KEKSIN SEKSIN VASTA V.1968
--------------------------------------------
Tänään,jos tapaisin Marjan ensi kertaa,niin kohtaamispaikkana olisi
kotikaupunkini juottopaikan ahdas diskoparketti,missä hän rokkaisi humalaisten
tyttökaveriensa kanssa illan mahdollisen kaatajan haussa.
Itse mielessäni yrittäisin muistella kenen kanssa olin ollut
edellisiltana.
Meillä olisi ollut täysin alkoholin turruttama seksuaaliakti jossain
pimeässä kujassa kummankaan tietämättä toistensa nimiä.
Näin nuoret kuulema rakastuvat nykyään.!
60-luvulla kaikki tapahtui aivan toisella tavalla.
Silloisessa kadonneessa paratiisissa Pano-sanaa kuuli poikasakissa js nuhruisia perstaskulompakosta vedettyjä mustavalkokuvia seksiasennoista vilauteltiin ampumateltan takana syysmarkkinoiden aikaan .
Silti riettaampia seksuaalisia graffittikommentteja sattui löytämään julkisten sekä juottopaikkojen naisvessojen kubiikkeleiden seiniltä,jos sellaiseen joku miespuolinen hädässään tai humalassaan sattui erehtymään.
Bio-Salon sali oli tupaten täynnä miespuolisia katsojia "kovat teryleeneissä",kun valkokankaalla näytettiin tanskalaista "Pukki paratiisissa" puoli-irstasta puolinakufilmiä.Ruotsi ja Tanska olivat olleet vähintään valovuoden edellä vapaassa seksissä ja pornolehtienkin julkaisemisessa. Suomessa näytettiin hesalaisen nuorison vapaampaa seksuaalikäyttäytymistä Mikko Niskasen Käpy selän alla-filmissä.
Silti riettaampia seksuaalisia graffittikommentteja sattui löytämään julkisten sekä juottopaikkojen naisvessojen kubiikkeleiden seiniltä,jos sellaiseen joku miespuolinen hädässään tai humalassaan sattui erehtymään.
Bio-Salon sali oli tupaten täynnä miespuolisia katsojia "kovat teryleeneissä",kun valkokankaalla näytettiin tanskalaista "Pukki paratiisissa" puoli-irstasta puolinakufilmiä.Ruotsi ja Tanska olivat olleet vähintään valovuoden edellä vapaassa seksissä ja pornolehtienkin julkaisemisessa. Suomessa näytettiin hesalaisen nuorison vapaampaa seksuaalikäyttäytymistä Mikko Niskasen Käpy selän alla-filmissä.
Kerran pappilan ruokapöydässä aivan 60-luvun alussa satuin kutsumaan nälvivää pikkusiskoani huoraksi tietämättä sanan merkitystä,koska olin kuullut sanan kaveriltani Ylängön Erkiltä,paikallisen sanomalehden päätoimittajan pojalta ja sain isältä heti paikalla poistumiskäskyn pyhältä päivälliseltä .
Sitä seurasi äidin ankara puhuttelu,suun pesu Mäntysuovalla ja viikon ulkonaliikkumiskielto sekä
pysyvä kielto sanomalehden päätoimittajan pojan kanssa heilumisesta kartsalla.
Äidistä toimittajat olivat juoppoja ja naistenkaatajia,joille moraali
oli joku tuntematon lainasana.Niiden omien poikien verissä liikkuivat siten samanlaiset perintötekijät.Osaksi äitipastorska oli ainakin yhdessä asiassa oikeassa.Ylängön Erkki oli perheensä kanssa muuttanut Joensuuhun ja kerran tuli helssaamaan minua pappilaan 60-luvun lopulla täydessä humalassa.Äiti pani meille saunan lämpiämään "Ekin" humalan lieventämiseksi,juottamalla sille kisäksi lasipannullisen vahvaa Huomio-kahvia,ja panemalla lähtiäisiksi Ekin kouraan pari Paasikiveä kotilippuun. Tiesin itse ja uskoisin äidinkin tienneen Ekin kylläkin rahat kourassa menevän lähimpään kapakkaa loiventamaan laskuhumalaansa.
