My Mind in Customline.Ford Customline-unia.Vanhan roddarin muistelmat.2.

Checker- ja Ford Customline-taksit HOPin pankin kulmalla.
Keskellä 1936 Ford Fordor.
By Juhart

Paria päivää ennen 69-syntymäpäivääni olen yhä kiimassa 1952-56 Ford Customlineen.
Olen kollannut Auto Tradereitä ja joka kuukautena ostamani American Cars-lehden myyntipalstoja Customlineja,joita löytyy myytävänä Briteissä melko harvakseltaan,,ja kovaan lähes 10.000 puntaan..mihin  minulla tuskin on varaa senioriukkona. Pari Customlinea on mennyt ohi suuni n. 5000 punnan kategoriassa ,joista yksi sijaitsi Irlannissa ja toinen Skotlannissa.
Myyntikuvista irlantilainen kaksiovinen Customline oli lievästi kustomoituna varustettu Mercuryn lättäpääkasilla ja skotti-Customline sattui olemaan taasen helmoista ja pyöränaukoista himmeleinä..ja varustettuna kansiventtiilikutosella..Mielipiintymänä sen pitäisi olla neliovinen taksimalli,vastoin nykyroddarien kaksiovisuus- ja hardtop-makusuuntaa. Korvissani olisin halunnut lisäksi kuulla sen lättäpääkasin hurinaa,jota vaikkukorvaisena pikkukundina pidin melkein tuutulauluna,perheeni ajaessa Oksasen Customlinella Fammu-tädin Myllymäen mökille Merikulmalle..istuessani takapenkillä vanhempieni välissä jyrsimässä Musta Pekka-lakritsipatukkaa .
Vielä 70-luvulla hotrodaatteen kulkiessa polvihousuissa Suomenmaassa neliovisia jenkkejä haukuttiin Neekeriautoiksi tai Door Slammereiksi.Nykyään neekeri-sanaa ei saa tipauttaa huuliltaan vahingossakaan julkisuuteen .koska Black Life Matters-jengit voivat lynkata sinut...jopa Musta Pekka-lakritsipatukan järsimisestä..
Customline-projektien kuljetus alas Lontooseen olisi taasen maksanut lisästerlinkejä,jota minulla ei ole sattumoisin liikaa..saatika autotallipaikkaa..vaikka niitä olisi itä-Lontoossa tarjolla sopuhintaan..
Postcode lotteryn onnetarkaan ei ole suosinut minua kuin 10 punnan kuukausivoitoilla..eli pitää jatkaa unelmointia..

Pirssitolpan 49 Plymouth ja
50 Ford Custom

60-luvun alussa piirtelin tussilla ja vesiväreillä aikamoisen liudan A2-kokoisia Customline-kuvia,joilla tapetoin melkein uudelleen huoneeni haalistuneet 30-lukuiset liljatapetit. Uskaltauduin jopa maalaaman 1949-51 Ford Customeja,joita ei enää ollut pitkään aikaan näkynyt pirssitolpalla.Yhdellä ikäiselläni Hiitolan pojalla oli 60-luvun lopulla tummanvihreä 1950 Ford Custom ja 50-luvun lopulla kaikkien pikkupoikien pelkäämällä nimismies Paavo Somerikolla vaaleanvihreä 1951 Ford Custom.jonka keulaa komistivat tuplakromipropellit.

Tässä 70-luvun alussa maalaamassani kuvassa
Somerikon 51 Custom seisoo Keskuksen kulmalla.
Muita Fordeja vasemmalla Salon Lihan 50 Fordson Thames
E83W-paku
ja oikealla Fordson Thames 7V-kuormuri 

