 |
| 1939 NY World's Fair. FoMoCo building.Road of Tomorrow. |
Kesäkuun 17.päivä 1939
----------------------------------------------------------------
Fammu ja Babs-täti kikattelivat takapenkillä kuin koululikat Issy-sedän ohjastellessa New Yorkeria Flushing Meadowsin maailmannäyttelyn laajalle parkkialueelle.
Kikatuksen syynä oli Fammun lausunta maailmannäyttelyn kolossiaalinen betonirakennelma Tylon ja Perisphere,jotka suippokärkisenä tornina ja pyöreänä pallona olivat saaneet Fammun kehaisemaan,että ne panivat fallissymbooleina muistelemaan Fjalar-vainaata,jolta oltiin leikattu toinen kives pois.
Babs-täti oli ruotsiksi kehaissut ,ettei se Issynkään miehinen komeus näytä kuin pieneltä champignonilta juutalaisella tavalla trimmattuna.
Jussista mummojen puheet kikatuksineen kuuluivat johonkin Turun ruotsalaisen tyttölyseon huussintakaisiin hihittelyihin.
Samanlaista ,vaikkakin puolirivompaa praattaamista hän oli kuullut kauppalan kauppatorin kalamyyjämummojen hampaattomista suista lahnalaatikoittensa takana.
Ilmeisesti hienot rouvat viittasivat yhteiseen yhteiskuntaluokista riippumattomaan rakkaaseen asiaan.
Issy-setä oli kysäissyt auton ovia lukitessaan rouvilta,mikä nyt niin kovin naurattaa,johon Fammu oli vastannut:
--Only Great Balls of Fire!
 |
| Tylon and Perisphere |
Jussi Ford-miehenalkuna tiesi,ettei moisilla rampeilla oltaisi uskallettu ajella 1938-malleilla,joita joutui hillitsemään vanhoilla vaijerikäyttöisillä jarruilla.
Uusiin 1939-malleihin Edsel Fordin painostuksesta oltiin asennettu Lockheedin nestejarrut.
Henry-isä vanhoillisena olisi pitänyt kyllä vanhat vaijerijarrut ja eksentrisenä kokeili maalaispojan järjellään omia innovaatioitaan autonrakennuksessa kuten soijapapumuovista valmistettuja auton takaluukkuja.
Jussi oli nähnyt yhden valokuvan Hufvudstadsbladetissa,missä Henry oli näyttänyt ,miten kirveeniskukaan ei jättänyt teräpuolella mitään jälkeä uuden Fordin soijapaputakaluukkuun. Kuvassa ei kyllä mainittu,että Henryn klapikirves oli kimmonnut iskusta tämän kädestä ja papufanatiikolta oli nyrjähtänyt ranne.
Vasta vuonna 1941 Henry sai valmiiksi pääsuunnittelija Gregorien muotoilema oikean soijapapumuovisen Fordin,mutta malli jäi ainoaksi prototyypiksi.Malli kyllä vihjaa muotoilullaan tulevaan ja viimeiseen sotaaedeltävään 1942-malliin ja sodanjälkeisiin Fordeihin vv.1946-48.
 |
| 1941 Ford Soybean Tudor Deluxe |
Samanaikaisesti tammikuussa v.1939 oltiin avattu San Fransiscon Treasure Islandilla Golden Gaten kansainvälinen näyttely sillan 3-vuotisjuhlien kunniaksi. Näyttelysaari oltiin rakennettu sillan Oaklandin puoleiseen päähän.San Fransiscosta oli lähtenyt mantereen poikki- ajolle uusi Ford Fordor Deluxe,joka saapui New Yorkin maailmannäyttelyyn kesäkuun 16. päivänä Jimmy Rooneyn ja Jack Doylen vuorotellen ohjaamina.
Auto oltiin rakennetu Fordin Richmondin tehtailla Kaliforniassa.
San Fransiscon näyttely oltiin rakennettu kuin New Yorkin maailmannäyttely pienoiskoossa täytemaalla tehdylle saarekkeelle.
Valitettavasti v. 1941 Pearl Harborin kuuluisan "Häpeän Päivän" eli "Day of Infamyn" ja FDR:n sodanjulistuksen jälkeen Yhdysvaltojen puolustusvoimat ottivat tekosaaren käyttönsä ja kaikki vaivalla ja taidolla tehdyt futuristiset rakennukset purettiin ja tilalle rakennettiin laivastotukikohta.
Tukikohta lopetettiin v. 1997.
Saaren tarkoituksena oli näyttelyn jälkeen avata sille Pan Americanin amfibiolentokonetukikohta ns. China Runille eli Kiinan reitille.
 |
| 1939 San Fransisco Golden Gate Exhibit |
Poika oli lukenut yhdestä vuoden 1938 Valituista Paloista Henry Fordin lyhennetyn elämänkerran,joka oli kastanut hänet erikoiseen Ford-uskoon.
Isä-Henry oli ollut ehkä maailman paras kelloseppä ja puimakonemekaanikko nuorempana ja taidoillaan hän oli osannut kehitellä koko Amerikan kansan kukkarolle sopivan T-mallinsa,saamalla maan vähempiosaisetkin pyörille.
30-luvun pula-aikoina ja oklahomalaisten kuivuutta pakenevien maatyöläisten pakattua T-Fordinsa Kalifornian reissulle maan pikitiet olivat täynnään Tin Lizzieitä.
California or Bust oli ajan hengen iskulauseena.
Lyhyt Fordin oppijakso
 |
| Okies.Juhart 2005 Autoritäärisenä isähahmona Henry alinomaa vahti Edselin johtamiskykyä sekä päätöksentekoa tehtaalla.Hän yleensä kumosi poikansa kaikki aloitteet,jolloin Edsel ajautui yhä syvempään depressioon.Itsepäisenä ja peräänantamattomana ukkona Henry ei koskaan antanut julki kuvaa kovinkaan rakastettavasta isähahmosta. |
Henry-isä puolestaan keskittyi kansanmalliensa kehittämiseen.
Jotenkin omituisella tavalla Henry Fordin mentaliteettia pidettiin hengissä Henry Ford II valtakaudella v.1959-60 suuren Edsel-malliston skandaalisen tuhon jälkeen.
Auto ei ollut lainkaan huono,mutta lanseerattiin väärään aikaan eli talouslaman kuristellessa teollisuutta Lincolnin ja Mercuryn välimallina.Yhtenä syynä huonoon menekkiin oli huono laadunvalvonta sekä Edsel-myyjien vastahakoisuus.Edselin erikoista hevosenkaulusmaskiakin naurettiin ja jotkut kutsuivat sitä sitruunaa purreiksi huuliksi.Lemonhan merkkaa amerikaksi epäonnistunutta ja viallista autoa.
 |
| 1957 Edsel |
 |
| Edsel Bryant Ford |
(Henry Fordhan kuoli vuonna 1947 eli samana vuonna kun Jussi II syntyi Keiteleen rannalla.
Edsel Bryant Ford kuoli v.1943 sydäninfarktiin.)
V.1959 McNamara intohimoisesti ajoi uuden compact-auton valmistusta ja hänen talousaivoistaan syntyi Ford Falcon,pienempikokoinen jenkkiauto,jota aluksi valmistettiin vain 6-sylinterisellä moottorilla.Samoihin aikoihin GM:ltä syntyi pieni takatuupparinen Chevrolet Corvair ja Chrysleriltä Chrysler Valiant-"pikkuauto"
 |
| 1960 Ford Falcon |
McNamaran ja Johnson tilille voidaan panna mahtava Vietnamin sodan mobilisaatio,jota Kennedy oli aikoinaan vastustanut.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 |
| 1939 Ford-mallisto |
Fammun ja Babs-tädin välissä Jussia revittiin GM:n Futurama paviljongille päin,koska Babs-täti oli kiinnostunut uusista Pontiac-malleista.Hänen 1936-mallinen Pontiac Business Coupe oli kuulema liian vanha ja joutuisi pian vaihtoon.