Näin äiti oli tehnyt vanhemmalle veljelleenkin,meidän Ville-enollemme ja liikkuvalle rantasalmelaiselle sikakauppiaslle,joka joskus poikkesi visiitille Fargo-kuormurillaan pappilaan savikauppalan kapakkakierroksen perästä.Äiti hoivasi isobroidinsa takaisin kuntoon kuumalla saunalla ja väkevällä kahvilla sekä oksennusvadilla salin Asko-sohvan alla..
Omaa Kalle-isäänsäkin hänet oli oma äiti lähettänyt pikkutyttönä Iisalmesta hakemaan junalla viikkoja kestäneiltä kauppareissuilta Oulun ja Kajaanin hotellihuoneista,missä hän saparopäisenä ja talvipomppaan pyntättynä odotteli isää lähtemään kotiin pokanpeluusta ja vieraiden naisten halvan kolinan tuoksuisista halauksista.
Näistä geneettisistä syistä äitipastorska pelkäsikin ainoan poikansakin eli minun helposti hairahtuvan suvun miesten teille viinamäen- sekä naistenmieheksi.
Aika paljon äiti pelossaan olikin ollut oikeassa!
Meillä pappilassa kaikki hellyydenosoitukset olivat olleet jonkinlaisessa ikuisessa pannassa.
Me pappilan kakarat emme koskaan olleet nähneet vanhempien edes koskettavan kädellään toisiaan.Makuuhuoneessakin ne nukkuivat eri vuoteissa.Isän olimme kuulleen menneen lapsuudenkaverinsa ja naapurin varakkaan kauppiaan ja tilanomistajan Kauppisen Kallen nuorimman ja poikamaisen polkkatukkatyttären kanssa naimisiin sillä ehdolla,että tämä lukisi itsensä papiksi.Äiti oli kasvanut ison veljespiirin keskellä ja ensimmäisinä iisalmelaisnaisina oli ajanut ajokortinkin.Hän oli mielestämme kovempi jätkä kuin isä.
Äiti kylläkin ihaili aina tummia ja ruskeasilmäisiä miehiä,kuten suklaasilmäistä rakennusmestari Hentoa,jolla lisäksi oli pitkät silmäripset.
Isä oli kylläkin samoin tummakiharatukkainen ja siniharmaasilmäinen,lyhyehkö,melko italialaisen näköinen pappi,jota seurakunnan naiset pitivät hyvänä puhujana ja seuramiehenä sekä jopa komealta roomalaisenäisiltä kasvoiltaan lyhyestä varrestaan huolimatta.
Näin äiti oli tehnyt vanhemmalle veljelleenkin,meidän Ville-enollemme ja liikkuvalle rantasalmelaiselle sikakauppiaslle,joka joskus poikkesi visiitille Fargo-kuormurillaan pappilaan savikauppalan kapakkakierroksen perästä.Äiti hoivasi isobroidinsa takaisin kuntoon kuumalla saunalla ja väkevällä kahvilla sekä oksennusvadilla salin Asko-sohvan alla..
Omaa Kalle-isäänsäkin hänet oli oma äiti lähettänyt pikkutyttönä Iisalmesta hakemaan junalla viikkoja kestäneiltä kauppareissuilta Oulun ja Kajaanin hotellihuoneista,missä hän saparopäisenä ja talvipomppaan pyntättynä odotteli isää lähtemään kotiin pokanpeluusta ja vieraiden naisten halvan kolinan tuoksuisista halauksista.
Näistä geneettisistä syistä äitipastorska pelkäsikin ainoan poikansakin eli minun helposti hairahtuvan suvun miesten teille viinamäen- sekä naistenmieheksi.
Aika paljon äiti pelossaan olikin ollut oikeassa!
Meillä pappilassa kaikki hellyydenosoitukset olivat olleet jonkinlaisessa ikuisessa pannassa.
Me pappilan kakarat emme koskaan olleet nähneet vanhempien edes koskettavan kädellään toisiaan.Makuuhuoneessakin ne nukkuivat eri vuoteissa.Isän olimme kuulleen menneen lapsuudenkaverinsa ja naapurin varakkaan kauppiaan ja tilanomistajan Kauppisen Kallen nuorimman ja poikamaisen polkkatukkatyttären kanssa naimisiin sillä ehdolla,että tämä lukisi itsensä papiksi.Äiti oli kasvanut ison veljespiirin keskellä ja ensimmäisinä iisalmelaisnaisina oli ajanut ajokortinkin.Hän oli mielestämme kovempi jätkä kuin isä.
Äiti kylläkin ihaili aina tummia ja ruskeasilmäisiä miehiä,kuten suklaasilmäistä rakennusmestari Hentoa,jolla lisäksi oli pitkät silmäripset.
Isä oli kylläkin samoin tummakiharatukkainen ja siniharmaasilmäinen,lyhyehkö,melko italialaisen näköinen pappi,jota seurakunnan naiset pitivät hyvänä puhujana ja seuramiehenä sekä jopa komealta roomalaisenäisiltä kasvoiltaan lyhyestä varrestaan huolimatta.
Äidillä oli yhtenä parhaimpana ystävättärenään naistoimittaja Pirkko Posti,joka joskus sai paikan kesämökin yläkerran makuuhuoneen kappalaiskan pedissä.,kun hänen paras ystävättärensä voimistelumaikka Irja Bernoulli-Vesterä sattui olemaan kesälomallaan muualla.
Silloin ei kukaan tietänyt mitään lesbosanasta ja isäkin nukkui
partioleireillä miesten kanssa vieri vierin kelotuvassa ja sotilasteltoissa.
Hän jopa sota-ajan Ajastajassaan vuodelta 1945 kertoi nukkuneensa JsP:n
tohtori Weberin kanssa ns.”siskonpedissä”.
Niihin aikoihin ei sellaista petijärjestystä katsottu minkäänlaiseksi poikkeavuudeksi.
Niihin aikoihin ei sellaista petijärjestystä katsottu minkäänlaiseksi poikkeavuudeksi.
Siitä huora-sanan lausumisesta isä oli delegoinut äidin pesueen pääkasvattajana papinpojan
puhutteluun,koska tällä oli yleensä viikolla pyhäsaarnan,kastajais-,vihki- taikka hautauspuheen valmistelu mielessään hautumassa.Silloin taisi olla muistaakseni Pääsiäislauantai.
Pääsiäissunnuntain saarnan aiheeksi hänellä oli ollut virikkeillä ilmeisesti Maria Magdalenan osa Jeesuksen
tyttökaverina ja jota nasaretilaiset jopa sattuivat kutsumaan entiseksi
huoraksi.
Huora-sanan lausuminen julkisesti oli siten tabu pappilassa.jonka
opin kerralla.
60-luvulla elettiin pikkukaupungissa täydellistä viattomuuden aikaa,jolloin rikollisuus,huumeet ja prostituointi kuuluivat vain suureen mailman..
Ainoaksi suuremmaksi rikkeeksi kaupungin järjestyssäännöissä katsottiin polkupyörällä ajoa ilman valoja tai omenavarkauksista,joidneka rangaistuksena poliisikonstaapelin puhuttelu katukäytävällä.
Kotona äiti taas rankaisi koivuvitsalla eli Koivulan herralla kaiksesta niskoittelusta ja pikkuvilpeistä... ja isä joskus otsaan luunapilla taikka sotilasvyön leijonasoljella perälihaksille .
Kotona äiti taas rankaisi koivuvitsalla eli Koivulan herralla kaiksesta niskoittelusta ja pikkuvilpeistä... ja isä joskus otsaan luunapilla taikka sotilasvyön leijonasoljella perälihaksille .
Aamuisin ennen kouluun lähtöä äiti rankaisi ällöttävän makuisella kalanmaksaöljyruokalusikallisella,mikä kuulema piti lapsen terveenä koulutiellä..
Jussista kaikki pahanmakuinen ja kipeäntuntuinen olivat pelkkää rankaisua.