1951 Automyynnin Ford-raskaskalustoesittely

Minusta vielä 60-luvun alkuun saakka Salon nuori kaupunki muistutti uneksimaani oikeata Ford Countryä Salon Automyynti Oy:n ansiosta.Liike myi isossa skaalassa kaikenlaisia Ford-malleja,kuten saksalaisia Kölnejä- ja Rheinejä sekä Taunuksia,ranskalaisia Hercules Ford-kuormureita ja Vedettejä,
brittiläisiä Anglioita,Prefectejä,Fordson Thamekseja,Tradereita,Consuleita ja Zephyreitä jne..
30-luvun lopulla Automyynti myi amerikkalaisia Fordeja ja Lincoln Zephyreitä,sodan jälkeen 1949-54 F-sarjan kuorma- ja pakettiautoja, Mercuryitä,Ford Customeja ja Customlineja,
1955-57 Amerikan Fordeja ei näkynyt paljoakaan kuvioissa ilmeisesti amerikkalaisen laman ja suomalaisen tuontisäännöstelyn johdosta.Laulava Lihapulla alias Virran Olavi kylläkin toi New Yorkista privaattituontina yhden Fairlanen.Olalla taisi olla oikea 1952 Customline aiemmin lauluautonaan.
1958-62 taas myytiin Fairlaneja,Couriereja ja Galaxieita..jonka jälkeen jenkkimallit alkoivat hiipumaan katukuvasta.Yksi Thunderbird sattumoisin kuului katukuvaan.
V.1965 Grönroosien autokouluun vielä ilmestyi kouluautoksi punainen Mustang..

Ruohosen 1958 Fairlane-taksi

1959 Ruohosen 58 Fairlane Ylikulman
Perniön Osuukaupan myymälän edessä

V.1958 Salon pirssitolpille ei ilmestynut yhtään jenkki-Fordia,mutta kauppalaa ympäröivä maaseutu suosi uusia Fairlaneja jossain määrin.Yksi särkisalolainen taksimies Ruohonen ajoi 1958 Fairlanea ,samoin kuin yksi isäntä sompaili toista samanlaista mustaa Fairlanea,joka yleensä seisoi Torikadulla lyseon edessä..aivan minun huoneeni ikkunan alla,kullalla eloksoidun kylkilistan kiillellessä kevätauringossa.En muista tarkkaan oliko ison talon ainoa poika lyseon lukioluokilla oppilaana..
1958 jenkki-Ford ei kantanut perätaulussaan pyöreitä takavaloja,vaan kahta paria suorakaiteen muotoista punaista kurkkupastillia.

1959 ostin itselleni oman 1959 Ford Galaxien Suvannon lelukaupasta Postinkulman kyljestä.
Se oli Revellin 1959 Ford Galaxie 500 Skyliner Retractable Top-koottava,joka vaikealla kokoamisella polystyreenliimasta jäykkänä ei laskenut kattoaan alas,kuten aidot Retractablet,joidenka monimutkainen katonnostolaitteiston sähkömoottorisysteemi yleensä reistaili.
Galaxie pölyttyi vuosia kirjahyllyssäni katto pystyssä 56 Buick Riviera hardtopin vieressä Humbrolin punavalkoisena pitkään Pikku Jättiläisen ja Mitä-Missä-Milloin-opusten välissä..

1957.Hellatehtaan portilla.Minä maanittele-
massa kissanpoikaa
Ford Big Jobin alta,
Juhart

1960 Leinon 60 Ford Courier ja taustalla
Leinon "Armi" eli Armstrong-Siddeley
Star Sapphifre,
Juhart

Koska Leinon liesitehdas aikoinaan 20-luvulla myi T-Fordeja pappilan naapurissamme,niin Leinon omistajavelipojat samoin suosivat Fordeja..ainakin Heikki Leino,joka ajoi tummansinistä ja valkeakattoista 1960 Ford Courieria. Se taisi olla ainoa 1960 jenkki-Ford Salonseudulla.60-malliset jenkki-Fordit olivat melko harvinaisia koko Suomessa,joskin valtiolla ja armeijalla taisi olla joitakin mustia Customeja virka-autoina valkopohjaisin leijonarekisterein.
Toinen Leinon pojista ajeli poikkeavasti valkovihreätä 1960 Armstrong-Siddeley Star Sapphirea.Leino liesitehtaan kuorma-autokalustona oli beessinväriset ja mustalokasuojaiset Fordin F-sarjan Big Jobit,joskin aiemmin tehtaalla oli ollut käytössä "lehmänselkä"-Fargoja.

1960 Ford Custom..valtion leijonarekiserinen
virka-auto Helsingissä..



....jatkuu...