Isolla aukiolla kummankin paviljongin välissä avautui apilanlehden mallinen moottoritieliitos,jollaista ei edes Saksan autobahnoilla oltu nähty.
Kolmas Valtakunta muutenkin oli kieltäytynyt osallistumasta ja liputtamasta Amerikan markkinoilla Suomen ilmavoimien logolla.
Italian diktaattori Benito Mussolini oli kyllä maglomanina pystyttänyt roomalaisitalialaisarkkitehtoonisen paviljongin,missä kerskailtiin kansan rakastaman Il Ducen saavutuksia.Paviljongin fasaadissa porskuva 60 metriä korkea vesiputous edusti hyvin pienikokoisen diktaattorin suuruudenhulluutta.
 |
| General Motorsin paviljonki |
 |
| Italian paviljonki |
Jussi muisti tapauksen,kun he olivat Kal-Erik isän ajamana Fammun kanssa käyneet Imatran Valtionhotellissa sähkötehtaan 1934-mallisella Fordilla vuoden 1937 heinäkuulla.
(Oli omituista sattuman kauppaa,miten Fammun Fjalar-miesvainaa oli tehnyt vuoden 1933 syksyllä ennen kuolemaansa kaupat kauppalan Ford-myyjän Automyynnin kanssa uudesta 1934 Ford Fordorista.
Keväällä 1934 Louisianan Bering Parishissä FBI:n agentit agentti Warrenin johdolla ampuivat automaattiaseilla yllätyshyökkäyksessä kuuluisan pankkirosvopariskunnan Bonnie Parkerin ja Clyde Barrowin samanlaiseen Ford Fordoriin.)
 |
| Bonnien ja Clyden 1934 Ford Fordor. 167 luodinreikää |
Fammu oli rauhoitellut Karl-Erikiä siitä,että pojalla vain oli sellaiset isältään perimät levottomat jalat.
Isän lopulta paikoittaessa autoa Imatran Valtionhotellin eteen, niin samalla yksi mustansininen ja valkopölykapselinen Opel Olympia oli peruuttamassa sähäkkäästi viereisestä ruudusta suoraan Fordin etupuskuriin,saamalla kolauksella painautuman juuri puskurin keskimutkan kohdalle.
Isä oli noussut ratista pihalle ja huudellut rantaruotsilla faania ja djääveliä isännän näköiselle pomppatakkiselle miehelle,joka pieksuissaan oli mennyt tarkastamaan Opelinsa perää.
Isästä isäntä tuoksahti viinalle ja pompankauluksen alta pilkotti jaloviinapullon korkki.
Siinä auton perässä pyllistellessään isäntämiehen povitaskusta putosi hiekalle avaamaton korttipakkakin.
 |
| Kalle Kauppinen ja 1935 Opel Olympia. Juhart kollaasi 2010 |
Tämän lompakko näytti pursuavan seteleistä.
Isäntä oli esitellyt itsenä iisalmelaiseksi kauppiaaksi Kalle Kauppiseksi,joka oli palaamassa Viipurista hankintamatkaltaan.
Isä oli ollut kahden vaiheilla,jos olisi kutsunut poliisit paikalle,mutta hyväksyi kauppiaan tarjouksen,koska tönäyksen jättämä klummu puskurissa oli mitättömän pieni.
Isäntä ei kyllä tuntunut olevan juovuksissa,mutta haisi ilmeisesti niinsanotulle vanhalle viinalle.
Kauppias oli ilostunut rahan vastaanottamisesta ja lausahtanut:
--Olj muuten onni onnettomuuvessa,etten lykännä vanahan viiksvoortinj perrää herrasjväen aaton keulaan.
