 |
| 1968 Itko sekä vääpelin Mosse |
Jees ma'm...
Vesku Loiri kerran 70-lukuisessa sketsissäänkin näytteli suomalaista varusmiestä,joka Haaparannan Ruotsin tullissa antautui sotilaskarkurina Sveeariikille.Se oli ensmäne sotavankisieppaus Ruottille moneen sataan vuoteen.
Kyllä kait se Suomen armeija teki pojista miehiä.
Vesku Loiri kerran 70-lukuisessa sketsissäänkin näytteli suomalaista varusmiestä,joka Haaparannan Ruotsin tullissa antautui sotilaskarkurina Sveeariikille.Se oli ensmäne sotavankisieppaus Ruottille moneen sataan vuoteen.
Kyllä kait se Suomen armeija teki pojista miehiä.
V-mäistä se alokaskoulutus oli eivätkä ne Örön kassut olleetkaan mitään lomakoteja, kun talvipuhuri puhalsi hirsiseinien välistä tupiin.
Kerran vuoden 1968 tammikuussa meidät käskettiin marssille -40-asteen pakkasessa Hangon esikuntapatterilta Tammisaareen.Kun oltiin marssittu pari kilsaa Hangosta ulos,niin vääpeli käski meitä kahlaamaan mettään maantien sivulle puolimetriseen hankeen,koska katsottiin harjoitusmarssin vastaavan sotatilaa...eikä kukaan hullu silloin marssisi keskellä pikitietä,koska vihulainen voisi ampua lentokoneesta koko porukan seulaksi.Marssi oli jotain 30 kilsaa ja soppakanuunasta metsässä meille tarjottiin pakkeihin papusoppaa,mikä jäätyi hetkessä.Seuraavalla safkatauolla kymmenisen kilsan päästä kanuunasta ladattin jäätyneen rokan päälle mannapuuroa,joka sulatti appeen vihreäksi mössöksi.Maitokin pakinkannessä muuttui sekunnissa jäähileeksi.
Marssin aikana selässä oli 50-kilon täyspakkaus ja varusaseet ja itte jouduin kantamaan muutaman uupuneen kiväärejäkin loppumatkan.
Esikuntapatterille päästyämme puolet porukasta joutui rakkojen takia paikallisen Tilkan vuodeosastolle niitten pirun jalkarättien takia,mitä kehuttiin sotamiehen parhaimmiksi saapassukiksi.Huonosti kiedottuina ne puskivat saappaan kärkiin ja villasukat taas hiersivät ja polttivat jalat verinahalle.No ei sitä voinut paljasjalvoin saappaiden sisässä marssia kun kumpikaan vaihtoehto ei ollut paras vaihtoehto
Pystykorvakivääriammunnoista sain taittovikaisena III luokan ammuntamerkin eli näyttösuojamerkin,kun näyttäsuojakaveri maalitaulupoterosta huiski mulle lätkällä ohiammuttuja kärpäsiä.
Alikersantti Tarkkanen Pentti...se Salon ison palosangon eli palopäällikön poika naapuritykinjohtajana suorasuuntausammunnoissa Russarön karilla ammutti 3-tuuman tykillä lähiluodon telkkiä tykinputki alaskäsin,kun muilla tykillä ammuttiin 10 kilsaan selällä miinanraivaajalla vedettyyn maalilauttaan .
Kun vääpeli huusi punaisena Penan mokasta,tykinjohtaja korjasi 'koroa' eli suuntimakorotusta ja harjoitusammunnat vihelsivät miinanraivaajan takakannen yli.
Kerran vuoden 1968 tammikuussa meidät käskettiin marssille -40-asteen pakkasessa Hangon esikuntapatterilta Tammisaareen.Kun oltiin marssittu pari kilsaa Hangosta ulos,niin vääpeli käski meitä kahlaamaan mettään maantien sivulle puolimetriseen hankeen,koska katsottiin harjoitusmarssin vastaavan sotatilaa...eikä kukaan hullu silloin marssisi keskellä pikitietä,koska vihulainen voisi ampua lentokoneesta koko porukan seulaksi.Marssi oli jotain 30 kilsaa ja soppakanuunasta metsässä meille tarjottiin pakkeihin papusoppaa,mikä jäätyi hetkessä.Seuraavalla safkatauolla kymmenisen kilsan päästä kanuunasta ladattin jäätyneen rokan päälle mannapuuroa,joka sulatti appeen vihreäksi mössöksi.Maitokin pakinkannessä muuttui sekunnissa jäähileeksi.
