torstai 21. kesäkuuta 2012

Pettäjättären tie.Housutukun tilinpäätös.Etsivä Arska-sarja

Johtaja ja kanslisti
Juhart 1995
Marraskuun 15. päivä 1966


Etsivä Arska istui työpöytänsä ääressä tutkimassa Lumpeiden ja Suomisten kansioita.
Jouko Lumme oli jo yli kuukauden asunut poliisilaitoksen tutkintosellissä.Arska oli vienyt tälle transistoriradion ,muutaman taskukirjan sekä aikakausilehtiä viihteeksi, pidätetyn kerrottua ajan tulleen liian pitkäksi.
Päivystyksen kahvikoneestakin Arska kantoi kuin hotellin kerrospalvelija Joukolle monta kupillista kahvia päivässä.
Syyskäräjiin oli enää kaksi päivää ja syyttäjän mapissa Jouko oli osaepäiltynä Laakson housutukun kavalluksessa.

Arskan virkahuoneen ikkunaan syyssateinen tuuli liimasi ruskanvärisiä vaahteranlehtiä.Talventulokin näytti olevan myöhässä ja syyssateita tuli niskaan vielä marraskuussa.
Etsivän ajatuksissa kävivät jälleen sauna- ja takkaillat poliisien mökillä,mihin nimismieskin oli penännyt häntä osallistumaan..
Häntä ei paljoakaan kiinnostanut koko asia,missä poliisit puhuivat kännipäissään tehdyistä ja tekemättömistä  työasioista.
Suomalaiset muutenkin puhuvat vapaa-aikanaan enemmän työstä kuin työaikana eikä moisesta paskanpuhumisesta edes makseta ylityökorvausta.

Etsivä luki Lumpeiden kansiota,mihin hän oli edellisviikolla lisännyt kaupungin GM-autoliikkeestä saatu kuva 1961-mallisesta Chevrolet Brookwood-farmarisautosta.Hänen onnistui saamaan sen suhteilla,koska liikkeen johtaja Einari Nikander,joka myös omisti TB-huoltoaseman,oli hänen rintamakavereitaan huoltojoukoissa Kannaksella.Kummatkin olivat silloin töissä kenttäautokorjaamolla.
Chevrolet Brookwood ei ollut kovin harvinainen piilofarmarimalli Suomessa ja amerikkalaisen mittapuun mukaan se oli Chevroletin niinsanottu puukenkämalli eli halvin perusfarmari.
Niitä löytyi Suomessa jopa ruumisautoina.
Liikkuva Poliisi siitä huolimatta ei vieläkään ollut löytänyt Jorma Lumpeen autoa ja epäiltiin,että se oli ilmeisesti jemmattu johonkin perämetsäniityn suuliin taikka latoon.

Teboil-asema
Juhart 2010
Jorma Lumme oli myös kadonnut ja tämän forssalainen vuokraisäntä oli kertonut Lumpeen maksaneen vuokrarästinsä eikä osoitemuutoslomakkeeseen vuokralainen ollut kirjoittanut edes uutta osoitetta.
Samalla soi puhelin.
Arska nosti hätäisesti kuulokkeen kaatamalla kuuman kahvikupillisen pöytäkalenterin päälle.
Etsivä huusi pirulautaa omasta kömpelyydestään puhelinluuriin pyytämällä anteeksi,kun soittaja esitteli itsensä Turun rikospoliisin komisaario Koskeksi.
Koski jatkoi:
--Me täällä Turussa olemme pidättäneet erään herrasmiehen,jonka autoa Liikkuva Poliisikin on etsinyt.
--Oletamme tämän henkilön liittyvän teidän rikosjuttuunne tulevilla käräjillä.
--Tämä henkilö oli Puutorin lähistöllä ampunut jalkaansa liukastuttuaan katukäytävällä .
--Miehen nahkatakin povitaskusta oli löytynyt varmistamaton parabellum,mihin tällä ei ole lupaa ja ase meidän tiedostossa on havaittu anastetuksi.
--Mies,joka ilmoitti olevansa herra Jorma Lumme oli tapahtumahetkellä astumassa siniseen Chevrolet-piilofarmariautoon.
--Herra Lumme on paraikaa hoidettavana Turun Yliopistollisen sairaalan ortopedisellä osastolla ja me rikospoliisista olemme panneet yhden miehen poliisivartion paikalle.

Liikkuvan Poliisin Porsche
.Alustavassa tarkastuksessa löysimme herra Lumpeen nahkatakin povitaskusta Laakson housutehdaslogoisen kirjekuoren,mikä sisälsi seteleissä 20.000 markkaa..Lisäksi hänen lompakostaan löytyi kreikkalaisen laivayhtiön Pallas Athenan henkilötodistus,missä herra Lumpeen kuvan alla kyseinen henkilö esitti kansimies Ivar Karlssonia Persepolis-rahtilaivalla.
--Alustavissa kuulusteluissa kyseisestä henkirikoksesta ,mistä meilläkin on asiakirjat,epälty sanoi olevansa syytön,vaikka myönsi olleensa tapahtumahetkellä paikalla..
--Epäilty sanoi kyseessä olleen vahingonlaukauksen.
--Kyseisen rahasumman,mikä löydettiin kirjekuoresta herra Lumme kertoi saaneen lainana rouva Laaksolta.
--Epäillyn päästessä ensi viikolla sairaalasta,tulemme luovuttamaan hänet teidän huostaanne.
 Arska kiitti komisaariota tiedoista,Kosken toivottaessa puhelun lopussa onnea käräjillä.

Johtaja Laakso

Etsivä Arska istui johtaja Laakson potilashuoneen ainoalla puutuolilla  kaupungin aluesairaalan kardiologisella osastolla.Johtaja oli ollut tarkkailtavana sairaalassa pienen sydäninfarktin takia.
Johtaja oli pakkaamassa tavaroitaan kotiinlähtöä varten.
Arska kyseli:
--Mitäste johtaja Laakso meinaatte,kun teidän rouva noin vain karkas Floridaan?
--Eiks teillä ollut minkäänlaist aaninkii,ett teknikko Suominen oli jo pitkään kiristänyt rouvaa?
--Lumpeen Jorma oli kuulusteluissa kertonut mulle,miten Annik.. meinaan teidän rouva oli pyytänyt tätä käydä uhkailemas Suomist kiristyksen lopettamiseks.
--Oliks teirän avioliitto ajautunut niin pahast karill,ett kummatkin osapuolet alkovat käyrä toisten rysill?
--Eiks teill samoin ollut mittän tietoo,ett teirän Helena-tytär oli oikeest Suaomisen tytär?
--Mullon varastos ainaskin tuhat kysymyst ja toinen tuhat aukkoo koko jutus.
--Sitten teill oli pitkä suhde kanslisti Suomisen kanss,ettekä tajunneet,ett teirän omal rouval oli samaten ollut pitkä suhre Jorma Lumpeen kans.
--Samall te katsoitte sormien läpi kanslisti Suomisen förskotin ottoo kassakaapist,kun Suomisten Raija-tyttö oikkeest olikin teidän tytär.
--Onks uures kirjanpiros nykyäs firman kalustotili sama kun elatusaputili?
--Ja kaiken kukkuraks teirän autokuski Jouko Lumpeell oli ollu rouva Suomisen kanss pirempi suhre kuin teill ittell.
--Mää en haluu olla mikkän moralisti eik tahriton,mutt toren puhuaksen koko teirän lemmensuhteit voiraan verrata  Julius Cesarin aikaisiks seksiorgioiks.
--Tää koko stoori on yht umpikieroo ja sekast kun jossain Jallu-lehres,joit joku kahren henken tiimi naputtaa kirjotuskoneell jossan piänes tupakansavuses konttoris viikottain ulos rakkauren. ja seksinälkäsil ukko-ja poikamiähill.

Jallu ja Tabe Slior
--Mää voisin sanoo perustyhmän kuten Masa Salmi Pätkän Puupää-elokuvis,ett..."Asiasta minä en tiedä mitään,mutta minä vain kysyn".

Johtaja Laakso sulkiessaan siannahkalaukkuaan kysäisi etsivältä ikäänkuin ei olisi kuullut murto-osaakaan etsivän kysymyksistä:
--Ai mitä te ettivä kerroitte jostain rysist?
--Kyll määkin olen kalamiähii ja meirän Tukkijärven rannast saa rysäl kuhii ja lahnoi,vaikk järvi on mutanen.
--Vähän ne kalat ovat harmaamppii suamuist,kun muiss kirkasvetisis järvis,mutt ei se paljookaan makuun vaikuta.
Huoneeseen astui söötti tummatukkainen hoitajatar,joka ryhtyi siirtämään tippatelinettä pois vuoteen vierestä.
Johtaja kysäisi hoitajattarelta:
--Oleksää Sinikka.kulta nähny mun Gillette-parranajovehkeit,kummää en löytäny niit vessan lasihyllylt?
Hoitajatar vastasi hunajaisesti:
--Voi--voi..Eki parka..etkös sää nähnyt,ett mää panin ne jo sun veskaas aamul?
Ovella hoitajatar heitti lentosuukon johtajalle poistuessaan tippatelinettä työntäen lysolin ja lattiavahan hajuiselle käytävälle.

Arska katsoi,että koko hänen kysymyslistansa oli jäänyt täysin avoimeksi,koska johtajalla oli muut asiat mielessä.
Hän tajusi kyllä asian todellisen puolen,että johtaja oli lopulta huojentunut Annikkinsa pakenemisesta Floridaan.
Johtajan rysät oltiin laskettu nyt toisiin vesiin Arskan havaitessa,että  jotain oli kehkeytymässä johtajan ja tämän brunetin hoitajattaren välillä.
Johtaja Laakso oli ollut kuukauden vuodepotilaana ja laihtunut kymmenisen kiloa.
Tämän ihokin näytti paljon punakammalta ja terveemmältä kuin silloin kassakaappijutun jälkeisenä päivänä,jolloin etsivä kävi haastattelemassa johtajaa housutukun konttorissa.
Silloin johtajan kasvot olivat läpiharmaat ja ylipainoakin näytti olevan parisenkymmentä kiloa.
Arskasta ainoa miinuspuoli sairaalahoidossa näytti olevan johtajan kuulon huononeminen.
Se tuntui olevan yhtä valinnaista kuin vanhuksilla.

Johtaja otti laukun käteensä ja suunnisti vuoteen päätyä kiertämällä huoneen ovelle sanomalla:
--Kuulkaas Laaksonen...mull on myt pikkanen kiirus,kun meirän uus kuski venttaa sairaalan parkis mun uurell kolmesatasel SEL-mersull..
--Tunnin pääst mull on tapaaminen tukus Turon johtajan Turusen kanss uusist housutilauksist.
--Voitaiskos me joskus myähemmin jutella näist ikävimmist asjoist?
--Ett...kiitti vaan käynnist ja näkemiin toistaseks Laaksonen!

jatkuu...

Ei kommentteja: