 |
| 1958 Inttiin meno |
TEINIAIKUISET JA AVIOLIITTO
Mutta vanhempien teinien tilanne oli suurempana
kysymyksenä.
18-vuotiaiden poikien asevelvollisuuskunto toi uuden
yllätyksen,jolloin todettiin kutsunnoissa,että syyniläiset kärsivät huonosta fysiikasta ja
koulutuksesta,itseluottamuksen sekä vastuuntunnon puutteesta .
Armeijaa on aina katsotu nuorison miehistämisen
kulmakivena.
Tytöille ei ollut vastaavanlaista valmennusta naisiksi
institutionaalisesti.
Teinityttöjen ensimmäisenä päämääranä oli naimisiin
meno.
Tyttöjä oltiin jo lapsesta kasvatettu äidin rooliin.
Avioliitto palveli pyhänä normina sekä yleisenä
tavoitteena.
Alle kolmekymppisten naisten avioliittomäärä oli suuri
50-luvun alussa.
Vähintäin neljäsosa kaikista kansankerroksista tapasi
tanssiparketeilla.
Tanssilavat -ja salit olivat yleisimpiä partnerien hakupaikkoja.
Kellohameiset,nailonsääriset ja punahuuliset seinänvierustaruusut
istuivat näytöllä salituoleilla,poikien seisoessa syynäämässä haettavia lattian
keskellä mustissa pillipunttisissa rippipuvuissa ja tonycurtismaisissa
suaveleteissä,jotka olivat takaa kammattu sokerivedellä ankanpyrstölle ja Bill
Haley-kiehkuralle otsalle.
Koko illan parketilla haettiin ristiin,vaihdettiin
silmäyksiä,joskus parien käydessä
juomassa jaffat buffetin puolella tai tanssilavan puuseen takana
kutemassa tai povitaskupaukuilla.
Flirttailu pysyi varovaisen varmuuden rajoilla Venus-
tai Amirossi-kondomipakkaus litattuna pojan perstaskulompsassa ..
Monelle pojalle kondomipakkaus oli enemmän kerskaväline
kuin ehkäisymuoto..
Tämä oli alkua yleismaailmalliselle
parittelusoinnille.
Velvollisuudentunteiselle teinitytölle poikakaverin
saaminen,vakiintuminen ja myöhemmin naimisiin meno sosiaalisena liittona olivat
ensiaskeleita,jotka päätyivät alttarille vähän yli kaksikymppisenä.
Monet päätyivät naimisiin vielä aikaisemmmin tytön
tullessa raskaaksi.
Suurelle osalle nuorista aviovaimoista 50-luvulla
perhe-elämä oli pyhitetty sunnuntain toivottuihin levyihin,aviosiippojen
palvellessa varusmiehinä.Yleisradion kuuluttaja luki nuoren vaimon
terveiset rakkaalleen toivomansa levyn myötä
jossain Itämeren rannikopatteriluodolle .…useasti
myös Kyprokselle ja Suezille,missä mies palveli sinibarettina YK-joukoissa
puolustamassa suomalaista demokratiaa..
Näin radion kautta yhdistettiin vaimoja ja lapsia
kotona sekä kaukana kotipiiristä palvelevia aviomiehiä.
Sunnuntait olivat perusharsona 50-luvun avioelämän
siteelle.
Koti täyttyi radiosta kuuluvista lämpimistä
terveisistä,Karjalan paistin ja uusien perunoiden aromeista,jotka stimuloivat
kansan sydäntä riipaisevia tunteita sekä ruoansulatusta .
Politiikot yhdistivät kansan moraalista ja sosiaalista
henkeä perheyhteisön moraalisen ja sosiaalisen hengen kanssa puolueellisina kävelykeppeinä.
Lapsia katsottiin tulevaisuuden kulmakivinä melkein
lahkolaisessa utopiauskossa enemmän kuin muita ikäluokkia.
Lapsiin uskottiin hyvinvointivaltion kehittyminen.
Hyvinvointivaltio ei pystynyt tekemaan sitä yksin ja
uskottiin,etta perhe tarjosi korvaamattoman kehyksen lapsen omalle
kehitykselle.
 |
| Kotiliesi 6 1960 |
Avainkanavina lapsiasialle olivat naistenlehdet.