--Oljs tullunna pahempoo jäläkee nuissa jäähyttäjänrivoessa.
--Minnuunj Teevoortti,mikä nykyvään on vuan peletoaatona,onnii perästään ylen korkija kunniin sisävesjlaevan ahterj.
--Olisj siinä käänynnä kuttein Imatran ja Kuopijon sisäveslaevojen yhteenajossa Mulanniemen laeturin kohalla.kun Kuopijon kapteenj huusj komentosillan messinkitorvesta konehuoneeseen konemestarille,että..."Purlaatappas parj laakija pakkija siellä alailimoessa,kun tiällä yläilimoessa ajetaan yhteen!"
 |
| Kalle Kauppinen Viipurissa Viiksiheikin kanssa Juhart 2010 |
Hän kiirehti melkein juoksuaskelin ja takinlievet levällään ja huohotellen Ford-paviljongin lasiovista ottamaan kiinni rouvia ja Jussia.
Heidän edessä hän vetäisi takintaskustaan norsunluunvärisen pallon,minkä sinisessä soikiossa kiilsi kultaisin kirjaimin sanat Ford ja New York 1939.
Pallo oli Fordin suveniiri maaimannäyttelystä ja oikeasti palveli vaihdekepin nuppina.
Nupista hän oli joutunut maksamaan 15 dollaria,koska niitä oli ollut vain rajoitettu erä myynnissä.
Vastaavanlaisia Golden Gate 1939 Ford-nuppeja oli ollut saatavilla San Fransicon näyttelyssä 10:llä dollarilla.
Issy-setä ojensi nupin Jussille lahjana,pojan naama leveänä pokatessa kantapäitä kopsauttaen kiitokseksi.
Nuppi oli Fordin 36. vuosijuhlan muistoesine ja niitä oltiin valmistettu lasista rajoitettu määrä newyorkilaisella John Fouzonin lasitehtaalla.
Fouzonin lasitehdas oli erikoistunut mm. Bausch & Lombin linssivalmistukseen mm. kiikareissa.
 |
| Kuvassa v. 1933-1934 Chicagon maailmannäyttelyn Ford- muistonuppi |
Issy oli vastannut lammasmaisesti vaimolleen:
--I did it for Johnnie Boy..my dear..nothing to do with persons and beliefs..!
Jussille New Yorkin maailmannäyttely oli toiset messut elämässään.
Ensimmäisille messuille hänoli mennyt Eläintorille uusissa sarkaisissa puolihousuissa ja veekaulaisessa pujoliivissä,jonka alla kahisi edellisviikolla ostettu vaaleansininen kauluspaita..
 |
| Messu- ja markkina-aluetta |
Maatalousmessut pidettiin syyskuun lopulla 1936,jolloin kadunvarsien riippakoivut alkoivat tiputtaa lehtääan, ilman alkaessa kylmetä .
Pelkosen Iivarin kanssa hän paseerasi kuusenhavuilla koristetun messuportin alta näyttelyalueelle.
Poika katseli Suojeluskuntatalon eteen parkitettua kaupunkilaisten autoja,jotka koostuivat uusista britti-Y-fordeista seka amerikkalaisista delukseista.Joukossa oli muutama vanhempi sufletti-Buickikin , jotka olivat kauppalan entisiä pirssejä nyt siviiliajossa,sekä yhden perniöläisen tilanomistajan avo-Cadillac-feetoni.
Isäntien hevosia oli sidottu puomiin kirkkokärryineen puremaan heinää maasta ja muutamalla oli niskasta roikkuva kaurapussi turvan alla.
Väkeä oli tupaten täynnä kuravellissa hyppelemässä ,monien mummojen neppikenkien hörpätessä suista kuravetta uusille villasukille,isäntien pureskellessa Viipurin rinkeleitä, syrjäsilmällä vilkuillen paljaita karjakonsääriä ylösnostettujen pitkien helmojen alta.
Yksi isämtäjoukko oli piirittänyt uuden keltaisen Wiurilan puimakoneen,jota he kehuivat kovaksi pyörillä siirettäväksi ryskimasiinaksi.
Toinen hiukan suurempi maajussiporukka ympäröi Automyynnin esillepantua sinistä petrooli-Fordsonia,jonka oranssiset piikkipyörät olivat painuneet syvälle torisaveen ,hevoparivaljakon vetäessä traktoria kuiville.
Kauppalan liesitehdaskin esitteli maalaisille uuden hellavalikoimansa,minkä vakiomalleissa oli hopeamaaliset valurautaluukut ja deluksemallissa loistivat taasen valkoiseksi emaloidut liesiluukut seka bakeliittiset vetimet,uusien kuparivesisäiliöiden loistaessa sateenjälkeisessä auringonkilossa.
Kauempana salmenrannassa seisoi oikea höyrytraktori miehenkorkuisine takapyörineen ja puolitoistametrisine korsteineen,isäntien seuratessa sen Rustonin höyrykoneen vetopyörästä käytettävää pärehöyläkonetta.
Höyrytraktori oli oikeastaan museokappale ja kotimaista pärekonetta myytiin teknillisena läpimurtona sitten piilukirveen keksinnöstä.
Yhden lihapiirastelttakojun edessä seisoi miesryhmä ympyrässä,jonka sisältä kuului perkeleitä ja saatanoita,miesmuodostelman jatkuvasti muuttaessa muotoaan kuin rinkulamatovirus pesemättömissä pussihousujen haarukoissa.
Jussi ja Iivari onnistuivat kurkkaamaan haitarisaapasjalkojen väistä ,Paasikiven Toivon ja Falkin Andersin painiessa potkupallopaidoissa ja shortseissa kuravellissä.
Toivo oli,kauppalan varakkaampien suosiman jalkapalloseuran kapteeni ja Anders vastapuolena työväen palloseuran vasen laitahyökkääjä.
Kuraiset palloilijat olivat tulleet messuille Perniöntien pallokentän matsista.kiistellessään nyt ettei pelin tulos ollut tasapeli,koska tuomarina ollut Lintulan Masa oli ollut puolikkaan jallupullon vauhdissa viheltänyt Falkin viimeisen maalipotkun paitsioksi.
Falkin mielestä maalialueella oli myös ollut oikea laitahyokkääjä Kovaleffin Perttikin,vaikka mies oli kyyristynyt solmimaan nappulakenkiensä avautuneita nyörejä maalin risaisen verkon takana.
Raatimiehenkadun poliisikonttorilta oli torin laidalta kävelemassä paikalle vanhempi konstaapeli Kaljusen Iivari,joka vatsabaritonilla komensi muotoa hajoamaan,
alkaessaan paivapampulla lätkimään tappelevien kuraisille persuuksille,..huutamalla----”Toppar ja Valkki!-----Eiks teil riitä pallokentä rajapyyki ena...mika piru teiräs saa tulla tällasee kuraprunni1 painima?
Alkkakkas lähtte kotiinne siit torirauha häirittemäst tai mää pistä teiti kammari selli jähtymmä yhreks päiväks paskasiss pelihousuis!”
Toivo ja Anders lopettivat laakista painin,alkamalla juoksemaan Kirkkokadulle päin, kuran valuessa kintuille kuin ripulitautisilla.
Miesporukasta joku huusi joku pelipojille perään:
---Teitti painimatsist tul kyl tasapeli,ku erotuamarin ol oikke Halikon nimismiäspiiri erustaja
--Älkkäs sit ehttol jatkako pelii ravintola Tähkän yläkerran kapinetis...alaovel seisso narikkakoukuss viäl kovemp tuamar...Lehmusvirra Kallu,joka on koko läänin painimestar..!”
Jatkuu..Alvar Aaltoa ja futurismia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti