuteen Eedeniin.
Sadevesi,minkä poimija oli kerännyt palmupuun lehdiltä muuttui pyhäksi vedeksi,jota poimija myi pullotettuna.
Eedeniin saapuneet raajarikot palasivat kotiinsa terveinä, samoin kuin hullut viisaina,vaikka veteen oltiin lisätty kraanavettä
Jos Aatami ja Eeva olisivat Eedenissä olleet kiinalaisia,he olisivat syöneet käärmeen tästä hyvän tiedon banaanipalmupuusta.
Oliko Jeesus jonkinlainen kiusottelija?
Eräs jesuiittapappi oli kysäissyt saarnastuolistaan.
Ilmestyttyään ylösnousunsa jälkeen Maria Magdalenalle,apostoleilleen sekä kahdelle opetuslapselleen Emmauksen tiellä---hän hävisi ilmaan..
Silti he eivät olleet tunnistaneet Mestaria ja Jeesus oli lohduttanut heitä.
Kuitenkin Herran äkkinäinen katoaminen askarrutti heitä.
Kaikki olivat ilahtuneita Mestarinsa ilmestymisestä,mutta täysin ymmällä yhtäkkisestä haihtumisesta ilmaan.
Vasta myöhemmin viimeisellä yhteisellä ehtoollisella he tunnistivat Herrannsa,jolloin Hän jälleen katosi.(Luukas 24:31)
Leikkikö taivaallinen hovinarri opetuslastensa kanssa kuurupiiloa?
Tästä syystä filippiinot katselevat useasti ylös pilviin..ei tulevaa säätiedoituksen lupamaa taifuunipilvien kerääntymistä,vaan etsimässä sitä reikää pilvien välistä,mistä Herra lopulta laskeutuisi luvatun kansansa, filippiinojen keskuuteen.
 |
| 1945.Kristus japanilaisten hylkäämänä Manilassa.Juhart 2011, |
 |
| Taifuuni Manilan lahdella.Juhart 2000. |