Naistenlehtien lukumäära nousi 50-luvulla huippuunsa
konservatiivisen Kotilieden,,Eevan,Hopeapeilin,Me naisten sekä Terveyden ja
kauneuden jne. myötä.
SOK ja OTK tarjosivat omia ilmaislehtiään kotirouvajäsenilleen.
Kaikki lehdet kirjoittivat yhteen ääneen perheasiasta.
Avioliitto oli keskeisenä puheenaiheena 50-luvun
kysymysareenalla.
Avioerot ,joita katsottiin kulmien alta,olivat
harvinaisia.
Papisto ei vihkinyt eronneita..
Eronneet julkishenkilöt olivat julkisen irvailun
kohteina.
Kirkko edusti moraalista auktoriteettia eroasiassa.
Kaukana Isossa Britanniassa,missä prinsessa Margaret
v. 1955 halusi naida eronneen miehen lentokapteeni Peter Townsendin, kirkko
pani hanttiin.
Aivan kuin kuningas Edward VII:n kohdalla
v.1936,jolloin tämä astui alas valtaistuimelta pystyäkseen naimaan kaksi kertaa
eronneen amerikkalaisrouvan Wallis Simpsonin.
Kirkko ja parlamentti nojasivat kuninkaallisten
naimakieltopykälään eronneiden suhteen.
Asenteet olivat kuitenkin pehmenemässä
avioreoasioissa.
Henry VIII:n eroista kukaan ei puhunut ääneen.
 |
| Barbietytöt |
Kukaan ei kyllä ajatellut erotapauksissa
keskustelevansa asiasta lasten kanssa.
Nämä yleensä päätyivät asumaan kahteen eri
huusholliiin.
Lapset saivat pitää kivut mahoissaan ,tuskin
uskaltamalla avata suutaan paineistaan.
Avioliiton ulkopuolisista suhteista tiedettiin ja
susiparejakin tunnettiin.
Todellisten tilastojen puute hairahtamisista ei estänyt
erästä tuomaria sanomasta,että olemme päätyneet ikävä kyllä siihen pisteeseen,missä
aviorikosta ja uskottomuutta katsotaan vain yhden pienen intiimin hetken
tulokseksi.
Yleensä avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet
enemmistö tuomitsi.
Sympatioita syntyi silti sitä aviosiippaa kohtaan,joka
oli uhrina liiton rikkojalle.
Eräs aviorikoksen uhri,30-vuotias nainen kertoi
keskustelleensa asiasta miehensä kanssa, jäämallä rauhallisesti odottamaan
,miten kaikki asiat mallaisivat yhteen.
Hän yhtenä vaihtoehtonaan toivoi miehensä ulkosuhteen
näityvän normaaliin kuolemaan,aviosiipan palatessa häntä koipien välissä
kotiin.
Odotusaikana hän kavi ostamassa itselleen uudet
vaatteet ,meni kampaamoon hankkimaan uuden permanentin ja muuttumalla viehättavän näköiseksi
kotirouvaksi.
 |
| BB 1957 |
Papisto ei voinut ottaa samanlaisia asenteita
kevyesti,että avioituneet sallivat aviorikoksia ja syrjähyppyjä pyhässä
allianssissa,missä kärsivä osapuoli ei näytä välittavän tippaakaan.
Brigitte Bardot eli BB ensimmäisessä ulkomaisessa,englantilaisessa vuonna 1955 kuvatussa filmissään Tohtori
merellä sai päänäyttelijan Dick Bogardin ihastumaan ranskalaiseen seksipommiin.
Bogard ihailijalehdessä kertoi Bardotin näyttäneen,että
seksi on taidetta,missä muut näyttelijättaret olivat pelkkää farssia.
Brigitte uhkui lämpöä ja täysin normaalia seksiä.
Bogard pelkäsi silti,että Bardotin seksualisuus möisi
vain brittiteattereissa.
Amerikassa Brigittestä tuli seksisymbooli.
Bogardella itse oli englantilaisena Tauno Palona
erikoista vetovoimaa naisiin,verrattuna ajan sankareihin Jack Hawkinsiin,
Norman Wisdomiin ja Kenneth Moreen.
Norman Wisdom oli pienikokoinen koomikko ja Kenneth
More tuli kuuluisaksi osastaan II
maailmansodan jalattomana lentokapteeniurho-Baderina.
More näytti Jussin isältä lainekutreiltaan ja
kasvoiltaan sekä lyhytvartisena.
 |
| Taina Elg 1957 ja 2007 |
Morella oli vuoden 1959 Hitchcockin toisintafilmissa
39 askelta suomalainen Taina Elg vastanäyttelijättarenään.
Brittinäyttelijöistä koomikko Benny Hill vetosi eniten
paikallisiin seksiasenteisiin 50-luvulta eteenpäin 70-luvulle puoli-irstailla
sketseillään.
Hillin mieskuvat olivat naisten perien ja tuttien
tiirailijoita,jotka juoksivat pakoon mutkatonta tietä,kun eteen tuli
mahdollisuus päästä naisen lähelle intiimisemmin..
Ajan tyypillisenä piirteenä oli kaikenlainen kauhistelu.
Amerikkalaisen filmin Pal Joeyn v. 1954
musikaaliversiosta Lontoossa naiskatsojat kauhistelivat tanssityttöjen
puolipukeutuneisuutta.
Aidossa v. 1953 tehdyssä elokuvassa Frank
Sinatra löi itsensä takaisin filmitaivaalle pitkähkön laskukauden ja Ava
Gardnerin avioeron jalkeen.
Revyytytöt esiintyivät siinä vähäkuteisina,saamatta
aikaan amerikkalaisissa katsojissa sen suurempaa hälyä.
Puritaanisuudesta ja tekopyhyydestä naiskatsojat
inhoilivat Pal Joeyn teatteriversiota.
Amerikkalaisen seksologi Alfred Kinseyn raportti
samoin ällötti naisia naistutkimuksessaan vuonna 1953.
Kaksinaismoraali myös kukki valloillaan.
BBC:n pääjohtaja
memossaan tuottajille kirjoitti varoituksenaan,ettei televisioidussa baletissa
miestanssijoiden valkoiset tiukat trikoot kauhistuttaisi liikaa naiskatsojia.
Seksistä,joka oli tykkänään poissa yleisistä
keskusteluista, ei koskaan mainittu.
Naistenlehdet ohittivat asian käsittelyn aina ‘tärkeänä
avioliiton osana’,’fyysisenä rakkautena’ ja
jopa ‘intiiminä
rakasteluna’.
Romanssikirjoissa intohimo hyväksyttiin,seksiä ja lähentelyä
ei.
Fiktioissa,filmeissä ja näytelmissä oltiin
systemaattisesti kierteleviä seksistä sensuurin ja ja syytteiden uhassa
50-luvun puolivälissä,jos jokin hiukankin haiskahti rivolta.
Eräs postikorttitaiteilija,joka maalasi ranta-aiheita
sai syytteen irstaudesta,maalattuaan rannalla tököttävän ylisuuren pystysuoran
kivipaaden.
 |
| Marlon and Britches in Waterfront |
Täysi seksuaalinen tietämättömyys pohjautui eläviin
muisteluihin naisten ja saman ikäpolven kokeiluihin ja virheisiin,jotka päätyivät
avioliittoon tai aborttiin.
Ehkäisykeinoista ei tiedetty eikä puhuttu julkisesti.
Pojat kähmiskelivät pimeissä makuukamareissa .
Sukupuolioppi-ja valistus ei ollut oppiaineena
kouluissa.
Koulupoikien piti saada elämän tosiasiat kokoon likaisista
vitseistä ja yleisten vessojen ovien sekä seinien seksuaalisista
kaavapiirustuksista.
Joskus joku kaveri saattoi näyttää pehkautunatta
mustavalkokuvaa jalkojaan levittavästä mimmistä lompakostaan halkopinon takana.
Biologian opettajan selvitys ihmisen kehon lisääntymissysteemistä
sai monen oppilaan enemmän ymmälle kuin ennen oppitunnin alkua.
Opettajan taululle liidulla piirtämallä putkikaavalla
piti olla jokin yhteys oppilaiden kehoihin?
Huhuiltiin,etta seksin piti olla hauskaa.
Mutta biologian opettajan kuvaus seksileikistä näytti
vähemmän huvilta kuin viemäriputken tukoksen auki vatkaaminen vääntyneellä
putkirassilla.
Avioliittoa edeltävää seksiä on nähty jo paljon
kauemmin kuin edellisen sukupolven aikana.
Gallupeissa todisteltiin,että suuri osa nuorisosta
odotti olevansa neitsyitä ennen avioliittoa.
Pojat halusivat puhtaan tytön samoin kuin tytöt
pojista..
Mallasivatko nämä tavoitteet yhteen,eivät tilastot
kertoneet.
Toinen tutkimus raportoi,etta alle puolet
kaksikymppisista naimattomista naisista oli kokeillut seksiä.
Varakkaimpien kotien tyttäret olivat tutkimuksessa
listan kärjessä.
Oli myös omat riskinsä tytölle,joka ei pitänyt seksiä
minkäänlaisena tabuna.
Hänelle avioliittomarkkinat olivat rajoitettuja.
Neitsyyskulttuurissa häntä pidettiin käytettynä tai ‘korkattuna’
tavarana.
Ja tytön pään päällä häilyi vielä uhkaavampi varjo
,josta harvemmin hiiskuttiin.
Abortti oli kauhein ratkaisu.
 |
| Bedford ja Birgit kipit pystyssä |
Jokainen tyttö yleensä tunsi jonkun,jolle oli käynyt
vahinko ja joka oli käynyt jossain syrjäisessä talossa pikavisiitillä ruskea
rahakirjekuori käsiveskassaan.
Laillisia abortteja tehtiin paljon,mutta joku onneton
aina kuoli laittoman puoskarin käsissä.
Kuolintapaukset olivat vielä korkeammat,kun uhrit itse
ronkkivat metallivaatehengareilla sikiönalkuja ulos.
Gynekologiaa tuntemattomia puoskareita ei pitäisi
yksin syyttää.
Laissa oli myös paljon vikaa.
Yleinen asenne abortteja kohtaan oli pehmenemässä,vaikka
häpeä kirpaisi enemmän kuin tohtorin veitsi.
Avioliiton ulkopuolella syntyneiden ’laittomien’
lasten määrä pysyi melko alhaisena 50-luvulla ja alle puolet annettiin
adoptioon.Toinen puolikas otti viisaamman kurssin äidin ja lapsen hyväksi.
Yksinelättäjä-äitien oli vaikeata vuokrata
huoneistoja,vuokraisäntien ja -emäntien
vastaisen asenteen takia..
Vasta 70-luvulla kunnat ja kaupungit avasivat
jonotuslistat yksinelättäjille.
V.1953 eräs päivälehti kysyi lukijoilta naimattomien äitien
statuksen parantamisesta.
Lukijat ilmaisivat ärtymystään moisesta kysymyksestä.
‘Miksi…?’
Eräs äiti kysyi vaatimalla vastausta.
‘On sääli,etteivät
ne ajatelleet lastensa tulevaa asemaa valitessaan moraalittoman vaihtoehdon.’
 |
| Salorita-mainos |
SEKSI PISTOOLIN TÄHTÄIMESSÄ
Ja mitä on avioliitto ilman seksiä?
50-luvun tutkimuksissa 4 viidestä naisesta kertoi
saaneensa paljon tai keskinkertaisesti tyydytystä seksistä.
Korkeimman tyydytyksen saajia olivat naiset,joidenka
miehet olivat ylemmästä ammattikerroksesta…..tai ainakin kertoivat saaneensa.
Suulliset tunnustukset kertoivat toisin.
Lääkäri,joka oli keskustellut asiasta satojen naineiden
naisten kanssa kertoi,että puolet eivät olleet koskaan kokeneet fyysistä
tyydytystä,jonka olisi pitänyt olla sitä
yhtä todellista ja rikasta nautintoa,mitä aviomiehet väittivät
saaneensa.
Jotkut naiset ilmaisivat tyytymättomyyttään,että
seksiakti kesti vain kaksi minuuttia….wham-bam-thank you- mam.!
Toiset tutkijat päätyivät tulokseen,että useimmat
naiset pitivät sukupuoliyhteyttä osana avioelämää,vaikkeivat nauttineet siitä.
Eräs kuuden lapsen äiti antoi paljaan kuvan rakkauselämästään.
‘Jok’ikinen
ilta minun piti silmäillä kelloa,milloin isäntä saapuu kuppilasta kotiin.
Kun kuulin askeleet rapuissa,sammutin kamarin valot
teeskentelemällä nukkuvaa.’
‘Se
tuli sänkyyn vatsa täynnä kaljaa,alkamalla kohmimaan minua.’
‘Halusin
vain nukkua eikä auttanut asiaa,jos kieltäydyin.’
‘Sait kämmensyrjästä
poskille,jos et alistunut.’
‘Siiihen
ei liittynyt mitään hellyyttä eikä rakkautta.’
‘Makasit
siina seljällään laskemassa välikaton halkeamia ajattelemalla,että:
katto tarvitsisi lipauksen tuoretta maalia.
‘Minulle
se oli kauhea velvollisuus….eikä mitään huvia…vaan
likaista,inhoittavaa arvonalistusta.’
Tämä kertomus voisi olla isku 50-luvun naisen imagolle
onnellisesta, molemmin puolin tyytyväisestä avioliitosta.
60-luvulla Jussin kokeillessa seksiä ensimmäistä kertaa
yhden perniöläisen tarjoilijattaren kanssa,roolit olivat vaihtuneet.
Tyttö tunteettomana partnerina laskeskeli ääneen yläkerran
kamarin pissapotan kaatumisesta kastuneita välikaton asbestiruutuja .
Aktin jälkeen tarjoilijatar käveli paljain jaloin
makuukamarin puoliverhojen ääreen tiiraaman ilmaa,sanomalla kylmästi:
‘Siell’ on
pakanen ulkkon!’
Jussi oli suutuksissaan huutanut perään:
‘Kylmaar,mutta
niin hyvää,sano ryssä,kun ruumista nai!’
Seksi,jonka piti olla pääteemana, piti suurta kuilua
haaveiden ja todellisuuden välillä.
Kuitenkin kun katsotaan takaisin päin sitä
aikaa,verrataan aina nykyaikaan.
Kun nyt eletään aikaa,missä avioparit ovat
tasavertaisia ja missä molemmat osapuolet nauttivat seksistä.oletamme,että sen
puute vanhempiemme ja esivanhempiemme elämässä kuolettavasti haavoitti avioelämää.
Tämä tiivistetty oletus ei yleensä pidä vettä.
 |
| Ikkunamannekiiniperhe |
Kun molemmat osapuolet kontrahdissa tekivät sen,mitä oletettiin tekemän…isä leivan hankkijana ja äiti kotirouvana…avioliitto
oli luja liitto.
50-luvulla suurimpana tehtävanä oli pitää perhesirkus
rattailla ja tien päällä,huolimatta siitä,että siihen liittyi tiettyä
turhautumista ja halveksintaa.
‘Love
and marriage…love
and marriage..go
together like a horse and carriage…’
Lauloi Frank Sinatra.
Love and marriage,Frank Sinatra
Vuosisadan alun perheet olivat suuria.
Jussin isän ja äidin kotinurkissa haari isohko
lapsikatras.Isällä oli neljä veljeä ja yksi sisko.
Äidillä samoin viisi sisarusta.
Köyhemmissä perheissä oli hyvin yleistä 8-10-päinen lapsilauma.
50-luvulla viisipäinen lapsiperhe oli vielä yleistä.Näin
oli myös pappilan pesue.Jussilla oli neljä siskoa…kaksi
vanhempaa ja kaksi nuorempaa.
Itseään hän kutsui kerrosvoileipälapseksi …kinkkusiivuna
kahden sekaleipäviipaleen välissä.
Vuonna 1956 nelilapsista perhettä pidettiin jo
suurena.
Vanha kansa katsoi,että perhe oli vasta perhe kolmen
lapsen poikimisen perästä.
Neuvolat ja perhesuunnittelukeskukset ehkäisykeinojen
lisääntyessä alkoivat supistamaan perheiden päälukuja.
Naisille essunlenkkien löysääminen oli alkua myös
pienelle loysäämiselle vapauteen.
KOTIROUVA TUOTEVAMPPINA JA KODINKONEENA
 |
| 1960 Sunil |
Ranskalainen kirjailijatar Simone de Beauvoir
kirjoitti siitä ironisesti kirjassaan ‘Toinen sukupuoli’.
Nainen oli feminisyyden ruumiillistuma
velvollisena,hyvänä kumppanina,kätevänä,taloudellisena ja hyvätuulisena
kotirouvana.
Se oli nelinkertainen rooli,vaikkakin erittäin koti-
ja aviomieskeskeinen.
Naisihannetta korvaamattomana femiinisenä ja
fyysisenä ihailun kohteena ei koskaan pantu kyseen alle.
‘Kuinka
pukeutua ja viehättää miehiä’ oli monen naislehden sarjakertomusten otsikkona
50-luvulla.
Erityinen paino oltiin pantu yksilölliseen kampaukseen
mainoksissakin:’Hän
haluaa sinut silkinpehmeänä!’
50-luvun Fairy-tiskiainemainos korosti Äidin pehmeitä
sitruunantuoksuisia käsiä.
Pyykkituvan muuripadan lipeän karhaisemat kädet olivat
historiaa..
Siroluiset,ampiaisvyötöröiset,isorintaiset ja leveälanteiset
mannekiinit esiintyivät muotilehden sivuilla kävely-ja cocktailasuissa
riikinkukkomaisesti koreina minkkistoolissa.
Yhdellä tasolla vaimo oli miehensä kumppani ja lasten
tekokone,jolle oltiin luotu elokuvataivaan liha ja tyylikkyys.
Toisella tasolla nainen näytti ylimaalattulta,
isorintaiselta ja jalokivilla koristettulta irvikuvalta.
Toisin sanoen hän halusi mieheltään
rakkautta,kumppanuutta,kotia,lapsia ja taloudellista tukea,muttei antaisi
miehen olla talouden päänä.
 |
| 1950 Jane Hellen |
Naisen paikka on keittiössä,sanottiin,vaikka eräs
shovinistinen irvailija väänsi sanonnan…’nyrkin ja hellan välissä’.
‘Keittiö on kodin sydän ja keskus,missä päivästä toiseen vaimo luo miehelleen rakkauden
lahjoja’,olisi
voinut olla Kotiliesi-lehden päämottona.
Kodin ylistystä kuulutettiin maan kaikissa
naislehtijulkaisuissa,joissa taloudenpito -ja ruoanlaittotekniikassa piti
vaimolla olla vähintäin Sammatin Elias Lönnrootin ‘emännyyskoulun’
diploomi essuntaskussa.
‘Jos
pyykki menee kotiovesta ulos kemialliseen pesulaan,ei lapsillakaan voi olla mitään
mahdollisuutta taloudenpitokoulutukseen.’
Eräs kotirouva huokaili pyykkipäivän tärkeydestä.
Lehtien ja uuden näköradion pesupulverimainokset häpeämättömästi
yhdistivät vaimon neitseellisen puhdasta moraalia miehen vitivalkoisiin
kauluspaitoihin Valo-.OMO- ja
Sunlight-mainoksissa.Sunlight oli
joukossa ainoana saippuatankona.
 |
| 1961 Pyykkärit |
Pappilassa oli oma palkattu Hilkka-pyykkäri,joka pesi
ennen pulsaattoripesukoneaikaa pyykit,kuten pastorin paidat,huushollin lakanat
ja vaatteet Valo-pulverilla ja lipeässä pesutuvan muuripadassa.Pesutupa tuppasi
höyryisenä tuoksumaan enemmän pyykkärin kainalonaluiselta sipulihielta kuin
Valo-pulverilta.
V.1956 isä osti äidille Hoover-pulsaattoripesukoneen
sekä Hoover-polynimijän työtaakan helpoittamiseksi.
Keittiössä ei ollut vielä vuoteen 1956 saakka edes lämmintä
vettä, kunnes isä osti Kosan-kaasulla käyvän tohtori Junkersin kuumanvedenlämmitysaparaatin.
Kotiliesi ja muut naislehdet tarjosivat kotirouville
neuvoja helpompaan taloustyöhön,keittotaitoihin sekä miten tullaan paremmaksi
kutsuemännäksi ..
Niksipalstoilla korostettiin järkeviä ostovaihtoehtoja
sekä kulinaarisia taitoja,jotka olivat jääneet unholaan pitkinä puutteen ja säännöstelyn
vuosina .
Nainen on talon tärkein henkilö,eräs lehti kehui.
Hänen aviomiehensä saattaa olla vahvempi ja älykkäämpi.
Hän voi olla firmansa johtaja,älykkö taikka kuuluisa.
Vaimo voi tuntea itsensä alhaisemmaksi,mutta omalla
hienolla tavallaan han lyö miehensä aina laudalta.
Se on hänen vaikutusvaltansa kotona!.
Eräs papin vaimo lausuikin Martta-kerhon kokouksessa
kotirouvan moton:
‘Mina
palvelen.’
 |
| Pallo Hoover |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti