Pettäjättären tie.Raastuvan penkillä.Etsivä Arska-sarja

Raastupa

Yleinen syyttäjä Simo Räikkö käveli hermostuneena kihlakunnan käräjäsali numero kahden oven edustalla.
Hänellä oli kädessään todistepaperinippu,joka vahvistaisi Jorma Lumpeen syyllisyyden puhelitekinikko Reino Suomisen murhaan.
Käytävän penkillä istui Suomisten naapuri leskirouva Saima Varjonen,jonka Räikkö oli haastanut todistajaksi siitä,että tämä oli havainnut henkirikoksen ajankohtana suuren sinisen amerikkalaisen farmariauton olleen pysäköitynä Suomisen talon lähistöllä.
Käräjäsalin ovet aukesivat,jolloin käytävältä purkautui saliin suuri joukko,mikä koostui asianomaisista,lehdistöstä, ja muuten uteliaista kaupunkilaisista.
Jorma Lumme tuotiin kahden konstaapelin taluttamana sisään.Syytetty linkkasi yhdellä jalalla kainalosauvaan tukien.

Yleinen syyttäjä alusti asiaansa maalaamalla Jorma Lumpeen persoonaa paatuneeksi rikolliseksi yhden vankilatuomion pohjalta.
Syyttäjä oli kutsunut rikosetsivä Arvo Laaksosen esittämään forenssisten tutkimuksen tuloksia,mitkä viittaisivat syytetyn syyllisyyteen.
Etsivä todisti syytetyn sormenjälkiä löytyneen kiväärin tukista sekä piipusta näyttämällä kuvaa aseesta,mihin sormenjälkien kohdat oltiin kuvattu punasilla tussiympyröillä.
Samoin kuva paimentolaismaton kuraisista kengänjäljistä todisti ,että kengänkoko vastaa prikulleen syytetyn 46-numeroista kokoa ja kumipohjan kuvio vastaa täysin sitä kengänpohjaa,mitä syytetyn kengissä paraikaakin on jaloissaan.
Etsivä näytti valokuvaa kengänpohjan kuvioista.
Arska kyllä katsoi mielessään ehkä syyttäjän liiankin innokkaasti painottavan todistusaineistoa Jorma Lumpeen syyllisyyden todistamiseksi.
Etsivä itse halusi leikkiä puolustuksen puheenvuoron aikana  haastettuna todistajana paikallista Perry Masonia,tuomalla esille syyllisyyttä kumoavia detaljeja. Arska oli Raymond Burrin suuri ihailija Perry Masonina ja Ironsidena,vaikka tämä näytteli vaimonsa murhaajaa  vuoden 1954 Hitchcockin elokuvassa Takaikkuna,missä Jimmy Stewart pakettijalkaisena pyörätuolissa kiikaroi ikkunasta Burrin liikkeitä asunnossaan.
Grace Kelly tyttöystävänä samoin uskoi,että Burr oli kuopannut vaimonsa kerrostalon edustan kukkapenkkiin.

Takaikkuna

Perry Mason TV-sarjan alku

Syyttäjä esitteli todistekuvat lautamiehille,julistamalla ponnekkaasti niiden täysin todistavan Jorma Lumpeen syyllisyyden puhelinteknikko Suomisen murhaan.
Seuraavaksi syyttäjä kutsui leskirouva Saima Varjosen todistajan aitioon.
Leskirouva kertoi nähneensä makuuhuoneensa pitsivehojen raosta Suomisten asunnon lähelle pysäköidyn suuren sinisen ikkunapakettiauton.
Syyttäjän kysyessä auton merkkiä sekä rekisterinumeroa leskirouva vastasi:
--Emmää niist pirkalan merkeist tiärä mittään,mut pirkalan iso, pitkä ja levviä se ol,et meirän kuja melkkes ol mennä umppeen.
--Mää vaik olen ikäihmine,niin mullon kyl pirkalan hyvä näkö,vaik kuulo on heikentynny,ettei eres omaa piaruas tahro kuulla,mut sen kaaran rekisterinumero mää sain kirjotettuu paperinenäliinal kuulakynäl.
--Rekisterilapus luki FK-74.
Oikeussalista kuului tirskuntaa ja hirnuntaa ja istuvan tuomari Kallion piti nuijallaan koputtaa pöydänkanteen hälinän vaientamiseksi.
Syyyttäjä Räikkö oli lehahtanut kasvoiltaan tulipunaiseksi,pystymällä silti esittämään etsivä Laaksosen hankkiman GM:n esittelykatalogin Chevrolet Brookwoodista,näyttämällä sitä leskirouvalle ja kysymällä oliko se auto samanlainen kuin kuvassa.
Leskirouva vastasi:
--Joo....kylsse varman on samallainen ikkunapakettiauto,mut erifärinen kun teirän kuvis,eik sen auton ympäril hääränny noin hianonnäkössii ihmisii muativaatteis,kun tos kommias f'ärikuvass.
--Autos istus pirkalan iso miähenkuva,ett sen pää melkkes hipos sisäkattoo ja sen hartjakki oliva melkkes yht levviät kun laronovet.
Syyttäjä köhiskeli nyrkkiinsä vaivautuneena ja esitti autorekisterikeskuksen todistusta,että FK-74-rekisterinumero kuuluu samaan autoon,jonka omistajana on torikauppias Jorma Lumme Forssasta.
Syyttäjä lisäsi,että vain vuosina1960-1961 autorekisterikeskus jakoi FK-alkuisia rekisterinumeroita Turun ja Porin läänissä ja syytetyn auto sattui olemaan 1961-mallinen farmariauto .
Kaupungista löytyy muitakin FK-alkuisia rekisterinumeroita amerikkalaisissa autoissa,kuten Kivimäen neulomon 1961-mallisessa Ford Courier-farmariautossa sekä liesitehtaan 1960-mallisessa Ford Courierissa.
Lopuksi Räikkö kysäisi leskirouvalta pystyikö tämä tunnistamaan autossa istuvaa edes niskasta,tukanväristä tai vaatteista.
Leskirouva vastasi:
--Emmää tiännykkää,ett siin kuskinpaikal istus joku Niskanen ja miks te mult sellast kysyt,ku itte tiärätte,ett se ol se Niskanen...
Syyttäjä hämmentyneenä pyysi leskirouvaa astumaan alas todistajan aitioista.

Liesitehtaan 1960 Ford Courier
Juhart 2009

Puolustusasianajajana oli kaupungin oikeusavustaja Jouko Vähäsilta syytetyn varattomuuden pohjalta ja puolustuksen puheenvuoron aikana Vähäsilta oli pyytänyt etsivä Laaksosta esittämään todisteita havainnoistaan,mitkä saattoivat olla ristiriidassa asianomaisen syyllisyyden kanssa.
Etsivä Arska istui nyt puolustuksen pallilla todistamassa,että syytetyn oli mahdotonta pystyä ampumaan kiväärilla puhelinteknikko Suomista.
Hän näytti syyttäjälle esittämää kuvaa syytetyn vasemman käden sormenjäljistä kiväärinperästä.Oikeastaan ne eivät olleet pelkästään sormenjälkiä,vaan kämmenen puristusjälkiä.
Toiset vasemman käden sormenjäljet löytyivät piipun puolesta välistä.
Syytetty oli vasenkätinen.
Etsivä selosti,että on täysin mahdotonta samanaikaisesti pitää asetta kädessä kahdesta eri paikasta,saatika aseen perästä yläotteella. Arska näytti kiväärin perästä irtautuneen puunsärön,mikä osoitti,että kivääri oli pudonnut parkettilattialle tukki edellä.Olohuoneen parketista oli löytynyt painauma aivan paimentolaismaton vierestä.Samaten kiväärinperästä löytyi verijälkiä.mitkä laboratoriotutkimuksissa osoittivat,että niitä ei voida luokitella ihmisvereksi..
Arska lisäsi,että ruudinjälkitutkimuksissa syytetyn käsistä ei löytynyt ruutinäytteitä lainkaan.
Jorma Lumpeen asianajaja Vähäsilta oli hiukan hämillään saamatta puheenvuoroa,etsivän johtaessa puolustusta. 

Syyttäjä Räikkö yritti ottaa syytteen toiselta aspektilta,että herra Lumme ja rouva Laakso salaliitossa olivat suunnitelleet puhelinteknikko Suomisen murhan ja syytetty oli saanut korvaukseksi siitä rouva Laaksolta 20.000 markkaa ja että syytetty on istunut vankilassa kaksi vuotta shekkiväärennöksestä..
Tuomari Kallio keskeytti Räikön sanomalla.että rahakirje sekä aiempi tuomio olivat vain spekulointia satunnaisen todistusaineiston nojalla.Lisäksi,mitä rikosetsivä Laaksonen esitti todistusaineistona puolustukselta osoittaa,että puhelinteknikko Suomisen ja torikauppias Lumpeen välille oli syntynyt käsirysy,joka johti aseen laukeamiseen.
Herra Lummetta ehkä saadaan syyttää raa'asta kotieläimen taposta kiväärinperällä,mutta sekin voidaan laskea itsepuolustukseksi koiran hyökättyä kimppuun.Herra Lumpeen itsepuolustusta kyllä voidaan laskea hätävarjelun liioitteluksi,mistä voidaan antaa tuomio taikka sakkorangaistus.

Lopullisessa lautamiesten päätöksessä Jorma Lumme sai 10 10 markan päiväsakkoa kuolemaan johtaneesta eläinrääkkäyksestä..
Loppupäätöksenä puhelinteknikko Suomisen kuolema oli johtunut varomattomasta aseenkäytöstä,aseen lauettua pudottuaan lattialle.Kiväärin varmistin oli ollut pois päältä.
Salaliittoteoriaa ei voitu todistaa,koska rouva Laakson antama rahasumma oli voinut olla lahja taikka laina.
Lisäksi syytetty sai sakot luvattoman aseen hallussapidosta,vaikka syyttäjä yritti haastaa syytettyä ryhtymisestä anastettuun tavaraan.
Sekin kumottiin,koska syytetty ei tiennyt aseen olleen ostohetkellä anastetun.

jatkuu...

Parabellum