Suun pesun Mäntysuovalla hän oli kerran ehdottanut äidille tehtäväksi Lux-hajusaippualla...mikä maistui vielä pahemmalta ja mihin ei edes Vademecun-suuvesi auttanut maun poistamiseksi.
Suun pesun Mäntysuovalla hän oli kerran ehdottanut äidille tehtäväksi Lux-hajusaippualla...mikä maistui vielä pahemmalta ja mihin ei edes Vademecun-suuvesi auttanut maun poistamiseksi.
Silti kaiken päälle korostettiin sanonnalla "Terve sielu terveessä ruumiissa",mikä pitää samalla moraalia ja kroppaa hyvässä sovussa ja kunnossa.
Urheilukilpailuitkin pitivät nuorisoa fyysisesti ja moraalisesti kunnossa ja kylmä suihku ja avantoon hyppiminen poisti kaikki irstaat ajatukset pääkopasta..
Urheilukilpailuitkin pitivät nuorisoa fyysisesti ja moraalisesti kunnossa ja kylmä suihku ja avantoon hyppiminen poisti kaikki irstaat ajatukset pääkopasta..
Silti Jussia askarrutti,miten kauppalan läpikulkevan ja kuraisen joen rannassa soittolavan takana kauppalan vanhojen urheiluseurojen potkupalloilijat tislasivat kotitalousspriitä setsuurilimpun läpi jälleen uuden aamukankkusensa korjaussarjana.
Silloin ei tiedetty paljoakaan sellaisista kuin yksinhuoltajaäideistä , napa-eikä pylvästanssijoista,puhumattakaan
hieromataloista. Pappilassa kyllä kävi sokea mieshieroja niksauttamassa
kappalaisen jäykkää liperiniskaa ja kappalaiskan kipeätä iskiasselkää.
Lääkkeinä pidettiin Bayerin aspiriiniä ja Hota-pulveria kaikkiin kropan kipuihin sekä ruusuvettä napatyriin.
Lääkkeinä pidettiin Bayerin aspiriiniä ja Hota-pulveria kaikkiin kropan kipuihin sekä ruusuvettä napatyriin.
Ei ollut vielä saatavilla ehkäisypillereitä,mutta pojat puhuivat joistain Venus- ja Amirossikortongeista Paljaita tissejä nähtiin
vain saunassa taikka vilauksen
housutehtaan johtajan poikien pöksytukun vintiltä löytämistä Jalluista,Kalleista taikka Cocktaileista .
Seksi ei ollut vielä täysin saapunut kuin pimeisiin makuukamareihin
pakollisessa ihmissuvun jatkuvuuden muodossa.
Liikavarpaisilta tädeiltä ompeluseuroissa sain kuulla kahvikuppien
kolinan ja sukkapuikkojen kilinän seasta,ettei sitä koskaan tehty huvin vuoksi,koska sellainen kuului naisten pakollisiin velvollisuuksiin.
Jawapari |
60-luvulla myöhemmin seksivallankumous lopulta saapui yllättäen kaupunkiin ja siitä tuli sukupolveni suosituin vapaa-ajanviettomuoto,jota vanhempi sukupolvi haukkui meidän nuorten ja lännestä tuodun Rock and Rollin ja pitkätukkaisten rautalankakitarabändien löysän moraalin viaksi.
Omalta osaltani seurakuntatalon asuinkerrostalon tiiliseinässä pitäisi
olla muistoplakaatti siitä,missä se seksivallankumous oikein minulla alkoi..tai oikeastaan pyöräkellarin
ovella.
Kymmenisen sekunttia muutti silloin koko maailmani ..tai ehkä vain
kahdeksan sekunttia.
Kauppalan kokenein ja kuuluisin irtomimmi Kortsu olisi voinut sanoa,että ensimmäinen
seksiakti tapahtui v.1959 Torikadun ampumateltan takana syysmarkkinoiden aikaan
lankkuaitaa vasten Jenkkipurkka suussa ja jawakuskin nahkatakin
korjaamorasvan,Suavetukan ja Koskenkorvapaukun aromeissa.
Minulle lyseon kahdesti tuplannut poninhäntäinen
maatalon tyttö ja 18-vuotias Marja oli minun oma löytöretkeni,missä kummatkin olimme ne ensimmäiset
tutkimusretkeläiset...Mr. Stanley ja Miss Livingstone.
Kummallakaan meillä ei ollut hajuakaan,mitä valkoisten teepaitojen ja ruskeiden samettifarkkujen sisällä
piileskeli .
Krokotiilejäkö?
Olin saanut Ylängön Erkiltä kerran lompakkooni pistettäväksi Venus-kondomin,vaikka Erkki kaiken tietävänä oli
kertonut,että sellainen krokotiilikortonki tekisi enempi kutaa.
Siis kenelle?
Pakkaus oli littaantunut teryleenipöksyjen takataskussa ja tuntui
sormissa jopa nihkeältä pitkästä säilönnästä.
Yhteiskoulun voikkamaikka Perksalon
Pentti oli kerran valaissut seksuaaliasioista lyhkäsesti, miten sammakot
tekivät sammakonpoikia jostain kudusta..siinä kaikki seksivalistuksesta.Kerran Perksalon Pentti oli käskenyt minua laskeutumaan köysikiipeilyharjoittelusta voikkasalissa alas roikkumasta köydestä,kun kiipeämisestä alahaarukassa oli tuntunut omituisen makealta,että silkkiset urheilushortsit olivat kastuneet haarukasta.
Olin jämähtänyt roikkumaan silloin köyden puoliväliin omituiseen huumaukseen kaikesta hankauksesta,kun muut kaverit olivat jo juoksemassa kylmään suihkuun.
Olin jämähtänyt roikkumaan silloin köyden puoliväliin omituiseen huumaukseen kaikesta hankauksesta,kun muut kaverit olivat jo juoksemassa kylmään suihkuun.
Tekisikö papinpoika kondomiin miljoonan pieniä sammakoita vaiko pieniä papinpoikia?
Terveysopin tunnilla punanaamainen terveysopin naismaisteri taas piirsi
liitutaudulle miehen ja naisen seksuaalista anatomiaa,mikä muistutti enemmän kerrostalon rakennustyömaan
putkikaaviota,mikä hämmensi oppilaita enemmän kuin teksti suvunjatkamisesta.
Sosiaaliset säännöt seurustelussa olivat vielä melko jäykkiä kuin 1800-luvun naiskirjailijoiden
teoksissa,joissa tavattiin kansantanhuissa taikka kirkon tammiovella
rippikouluun menossa.
Loputtomat seurustelukuukaudet,käsikädessä
paseeramiset puistopoluilla ja
satunnaiset kuumat suutelut päätyivät puikahtamiseen pääkadun kellosepänliikkeeseen,mistä
hankittiin halvimmat kivisormukset kihlauksen kunniaksi.
Sitä seurasi lisää patikointia käsikädessä,kunnes astuttiin kirkon käytävällä alttarille mustissa sunnuntaiparhaissa ja
valkoisessa tyllissä.
Häävastaanotto pidettiin kauppalan kievarissa,minkä honkapöydällä
leikattiin monikerroskräämikakkua.Kuherruskuukautena eli yhtenä vapaapäivänä nuoripari matkusti hevosrattailla sekä junalla
merenrantakaupunkiin,missä rantahotellihuoneen rullagardiinien pimennossa kuuman kahvikupillisen perästä yritettiin
ratkaista palapeliä.
Palapeliäkö?
Kyllä!.
Miehillähän aina oli yksi pala liikaa ja naisilta taas puuttui yksi.
Temppuna oli vain,miten palat sovitettiin yhteen.
Oliko siinä jotain ongelmaa?
Minulle ongelman selvittäminen oli tullut eteen yhtenä lauantai-iltana,kun
piti saattaa Marja bussipysäkille.
Siskoni asui miehensä kanssa samassa seurakuntatalon viranhaltijoiden
talon yksiössä ja siskonmies yleensä heitti avuliaana harmaalla Volvo
Amazonillaan viehkeän Marjan kaupungin
ulkorajan läheisyydessä Kiskontien varressa sijaitsevan maatalon pihaan.,pyytämättä
minua mukaan saattoon.
Myöhemmin sekin salaisuus paljastui,miksen minä päässyt koskaan mukaan.
Volvo Amazon ja punainen nortti sai teinitytön kummasti muuttamaan mieltään
seurusteluprioriteeteissa,koskei minulla ollut omistuksessa kuin isän vanha
sotapyörä.
Isän tummansininen Neckar Jagst oli joko kesämökillä tai jossain
Rooman matkalla .
Sinä iltana siskonmies oli onneksi mennyt kaljalle läheiseen Penan Saluunaan
siskoni kanssa.
Tummansinnen Neckar olisi paremminkin kuulunut johonkin ruumiinsaattoon kuin riiusteluun.
Pyöräkellarin kapeasta ikkunasta tulevan keltaisen katulyhdyn valokiilassa me kihnattiin yhdessä kehot höyryävinä vastakkain vakavasti kuivat
huulet lukkiutuneena yhteen.
Minusta tuntui,että kaikkien pyöräkellarin Tuntureiden ja Pykijöiden dynamolamput olisivat katselleet kömpelöitä toimiani ivallinen pilke polttimoissa,kun vetoketjuni poltti tökerössä kihnauksessa libidovektorini verinahalle.
Se vastasi 60-luvulla nykyistä yhden illan hommaa.."wham-bam-thank you -mam",mutta minulle se oli kuin unimaailmaa,mikä ei jäänyt yhteen iltaan eikä yöhön.
Sitä huumaa kesti puolisen vuotta.
Ei me oltu mitään Hollywoodin Technicolor-lemmenpareja jollaisista Honore de Balzac aikoinaan 1800-luvulla oli lausunut,että romanssi alkaa illalla shampanjalla ja päätyy yhdessä aamuteehen.
Meille se oli alkanut vain cokispullolla Torikadun baarissa ja päätynyt pyöräkellariaktin perästä huomamattomaan huulien kosketukseen ennen viimeisten bussivuoron saapumista Raatihuoneenkadun bussipysäkillä .
Marja oli pienviljelijän tyttärenä tavallinen keskikoulun käynyt ponihäntäinen ja nätti teinityttö,joka palveli lapsenlikkana aluesairaalan vietnamilaisen kirurgin ja sen suomalaisen
vaimon huushollissa.
Itse olin päässyt rannikkotykistöstä elokuussa alikessuna ja täydellisen koskemattomana siviiliin ja
pidin luppovuotta ennen opiskeluja KOP:in pankin rakennustyömaan mittamiehen
apulaisena.
Tapasimme yleensä työpäivän jälkeen.
Marja tuoksui halvan parfyymin läpi lasten kaurapuurolle ja miedolle
lapsen vaippapaskalle ja minä Old Spicen partaveden läpi betonipölylle sekä
hautuneelle kumisaappaalle..
Marjalla oli maantienvärinen poninhäntä,mikä ylettyi valkoisen teepaidan
peittämille hartioille ja kasvoja korostivat johannarauniomaiset harmaansiniset
silmät sekä korkeat poskipäät.
Hän oli kropaltaan solakka ja lanteikas vaaleanruskeissa
samettifarkuissa ja valkoisissa tennareissa.
Marjassa oli jotain Audrey Hepburnia,etenkin kun hän kampasi hiuksensa päälaelle
ajanmukaiseen leijonaharjapompaduuriin.
Minä itse olin senaikaisissa sarvisankaisissa ja tummalinssisissä silmälaseissa,lyhyenläntänä vakosamettijakkuisena puuvillapaidan kaulukset
avoinna harteilla,vaaleissa kesäteryleenihousuissa ja beessisissä
mokkaloufereissa määkivällä charlesbronsonäänelläni taas Woody Allen
alhaisemmalla älykkyysosamäärällä
Me oltiin tavattu lyseon teinitansseissa kerran jo ennen inttiin menoani,missä Marja erottui muista
suoralla ja ylväällä ryhdillään,näyttämön diskovalojen piirtäessä pehmeästi hänen
profiiliaan.
