Polis,polis,potatis,gris!. Papinpoika ja pakana Sveariikissä .I osa.

Jussi partiopoikana 1963
Juhart 2012

Kielikoulussa
-------------------
Pappilan Jussi tutki Yhteiskoulun pihalla kevättodistustaan.
Englanti kahdeksan,suomi seitsemän ja ruotsi kuutonen...
Matikkakin oli kuutonen,historian,maantiedon ja biologian keikkuessa seitsemässä...
Kirkkohistorian kuutonen harmitti,koska Jussi tunsi olevan syytön isän ja kirkkoherran välisiin riitoihin.Sattumoisin keväällä pappiskolleegat olivat enemmän skismoissa seurakunnan talousasioista...siitä kuutonen hengenmiesten mittelöiden ilmapuntarina.
Eniten häntä harmitti ruotsin kuutonen siirtyessään lukiossa kielilinjalle,valittuaan pitkän ruotsin ja englannin lisäksi saksan ja ranskan lyhyiksi aineikseen.
Isäkappalainen kyllä nousisi taas kirkkopatinoidensa kannoille ruotsin numerosta kielinerona opettaessaan lyseossa kirkkohistorian ja kirkkolatinan lisäksi tuntiopettajana ruotsia.
Äitikappalaiska olisi kyllä vain naurahtanut savonruotsalaisilla kommenteillaan kuutosesta,että "Kom bort sanoi kuolema ruohtalaisella" ja Tack så mycket..mycket bra..ottaesinj vielä,mutten suaa".
Joku kumma siinä ruotsinkielessä oli tympäisevänä pakkoruotsina,koska savikaupungissakin vain viisiprosenttia vanhoista kanta-asukkaista enää puhui ruotsia..ja suurin osa niistäkin asui lusikalla syötettävinä huru-ukkoina ja- akkoina Länsirannan ja Vilhonkadun kulmassa seisovassa Åbo Akademis äldershemmetin vanhainkodissa,jota äitikappalaiska kutsui pelkäksi hemmetiksi.
Toinen syy koko luokan huonojen arvosanojen saamiseksi oli ruotsinkielen lehtorin ja pippurisen Raili Raunion pedagoogisesti esimerkillinen käytös hirmuvaltiattaresta,joka huonoista kokeiden tuloksista aina heitti koevihot luokan ovesta ensin sisään,tanssimalla jotain woodoota niiden päällä piikkikorkoisten stilettojensa kanssa.
Luokan koevihot näyttivät tikkatauluilta sen perästä.

Kotiin saapuessaan isäpastori tavan mukaan ei ollut pitkään kotona,mentyään lyseon päättäjäisjuhlien perään suoraan kaupunginvaltuuston kokoukseen.Yleensä isä kävikin kotona vain kääntymässä  ja vaihtamassa pukua taikka kaftaania toiseen kokoukseen tai papin virantoimituksiin lähtiessään.
Kotipedagogiksi ja kasvattajaksi hänestä ei ollut,koska äiti hoiti sen kasvatuksen lottavääpelimäisellä displiinillään.
Isä oli sellainen etäiskasvattaja,joka papinroolissaan halusi olla kaiken edessä ja yläpuolella mestarikasvattajana ja sielunpaimenena. Kotikaupungissaan Iisalmessa hänen naapurin kasvukaverinsa Edvin Laine,myöhemmin kuuluisa teatteriohjaaja ja Tuntematon sotilas-elokuvan ohjaaja olikin kerran lausunut isän teatraalisista lahjoista,että " Antti,sinun pittää lukeva papiksi!"
Edvin tiesi hyvin,että papinvirassa tarvittiin näyttelijän lahjoja.

Kappalaiska rekolissa 1959
Juhart 2003

Kotona äiti oli tutkinut Jussin todistusta Leino-puuhellan hohteessa,uunissa tiristessä Karjalan paisti.
--No poeka...et uo iissäesj tullunna ruohtin ossaajana..etkä Puavo Ruohtalaesen tuohivirsujen jäläkijä kulukenna,kun kirkkohistorijakin keikkuupi seihtemässä..siitäkin issäesj kirkastuesi..
Äiti oli vain tokaissut pyyhkiessään puukapustan varrenpäällä otsalle valahtanutta harmaata hiuskiehkuraa.
--Mutta minä uon keskustellu Bernoullin Irja-täjin kanssa,että Ruohtissa olis sinulle vappaana kesätyö,kun Bernoullin Maka syksyllä astuupi armeijjaan..
--Maka on siellä ollunna kesätöessä..ja nyt piästyvään yljoppilaaksi se astuupi syksyllä armeijjan harmaesiin..
--Irja-täti kehotti sinuva kirjoettammaan Karl Andersson-isännälle,että uot halukas sinne kesätöehin...ruohtiksi kirjoetat!
--Se Anderssonnin Kalle pittää muutaman saan röhkijän sikalaa Uppsalan lähistöllä ja kyllä siellä sinnuenj ruohtinkielentaetos petraantuu sijanlannan hajussakin,jolleij jopa pittuuttakin suatat kasvoo lantapatterin kylyjessä
--Vanaha savolaenen sanontahan kertoopi,että hajussa kasvoo,jos vuan oltua suaa.....

Nordea-autoalutta 1962

Kesäkuun 15. päivänä 1965 Jussi seisoi Silja Linen Nordea-autolautan  reilingin äärellä katselemassa,miten Ahvenameri oli muuttunut ihmeellisen rasvatyyneksi.Ruotsiksi Ahvenanmeri on Ålandshavet,mutta kotikunnilla savilaaksokaupungissa sitä kutsuttiin Abborreshavetiksi,koska Ahven taikka Salon murteella Ahvena ruotsiksi on Abborre..
Mikä Åland se pieni demilitarisoitu ja ruotsia puhuva pieni ja Ruotsin kyljessä sijaitseva suomalaissaarivaltakunta voisi olla,koskei sieltä löydy joen jokea..
Å:nhan piti vastata jokea finskiksi kuten Åbossa eli Turussa,minkä läpi virtaa oikea joki..!
Silti monilla Ahvenanmaanreissuilla meripartiolaisten paateista Antti-kappalainen pyyti virveleillä Ahvenanmerestä pelkkiä haukia eikä yhtään ahventa.
Hauki on Gädda på svenska...Gäddaland!

Ruotsin merireissulla Antti-isän
pyytämiä haukia

Kerran myöhemmin Kihdin selällä yhdellä Ahvenanmaan ympäripurjehduksella meripartiolaisten Hval-kaljaasilla isä oli lämmittänyt saunan ja partiopojat nakuina olivat sukellelleet ristireimarin särkältä rasvatyyneen mereen.
Samalla reissulla Maarianhaminan pikkuvenemarinan kaijalla Jussi kavereineen yrittivät iskeä ummikkoruotsalaisia ahvenamaalaisia teinimimmejä,jotka tahallaan nirppanokkaisina puhuivat takaisin tukholmalaisella kurkkugutteraalislangilla...."Näj..det passar inte..satans finska djävlor!"(Ei käy saatanan suomalaispirut!).
Kemiön saaressa,mikä myöskin oli enemmistöltään ruotsinkielinen,sijaitsi pappilan viimeinen kesämökki 1967-1987.

1964 Volvo PV 544..ei standardi Favorit

Kemiön kirkonkylän Andelshandel-osuuskaupan kassaneiditkään eivät tahtoneet ymmärtää suomenkieltä.Kerran muutamaa vuotta myöhemmin v.1969 Jussi oli kaverinsa Hallbergin Torstenin,jonka etu-ja sukunimet olivat ruotsikielisiä, olivat ostamassa saunalenkkimakkaraa ja mellankaljaa Jussin mökille saunareissullaan.
Pojille kassaneiti puhui paikallista rantaruotsia,jolloin Jussi ja Torsten tahallaan kävelivät kaupasta ulos maksamatta Hallbergien valkoiselle kupla-Favorit Volvolle ostokset kainalossaan.
Pojat pärjäsivät suhthyvin kouluruotsillaan,mutta pikkukiusaksi eivät halunneet ymmärtää rantaruotsia..
Jussinkin ruotsinkielestä myöhemmin paistoi lievä upplannin murre..
Favorit oli Volvon PV 544-kuplamallin halvempi versio kumitiivisteikkunoin ja kolmin vaihtein.
Auto oli Torstenilta lainassa eläinlääkäri-isältään ja jolla kaveripari kesäisin kulki Kemiönsaaressa Taalintehtaalle (Dalsbruk) saakka Jose Felicianon laulaessa Rain-biisiä halvan Clarion-kasettinauhurin takaikkunahyllykaiuttimista..

                                          Rain.Jose Feliciano 1969

Kassaneiti juoksi suomea huutaen perässä,että "Maksakaa kanss taikka soitan polliisin!
Jussi oli kassalla maksaessaan tokaissut neidille:
--No tulihan se sieltä ulos ihan finskiksi!
--Eikä maksa vaivaa!
Kumpikin poika osasi ainakin välttämättömästi asioida ruotsinkielellä kaupassa,mutta piruuttaan testasivat "svenska talande bättre folkin" suomenkielen taitoa.
Silloin ruotsinkielisellä saaristoasujamistolla oli isompi hajurako suomenkielisen mannerasujamiston kanssa. Kemiön kirkolle oli vajaat 20 kilometriä matkaa kotikaupungista.
Nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvan Perniön (Bjärnå) takaisessa Tenholassa eli Tenalassa vanhemmat alkuasukkaat eivät osanneet sanaakaan suomea.

Panu

Tämä 1965 kesän reissu ei ollut hänelle ensimmäinen Ruotsin merimatka.
V.1963 kesällä hän oli isänsä perustaman partiolippukunnan meripartiolaisten reissulla seilannut Ahvenanmeren poikki kolmimetrisessä aallokossa.
Jussilla oli kyllä tapana liioitella myrskyaaltojen korkeutta,mutta siltä ne tuntuivat Panu-sisälaitamoottoriveneen pressun alta,meriveden pyyhittyä kajuutan pressukatteen yli. Venekunnan mahonkisesta v.1905 valmistetusta Saaristo-purjevenestä välistä ei näkynyt aallonpohjissa mastonkärkeäkään ja sen reivattu pääpurjekin näytti repalaisiltä riekaleilta,purjelattojen lennettyä myrskyssä Ahvenanmereeen.

1965 SY Saaristo

Norrtäljen saaristossa purjevenekunta tyhjensi urakalla istumalaatikkoa Ahvenanmerestä.
Panu-moottorivenekin Norrtäljen kaijaan kiinnitettyään oli puolillaan vesilastissa,patjojen ja ruokatarvikkeiden kelluessa moottoripetroolisessa vedessä. Ylhäisten Näkkileipätehtaan vanikkasäkin sisältökin olisi kelvannut pehmeänä hampaattomille Åbo Akademis Äldershemmetin vanhustentalon asukkaille syötäväksi..
Isän ja samassa papinpersoonassa ruotsinkielen opettajan taitoja tarvittiin,kun venekunta marssi Norrtäljen kävelykadun katukapakkaan syömään ruotsalaista sinappimakkaraa (senapkorv) ja huuhtomaan sen kurkustaan Carlsbergin kaljalla. Kyyppari eli miestarjoilija oli udellut venekunnan päälliköltä,mitä juotavaa herrat niinkuin ostaisivat,jolloin papille alkoholijuomia tuntemattomana tuli ajatuspysähdys eli Tänka på,vastaamalla,että " Fyra svagdricka och 3 citronsoda,var så goda!" (4 vaarinkaljaa ja 3 sitruunasoodaa,olkaa hyvä!)
Tarjoilija oli kysäissyt:
--Va sa ni..svagdricka...menar ni kanske öl? (Mitä sanoitte--vaarinkaljaa...tarkoitatte kai olutta?
Vaarinkalja siihen aikaan oli alkoholitonta perhejuomaa Suomessa,jota pappilassakin ryypättiin joulun aikaan.
Pullon kyljessä lukikin teksti suomen ja ruotsin kielellä.."Vaarinkaljaa..Svagdricka" (mietojuomaa).

1936 Antti Campo Mussolinilla

Isällä oli aiemminkin käynyt kömmähdys juomien suhteen ulkomailla.
V.1936 hän oli Akateemisen kansallijärjestön mustapaitojen kanssa matkustaneet Berliinin olympialaiset katsottuaan Italiaan Campo Mussolinille aatetreenaukseen.Bussimatkalla Baijerin kautta reissaajat olivat pysähtyneet paikallisessa Gasthausissa eli oluttuvassa murkinoimassa.
Punanaamainen oluttuvan omistaja oli kysäissyt saksaa taitavalta isältä ruokajuomia,jolloin isä oli tilannut "Fünf Milch,bitte!" (Viisi maitoa,olkaa hyvä").
Kapakan omistaja oli tuohtuneena vastaannut mustapaidoille:
--Sie sind mächtige Soldaten..fünf Bier..nur kleine Knaben trinken Milch!!" (Olette mahtavia sotilaita..viisi olutta..vain pikkupojat juovat maitoa!"
Isä ei koskaan kertonut pappilan kersoille,oliko porukka olutkolpakoita kaadellessaan laulaneet "Trink,trink Brüderlein trink..lass doch die Sorgen heraus!" (Juo,juo veliseni ja päästä surut ulos!")
Isän bravuurina kesämökillä puunhakkuussa oli yksi saksalainen juomalaulu "In eine kleine Konditorei..sassen wir und tranken Kaffe.." (Istuimme yhdessä pienessä konditoriassa ja joimme kahvia).
Hänhän aamutoimekseen joi litran vahvaa mustaa ja sokeritonta kahvia,startatakseen itsensä virkeäksi...polttamalla perään pajuholkissa filtterittömän North Staten kahvisavuikseen.

1965 Ruotsalainen Volvo Amazon
perhe 

Nordea-autolautta haukotteli autokannen keulaosa ylhäällä Tukholman Skeppsbron laiturissa.
Autokannelta ajoi maihin suomalaisia SF-tunnuksisia autoja kattotelineet pakattuna leirintävälineillä.
Joukossa oli suomalaisten pikku-Fiatien ja Volkswagen-kuplien lisäksi komeampia ruotsalaisia Opel Kapitäneja ja Mercedes-Benz 220S-malleja,joidenka S-maantunnuksista eroitti paljaalla silmällä sinikeltaiset Sveariikin liputkin.Jussi hyräili jo pieni pelonpoikanen rinnassaan Ruotsin kansallilaulua "Du gamla.du fria,du fjäll höga nord..Och så vidare"...astuessaan lautalta lasitettuun terminaalikäytävään,josta hän näki alhaalla asvalttipihalla suomalaisten ja ruotsalaisten Spedition TIR-rekkojen jonottavan tullitarkastusta.Kuskit kuin Lemans-lähdössä juoksivat rekkojen hyteistä kuormakirjapinot kourissaan tullirakennuksen ovelle leimauttamaan rahtidokumenttejaan.
Jussin sydän hakkasi kuin lampaansaparo näyttäessään Suomen passia terminaalin ala-aulan tullikioskilla,passintarkastajan vain kivikasvoisena leimatesssa passiin Sveariikin kruunuleiman.
Jenkkikassiaan kanniskellessaan terminaalin ovesta ulos hän hoki itsekseen ensimmäistä ruotsinkielistä ja ruotsinkielen oppikirjasta lainattua lausetta ,lähestyessään taksitolppaa,minkä kärjessä seisoi 1953-mallinen Ruotsin ANA-tehtaalla Norrköpingissä valmistettu haaleansininen Desoto Diplomat-droska (pirssiauto).mikä koriltaan oli puhdas Plymouth.
Desoton perässä seisoi sysimusta hirvikeulainen Volga,jonka ovenkahvaan Jussi ei edes aikonut koskea,ihmetellessään miten svenssonit yleensä olivat sortuneet itäauton hankintaan pirssikäyttöön. Ilmeisesti svenssonien sosiaalidemokraattisessa liberalismissa ei ollut mitään raja-aitoja,vaikka länsiautoja sai ostaa valikoimasta roppakaupalla.
--Vad kostar det resan till Örsundsbro by i Upplands län? (Mitä maksaa matka Örsundsbron kylään Upplannin läänissä?)

1953 Kanadan Desoto Diplomat

Desoton etulokasuojaan nojasi pitkä ja ruotsalaisen laiha taksikuski,joka muistutti kaukaa edesmennyttä kuningas Kustaa V:ttä. Kustaa V tunnettiin siitä,että hän 20-luvulla itse oli ajanut ojaan T Fordilla Tukholman eteläpuolella yhdessä mutkassa. Mutka vieläkin tunnetaan "Kungens kurva"-nimellä (Kuninkaan mutka).
Hänen rakkaat alamaisensa samoin kutsuivat kuningastaan "Vingmutter"-lempinimellä,koska tällä oli luisen kallonsa ulottimina isot hörökorvat.
Jussi lausui suustaan jo monet kerrat tentanneensa lauseen kuskille,joka vastasi tukholmalaisen gutturaalisen käheästi:
--Femti kroner..och hopp in..gosse! (50 kruunua..ja hyppää sisään poika!")
Jussi pisti kiittimensä ristiin Desoton mohairkankaisella takapenkillä,ettei pirssi matkalla päätyisi ojaan.
Kuski näytti kuitenkin sompaavan rattia tyynen rauhallisena,panemalla Blaupunkt Stockholm-autoradion päälle valkoisesta FM-nappulasta.
Kojetaulun kovaäänisestä kuului ruotsalaisen naiskruuneri Siw Malmkvistin uusi vuoden 1965 hitti,joskin saksaksi "Columbus fand Amerika",Kolumbus löysi Amerikan..
Jussi oli löytämässä ruotsalaista Ruotsia ja Upplannin lääniä...

                                          Kolumbus fand Amerika.Siw Malmkvist 1965
jatkuu..

Nallesta diktaattoriin.Lisää automerkkifantasiaa.

1952 Rover 75

Ei ole yhtään merkillistä,että autonvalmistajat etsivät eläinmaailmasta ja luonnosta esimerkkejä malleihinsa.
Eläimet kuvasivat voimaa,nopeutta,sulavuutta ja joskus oveluuttakin.Kissaeläimet ovat aina olleet suosittuja villeinä ja kotiutettuina,mutta harvemmin koirat ovat päässeet henkilöautomerkkeihin Roveria lukuunottamatta..Hillmanilla kyllä oli farmarimallina Husky.Itsenäisenä merkkinä 20-luvulla oli amerikkalainen Whippet eli vinttikoira ja samalla vuosikymmenellä aloitettiin kuuluisa rannikolta toiselle-Greyhound-bussilinjaliikenne. Brittiläinen Thornycroft-kuorma-autotehdas risti mallejaan uskollisiksi vartoiksi nimillä Sturdy ja Trusty eli Vakaa ja Uskollinen.Samoin kuuluisan brittiläisen Fools and Horses-komediasarjan Delboy Trotterin ohjustama kolmipyöräinen Reliant-pakettiauto oli Luotettava.
Kuorma-autosarjassa koiran elämää suosittiin Amerikassa ja Iso Britanniassa.
Amerikkalainen Mack oli kuuluisa bulldog-logostaan.Sumujen saaren rannalla ruikuttivat
kalamiehen muijan lisäksi taas Leyland (BMC) Terrier ja Mastiff ja Englannin kanaalin vastapuolella puolella kynsi peltoja Lanz Bulldog.
COE-kuorma-autoja (Cab Over Engine) kutsutaan vieläkin Suomessa bulldogmalleina.

1976 Toyota Tamaraw

Kaakkois-Aasiassa Filippiineillä koiraa pidetään maukkaana ruokaeläimenä ja kissaa kulkukissana,jolloin paikalliset autonvalmistajat lainasivat Tamaraw-härän Toyotan AUV:lle (Asian Utility Vehicle),muttei hidasta vesipuhvelia Carabaota. Vesipuhveli tunnettiin laiskana olentona,mutta suuttuessaan se pystyi tappamaan yhden kylällisen.Animistisessa uskossaan filippiinojeepneykuskit koristelivat autojensa keuloja hevosvalupysteillä ja tappelukukoilla,jotka kuvasivat voimaa sekä voitonhakuisuutta,mitä myös tarvittiin selviytyäkseen paikallisista liikennesumista,vaikka kuolemaa uhaten.

Jeepneyn kilparatsastajat
Juhart 2005

Metsäneläimet ja muut luonnonkappaleet
-----------------------------------------------
Automerkkien laajaa nimiluetteloa laatiessani tunsin meneväni lapsuuteni mieluisiin La Fontainen eläinsatukirjojen lukuhetkiin ja katselemaan etupenkistä Bio-Salon elokuvateatterissa Walt Disneyn piirrettyjä.

Melkein kaikki eläinmaailman edustajat löytyvät saduista,fiktioista kuin elävästä elämästäkin.
Suomalainen autoteollisuus,mikä suurimmalta osaltaan oli kuorma-autonvalmistusta Sisu- ja Vanaja-merkeillä,otti kalustonsa nimet suoraan Suomen saloista,Nalle-,Kontio-,Karhu- ja Kärppä-nimin.Yhtään Mesikämmentä eikä Otsoa ole kylläkään tullut vastaan,vaikka sotien aikana joku Sisu rintamalla kävi Otso-puukasutinlaitteella.Jyry-Sisu puolestaan kuvasi raakaa karhumaista voimaa.Sisu itsestään kuvasi suomalaista peräänantamatonta sitkeyydestään.
Skadinaavisessa autoteollisuudessa Volvolla oli Laplander-maastoauto,muttei Reindeer-mallia.Volvolla oli kylläkin Bolinder-Munktell Bison-traktorimalli.Traktorimaailmasta löytyy myös John Deere ja puskutraktoreista Caterpillar ja muutamissa automerkeissä päädyttiin hyönteismaailmaankin.Volkswagenia niksmannit kutsuivat kyllä Käferiksi ja jenkit Bugiksi (koppakuoriaiseksi) ja Hudsonilla oli omat lentävät piiikkiperät Wasp ja Hornet.
AMC tarjosi 70-luvulla Hornetia,josta perä katkaistuna mallattiin Gremlin,mikä sattuu olemaan taas rumahko pirunkasvoinen satuolento.Satumaailmassa Mobiloil jo 20-luvulla tarjosi öljytuotteitaan Argoyle-satuhirviön logolla.
Autoteknisessä sanastossa yhtä tiettyä kiemurtelevaa ohjausvaihdetta kutsuttiin nimellä Worm Drive eli mato-ohjaus.

1953 Hudson Hornetit Hudson
Freeportissa

Niin ja Dodgellahan oli oma ampiaisensa Super Bee ja Datsunilla Honey Bee eli Hunajamehiläinen.
Alfa Romeo,Ferrari ja Fiat taasen ihailivat Spidermania urheilullisilla hämähäkkisporteillaan eli Spidereillään,vaikkeivat pystyneet kiipeilemään pilvenpiirtäjien seiniä ylös.
Guy-sotakuorma-automerkkinä II Maailmansodassa oli nelivetoinen Quad Ant (maastomuurahainen).
Mosquitoa eli hyttystä vain RAF (Royal Air Force) käytti lennokeissaan.
Itäystävämme hakivat samoin luonnosta eläimellisiä esimerkkejä,kuten Volga hirvestä,Tshaika lokista ja ZAZ-Zaporotshets oravasta.Kalalokki-nimeä samoin käytti brittiläinen perämoottorivalmistaja British Seagull,mutta lintuaiheisita merkeistä kerron myöhemmin omassa sarjassaan.
Triumphilla oli myös oma sarvipäinen Stag-(Peura)-urheiluautonsa ja Dodgella koukkusarvinen Ram eli pässi,joka ainoana voidaan laskea kotikarjasarjaan.Lehmiä,lampaita ja sikoja ei yksikään autonvalmistaja ole huolinut nimistöönsä.Brittiläinen Leyland kyllä tarjosi markkinoille 1904 ruman näköistä ja umpikumipyöräistä kuorma-autoa,jota kutsuttiin lempinimellä "Pig" eli Sika.
Rapakon takaisessa ystävämaassa Volkswagen-Audi-malleja nimettiin Rabbitiksi ja Foxiksi.
Autoilun pioneeriaikoina Amerikan maanteilä huristeli Wolverine (Ahma)..karhun sukulainen.
80-luvulla amerikkalainen Mercury Lynx (Ilves) oli brittiläisen kaupunki-Ford Escortin metsäläinen seuralaissisko,joka kuuluu kissaeläimiin ja josta kerron erikseen kissaluettelossani.
Muihin metsänolijoihin voidaan laskea kettumaiset Guy-kuorma-auton Vixenit,Otterit ja Wolfit,ketunpojat , saukot sekä sudet. Leyland samoin kuormureissaan suosi vesiväylien patoajaa Beaveriä eli majavaa.
Maan muita matelijoitakin ollaan päästetty Worm Drivella automaailmaan.
AC tunnettiin Cobrasta ja Dodge Viperista.
Sidewinder-kalkkarokäärmenimeä ollaan käytetty vain venemaailmassa ja amerikkalaisessa 50-luvun ohjuksessa.

Aavikon ja aarniometsän elukat, kissaeläimet ja sankarit
--------------------------------------------------------------------------------

1966 Mercury Cougar
Billboard.
Elegant savage!

Chevrolet tunnetaan Impala-luksusmallistaan.Pienempänä hardtop-mallina  ja aavikon kauriina britit pitivät Singer Gazellea. Raskaan sarjan edustajina savannilla olivat Leyland Hippo ja Rhino,AEC:n Mammoth Minor ja Major.
Saalistajakissamerkkejä edustivat Mercury Cougar ja Bobcat,Ford Puma,Sunbeam Tiger,Buick Wildcat,Jaguar ja Chevrolet Cheetah.Leylandkin käytti tiikeriä logossaan.Britit kutsuivat Morris Minoria Moggie-perhekissan lempinimellä.
Panther oli myös erään käsintehdyn brittiläisen retroauton merkkinä.Ranskalainen Peugeot on aina käyttänyt leijonamerkkiä maskeissaan ja espanjalaisella SEAT:illa on oma Leoninsa.
Hyeena ja kojootti eivät koskaan päässeet koristamaan merkkilogoja haaskansyöjinä.
Aavikon asukkaista tunnetaan Guy Arab- ja Thornycroft Antar- kuormurit.(Antar- muinainen arabisoturi).
Volkswagen käytti pohjoissaharalaista Touareg-heimonimeä ,mutta kun se laskettiin terroristijärjestöksi,nimi poistettiin.
Nissanin Qashqai samoin on vuoristoheimonimi.
Opel osaltaan nimesi farmarimallinsa Caravaniksi ja 80-luvulla eräässä Camel-tupakkamainossarjassa näkyi Camel Land-Rover .
Virallisesti Land-Rover ei käyttänyt kamelinimeä.
Chevroletilla oli 50-luvulla kuuluisa Nomad-paimentolaisfarmarimallinsa.
Pontiacilla oli siitä oma Safari-farmarinsa.
Krokotiili ja alligaattorit samoin eivät kelvanneet merkeiksi, korppikotkista puhumattakaan.
El Condor pasa (Korppikotka lentää) oli 60-luvulla suosittu Simon and Garfunkelin hitti,ja siitä voinkin siirtyä sulkasatoon autonimistöissä...
-------
jatkuu. The Birds..

Rannalla kaunoisen Caprin (Auto)merkkien nimifantasiaa.

RIP 1957 Lincoln Capri
Juhart 2010

50-lukuisen mökkikuumeen lisäksi Suomenmaahan iski matkakuume. Kotimaanmatkoja alettiin mainostamaan lehdissä ja pian autojen takapelteihin ja sivuikkunoihin alkoi ilmestyä suomalaisten turistikohteiden tarroja näytiksi siitä,että mekin ollaan käyty siellä.Koululaisten makuuhuoneiden tapettiseinät samoin täyttyivät kotimaan turistipaikkojen viireistä.

Masa Laitinen v.1956 Kar-Airin
pilottina

Kuopiolaisen setäni Masa Laitinen oli ensimmäisenä Kar-Airin pilottina v.1956 lentänyt Convairilla Las Palmasiin.Lentomatka oli kestänyt melkein puolisen päivää välilaskuin.60-luvun alussa vasta Keihäsmatkat ponkaisivat suomalaiset turistit etelän aurinkoon.Keihänen oli oppinut tanskalaiselta Tjäreborgilta halpalentojen kannattavuuden.
50-luvun kaukokaipuuta sekä turistikohteiden eksoottisuutta alkoi myös ilmestymään matkailumainosten lisäksi tuotemerkkeihin syrjäisen Suomenkin kamaralle.Suomen kuuluisin kultakurkkuinen ja ihailtu kruuneri sekä Lentäväksi lihapullaksi ilkuttu Olavi Virtakin lauloi kauniista Caprin rannoista sekä Mambo italianosta.Italialaiset orkesterit ja Umberto Marcaton näköiset mieslaulajat suomalaisilla tanssilavoilla eksoottisen komeina ja tummina saivat teinityttöjen sääret ihan veltoiksi.

1959 Salora Capri
matkaradio

50-luvun lopulla kesämökkien rannoilta kuului italialaista pyykkärilaulua mantsaniljoineen Saloran Capri-matkaradioista.Saloralla oli myös Bambi-transistoriradiomalli,mikä nimellään kylläkin viittasi Disneyn piirrettyyn lastenelokuvaan ja raukeasilmäiseen peuranvasaan.Meillä taas pappilan mökillä oli rantasoittimena uusi Tukholman Nordiska Kompanietin tavaratalosta isän ostama ruotsalainen Concerton-transariradio,mikä nimellään vihjasi konserttisaliin eli nimensä mukaan käännettynä oli kannettava rantojen konserttisali.
Kotikauppalan radiotehdas lisäsi radio-TV-vastaanotinsortimenttiaan Bambinalla,Metropolilla,Rivieralla ja Bostonilla. Detroitissa Buick risti uuden Rivieransa vasta v.1964.Ruotsalainen Luxor radio-televisiotehdas taas nimesi vastaanottimiaan oopperalavojen Carmenein,Carmencitoin ja Carusoin.
Miesväki 60-luvun vaihteessa kotikaupungissa suhautteli töihin Helkamalla kootuilla Ase Capri-skoottereilla ja joku harva onnellinen oli saanut alleen jopa komean brittiläisen Ford Consul Capri-bulevardisportinkin.60-luvun lopussa saksalaiset ja britti-Caprit vasta alkoivat ajan hengen mukaisin kinuskin ruskein sisustoin polttamaan kumeja asvaltilla.

1959 ASE Capri 90cc-skootteri

Skoottereina jollain harvalla oli Zündapp Bella. Bellahan on kaunis italiaksi.Bella bellissima!
Vielä komeampaa olisi ollut,jos alla olisi ollut pitkäsiipinen jenkkiauto Lincoln Capri hardtop!
Italialaiset tulivat muotiin 50-luvulla Lambretta-skootterein ja Piaggio Vespa-paarmaperin.Britti-modit 60-luvulla  koristelivat skoottereitaan kymmenin peilein kuin filippiiniläiset macho-jeepneykuskit itseihailussaan..
Britti-Ford esitteli myös 60-luvun alussa kansanmallisen ja italialaisnimisen Cortinan,mikä oli saanut nimensä ilmeisesti Cortinan talvikisoista.Minulle puolifilippiinona Cortina tuo kyllä mieleen espanjalaisperäisen verhon Curtinan.Kotikaupungin naisetkin puhuivat kangaskaupassa "kartiineista".
Britti-Ford myöhemmin nimesi yhden menevämmän Escort-mallin Mexicoksi kesäolumpialaismaan mukaan.. Saksalaiset eivät kylläkään ristineet uutta Ford Taunus 12-15m-sarjaansa Parten-Kirchenin slalomkisojen mukaan,vaan teutoonisen järjestyksen nimissä pysyivät numero-kirjain-yhdistelmissä. Citroen kyllä jo 30-luvulla alkoi käyttämään 11CV-malleissaan vuoden 1936 Berliinin olympialaisten perään Berlina-nimeä,jota myös Alfa Romeo käytti sedanmalleissaan pienemmän Berlinettan ohella.
Autoradiopuolella sinipisteinen Blaupunkt Bostonia,Aspenia Amsterdamia ,Granadaa ja Floridaa lukuunottamatta pysyi Länsi-Saksan rajojen sisällä merkeissään,kuten Frankfurt,Karlsruhe,Hilderheim,Mannheim,Essen,Solingen ja Ludwigshafen.

1937 Volvo Carioca

Pohjoismainen eksotiikan haku tuli tuotenimikkeisiin jo 30-luvulla,kun ruotsalainen Volvo esitteli n.1937 Carioca-mallinsa,joka muistutti paljolti v.1934 Chrysler Airflowta ja Desoto Airstreamia aerodynaamisella kuonollaan.30-luku olikin kuuluisaa latinalaista samban ja rumban kulta-aikaa.Latinalaisiin etelän maihin vei myös Volvon 1956 esittelemä Amazon,joka Britannian markkinoilla tunnettiin vain 121-merkkisenä.

Jenkithän ne ensimmäisinä keksivät lisätä vaunujen merkkikylttien jatkoksi paikan nimiä ja vasta 60-luvulla autojen lisänimiksi liitettiin kromeissa merkittävimpiä amerikkalaisia sekä eurooppalaisia paikan nimiä:
Chryslerillä oli Windsor,New Yorker,Newport,Mercuryllä Monterey Sun Valley,Montclair,Colony Park,Parklane ja Montego.Farmarimallina Mercuryllä oli 1957 Monterey-sarjassa Voyager,matkailija,muttei Voyeuriä eli tirkistelijää.
Studebakerilla oli Lark Daytona hardtop,Dodgella Phoenix,Saratoga,Charger Daytona ja Aspen.
Dodgen rikkaammalla siskolla Desotolla oli seikkailija eli Adventurer sekä Kanadassa että Belgiassa koottu Diplomat,joka oikeasti oli Plymouth Belvedere Desoto kromihampain..
Matkailuaiheisia lisänimiä käytti myös Kaiser 50-luvun alussa Travellerilla ja Vagabondilla.Pienellä britti-Morrisillakin oli puukylkinen Traveller-farmarimalli.Chaplinin Trampia yksikään autonvalmistaja ei kylläkään huolinut merkikseen.
Rambler American oli jo kulkija ja brittiläinen kyklooppi-Rover vaeltaja.
International Harvester käytti raskaassa ikkunapakettimallissaan Travelall-merkkiä.
Edsel sekä Mercury Comet kävivät kylässä Villager-farmareillaan.
Useat amerikkalaisautotehtaat valmistivat raskaampia Suburban-tila-autoja ja Nash vastakohtaisesti pientä Englannissa koottua (Austin) Metropolitania.

Plymouth itsestään oli satamakaupungin nimi Englannissa kuten Uuden mantereen perustajien Plymouth Rock .Plymouth kylläkin käytti muitakin paikan nimiä lisukkeinaan,kuten Cranbrook sekä Savoy,että Belvedere.
V.1936 Plymouth päätti englantilaistua uudella Westchester Woody-farmarilla.Englannissa toimiva Dodge Kew-tehdas valmistikin Plymouth-pohjaisia Dodgeja Kanadan Dodgen esimerkillä.
Chevrolet valloitti rantakaupunkimarkkinoita Bel Airillä,Del Rayllä,Biscaynellä ja Malibulla. Buickilla Rivieran lisäksi oli newyorkilainen herrasväkimalli Park Avenue.
Kanadan Pontiac käytti ranskalaisia nimikkeitä kuten Laurentian (Lawrence-joki),Parisienne sekä Acadian.Amerikan Pontiacilla oli oma LeMans,Catalina ja Bonneville.
Ranskalaiset taas pysyivät kotimaan matkailukohteissa ja linnoissa Simca Vedette Versaillesin,Beaulieuin,pariisilaisin Vendomein  ja Aronde Elyseein sekä Monthlery-kilparatafarmarein.
Renault samoin risti pienen italialaisten koriräätälien Ghian ja Fruan mallaaman Dauphine GT- urheilumallinsa ensiksi Florideksi ja myöhemmin laivamaiseksi Caravelleksi. Dauphinen isoveljeksi tuli Fregate.
Renaultin isompi farmarimalli Prairie matki nimellään Villin Lännen preeriaa.
Studebaker samoin 50-luvun puolivälissä käytti Conestoga-lisuketta farmarimalleissaan.Conestogahan tunnettiin preeriavankkurina Lännen valloituksessa.Jeep innostui uudelleen Lännen valloitukseen 70-luvulla Wagoneerillaan.
Dearbornin Ford käytti perustajansa Henry Ford I:sen kotitilaa Fairlanea Custom-mallien koreampana sisarena ja myöhemmin keskikokoisena mallina Falconin ja Galaxien välissä..
70-luvun vaihteessa Fordkin italialaistui Gran Torinolla,jota uudella vuosituhannella Clint Eastwood kuvasi lempiautonaan.

1957 Mercury Voyager.

Kanadan Ford-tehdas Windsorissa risti Fordejaan Mercury-logoisina,
kuten Rideau,Meteor Montcalm, sekä Niagara.
Iso-Britannian autovalmistajat samoin suosivat kotimaansa kuntia County-sarjamalleissaan lisänimillä Austin Devon,Somerset,Cambridge,Hampshire ja lontoolainen borough Westminster,Morrisin sisarmallien käyttäessä kotikuntansa Cowleytä sekä Oxfordia sekä Isisiä,joka tunnetaan Thames-joen toisena nimenä.
Dagenhamin Ford oli jo 30-luvulla suosinut Sussexin kuntaa kuorma-automerkkinä ja 60-luvulla Kent-nelosmoottoreissa.
Fordin traktorisarjaakin kutsuttiin County-malleiksi.Fordin uusin traktorisarja tunnetaan alankomaalaisena New Holland-merkkinä.
70-luvun ulkolaisnimiä Fordilla oli Granada ja 80-luvulla Sierra.
Britti-Fordin paketti- ja kuorma-automerkkinä oli Fordson-Ford Thames Dagenhamin tehtaan sijainnin mukaan.
Saksan Fordilla oli jo tunnetut Taunus-ja Eifel-vuoristomallit sekä Köln- että Rhein-sarjat.

1960-luvun Warszawa
M20

Itäblokin maiden automalleista puolalainen Warszawa (Varsova) oli venäläisen Pobeda M20:n kopio.Pobeda taas kuului yhtenä merkkinä gorkilaisen GAZ-autotehtaan tuotantoon .G-kirjain nimikkeessä vastaa Gorkin kaupunkia. Moskvitsh eli Mockba merkkaa Moskovaa ja moskovalaista autoa.Venäläisen Fiat 124-kopion eli Ladan maasturimalli tunnettiin Niva-nimellä Suomessa (Neva-joki),mutta Brittien saarten markkinoilla se tunnettiin nelivetoisena kasakkana eli Cossackina.Moskvitshiä taasen myytiin 60-luvun alussa Skandinavia-mallinakin vauhtiraidoin ja leveimmmin kromihymyin Suomessa.
Kuuluisa GAZ M21 Volga oltiin kastettu kuuluisan lautturin joessa !
Ladaa (venäjäksi Zhiguli,vuoriston mukaan) valmistettiin italialaisen kommunistijohtajan kunniaksi pystytetyssä Togliettigradin kaupungissa.Ruotsalaiset vieroksuivat Lada-merkkiä,mikä ruotsinkielellä merkitsee latoa. Moskvitshiä olisi paremminkin voinut verrata harvalautaiseksi ladoksi ovenrakojen suurista toleransseista. 60-luvulla "Mossea" kehuttiin lapsiturvalliseksi juuri niistä suurista ovenraoista.Suomeen tuotiin Fiatin puolalaista FSO-tehtaan sisarta Polski Fiat 125P-mallia ja myöhemmin tökerösti koritettua Polonezia.
Itäsaksalainen Wartburg ilmeisesti oli saanut nimensä Wartburgin linnasta,auton nokkalogossa lukiessa Eisenacher Motorenwerk (Eisenachin autotehdas).Britit vierastivat Wartburgia "Syylälinna"-käännöksestä.Aiemmissa

VW:n pölykapseli

Volkswagenin nokkamerkkejä puolestaan koristi Wolfsburgin vaakuna.Tsekkiläinen Tatra ja Tatraplan oltiin nimetty Tatra-vuoriston mukaan.Takamoottorinen Skoda 1000 MB taasen oltiin kastettu kotikaupunkinsa Mlada Boleslavin mukaan.
Länsisaksalainen BMW-merkki mainostaa kotimaakuntaansa Baijeria (Bayerische Motoren Werk).
Suomessa baijerilaista teollisuutta edusti lisäksi lääkepuolella Bayerin Aspirin-päänsärkylääke.
Itäsaksalaiset ja itäpuolen Baijerissa valmistetut autot tuottivat Suomessa omistajilleen päänsärkyä,joka parani länsisaksalaisen Baijerin kipulääkkeillä!

1951 EMW 340

50-luvun taitteen itäsaksalainen BMW ja myöhemmin  länsisaksalaisen tehtaan nimikiistasta syntynyt EMW-merkki tuli Eisenacher Motorenwerk-tehtaasta,myöhemmin VEB Eisenacher Motorenwerk,mikä valmisti lyhyen ajan etenkin vientiin EMW 340-malleja ja sitten IFA:a,Trabantia sekä Wartburgia.
Britanniassa Wartburg 353-mallia myytiin rohkealla Knight-lisänimellä (Ritari).Oikea television Knight Rider ajoi kylläkin Camarolla!
1960 Chrysler ja 1960-luvun Plymouth Valiant-(rohkea) olivat amerikkalaisia kompaktiautoja. 50-luvun Uuden Suomen sunnuntainumeroissa ratsasti brittiläisen sarjakuvan Prinssi Rohkea (Prince Valiant).

1982 Ford Capri 1600

Palatakseni kirjoituksen alun Caprin rannoille ja Välimeren maihin Fiat ei tarvitse muuta esittelyä kuin nimensä alkujuurista Torinosta,Fabbrica Italiana Automobili Torinosta.
Fiat ei nimennyt mallejaan lämpimien rantaturistikohteiden mukaan,mutta sen espanjalainen sisartehdas SEAT (Sociedad Espanola de Automoviles de Turismo) 80-luvulta lähtien risti mallejaan pohjoiseurooppalaisten Espanjassa suosimien matkailukohteiden nimillä,kuten Ibiza,Arosa,Cordoba,Toledo,Altea,Alhambra ja Leon. Fiatin jugoslavialainen Zastava-tehdas äitimerkkinsä lailla ei repostellut rantapaikkojen nimillä.Zastava suomeksi käännettynä tarkoittaa Punalipun tehdasta.Autotehdas muuttuessaan Jugoslavian hajotessa serbialaiseksi autotehtaaksi ryhtyi valmistamaan Yugo-malleja. Alfa Romeo koristeli autojaan milanolaisella vaakunalla kaihoamatta nimikkeillään matkailukohteita,vaan nimeämällä mallejaan signorinojen mukaan,Giulialla ja Giuliettalla,Romeon rakastetun nimillä.
Daimler-Benz jo 1900-luvun alussa risti Gottlieb Daimlerin ja Karl Benzin pyhässä allianssissa auton merkiksi espanjalaisnimisen Mercedes-senjoritan,yhtiön johtokunnan jäsenen Emil Jellenikin 10-vuotiaan tyttären nimen mukaan.Mercedes-nimi juontuu katolisesta pyhästä armon Mariasta,Maria de la Mercedes.

1959 Neckar 1100 Europa

Italialaisella Ferrarilla katsottiin rapakon toiselle puolelle urheiluautojen nimikkeissä.Amerikkalaisuus oli Ferrarille eksotiikkaa malleissa,kuten 1951 340 America,1956 410 Superamerica,1957-60 California Spider ja 1968-73 Daytona.Ferrari mielisteli myöskin Euroopan manteretta v.1953 250 Europalla.
60-luvulla brittiläinen Lotus myös lonssasi Elanin perään Europa-mallin ja muistaakseni Fiatin saksalainen Neckar-merkki toi Suomeenkin 1100 Europa-mallia.
Italialaiset keksivät aikoinaan GT- eli Gran Turismo-aatteen ja 60-luvulla vaatimattomimpienkien perheautojen periin ja kylkiin ruuvattiin GT-merkkejä.
Porsche esitteli v.1985 Panamericana-projektiauton.Yleensä 50-luvulla La Carrera Panamericana-ajojen kärkisijoilla kiisivät amerikkalaiset Hudsonit sekä Lincolnit.Yhtä v.1956 Porsche La Carrera Panamericana 356A-mallia säilötään Dubaissa.Panamericana-ajot lopetettiin turvallisuussyistä v.1954 ihmishenkiä vaatineen onnettomuuden takia,joten 1956-mallinen Porsche ei koskaan osallistunut kilpaan.Auto oltiin rakennettu ajojen kunniaksi v.2000.
Kilparatoja ollaan myös käytetty monen superauton lisänimenä:
Mercedesillä 30-luvulla oli Nürburgring-kilpuri ja Bentleyllä Brooklands-ahdinauto.

1966 Pontiac Bonneville

60-luvun Studebaker Lark Daytona ja Pontiacin LeMans ja Bonneville tulivat aiemmin mainittua.70-luvulla Chevroletilla oli Monte Carlo ja Saabilla samoin jo 60-luvulla kaksitahtinen Monte Carlo.
Indy-autoja löytyy monista merkeistä,italialaisten superautojen suosiessa Targa Floriota,Fioranoa sekä Modenaa.
Porshe 911 Targa oli suosittu menijä,amerikkalaisten seuratessa perävaloja Targa-kattoisilla Pontiac Trans Ameillä ja Dodge Magnum XE:illä,joista jälkimmäisen itse omistin v. 1987 Riyadhissa,Saudi Arabiassa.
50-luvulla vähiten urheiluautoista tunnettu Hillman tarjosi Minx Californian-hardtopmallia Atlantin takaiselle uudelle mantereelle samoin kuin Austin of England omituisella kolmiosaisella 30-lukuisen Panhardin tapaisella tuulilasilla varustetulla A95 Atlantic-avomallilla.Kummastakaan ei tullut Jenkkilässä myyntimenestystä.

1957 Cadillac Eldorado
Brougham

Uusi vuosituhat toi ison joukon automalleja,joilla merkin puolesta ei ollut mitään tekemistä erityisen paikan nimen tai minkään kanssa,kuten Kia Rio..eli Kia Joki.

Kaikki tietokoneella keksityt merkit,kuten Avensisit,Acurat,Yarisit,Lexusit jne. eivät anna mitään hohtoa muutenkaan tylsiin kiilamalleihin
Raskaampaa amerikkalaista pick-up- ja van-kantaa edustavat vielä Amerikan mantereen maantietoa tunteville GMC:n Yukon,Chevrolet Tahoe,Cheyenne,Tucson,Santa Fe,Silverado ja Dodge Dakota.
Jeepillä oli Cherokee.
Cadillacilla oli aikoinaan maantiecruiseri Eldorado,joita itse omistin kaksikin kappaletta Saudi Arabiassa 80-luvulla.
Nekin ovat jo uponneet Arabian niemimaan kuivaan wadisantaan (wadi--joenpohja).
Tsunamit, maanjäristykset ja muut luonnomullistukset voivat vielä korvata monen automerkin maantieteellisen nimen.
II maailmansodan aikana brittien kuninkaallisissa ilmajoukoissa oli jo Hurricane-laivue.
Plymouthilla 50-luvulla oli jo ensimmäinen Fury,Mercuryllä Meteor sekä Comet Cyclone 60-luvulla ja Chevroletilla Blazer 70-luvulla.Typhoonkin on jo otettu uudella vuosituhannella erään amerikkalaisen automerkin lisänimeksi.
Miten olisivat viimeiset supertaifuunit Cathrina ja Yolanda?
Luonnonvoimista automerkeissä tulisi kyllä ihan oma litaniansa,jonka itse olen ristinyt Earth,Wind and Fire-kategoriaksi..
jatkuu..

1955 Ford Thunderbird

Manilan taksi. Avenidojen toinen kuningas 2.

Uuden vuosituhannen manilalaista ruuhkaa
EDSAlla taksein ja bussein

1970-luvulla Manilan taksit olivat kauttaaltaan japanilaistuneet.
Ensimmäiset kokemukseni Manilasta ja Manilan takseista sain v.1981 matkatessani Saudi Arabiasta maailmanympärimatkalle insinöörikaverini kanssa.Reissun ensimmäinen välilaskupaikka oli silloin Manila ja vietimme siellä viikon.
Toinen viikko kului 600 kilometriä etelässä Legaspi Cityssä viihdytellessäni bicolilaista kirjeenvaihtoneitiä.
Manilan taksit olivat silloinkin vielä 70-lukuisia,jo väsähtäneitä Toyota Coronoita,joidenka homeelta haiskahtavien vakosamettipenkkisuojien sisäilmaa kuskit yrittivät raikastaa kymmenillä sisäpeilistä roikkuvilla Wunderbaumeilla ja katukauppiailta ostetuilta sampaguitakukkasleillä.
Takseja oli kahdenlaisia eli Non-Aircon- ja Air-con-takseja..ilmastoimattomia ja ilmastoituja.Ilmastoidut taksit olivat kalliimpia,joskin kummassakin ulkolaisen pysäyttämässä mallissa taksamittari kuskin mukaan oli juuri mennyt rikki.Silloin ajuri ehdotti heti matkustavalle "Kontrataa" eli sopimustaksaa,joka ajon päättyessä meni Coronan kojetaulun tuhkakupin takaiseen koloon kuin leningradilaisessa Volga-taksissa.
Vielä tänäpäivänä manilalaiset jotkut taksisuharit yrittävät ovelasti jymäytellä tietämättömiä matkaavia samoin keinoin,joskin LTFRB eli Land Transportation Licencing and Regulation Boardin tarkastajat poliisien avulla yrittävät tosissaan peruuttaa kiinnijääneiltä taksilupia.

1980-luku Golden Cab Isuzu Gemini Dieselit

1981-82 Isuzu/Holden Gemini

Toyota Corona-taksien lisäksi 70-luvulla manilalaisiin taksifliitteihin alkoi ilmestyä japanilaisia Isuzu Gemini-dieseltakseja ja jopa australialaisia Holden Torana-pirssejä,kummatkin saksalaisen Opel Kadettin kaukomaisia siskoja.Enimmäkseen ne olivat väreiltään keltaisia tai taksifirmasta riippuen monenvärisiä.Monet taksiyrittäjät olivat perheyhtiöitä,joidenka nimiyhdistelmät kielivät omistajaparikunnan etunimistä.Isoimmilla yrittäjillä oli satojen autojen fliittejä,jotka risteilivät Manilan katuja kahdessa vuorossa.Lain mukaisen Car Barnin eli yöseisokin aikana talleilla kalustoa piti huoltaa ja kuskienkin piti levätä,mutta käsitykseni mukaan väsyneet taksit ja taksimiehet vain tankkasivat itseään dieselillä ja ginipaukuilla öisillä lepopausseilla.Taksi sekä taksikuski eivät koskaan levänneet.

1975 Toyota Tamaraw

1975 Harabas-taksi  (GM)

70-luvulla ryhdyttiin valmistamaan kotikutoisia AUV-ajoneuvoja (Asian Utility Vehicle) yksityiseen ja ammattikäyttöön.
Erästä sellaista Harabas-mallia ostettiin jopa Manila Transit Corporation-bussiyhtiölle taksikäyttöön.
Harabas näytti kirveeltä veistetyltä pikkupajamallilta,vaikka ajatuksen takana oli paikallinen GM-edustus.
Samoin Toyota esitteli vuosikymmenen puolivälissä Tamaraw AUV:nsä,josta tuli jeep-pohjaisten Jeepney-fliittien kilpailija.
Fordin Mantrade-edustuksellekin syntyi samanlainen kulmikas Jeepney-malli Ford Fiera.
Vuosikymmenen loppua kohti Toyota Coronan seuraksi alkoi ilmestyä pienempi japanilainen kruunupää Toyota Corolla taksikäyttöön ja 90-luvulla siitä tulikin taksifliittien valtamerkki.

1990 Kia Pride

Pikkutakseiksi pyrki 90-luvulla korealainen Kia Pride ja keskikokoiseksi taksimalliksi Daewoo Racer 1.5,joka myös sattui olemaan vanhemman Opel Kadettin klooni.
Pieni Daihatsu Hijet-vani päätyi monen taksiyrittäjän pikkutaksiksi.
PUV (Public Utility Vehicle)-kategoriaan samoin tuli Isuzu Hilander,Mitsubishi L300,Toyota Revo-Tamaraw FX,Nissan Urvan,Toyota Hi-Ace ja Kia Pregio vaniluokassa.
Japanilaismerkeistä 80-luvulla Mitsubishi Lanceriä eikä Coltia,samoin kuin Nissan-malleja ei näkynyt takseina ainakaan Manilassa.
Nissan Sentra ilmestyi taksifliitteihin vasta 90-luvulla.

1994-95 Daewoo Racer 1,5

1987 Ford Fiera AUV

1995 Toyota Tamaraw FX AUV

1990 Daihatsu Hijet AUV

1969-73 Mitsubishi Minica

Privaattipirssit
--------------------
Jos Manilan taksit 80-luvulla olivat "isompia" japanilaisia riisikulhoja,niin yllätyksekseni sain vuokrattua itselleni v.1981 Legaspi Cityssä pikkuruisen Mitsubishi Minican,mihin kenkälusikalla sai mahtumaan 6 filippiinoa ja 3 keskikokoista eurooppalaista.Privaattipirssit olivat yksityisiä hotellien lähistöillä norkoilevia autonomistajia,jotka halusivat ansaita lisärahaa päiväammattinsa tai työttömyytensä lisäansioksi.
Yleensä hotellien conciergellä, bellboylla,tarjoilijattarella,portierilla taikka kerrossiivoojalla oli veli taikka serkku,joka omisti auton.
Legaspi Citystä muistan jopa vanhan pensselillä maalatun tulipunaisen Rambler American-privaattitaksin,joka klonkutteli eteenpäin Isuzu-dieselillä.Auton ovien sisäpaneelitkin oltiin verhoiltu halvalla kukallisella keittiönpöytävahakankaalla.

1967 Yuetco Camaro

 Manilassa tapasin jopa paikallisesti kootun Chevrolet Yuteco Camaron,joka kulki savuttaen japanilaisella dieselillä.
Alunperin Yuteco Camarot valmistettiin kuutoskoneisina.
Kittisen 1965 Ford Mustanginkin olen nähnyt dieselöitynä.

Jotkut privaattishaföörit tarjosivat kyytiä omalla rosterikorisella,madalletulla ja Corollan 4k-koneisella "Stainless"-jeepillä ja jonka mahakalut raapivat ilkeästi paikallisen kaupunginhallinnon asentamissa ja nopeutta estävissä "kuolleissa poliiseissa".
Kukin privaattitaksiyrittäjä otti matkalaiset kyytiin hotellin takaisella kujalla pois poliisien näkösektorilta,koskeivät omistaneet taksilupaa.Käryn käydessä he joutuivat rahoittamaan paikallisen poliisikamarin pelikortti- tai viihdytysrahastoa.

Stainless Jeep "In God We Trust"

Virallisia privaattiautovuokraamoitakin näkyi tarjoamassa ilmastoituja Toyota Crowneja barong-tagalog-paitaisin shaföörein, tummenetuin ikkunoin ja valkoisin vakosametti-istuinpäällisin.Vakionahan jokaisessa virallisessa PUV-taksissa olivat harmaat vakosametti-istuinpäälliset..
Näissä hotellitakseissa saa juhlallisen kyydin kotiinsa,mutta taksakin on sen mukainen.

 1971 Toyota Crown Manilan liikenteessä.
Takana California Bus Linesin Ford-bussi

Bon voyage
----------------

Kerjäläispoika
Juhart 2010

Manilalaisen taksin saaminen voi olla joko helppoa tai vaikeata kadunsyrjästä.
Makati Cityssä on oma FX-terminaalinsa,mistä PUV-taksivanit vievät omia reittejä pitkin matkustajat kotiosotteisiin tai ainakin lähelle kuin pikkubussit. Landmarkin tavaratalon edustalla Glorietta-ostoskeskuksen vastapäätä on taksipysäkki,josta voi ottaa kursailemattoman taksin kotiin ostospusseineen.Kursailematon taksi on sellainen,missä kuski ei uskalla ehdottaa "Kontrataa" eli sopimustaksaa,toisin kuin villisti kadunsyrjästä otettu taksisuhari.Villejä taksejakin löytyy.
Joskus kyytiä haluava kertoessaan osoitteensa kuskille saa tältä vastaukseksi päänpuistamisen mukana sanan "Trapik",mikä paikallisesti merkitsee liikennettä. Asuinpaikkaani ajo hiljaisessa liikenteessä nelisen kilometrin päähän Makatista vie vartin,mutta lauantai-illan ulosmenoruuhkassa 2 tuntia.Huippuaikoina taksit eivät halua ajaa muualla kuin Makatin keskuksessa helppoja kyytejä,koska ajo ruuhkassa sieltä ulos ja takaisin ei tarjoa lennosta mahdollista kyytiä takaisin Makatiin.Kortteliajossa saa nopeammin päivätaksakiintiön täyteen kuin pitemmistä ajoista.

Manilan taksikuski tankkaamassa
vanhaa Toyota Corollaansa

Yksinäisen naismatkustajan myös pitää olla varovainen kyydittäjästään,joka voi kertoa poimivansa samaan suuntaan menevän kaverinsa mukaa kulman takaa.Silloin kuskin taka-ajatuksena on matkustajan ryöstö sekä mahdollinen raiskaus.
Monessa tapauksessa voi menettää myös henkensä.
Pienenä lisäharmina takapenkkimatkustajilla ovat liikennevaloissa ikkunaan liimautuvat kerjäläislapset,puuklaffeja paukuttavat "por stick" (irtotupakka)-kauppiaat ja pölyrättikaupustelijat.Katumyynnissä tarjotaan kaikkea mahdollista roinaa halvoista muovileluista hellesombreroihin. Yleisenä tapana on pitää ikkunat lujasti kiinni,ja jos sattuu antamaan kolikon ikkunasta sisään tunkevaan likaiseen pikkukouraan,niin pian ikkuna-aukko on täynnä kymmeniä likaisia pikkukouria.

Nuori slummisissi

Inflaatiokin on vaikuttanut kerjuutaksaan,jolloin 50 centin kolikkokin heitetään katuojaan.Jos ajat omalla autollasi,niin saidasta almunannostasi voit saada vielä puukonterällä raapaistun vauhtiviivan autosi lakka-akryylimaalikylkeen.
Saitaa antajaa kerjäläiset eivät rakasta.
Yleensä kerjäläisjoukkojen takana seisoo paikallinen korttelimafia värikkäiden kadunsyrjäkauppojen markiisien varjossa.

Tricycletaksit
--------------------

Manilalainen tricycle-taksi

Manilan,Makatin ja muista Metro Manilan ydinkeskuksista on kielletty moottoripyörätaksiliikenne.
Nämä tricycletaksit palvelevat enimmäkseen esikaupunkialueiden toisena kuljetusmuotona siitä,mihin jeepney-taksit ja bussit ovat matkalaiset pudottaneet.Tricycletakseilla on oma liittonsakin,joka säätelee ja valvoo ajajia ja ajoneuvoja.Näissä samoin on omat keltaiset rekisterilappunsa,kuten takseillakin,joskin pienempinä takasiipiin ruuvattuna.

Satulamatkustajat tricyclessä

Tricyclet ovat tavallisesti 125 cc-koneisia japanilaisia merkkejä ja niiden sivuvaunutkin ovat valmistettu tarkoitukseen omissa verstaissa.Uusi tricycletaksi maksaa n. 150.000 pesoa eli n.2000 puntaa sivuvaunuineen ja kirkkain jeepneymäisin väriskaaloin.Kullakin esikaupunkialueella on oma tricyclefirmansa,johon haluava voi liittyä lisenssimaksua vastaan.
Tricyclet voivat näyttää täysin erilaisilta saarivaltakunnan eri kolkissa. Manilassa ne ovat yleensä sivuvaunullisia ja joiden takaosassa on katettu istuin kahdelle matkustajalla.Kuskin oikealla puolella on katettu istuinosa myös kahdelle ja hänen taakseen saa mahtumaan satulan päälle pari muuta matkustajaa.
Mindanaon saarella etelässä Motorella-tricyclet ovat jopa tuulilasein varustettuja katettuja trikejä,muistuttamalla thaimaalaisia skootteri-Tuk-Tukeja.
Tricycle-taksi on erittäin joustava matkustuskeino silloin,kuin tilaat sen vain itsellesi Special-taksalla 15 pesoa per trippi..
Sillä saa oikean ovelta ovelle-kuljetuksen.

Motorella-tricycle

More Fun in the Philippines!
..