Marssin aikana selässä oli 50-kilon täyspakkaus ja varusaseet ja itte jouduin kantamaan muutaman uupuneen kiväärejäkin loppumatkan.
Esikuntapatterille päästyämme puolet porukasta joutui rakkojen takia paikallisen Tilkan vuodeosastolle niitten pirun jalkarättien takia,mitä kehuttiin sotamiehen parhaimmiksi saapassukiksi.Huonosti kiedottuina ne puskivat saappaan kärkiin ja villasukat taas hiersivät ja polttivat jalat verinahalle.No ei sitä voinut paljasjalvoin saappaiden sisässä marssia kun kumpikaan vaihtoehto ei ollut paras vaihtoehto
Pystykorvakivääriammunnoista sain taittovikaisena III luokan ammuntamerkin eli näyttösuojamerkin,kun näyttäsuojakaveri maalitaulupoterosta huiski mulle lätkällä ohiammuttuja kärpäsiä.
Alikersantti Tarkkanen Pentti...se Salon ison palosangon eli palopäällikön poika naapuritykinjohtajana suorasuuntausammunnoissa Russarön karilla ammutti 3-tuuman tykillä lähiluodon telkkiä tykinputki alaskäsin,kun muilla tykillä ammuttiin 10 kilsaan selällä miinanraivaajalla vedettyyn maalilauttaan .
Kun vääpeli huusi punaisena Penan mokasta,tykinjohtaja korjasi 'koroa' eli suuntimakorotusta ja harjoitusammunnat vihelsivät miinanraivaajan takakannen yli.
Huom! maalilautta oli hinauksessa parinsadan metrin päässä.
Ei sekään ollut niin paha moka...mutta kun aikakranaattien säätäjä tykkimontussa oli kuullut räjähdeajan kahdestakymmenen sekunnin sijasta kahdeksi sekunniksi,säätämällä kranun kiekosta ajan tykkimontun trotyylinsavussa... ja ammukset räjähtivät kaikkien miinanraivaajan takakannella seisovien kapitulanttien koppalakkien yläpuolella.Kenttäpuhelimet soivat kuumina kun kapitulantit selvisivät maihinlyönneistä ja alikersantti Tarkkanen sai pirunmoista sapiskaa.
Vuoden 1968 kesällä me oltiin Russarön karilla lomakiellossa viikkoja ja taisteluhälytyksessä Tsekkoslovakian kriisin aikana,kun venäläisten sukellusveneiden periskooppeja pilkkui selältä kuin Saimaan norpan päitä.Laivaston uudet tykkiveneet Uusimaa ja Karjala ajoivat niitä takaa kansainvälisille vesille...eikä Suomi uskaltanut edes tapauksista lähettää noottia NL:olle.
Sen Whisky-luokan sukelluspaatin karilleajojutun luin Saudissa Hesarista.Neukut oli umpikännissä ja Ruottin armeija jelppasi saluuteilla ja katseella seuraten iivanat karilta.
Me ei oltaisi vastaavanlaisessa tapauksessa menty jelppaamaan silloin kriisin aikana.Meille oli annettu käsky vankien sieppaukseen tositilanteessa. Patteriston päälliköltä oli tullut määräys taisteluvalmiuteen ja pitää tykeillä kovia putkessa,vaikka hallitus yritti mielistellä Kremliä sanattomuudessaan.NL oli käsittänyt silloisen Suomen hallituksen aseman kriisissä Dubcek-mieliseksi ja oltiin kuultu Leningradissa käyneiltä turisteilta,että Leningrad-Viipuri maantiellä oli pitkiä sotakalustokolonnia kulkemassa Suomen rajalle Mainilan kylään päin.
Silloin kait meitä oltiin kasvatettu isiemme ns. puolustuskoon eikä monikaan kutsuntoihin saapunut jätkä jäänyt ihmettelemään Viestin talon rapuilla,miksi mentiin inttiin..oli se sitten Högforsin sorvari taikka papinpoika....eikä musta tullut koskaan sotahullua.
Nykyinen Suomen intti on kyllä jo samanlainen lepokoti kuin Ruottissa ja ne funtsii nyt kokonaan pakollisen asevelvollisuuden romuttamista ja palkka-armeijan perustamista.
res.papinpoika
Juha
Ei sekään ollut niin paha moka...mutta kun aikakranaattien säätäjä tykkimontussa oli kuullut räjähdeajan kahdestakymmenen sekunnin sijasta kahdeksi sekunniksi,säätämällä kranun kiekosta ajan tykkimontun trotyylinsavussa... ja ammukset räjähtivät kaikkien miinanraivaajan takakannella seisovien kapitulanttien koppalakkien yläpuolella.Kenttäpuhelimet soivat kuumina kun kapitulantit selvisivät maihinlyönneistä ja alikersantti Tarkkanen sai pirunmoista sapiskaa.
Vuoden 1968 kesällä me oltiin Russarön karilla lomakiellossa viikkoja ja taisteluhälytyksessä Tsekkoslovakian kriisin aikana,kun venäläisten sukellusveneiden periskooppeja pilkkui selältä kuin Saimaan norpan päitä.Laivaston uudet tykkiveneet Uusimaa ja Karjala ajoivat niitä takaa kansainvälisille vesille...eikä Suomi uskaltanut edes tapauksista lähettää noottia NL:olle.
Sen Whisky-luokan sukelluspaatin karilleajojutun luin Saudissa Hesarista.Neukut oli umpikännissä ja Ruottin armeija jelppasi saluuteilla ja katseella seuraten iivanat karilta.
Me ei oltaisi vastaavanlaisessa tapauksessa menty jelppaamaan silloin kriisin aikana.Meille oli annettu käsky vankien sieppaukseen tositilanteessa. Patteriston päälliköltä oli tullut määräys taisteluvalmiuteen ja pitää tykeillä kovia putkessa,vaikka hallitus yritti mielistellä Kremliä sanattomuudessaan.NL oli käsittänyt silloisen Suomen hallituksen aseman kriisissä Dubcek-mieliseksi ja oltiin kuultu Leningradissa käyneiltä turisteilta,että Leningrad-Viipuri maantiellä oli pitkiä sotakalustokolonnia kulkemassa Suomen rajalle Mainilan kylään päin.
Silloin kait meitä oltiin kasvatettu isiemme ns. puolustuskoon eikä monikaan kutsuntoihin saapunut jätkä jäänyt ihmettelemään Viestin talon rapuilla,miksi mentiin inttiin..oli se sitten Högforsin sorvari taikka papinpoika....eikä musta tullut koskaan sotahullua.
Nykyinen Suomen intti on kyllä jo samanlainen lepokoti kuin Ruottissa ja ne funtsii nyt kokonaan pakollisen asevelvollisuuden romuttamista ja palkka-armeijan perustamista.
res.papinpoika
Juha
2010/7/14 Anna-Kaisa Benje
Moi taas,Ootsä kuullut siitä mukavasta tapahtumasta Ruotsin etelärannikolla 80-luvun alussa?Semmonen Whisky-luokan sukellusvene oli päällystön kännäillessä ajanut suoran suurelle karille. Koko miehistö seisoi linnunpöntön mallisena ulkona ja kapteeni ei nähnyt silmillään mitään ymmärtämättä vielä vähemmän tapahtuneesta. Tästä on olemassa paljon kuvatodistuksia.Nää rysvenäläiset selitteli, etä tuli pikku navigointivirhe vaan ja Ruotsin pellehermanniarmeija avusti konkkaronkan aluevesirajalle.Ei sitä turhaan sanota, että "die dummen Schweden"Tästä sai k o tapaus uudisnimen "Whisky on the rocks"Thord on romuttanut täydellisesti meihin iskostetun kuvan ruotsalaisesta puolustusvalmiuksesta sekä armeijan taitavuudesta. Hän kertoi, että armeija oli kaikista parhain lepokoti, mistä kaikki pojat saivat viikonloppuvapaat ja lentoliput kotiin äidin lihapullien ääreen. Kukaan ei oppinut ampumaan ja talviharjoittelut keskeytettiin aina kun joku pojista marisi, että on paljon lunta ja kylmää (n -1 astetta)Hän käyttää edelleenkin suurimpana halveksuntavertauksena "militär precision", koska kukaan ei millään vehkeellä oppinut osumaan mihinkään muuhun kuin männikköön.Että vaan semmosta....Annukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti