Keskiverto-oppilaan muistelmat.Papinpoika (Kooste kirjoituksista)

Jussi 1963
16-vuotiaana
Juhart 2012

Memoiren eines mittelmässigen Schülers

(Keskivero-oppilaan muistelmat----Lukion saksan kielen lukuharjoituskirja)

Puolifiktio

Opettamisen salaisuus on näyttää tietävänsä elämästään kaiken,minkä juuri oppi iltapäivällä

(Tuntematon)

----------------------------------- 

Koulujumalanpalvelus
Juhart 2012

Uskonasioita

---------------------------

Uskonto ja koulu ovat koululaitokseen  kuuluneet kuin lukkari kinkereille. Vuoden 1963 kevätlukukauden päättäjäisjuhlia harjoiteltiin uuden Yhteiskoulun voimistelusalin näyttämöllä.

Kanttori oli ottanut keveämmän otteen kevatjuhlien ohjelmistoon harjoittamalla lasten sekakuorolla

Kantelettaren Kirkonkäynti-veisua.

Jussi oli kuusitoistavuotias finniotsa, äänensä jo vakiinnuttua puberteettikiekaisuista charlesbronsonimaiseksi tenoriksi.Hän seisoi luokan lyhyimpänä poikana tyttöjen seassa kuoron eturivissä eläinlääkarintytön,vaalean ja isoryntäisen Hannelen vieressä.

Hänen oikea kyynärpäänsä monasti koski kuin vahingossa Hannelen rintapolstereihin.

.

Kanttori huokaisi soraäänistä kuoroa päin pianon yli oikoillessaan nuottivihkoa telineestä:

---Otetaanpas se laulu alusta..ei tämä ole mikaan In memoriam eikä Verdin rekviemi,vaan antakaa laulun tulla keveästi....andantino grazioso...quasi alto...

Kirkkoherra Zidbäck,teologian tohtori ja Turun Tuomiokapitulin asessori samassa liituraitapukuisessa persoonassaan  oli saapunut seuraamaan voimistelisalin vihreän ULOS-valon alle laulantaa......

"Kuuluu kenkien kupina,kautokenkien kapina.

Tytöt kirkkohon tulevat,leimahtavat lehterille!

Rinnan auki rienkasevat,kirjan sieltä kiskaisevat,

josta virren veisoavat,luvut kaunihit lukevat.

kuuluu lottojen lopina,tuohikenkien tohina,

pojat kirkkohon tulevat,

kirkonmäellä melskoavat,

ei oo kirja mielessänsä,ei papin parahat saarnat!

Tytöt mielessä makavi,sydämissänsä sytevi!"

Kanttori,isäkappalainen,kirkkoherra
ja nuoriso-ohjaaja
ryhmäkuvassa
ca. 1960

--No,se meni paremmin!

Kanttori kehaisi pianojakkaralta,kääntämällä istuinta ovelle päin,kirkkoherran kutsuessa häntä nyökkäyksellä luokseen.

Kirkon palvelijat alkoivat keskustella jostain,kirkkoherran heiluttaessa oikean käden etusormeaan kanttorin punaisen nenän alla. Zidbäck ei välittänyt Kantelettareesta,pitämällä sitä liian rahvaanomaisena ja epäkirkollisena veisuukokoelmana.

Hän sattui myös olemaan Jussin isäkappalaisen esimies sekä uskonnonopettaja.

Papinpojan kerran vitsaillessa luokan takapenkissä uskonnontunnilla teologian tohtori oli sanonut irvailijalle.

--Jos herra L. ei viihdy tunnilla,niin menee oven ulkopuolelle!

Jussi meni.

Kirkkoherran ja kappalaisen mielipide-erot seurakunnan johtamisesta vaikuttivat Jussin kirkkohistorian numeroonkin.

Uskonnon numero näytti palvelevan teologien suhteiden lämpömittarina sekä ilmapuntarina.

Enimmäkseen hän sai oli uskonnosta kuutosen,mikä merkitsi,että pappien välit olivat viileitä..

Samoin kävi psykologiassa,jota opetti  eräs papiksi vihkiytymätön ja taatelipuuhun viittaavaa sukunimeä kantava teologian kandi,joka ei samoin pitänyt Jussin naamasta.

Tulokseksi hän sai kerran ehdot psykasta...

Arkkipiispa Martti
Simojoki

Kumma kun hän koskaan ei pärjännyt alemman pappisluokan kanssa.Pappilan pihassa hän kerran oli pistänyt uuden virallisen apulaisen (pastorin) poikaa suksenporkkaalla silmäkulmaan vihoissaan,kun tämä oli ilkkunut Jussin isää "faskistipaskaksi".Pastori sattui kuulumaan niihin uusii vasenkätisiin ja risupartaisiin radikaalipappeihin.
Piispojen kanssa hän oli aina ollut kavereita.

Jonain erikoisena piirteenä Jussi pärjäsi paremmin Suomen luterilaisen kirkon korkeimpien ylipappien kanssa,kuten Tampereen piispan Gulinin ja arkkipiispa Salomiehen sekä Simojoen kanssa,jotka joskus tulivat käymään pappilaan piispantarkastuksille.

Ne ainakin hymyillen ja myhäillen olivat taputelleet lempeästi hänen kesäauringon valkaisemaa otsatukkaansa, pojan vastaanottaessa kirkollisia tarkastajia pappilan portilla.

Oikeastaan Jussi oli tullut itse tarkastamaan piispat ja  niiden Mercedes-Benzin ja vielä kehaisemalla,että Simojoella on komea "Perse Eres"..

Näin korttelin pojat olivat kutsuneet Mersuja.

Toisaalta Simojoki oli luunlaiha ylipappi.

Arkkipiispa Simojokikin oli kerran kehaissut,että Jussi näyttää ihan saarnamiehen alulta,kun isänsä tavoin nousee kengänkärjilleen suunsa avattuaan..

Reksin Vankkuri ja nuorten kapinallisten Lemmenlullat

--------------------------------------------------------------------------------------

Kun Jussi tarkasti
arkkipiispan

Jussi katseli koulun voimistelusalin pihanpuoleisesta ikkunasta ulos.

--Onpas parkkialue muuttunut sitten vuodesta 1960!

Kun muutettiin v.1960 Alhaisten puukoulusta uuteen,rehtori Siitosen,kiivaan jehovalaisen kouluttajan Husqvarna,se satapiikkinen kevytmoottoripyörä ,oli vaihtunut käytettyyn,varpusenharmaaseen,köyryselkä -Vanguardiin,jota koulussa kutsuttiin Reksin Vankkuriksi.

Rehtorin Niskavuoren pehtoorin beessinen pressutakkikin oli kulkuvälineen vaihdossa oli vaihtunut harmaaseen teryleenipukuun.

--Odottavatko neidit Siitosta?

Oli koulun naiskanslistin ja rehtorin rouvan yleisin kysymys,tyttöjen odotellessa rehtorin oven edessä puhuttelua.

Rehtorin kiivaus oli saanut myös oppilaitten vanhemmat kouluun keskustelemaan fyysisestä kurituksesta.

Hän oli kuulema saanut suullisen varoituksen olla koskematta kehenkään oppilaaseen,muuten tulee laitoksen vaihto.

Rehtorin "Vankkuri",Antsan Bel Air
ja Jawasakki
Juhart thumbnail
2010

Kerran rehtori oli nostanut Jussin luokkakaverin Maanselän Antsan käytävän vaatenaulakon koukkuun,lyömällä upperkutteja pojan mahaan.

Antsa oli tippunut seinältä melkein puolitajuttomana käytävän puunatulle linoleumilattialle kuin juuri rullasta avattu seinäjuliste.

Oli sitä syytä Anterossakin,joka kuusitoistavuotiaana ajoi kouluun kortitta isoveljensä ja Sora-Asfaltin omistajan vaaleanvihreällä 57-mallisella Chevrolet Bel Airilla,jonka siivet voittivat satakertaisesti suomen kielen miesmaisterin Skoda Octavia Superin siiventyngät.

Näyttivät kuin joutsen olisi seisonut ankanpojan vierellä!
(Siivistä puhuen Antsasta muuten tulikin isona liikennelentäjä.Kerran 70-luvulla Antsa oli kerran ottanut Jussin kyytiin Ruissalon kentällä kaksimoottoriseen Piper Azteciin ja kentälle laskeutuessa kovassa sivutuulessa oikaisi sivulle tuulta vastaan osoittavan koneen nokan kiitoradan suuntaan lpyörien juuri koskettaessa tarmacia.)

Antsa oli kehunut ajeluttavansa teinityttöjä auton molemmilla sohvilla,pitämällä aina varalla puolikasta kossupulloa hanskalokerossa reisienavaajana.

Tupakanpoltto oli hänelle vähäisimpiä syntejä.

Antsalla oli tullut käytävällä rehtorin kanssa kina siitä,että harmaassa ”Vankkurissa” oli vaaleanvihreä maalinaarmu takapuskurin taitteessa.

Antsa oli sanonut Siitoselle,etta Reksi on tainnut pakittaa uskonkiihkossa autotallinsa kulmaan,käskemällä siirtää harmaan vartiotorninsa pois oppilaitten parkkialueelta kanslian ikkunan alle,missä voisi valvoa Notre Damen kellonsoittajan mallista kyttyräselkävaunuaan..

Nyrkkeilymatsissa Antsa oli päässyt kyllä revanssiksi potkaisemaan Siitos-rehtorin munillekin,ennenkuin taju sammui.

1954 Lahna-Skoda 1200

Toinen tyttöjen munkkien mullittaja oli luokalla Tattari-Paavon vanhin poika Feisal. (Feisalistakin tuli isona liikennelentäjä sekä Boeingin koelentäjä Seattleen)

Paavon pesue oli kaupungin ainoa muslimiperhe,joita ei Osuusteurastamon possunliha eikä Alkoholilikkeen Koskenkorva  estänyt elämän nautinnoissa.

Feisalin lahna-Skodan näkyi useasti keinuvan parkissa lasit sumussa jokirannan pyökkien varjossa.

Molemmat,Antero seka Feisal näyttivat mustine viiksineen kaksikymppisiltä eikä kaupungin Kissalanpojat  koskaan jahdanneet näitä korttiratsioissa.

Epsa ja Warre

Kolmantena kouluun ajavana ja hiukan vanhempana kaverina oli Jussin vanhemman siskon tuleva aviomies Epsa,joka Suomusjärveltä asti päristeli isänsä mustalla Wartburgilla koulumatkansa.Epsa oli sellainen nuori kapinallinen,joka edellä mainittujen lentäjäkavereiden kanssa tekivät koulussa sellaista pientä kiusaa,että yleensä joutuivat rehtorin puhutteluun taikka pienelle pakkolomalle.
Vasta v.1965 Epsankin auto vaihtui valkoiseksi Ford Cortinaksi,mutta silloin tuleva siskonmies oli jo sanonut hyvästit koululaitoksen keskikoulun päätettyään.




Muita opettajien autoja
------------------------------

Tähtiperä Cortina

Jussin englannin kielen lehtori Salan Jussikin oli Tähtiperä-Cortina-miehiä,joskin vaatimattomalla ja 1.2-litraisella Standard-mallilla.
Brittiläistä vanhoillista elämäntyyliä ihailevana englannin kielen maisterina olisi ollut odoteltavampaa,että Salan Jussi olisi ajanut Austin Cambridgeä taikka Rover 95:ä.
Venemestarinkadun koulun edessä sijaitseva parkkipaikka alkoi hiljalleen täyttyä muillakin opettajien ja koululaisten pappojen omistamilla autoilla.
Autokaupan vapautuminen näkyi koulun parkkipaikalla halpojen amerikkalaisten autojen määrän lisääntymisellä.

Salolainen 1965 Valiant V100

Koulun voimisteluopettajalla ja tulevalla oopperalaulajalla Perksalon Pentillä oli uusi valkoinen 1965-mallinen Plymouth Valiant V-100,se perusmalli, punaisin kernisisustuksin.Perksalon vanhin poika oli Jussin lukioluokkakaverina. Vanteen Jukka (Vanteen Konepajan omistajan poika) ajoi kouluun tummansinisellä 1961 Pontiac Tempest-farmarilla,minkä moottorina oli V-kahdeksikosta puolitettu neloskone.Yksi perniöläinen lukioluokkakaveri ja Jussi myöskin nimeltään (Jussi Isotalo?) ajeli kouluun isänsä Rüsselsheimin Chevroletilla eli 1962-mallisella Opel Kapitänillä.

1966 Fiat 1500
helsinkiläisellä
Gulfilla

Lukioluokkakaveri Mäkilän Kari ajoi Rinteenmäestä koulumatkat isänsä tummanpunaisella 1965 Fiat Millecinqocentolla (1500),minkä perä pörpötti Abarthin tuplapakoputkenjatkeella.Kari oli myös liimannut keltaisen Abarthin skorpioonitarran peräpeiliin vauhdin lisäämiseksi.
Kari myöhemmin ajoi ralliakin,joskin Ford Escortilla.

1961 Pontiac Tempest stw

Viimeinen itäautolla ajava opettaja oli seurakunnan kanttori ja musiikinopettaja,jonka lauluautona oli "Itä-Saksan seisoja" Wartburg 1000. Sekin ajan huumassa vaihtui 60-luvun lopussa brittiläiseen Vauxhall Vivaan.Toinen Wartburgia ajava pedagoogi oli naapurissa sijaitsevan kauppaopiston rehtori Nordell,joka vielä 70-luvun alussa saapui opistolle Wartburg 353-farmarilla.

Yhteiskoulun maikat 1960

Opettajainhuoneesta  ja luokasta kuu(nne)ltua

----------------------------------------------------------------------------

1933 Jussin isän Iisalmen
 yhteiskoulun
miesopettaja

Muu opettajakunta olikin suoraan ,kuten Jussin äidin sanonnan mukaan oikeata "Sortin sakkia",ei ainoastaan pukeutumiseltaan,vaan tavoiltaan..

Monesti ihmetytti,miten näistä jotkut olivat läpäisseet pedagogiatutkinnon,luultavasti vain pelkällä vaadittavalla kasvatusopin approbaatturilla.

Opettajat eivät auktoriteettiensä takana poikenneet kuin muodiltaan 30-lukuisista kolleegoistaan.Silloisten ja nykyisten opettajien hahmoissa vain vaatteet olivat muuttuneet,joskin yhteiskoulun lukion saksan ja ranskankielen maisteri mustassa liituraitapuvussaan muistutti 30-lukuista diplomaattia,jollainen hän oli ollutkin aikoinaan ennen sotaa Suomen Berliinin suurlähetystössä.

Hänestä myöhemmin ruotsinmaisterin romanssidraamassa.

Suomalainen koululaitos ei ollut paljoakaan muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa. Opettaja kateederilla oli aina ehdoton auktoriteeti,vaikka useassa tapauksessa järjenvastaisesti omissa oikuissaan.

Ruotsinmaikka Raili Raunio ja lempinimeltään "Kana" kantoi nimensä mukaista kunniaa hermorauniona.

Tämä pippurinen ,alta puolitoistametriä pitkä,ehkä linjakaskin maisteri yleensä heitti luokanovelta hylätyt koepaperit lattialle,hyppimällä piikkikoroillaan woodootanssissa ruotsinaineet yhtä riekaisiksi kuin VR:n rengasmatkaliput.

1933 Jussin isän
ruotsinmaikka

Kerran neiti Raunio löi vihoissaan kokeiden huonosta tuloksesta karttakepin katki kateederin reunaan,puusäleiden lentäessä kuin pubin tikkakilvassa hajalleen luokassa.

Salon Seppo takapenkissä oli nostanut pulpetinkannen kilvekseen kuin urhea roomalaissotilas.

Koulukaluston pulpetin kannen lakattuun koivupintaan jäi pärräämään karttakepistä katkennut terävä tikku kuin länkkärifilmin siouxin nuoli preeriavankkurin kylkeen.

Jussia  joskus säälitti Raili-maisterin temperamentti,etenkin potentiaalisen tulevan aviomiehensä puolesta, kun suutuksissaan aina heitti ilmaan kaiken käsiinsä saatavan.

Kaikki keittiön teräaseet maisterin huushollissa varmaankin piti pistää taistelujen ennakoimiseksi kassakaappiin.

Railia pidettiin vanhanapiikana ja miestenvihaajanakin,mutta hänenkin tulisessa sydämessään kerran syttyi roihumaan  oikea rakkauden polttolamppu.

Volvo BM Bison

Kanalta Jussi oli saanut kuutosen ruotsinkielessä,mutta englannissa hän oli luokan haka.Tällöin äitikappalaiska pani pojan kielikouluun Ruotsiin Upsalan lähelle isäntä Karl Anderssonin sikafarmille possuassistentiksi.vuoden 1965 kesällä.Paikan hän oli saanut äidin hyvältä ystävältä Yhteiskoulun voimistelumaikalta Irja Vesterä-Bernoullilta,jonka Maka-poika oli ollut samassa sikalassa kesätöissä,
Maka oli kylläkin menossa sinä syksynä armeijaan.
Ruotsin kielen ensimmäisissä kokeissa syksyllä hän oli saanut Kanalta yhdeksikön,jota ruotsin maikka jopa kehaisi ihan luokan edessä.Toisen kotimaisen kielen petrauksen lisäksi Jussi oli oppinut ajamaan sikafarmin Volkswagen kuplaa ja ruotsalaista Bolinder Munktell Bison Volvo-traktoria sekä haukkumaan kaupungin poliiseja ruotsiksi "Polis,polis,potatis,gris!"

1935 Johtaja
Juhart 2012
Saksan lehtorin kopio

Keskikoulun viimeisellä luokalla,kun brittiläinen ministeri Profumo jäi kiinni suhteestaan ensiluokan prostituutin Christine Keelerin kanssa,Yhteiskouluun marssi pääovesta sisään liituraitapukuinen herrasmies,uusi saksan lehtori.

Lehtorin nimi kalskahti Suomi-Filmien joltain pääosasankarilta kolmekymmentäluvulta.Nimi on kylläkin kielenpäässäni,mutta pienessä unohduksessa...

Makuukamariäänellään  hän olisi vetänyt vertoja lausuja Jyrinkoskelle,joka kävi koulun juhlasalissa vuosittain värisyttäen lausumassa viinabaritoonillaan katkelmia Lauri Viidan Betonimylläri-runokokoelmasta..."soran,veden,sementin...niihin kuului hikikin.."

Sarvisankasilmälalasinen,harmaantuva mustatukkainen ja pitkä mieslehtori toi keskieurooppalaista väriä opettajainhuoneeseen hienolla etiketillään ja mairealla naistennaurattamiskyvyllään.

Kaikki naislehtorit olivat tähän lääpällään ,samoin kuin teinitytöt.

Lehtori oli palvelut ennen maailmansotaa Suomen Berliinin suurlähetystössä jonain attasheana.

Hänen harteilleen jäykähköstä teutoonisesta käyttäytymisestään ja shovinistisesta asenteestaan olisi voinut kuvitella sopivan SS-everstin mustan sotisovan, kuin tikarin silmään.

Yhteiskoulun portti 70-luvulla

Koulun jälkeen saksan kielen lehtorin ensiksi nähtiin kulkevan käsikynkässä kotiin valloittamansa nuoren ja söötin kuvaamataidon maikan kanssa.

Naismaikan alahuulien alle ja suupieliin alkoi seurustelun aikana ilmestyä nappylöitä seurustelun aikana.Jussi oli udellut moisesta akneesta isosiskoiltaan,jotka kertoivat finnien tulevan epäsäännöllisistä kuukautisista..Näin kuulema opettajainhuoneestakin juorut olivat levinneet lukion teinityttöjenkin korviin.

Suhde katkesikin  kuin laakista ja naismaisterin hipiä palautui persikkamaiseksi,vaikka silmänympärykset puolestaan näyttivät itkusta punertavilta. Jussillekin oli tullut otsaan aikamoinen määrä ihomatoja ja jokun finnikin,mikä oli tyypillistä murrosikäisille pojillekin ,kuulema aineenvaihdon kiihtymisestä. Kemikalioissa myytiin akneeseen Clearasil-voidetta,joka erään älykkökoululaisen kommnentin mukaan "Tappaa finnit,nännit,näppylät..sekä terävät olkapäätkin!"

50-luvun naisten silmälasi-
ja asumuotia

Saksan kielen lehtori olikin sen jälkeen keskittynyt toiseen naiskohteeseen.

Hänen seuraava uhrinsa olikin ruotsinkielen lehtori neiti Kana Raunio.

Luokassa ihmeteltiinkin neiti Äkäpussin äkkinäistä luonteenmuutosta.

Koepaperit eivät enää lentäneet luokanovesta lattialle,puhumattakaan karttakepin säleistä ja maisteri huokui tunnit pelkkää hymyä ja hyväsuopaisuutta.

Tämä oli alkanut kaunistuakin ja lehtorin Amerikan tantan suipot kakkulatkin olivat vaihtuneet kapeiksi kreikkalaisen laulajattaren Melina Mercourin mainostamiksi ja muodikkaiksi Silhouette-laseiksi. 
Ruotsi-Saksa painiottelun tuloksesta Jussi ei enää tiennyt v.1967 ylioppilaaksi tulon ja armeijaan astumisen jälkeen.

.

Salon Automyynti Oy:n
historia
1936-56

Historia toistaa itseään jopa reaaliaineiden reputuksessa

-------------------------------------------------------------------------------

Historia Jussia kovinkaan kiinnostanut,etenkin vuosilukujen tenttaamista hän ei pitänyt lainkaan tähdellisenä.

Hänelle riitti,että vuosilukujen arvaus osui samalle vuosisadalle.

Kirkkohistoriastahan hän oli jo saanut palkkioksi kuutosen.
Autohistoriasta Jussi oli taas aina ollut kiinnostunut autohulluna.
Henry Fordin historian hän oli lukenut Valituista Paloista useaan kertaan sekä Salon Automyynti Oy:n historian 1936-56,jonka hän oli löytänyt Salon Leiriveikkojen paperikeräysvarastosta pappilan kellarista

Historian lehtori oli kuivan näköinen,pitkä ja vaaleatukkainen Hissukka eli Kiesvaaran Erkki, sen ajan muodinmukaisessa miesopettajan asussa eli harmaassa teryleenipuvussa..

Tämän historiankuvaukset olivat yhtä kuivahumoristisia kuin olemuksensa eikä lehtori saanut luokkaa tasaisella monotonisella mutinallaan heräämään jonkun kolmekymmenvuotisen sodan päätösvuodesta.

Opettajainhuoneessa häntä kylläkin pidettiin mukavana,leppoisana ja alinomaan piippua lataavana ja lutkuttavana miesnallena.Hissukan rouva taisi olla hammaslääkäri..

 

Iisalmen ilmavalvontalottia
Talvisodassa 
Sodista ja vuosiluvuista isärovastikaan ei paljoakaan lausunut sanallakaan,mutta myöhemmin 70-luvulla äidin mentyä taivaalliseen ilmanvalvontatorniin (hän oli ollut Talvisodassa Iisalmen ilmatorjuntalottien vääpeli) Jussi oli kysynyt, miksei hän hankkisi uutta emäntää taloon.
Isä oli tokaissut:

--En minä ennee toesta kolomekymmenvuotista sottoo tarvihe...yksij minulle riitti!

Rovastin kolmenkymmenen vuoden sodan päätosvuoden Jussi muisti hyvin eli v.1974.

Konkreettisesti itse koetut historian vuosiluvut hän aina muisti paremmin kuin kirjasta ulkoa päntättyinä..

Historia Jussia alkoi kiinnostaa vasta keski-iässä ,kerittyään kokemaan sitä omaa historiaansa itse tarpeeksi.

Kerran ennen Hissukan historiatunnin alkua luokan pojat ja Jussi tietysti mukana kastoivat luokan karttakepinkärjen Akvila-musteeseen.

Luokassa tiedettiin maisterin maneerin hieroa kädessään karttakepin päätä,raapien silla myös otsansa kutinaa pakenevien leskenlovien tienoilta.

Toisena tapana hänellä oli nojata liitutauluun selällään,jolloin historiankirjoitukset lähtivät luokasta väärinpäin teryleenipuvuntakin selkämyksessä.

1933 Iisalmen yhteislyseon
opettajatar ja liitutaulu

Oltiin kertaamassa industrialismin aikaa Englannissa 1800-luvulla sekä hiilikaivostyöläisten lakkoilusta työolojen parantamiseksi ja työajan lyhentämiseksi.

Opettaja tavanmukaisesti hieroi karttakeppiä käsissään ,raapimalla sen kärjellä myös otsanahkaansa,kun hän äkkäsi vasemman kämmenensä tahrautuneen tummansiniseksi.

Herrasmiehenä Hissukka pyyhki mitään sanomatta mustekämmenensä nenäliinaan,jatkamalla tyynenä historiantuntia summerinsoittoon asti.

Hissukka näytti kasvoiltaan juuri kaivoskuilusta tulleelta ”mainarilta”ilman otsalamppua ja kypärää..

Jotenkin luokassa ei ymmärretty eikä uskallettu nauraa vikaanmenneelle kepposelle,opettajan pitäessä tunteenpurkauksensa täysin viilipyttynä kurissa.

Omituisesti opettajanpöydän mustepullo hävisi johonkin , maisterin kirjoittaessa seuraavan päivän historian tunnin alussa päiväkirjaansa uudella kuulamustekynällä.

Jussista historianmaikan kotona varmaankin oli yhta tyyntä imiessään laiskanlinnassa piipunvartta sanomalehden takana,vaimon heitellessä keittiönkaapista kapioposliineja kohti.

Historia vain voi kertoa...!

jatkuu...Kouluatleetit ja modaristit