Siitä kai se minun seksuaalinen Kenian safarini alkoi ilman Seura-lehden
toimittajapariskunta Pakulan valkoista Land-Roveria,puhumattakaan tummansinisestä Neckar Jagstista..pelkkänä jalkamiehenä.
Jos olisin vain tiennyt,että tutkimusmatkareittini tulisi johtamaan minua aluksi nuorempiin teinityttöihin,joita
koulussa opetettiin laittamaan terveysopin tunnilla harjoitustyönä kondomeja avomaakurkkujen päälle ja sen jälkeen korkealibidoisiin, lycrahousuisiin ja minihameisiin sekä kapakoissa käyviin nuoriin naisiin,joista moni
etsi oksennuspaikkaa lauantai-iltaisin pääkadun porttikongeista tai tavaratalojenn sisäänmenokäytäviltä...olisin harkinnut kahdesti.
Jälkimmäinen ryhmä piti minua vain pakon vaatimana kävelyttäjänä ja taluttajana niiden kotiosoitteisiinsa....sammumalla vuoteisiinsa.
Taaksepäin katsoen taisin viettää jokaisen vapaahetkeni Marjan kanssa.Olin ollut kesällä osuuskaupan tavaratalon talonmiehen kesäapulaisena ja talon puolesta saanut tyhjän yksiön tavaratalon Vilhonkadun puoleisesta vanhasta ja purkutuomion saaneesta puutalosta,
Sen makuuhuoneen ainoa kaluste laverisänky palveli rakkaussuhteemme kuumana lemmenpesänämme.Viereisen osuuskaupan maatalousmyymälän apulantasäkkien tuoksu rikastutti hajuelämyksillään kesäillan viileydessä alastoman parin hikisistä kehoista irtaantuvia otsooniaromeja.
Ennen vanhaan ja vanhoissa SF-filmeissä näyttämönä olisi ollut ladon heinäsuova.
Sen makuuhuoneen ainoa kaluste laverisänky palveli rakkaussuhteemme kuumana lemmenpesänämme.Viereisen osuuskaupan maatalousmyymälän apulantasäkkien tuoksu rikastutti hajuelämyksillään kesäillan viileydessä alastoman parin hikisistä kehoista irtaantuvia otsooniaromeja.
Ennen vanhaan ja vanhoissa SF-filmeissä näyttämönä olisi ollut ladon heinäsuova.
Minulla kyllä oli ollut aikaisempaa kokemusta seurustelusta kaupungin
postimestarin nuorimman tyttären kanssa,mutta suhde kesti yli vuoden 1966 kesän, päätymällä itkuun ja hammastenkiristykseen.
Seksuaalipuolella siinä suhteessa vain suudeltiin tulisesti ja koeteltiin
rintoja tytön yrittäessä antaa vinkkejä
syvempäänkin seurusteluun,mutta minua esti jokin pakonomainen pelko sisäisistä palosireenini varoituksista raskaaksi tulemisesta.
Ylängön Erkki kokeneena neitopoikana kutsui sellaista seurusteluani pelkäksi "kuivapanoksi"..
Ylängön Erkki kokeneena neitopoikana kutsui sellaista seurusteluani pelkäksi "kuivapanoksi"..
Viimeinen suhde minulla oli ylioppilasvuonna 1967 ennen syksyllä inttiin menoa yhden yo-likan kanssa,jonka isä omisti Särkisalossa hehtaareja ja ison maatalon. Se suhde tuli hoidettua Särkisalon Liikenteen harmaanvihreillä onnikoilla.
Intiimimmäksi se suhde oli lähestymässä tytön makuukamarissa .kirkossa käyvän isäntäväen
hieroessa tuvassa käsiään,että taloon saadaan oikein isännäksi ihan rovastin
poika.
Silti seksuaaliset kokeiluni päätyivät vain pikkupöksyjen uumakuminauhan alle,kunnes heräsin lokakuun 1. päivänä Degerlundin bussissa Kasnäsin
Andelshandelin edessä,mistä alkoi marssi kohmelossa harmaassa pakkasaamussa
kohti Örön linnakesaaren yhdysvenettä Pukkiota.
M.O.T...eli mikä oli todistettavissa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti