lauantai 13. elokuuta 2016

Brasilian oranssinen Kupla.Vanhan roddarin muistelmat.2.

Oranssinpunainen Brasilian VW 1500
Lolo Margallon Brasilian Kupla Molave Avenuella
-----------------------------------------------------------------
Lolo (Isosisä) Margallo asui numero 18 Molave Avenuen taloani vastapäätä,koripallokentän vastapuolella Ipil-Ipil Streetin varrella pienessä kaksikerroksisessa ja meksikolaisarkkitehtoonisessa talossaan.Molave Parkin monet 60-luvulla rakennetut matalat ja ryppyrapatut bungalowtalot muistuttivat meksikolaisia matalia savitaloja..Melkein kaikki Molave Parkin asuinalueen kadut oltiin nimetty filippiiniläisten puiden nimien ,kuten koko asuinaluekin molavepuun mukaan.Molaven englanninkielinen nimi on Tugas Tree,mikä ei kerro minulle mitään,muut,että se voi kasvaa tuuheaksi lehtipuuksi,kuten taloni etupuutarhassa pienestä taimesta kasvanut molave taloani korkeammaksi lehtipuuksi kymmenessä vuodessa. Ipil-ipil taas englanniksi on Lead Tree,jonka puikea lehdistö kasvattaa soikeita ja hernepalkomaisia hedelmiä.
Ipil-ipil Street Margallon talon
edestä kuvattuna
Tällaisen ipil-ipil-puun varjossa ja meksikolaisarkkitehtoonisen talon edessä Lolo Margallo piti päivisin auringon suojassa koripallokentän parkkipaikalla oranssista Brasilian Volksiaan.
Volks oli toinen yleisistä Volkswagen Kuplan lempinimistä Filippiineillä,mutta kansan suussa se usein vääntyy Polksiksi,koska filippiinot aina lausuvat F-kirjaimen P:nä
Toiseksi Brasilian Volks oli yksiyhteen meksikolaisvalmisteisen Volksin kopio.
Vielä jos Molave Park olisi kuulunut Mexico-nimiseen kaupunkiin Pampangan provinssissa,niin latinoidylli olisi tullut täydelliseksi.
84-vuotias Lolo Margallo oli päässyt eläkkeelle Yhdysvaltojen laivastosta Chief Petty Officerina eli suomeksi ylipursimiehenä ja ilmeisesti palvellut Caviten laivastotukikohdassa ja kokenut vuoden 1941 joulukuun 8. päivän japanilaisten Kate-pommittajien Caviten tukikohdan tuhon,jolloin koko amerikkalainen torpeedovenekalusto olivat uponnut Caviten lahden pohjaan.
1942 japanilaisten Yhdysvaltojen laivaston
pommitus Manilan lahdella
Samasta Caviten laivastotukikohdan pommituksesta oltiin tehty amerikkalainen sotafilmikin,jossa John Waynekin näytteli torpeedoveneen kipparia..kuten John F. Kennedy ihan oikeasti muualla Tyynellä merellä.
Tavattuani Lolo Margallon koripallokentän kupeella Volksin aamupesulla ,monasti utelin hänen sotamuistoistaan sekä siitä oliko brasilialainen koskaan myynnissä..Sodasta hän kyllä olisi halunnut puhua Fundador-rommipullon kanssa,muttei Volksin myynnistä...No..not for Sale,Son!
Lukkarisen naiset Molave Avenuelle koripallokentän
laidalla ja 18 Molave Ave,-talomme
edustalla
Lolo oli ostanut itselleen toisen käyttöauton,sinisen Kia Priden,jota hän piti autotallissaan,Volksin jäätyä vain vähälle käytölle,kuten varhaisille ajoille aamumessuun jukaristijesuiittamunkkien kappeliin Mervillen pappisseminaarissa.Mervillen asuinalueen ulkopuolelle hän ei koskaan ajanut,jättäessään autonsa vartiokopin viereen.mistä hän otti tricycle-moottoripyötätaksin Balagbagin kauppahalliin.
Yhtenä aamuna taas tavattuani Lolon Volksin aamupesulla,kysäisin jälleen kerran auton ostosta,jolloin Lolo vastasi..Yes ..Son..28.000 pesos is the price..my Mrs has passed away due to kidney failure and I don't afford to have 2 cars..and I need funds for her burial..
Volks 18 Molave Avenuen tallissa
Pyysin Loloa mukaani Numero 18 Molave Avenue.taloni etuverannalle keskustelemaan kahvikupin ääressä kaupasta,Samalla pyysin Saudista lomille saapunutta rouvaani finanssiavustajaksi kaupanhierontaan.Beirutin taksimersuni oli mennyt myyntiin aiemmin ja jonka eräs hautausurakoitsija oli ostanut ruumisautokonversioksi. Luunvärisenä se sopikin kylmäkuljetusautoksi.päästessään jatkamaan suomalasen sukuni kirkollista perinnettä.
Rouvani oli luvannut minulle uuden ajolelun omasta pussistaan,joka pursui petrorialeista.
Itse olin silloin lopettanut mekein 20 vuotisen uraputkeni Saudissa ja ryhtynyt autotallilanaistudiossani taulutaiteilijaksi,jonka tulot riippuivat kanvaasien myynnistä.
Olin tovin ollut freelancemateriaalihallintoeksperttinä ja ACE Automationin myyntipäällikkönä Makati Cinema Centerissä,joista kummastakin ammatista tuskin olin saanut muuta kuin kahvi- ja bensarahat korvaukseksi ja päättänyt ryhtyä itsenäiseksi taiteilijayrittäjäksi.
Ace Automationissa myin aurinkopaneeleita ,vesi- ja tuulivoimaa australialaisen päämieheni tiliin,mutta filippiiniläiset markkinat eivät olleet kypsyneitä vielä sellaisiin uutuuksiin,jotka olivat hintaisiakin..yksi 20-watin aurinkopaneeli maksoi silloin 20.000 pesoa..jolla sai palamaan muutaman 5-wattisen hehkulampun 20.000 peson invertterin hinnan päälle.
Eivätkä Aussit olleet mitään myyntimiehiä,aloitettuaan aamutoimensa olut-schoonerilla (schooner-tuoppi) verenpainepillereiden kyytipoikana...
Kaupat sitten siitä Volksista tehtiinkin rouvani laskettua käsiveskastaan verannan lasiselle kahvipöydälle pinon sadan peson seteleitä,Lolo Margallon liikuttuneena pistäessä ne paksuun ruskeaan kirjekuoreen ja kainalonsa alle. Kävelin hänen kanssa koripallokentän ipil-ipilpuun alle,jossa Lolo ojensi minulle Volksin avaimet..
"Good.Bye..Sweetheart"..Lolo lausui.silittämällä maksaläikkäisellä kädellään Volksin oranssista kattoa.."You've got a new home,,now".
Muutamassa minuutissa Volksin oranssinen perä kiilsi uudessa tallissa koripallokentän vastapuolella.

1972 Presidentti Marcos julisti
sotatilalain
1970-luku Manilassa
-----------------------------------------
Sotatilalain julistamista seurasi myös ulkomaille matkustuskielto,jolla yritettiin vakauttaa alaslakeutunutta peso-dollariarvoa.
Tästä syystä kotimaan matkailu lomien aikaan etenkin Baguion vuoristokaupunkiin (jossa mm. oma rouvani on syntynyt) oli huipussaan. Metro Manilan Makatin kaupunginjohtaja Nemesio Yabut lähetti jopa omia naispoliisejaan Baguioon avaamaan liikennesolmuja ja liivejään Pines Hotellissa Manilan rikkaille lomailijoille. Pines Hotel ja uusi Hyatt Terraces Hotel olivat täyteen buukattuja,joista Hyatt oli yhtä altis maanjäristyksille kuin San Fransiscon Embarcaredo Hyatt..
Baguion Hyatt myöhemmin 80-luvulla sortuikin maanjäristyksestä.Olin vaimoni kanssa sinä maanjäristysvuotena vierailemassa hänen syntymäkaupungissaan,
Hyattin vielä seistessä paikallaan..
Pines Hotel

Session Road
Silloin voisi nähdä presidentti Marcosin puttaamassa Baguio Country Clubin golfkentän verannan edessä Pääsiäisviikolla,verannalla istuvien keskustellessa maan presidentin terveydentilassta viimeisten juorujen pohjalta... ja Imeldan ostoksilla kaupungissa vihreässä jakkupuvussa,oranssisen käsilaukun kanssa ja Manilan Marikinassa tehdyissä oranssisissa korkokengissä. Kuuluisia Juan dela Cruz- ja Circus-orkesteria ihailijalaumat samoin seurasivat Baguioon. Caesar's Salad eli keisarin salaatti Mano'sin ravintolan edessä oli jonottamisen arvoista alemmalla Session Roadilla,lähellä rouvani isän Papa Antero dela Cruzin rohdoskauppaa, Gabrera Drugstorea. Manilan kauniiden ja rikkaiden uudet Mercedes-Benzit rivoitetuin takavaloin olivat kaikille katsomisen arvoista. Ulkonaliikkumiskielto poistettiin Pääsiäisviikolla,mutta useimmat vieraat pysyttelivät hotelleissa,elleivät halunneet tulla pysäytetyiksi pikkurahan puutteessa olevien taikka virkaintoisten Metrocomin poliisien toimesta tarkastuspisteissä..
Vuotta 1974,jolloin Lolo Margallo oli ostanut Brasilian Volksinsa ilmeisesti Makatin DMG:n Volkswagen-liikkeestä,voisi katsoa sentimentaalisesti pieni tippa silmässä.Moni Marcos-lojalisti muisti nostalgisena,miten sotatilalain aikana kaduilla ei nähty rikollisuutta,iltakymmeneltä aamuneljään oli voimassa ulkonaliikkumiskielto,vapaa sana oli kiellettynä lehdistössä sekä tiedoitusvälineissä.Ainoa sanomalehti Manila Bulletin Marcosin peukalon alla julkaisi sensuroituja otsikoita ja kaukana kommunistikapinallisten hyökkäyksistä. 5 vuotta sotatilalain alla vastasi aika paljon yhden "franquistalalaisen" Generalissimon aikaa.
Kaiken pinnalla rauhalliselle ja naiville kansalle tarjottiin viihteeksi OPM-musiikkia (Original Pilopino Music) sekä vaudevillemäistä elokuvaa teattereissa (Bodebil) polttoainesäännöstelyn ja monien kulutustavaroiden puutteen vastineeksi. Pehmeät pornoelokuvat nelikirjaimisin otsikoin kiihdyttivät yleistä keskustelua etenkin kuvauksista,joita sensuuri oli ..tai ei ollut hyväksynyt.
1974 Miss Universum ja
Johanna Raunio
Miss Universum-kisat pidettiin CCP-FAT-kompleksissa (Cultural Center of Philippines-Folk Art Theater),Imelda Marcosin lempiprojektissa,missä rakennusvaiheessa sata työntekijää hautautui betonivaluun ikuisiksi ajoiksi. Suomalainen Ursula Raunio valittiin 3. perintöprinsessaksi.
Lettermenit lauloivat serenaadeja tagalogiksi maan ykkösnaiselle Imelda Marcosille ja Imelda lauloi näille lempikipalettaan tagalogiksi Dahil sa Iyo (Because of You)..
Frazier-Ali-Thrilla in Manila teki isoja otsikoita.
Bataanin Westinghousen ydinvoimala oli rakenteilla,jäämällä vuosikymmeniksi pumpuliin,Marcosien jouduttua 1986 maanpakoon Havaijille.
1984 Bataanin ydinvoimala

1942 huhtikuu Bataan antautuu
Bataanin niemimaa myös muistettiin vuoden 1942 kuolemanmarssistaan,jolloin tuhansia amerikkalaisia ja filippiiniläisiä sotilaita nääntyi tai lopetettiin japanilaisin samuraimiekoin.
Tänä vuonna 2016 maan uusi presidentti Duterte ehdotti Bataanin voimalan käyttöön ottoa pumpulista sähköntarjonnan puutteeseen,mutta asiantuntijat kertovat sen tekniikan olevan vanhentuneen ja että voimala seisoo arkojen mannerlaattojen päällä maanjäristyksille alttiina.
Lisäksi Duterte oli hyväksynyt presidentti Marcosin hautaamisen maan sankarihautausmaalle Manilaan,vaikkei Marcosin sotasankaruudesta eikä sankarimitaleista edes Yhdysvaltojen sotahistoriallinen arkisto löydä niihin mitään todisteita. Presidentti Duterte ilmeisesti halusi rauhoitella Marcos-lojalisteja ja haudata samalla 30-vuotta kestäneen Aquino-heimon vihan Marcosejaa vastaan v.1983 senaattori Benigno Aquinon salamurhasta.
70-luvulla Nationalismi oli huipussaan,kun maan kansainvälisyyden imagoa poltettiin IMF:n (International Monetary Fund) Manilan konferensissa, valtion polttaessa veronmaksajien rahaa useiden luksushotellien rakentamiseksi.
1974 Highway 54
Highway 54 ristittiin Epifanio de los Santos Avenueksi (EDSA),jonka varrelle arkkitehti Senjor Trullench rakensi ja Madridin,yhden maan ensimmäisistä hienostoravintoloista.

Automaailmassa moni autonostaja pääsi suhteilla eurooppalaisten luksusautojen omistajiksi,maan rikkaiden Marcosien vastustajien muuttaessa Amerikkaan tai Australiaan.
Monet  merkit,kuten BMW 2002,Alfa Romeo 1750 GTV ja Volvo 142 saivat näin uudet omistajansa.
Merkkikorjausliikkeitä ei ollut kuin Mercedesille,joidenka taitavat mekaanikot joutuivat korjaamaan ja huoltamaan muita europpalaisia merkkejä.
Saksalaiset autotarvikemerkit,kuten Dekran,Hoppecken ja Vartan akut,Hirschmannin sähköantennit,Blaupunktin,Beckerin ja Grundigin autoradiot,Continentalin ja Semperitin renkaat sekä Glasuritin että Dr. Herbertin lasit,olivat suurta herkkua uusille omistajille.
1977 Saturday Night Fever
Ulkonalikkumiskieltolaki kumottiin 1978 syyskuussa sekä sotatilalaki että matkustuskielto 1979.
Alkusoittona 80-luvulle hotelleissa ja ravintoloissa jumputettiin viimeisä dicosaundeja,kuten Satuday Night Feveriä ja TGIF:ää (Thank God It's Friday),joista muodostui melkein instituutio.
1975.9.30
Thrilla in Manila
Laiton dragracing eli varttimailin kortteliajo tuli takaisin ja Shakey'sin pizzapaikat sekä Greenhillsin ostoskeskus,joista tuli dragsterikansan juottopaikkoja Makatin ja San Juanin kaupungeissa.
Rallye Motorsports eli ralliautoilu herätettiin eloon Alcogas-ohjelman alla.
Lolo Margallo saattoi myös ihmetellä uuden Brasilia Volksinsa suurta janoisuutta,koska Manilassa brasilialaisista osista koottujen Volksien kaasuttimien suuttimet olivat isompia Brasilian Alcogas-pakkolain takia. Alcogashän oli alkoholisekoitteista bensiiniä.
Alcogas tulikin markkinoille sen suuren öljykriisin mukana.
Lolo Margallo muiden manilalaisten tapaan voi kengittää Volksinsa Quezon Cityn Banawen ja Makatin Auto Cyclen varaosaliikkeissä uusilla "magwheelseillä",jolloin naapurit voisivat kehua autoa "pogiksi" eli komeaksi. Japanilaisiin autoihin melkein vakiovarusteina kuuluivat Denso-ilmastointilaitteet ja Volksiinkin sellaisen sai asennettua,jos tyytyi 15 prosentin tehon ja vauhdin alennukseen.Volkshan ei ollut edes 1500-kuutioisena kova menijä.
Amerikkalaisista Motor Trend- ja saksalaisista Das Auto,Motor und Sport-autolehdistä Lolo Margallo voi myös lukea uusista Volkswagen-malleista Autobahnoilla.haaveilemalla lisäksi,jos sotaveteraanieläkeläisenä pystyisi säästämään uuden Opel Kadettin ostoon Yutivon GM-liikkeestä Makatissa.
VW Brasil 2-door
Uuden kaksiovisen taikka neliovisen Brasilia Volksin oston hän laski pois,koska naapurit olivat haukkuneet mallin pikaisesta ruostumisesta sekä huonolaatuisesta työstä. Silloin DMG:n Libertadin Volkswagen- tehtaat olivat ottaneet oppia brttiläisistä autotyöntekijöistä,menemällä lakkoon ja jolloin tuotantoakin yritettiin häiritä huolimattomalla työlaadulla...
Hänen Brasilian kupla-Volksinsa ei koskaan päässyt koristaan ruostumaan ja myöhemmin Lolo Margallo vaihtoi kaikki lokasuojat lasikuituisiin ja lattian ruostumattomaan peltipohjaan.
Makatin DMG:n Volkswagen-liikkeesen tulivat näytille myös uudet 1302- ja 1303 Super Beetle-mallit,joidenka uutuutena oli McPherson-etujousitus.Nämä mallit saatiin suoraan Saksasta,koska DMG:n tuotantoon kuuluivat vain brasilialaiset mallit. Super Beetlet maksoivat kultaa DM:n kurssin ollessa korkealla. Vielä 2000-luvulla sanomalehtien käytettyjen autojen myyntilistoilta voi plokata Volks-ilmoituksen..."For Sale 1965 Volks 1200.German made".,,jolla yritettiin myydä laadukkaampaa ja alkuperäistä saksalaismallia.
Saksalaista VW-kuplaa tuotiin maahan jo 60-luvulla paikallisen tuotannon ohella.

1970 VW Toro

..jatkuu. Brasilialainen suomalaistallissa.



Ei kommentteja: