 |
| Näkymä Volga M21-taksin takapenkiltä Riddarholmeniin Tukholmassa |
 |
| Nordia |
Nyt siirryn vuoteen 1965,jolloin menin kesätöihin 17-vuotiaan Sveariikiin yhteen Örsundsbron kylän Karl Anderssonin satapäiseen sikalaan possuassistentiksi Upplannissa.
Nordia-lautan saavuttua silloin Skeppsbron laituriin ja tullimuodollisuuksien jälkeen minun piti ottaa taksi tolpalta.
Polis.polis,potatis,gris-kirjoituksessa muistelin tapahtunutta seuraavasti:
"Nordia-autolautta haukotteli autokannen keulaosa ylhäällä Tukholman Skeppsbron laiturissa.
Autokannelta ajoi maihin suomalaisia SF-tunnuksisia autoja kattotelineet pakattuna leirintävälineillä.
Joukossa oli suomalaisten pikku-Fiatien ja Volkswagen-kuplien lisäksi komeampia ruotsalaisia Opel Kapitäneja ja Mercedes-Benz 220S-malleja,joidenka S-maantunnuksista eroitti paljaalla silmällä sinikeltaiset Sveariikin liputkin.
 |
| Nodia ahterista |
Jussin sydän hakkasi kuin lampaansaparo näyttäessään Suomen passia terminaalin ala-aulan tullikioskilla,passintarkastajan vain kivikasvoisena leimatesssa passiin Sveariikin kruunuleiman.
Jenkkikassiaan kanniskellessaan terminaalin ovesta ulos hän hoki itsekseen ensimmäistä ruotsinkielistä ja ruotsinkielen oppikirjasta lainattua lausetta ,lähestyessään taksitolppaa,minkä kärjessä seisoi 1953-mallinen Ruotsin ANA-tehtaalla Norrköpingissä valmistettu haaleansininen Desoto Diplomat-droska (pirssiauto).mikä koriltaan oli puhdas Plymouth.
Desoton perässä seisoi sysimusta hirvikeulainen Volga,jonka ovenkahvaan Jussi ei edes aikonut koskea,ihmetellessään miten svenssonit yleensä olivat sortuneet itäauton hankintaan pirssikäyttöön. Ilmeisesti svenssonien sosiaalidemokraattisessa liberalismissa ei ollut mitään raja-aitoja,vaikka länsiautoja sai ostaa valikoimasta roppakaupalla.
--Vad kostar det resan till Örsundsbro by i Upplands län? (Mitä maksaa matka Örsundsbron kylään Upplannin läänissä?)
 |
| 1953 Kanadan Desoto Diplomat |
Hänen rakkaat alamaisensa samoin kutsuivat kuningastaan "Vingmutter"-lempinimellä,koska tällä oli luisen kallonsa ulottimina isot hörökorvat.
Jussi lausui suustaan jo monet kerrat tentanneensa lauseen kuskille,joka vastasi tukholmalaisen gutturaalisen käheästi:
--Femti kroner..och hopp in..gosse! (50 kruunua..ja hyppää sisään poika!")
Jussi pisti kiittimensä ristiin Desoton mohairkankaisella takapenkillä,ettei pirssi matkalla päätyisi ojaan.
Kuski näytti kuitenkin sompaavan rattia tyynen rauhallisena,panemalla Blaupunkt Stockholm-autoradion päälle valkoisesta FM-nappulasta.
Kojetaulun kovaäänisestä kuului ruotsalaisen naiskruunerin Siw Malmkvistin uusi vuoden 1965 hitti,joskin saksaksi "Columbus fann Amerika",Kolumbus löysi Amerikan..
Jussi oli löytämässä ruotsalaista Ruotsia ja Upplannin lääniä..."
 |
| Norjalainen Moskvitsh 401 1954. |
 |
| 1959 Victoria Terassen Russelökeveien.Oslo. Moskvitsh 407 Austin Somersetin edessä. |
Länsiutotuonnin vapauduttua Moskvitshia myyntiin muutaman vuoden aikana enää vain parisen kappaletta.Suomalainen Konela oli Moskvitshin maahantuojana Norjaan.
 |
| Moskvitsh 408-mainos Norjasta. Maahantuojana Konela |
 |
| 1965 ca.Auto-Heinosen myymälä Asemakadulla |
Menin kaverieni Lammervon housutehtaan omistajan poikien kanssa messuille kollaamaan uusia automalleja,ihastumalla valkoiseen Rambler Marliniin kaikkien eurooppalaisten ja amerikkalaisten länsiautojen joukosta.Kuitenkaan en muista lainkaan,että Auto-Heinosella oli näyttelyosastoa Konelan maahantuomalle Moskvitshille,Volgalle eikä Jaltalle..
No..en ollut kovinkaan pettynyt moisesta mokasta..!
 |
| Zetor 25 by Juhart |
 |
| 1961 Zetor 3045..pikku-Zetor |
Patterin huoltokulkuvälineenä oli armeijan vihreä Valmet-traktori,jota svenssoni-isäntäni Örsundsbrossa kehui hyvänä suomalaisena traktorina pienin kielivirhein:
--Vamlet..den är en bra traktor!
Olin kyllä oppinut traktorilla ajon jo 1963 Salon Inkereellä agronomi-Elomaan tiluksilla.Elomaan rouva agronomina oli isäni vanhoja oppilaita ja joka oli nainut isäntäkoulun käyneen pertteliläisen punaniskaisännän.Tämä ärräpäitä kiroillen opetti minua uuden pikku-Zetorin peruutusta peräkärryllä suuliin..
Hiljalleen opin traktorilla kurvaamisen niksit,mutta aina muistan.että ensimmäiset kokemukseni traktorin pukilla oli tsekkoslovakialaisella Zetorilla..
Niitä vanhempia ja isompia vihreitä Zetor 25-mallia sätkätti paljon Salonseudun pelloilla ja maanteillä.
Kunnon mies-kirjoituksessani Sampsan baari olen kuvaillut yhtä Zetoria seuraavasti:
 |
| Zetor Kokkilan lossilla By Juhart |
Traktorin savinen eturengas oli iskeä kansurin etulokasuojaan uhkarohkeassa käännöksessä.
Kuljettajan pukilla istui lippalakki syvällä korvilla sänkileukainen isäntä ja takana puisessa istumalaatikossa könötti apupaskasäkin päällä kirkkohuivipäinen emäntä täyteen pakattu kauppakassi sylissään.
Paavo-isä huusi ikkunasta isännälle:
--Voissitä hiukka kattoo ensteks päätiäll tollai rattoril rynnies,ett meillon tääll etuajo-oikeus!
Isäntä traktorinpukilta laukaisi takaisin leuka virneessä:
--Niin mie sitä hiukan aattelinniin,mutta kahtoin,että herralla taitaa tuollasella kiireellä ollakin ite yliajo-oikeus!
Paavo-isä ei jaksanut jäädä kuuntelemaan eikä rähjäämään enempää liikennesäännöistä itsepäisen karjalaisukon kanssa,vaan karautti kuplansa yhdellä hyppäyksellä baarin Teboil-mittarikentän soralle parkkiin.
Porukan kuoriuduttua kuplavolkkarin sisästä ulos perheen lapset alkoivat jo kinumaan:
--Maa haluun Hartwallin punast Jahvaa...!
Kerttu kitisi.
--Jammää Hartwallin kellast Jahvaa..!
Pekka inisi.
--Ventakkas nyte eres pikkase ett päästtää paarii sisäl!
Äiti rauhoitteli lapsia,jotka olivat jo repimässä baarin ovea auki rappusilla.
Muori köpitteli perässä kepillään piharoskia törkkien ja muristen nuorison siivottomuudesta:
--Tairetaa elää maailmanlopun aikkoi,kun maalkkaan ei enää siivot taloje erustoi!
--Ei meirän nuartten aikkan tollast uskallettu tehrä,ett karamellipaperei noi viskat pakall!
Isä rauhoitteli muoria sanomalla:
--Älssää ny muari priisku tollai..kyl Sampsa pihas siivoo kun aikkaa riittää ja ei sun aikanas karamellei saanu eres papereihi rullattun ku sokurinki sai puarist toppan...
--Köpitellää nyte kiltist vaa sissään!
Muori vänkäsi vielä takaisin:
--Ei meirän aikkan....
Isä:
--Sossoo...mees nyjjo erell!"
 |
| Örön 88mm Itko ja vääpeli Lahden piikkinokka Mosse By Juhart |
Kirjoituksessan Armeijan saappais olen kuvaillut vääpeli Lahden piikkinokka-Mossen kurvailuja kiinalaisten valmistamilla Örön saaren mukulakiviteillä..alokkaiden muututtua tykkimiehiksi sotilasvalalla..osan lähtiessä Helsingin Isosaaren aliupseerikouluun:
1968 tammikuu:
"Loput Örön poppoosta pantiin palloilemaan Hangon esikuntapatterin käytäville päiväpalveluksiin.
Työtä kaihtava ja nuorena miehenä jo alkoholisti Elosen Maukka sai jäädä 7:ksi kuukaudeksi tykkimieheksi Öröseen Töpinän keittiöapulaiseksi ja repimään punkkansa ruutupäiväpeiton päälle aamukammasta piikkejä..
Kun tuntee Maukan viinamäen miehenä,niin uskoisin hänen kimppaantuneen talli-ja hevosmiesten kanssa kiljun taikka pontikan tekoon,jota hevostallista myytiin varusmiehille sekä kanta-aliupseereille sormi suun edessä kuiskaten..."Älä kerro kellekään!!"
Kaikki luodon elävät kalalokit mukaanluettuna tiesivät paikallisesta hevostallin viinatehtaasta ja vääpeli Lahden piikkinokka-Mossella oli useasti viikonloppuisin vaikeuksia pysyä kiinalaisten I Maailmansodan aikaisten vankien junttaamalla mukulakivitien kannella siksakajossa..
Vääpelin Mossen ovet oltiin kiinnitetty keskitolppaan Inka-sukkanauhoilla ja "patterin äidin" ajettua pienessä kiljukaasussa pitkin mukulakiviteillä,Mossen ovet läpättivät kuin harakan siivet lentoon lähdössä..
Lokitkaan eivät päässeet kunnolla lentoon tallin taakse heitetyn viinamäskin nokkimisesta,vaan tekivät uhkarohkeita piruetteja sekä ingelmanneja luodon yllä, putoamalla pää edellä karille kuin iivanan pommisuutarit.
Lähin viinakauppa oli H-venematkan päässä Hangossa."
Seuraava tutustumiseni itärautaan tapahtui Santahaminassa v,1968 kevättalvella kovassa tulipalopakkasessa.
Aliupseerioppilaan koulutuksen aikana sain oikean aasialaisen flunssan korkein kuumein,jonka takia lääkintäkersantti lähetti minut toipumaan Suomenlinnan Tilkkaan.
Seuraava katkelma Korppi-kirjoituksestani kertoo kokemuksestani oikean venäläisen Gaz-maastoauton kyydissä:
--Jussin pitkästä Suomenlinnan Tilkassa makaamisesta aasialaisen kourissa,ballistiikan ja asemo-opin vajaakoulutuksesta au-oppilas sai palkinnoksi punalaattaansa yhden kultaisen kopraalin arvokulman.
Hänet ylennettiin korpiksi eli lintu-upseeriksi.
Se koko sairaalareissu Suomenlinnan Tilkkaan oli varsinainen farssi kulkuyhteyksien puutteesta.
Kovan pakkastalven ja paksun jääpeiton takia ei yksikään yhteysvene kulkenut Isosaaresta Suomenlinnaan.
 |
| 1968 Yhdysalus Pukkio oli Porkkalan sisarvene |
Sinä talvena jäänmurtajilla oli työtä vuorotta.
"Santiksesta" hän sai kyydin nitisevän,paukkuvan.kovajousisen ja lämmityslaitteettoman neukku-Gaz-maastoauton takaistuimella Helsingin kauppatorille,mistä Suomenlinna-lautta vei hänet Viaporiin .
Armeijan autoissa lämmityslaitteet olivat luksuskamaa ja tarkoitettu vain kenraalikunnalle.
Pakkasta silloin oli lähes -30-astetta..
Ei silloin potilaalle tarjottu mitään erikoiskuljetusta,ei ambulanssia eikä helikopteria,kuten nykyään...varusmiesaikanaan
 |
| 1958 Sokoksen joulupukkikopteri laskeutumassa torille Salossa |
Ensimmäisen kerran hän oli nähnyt ilmielävän helikopterin joulupukin koneena vuoden 1958 joulunalusviikolla,
Kopteri laskeutui silloin Turuntien puoleiseen sillankulmaan kotikauppalassa.
Vispiläkoneen kumitassuissa mainostettiin SOKOS:ta.
Sillä juustokupuohjaamoisella Bell-kopterilla tuotiin joulupukkia näytteille pikkukauppalan räkänokille.
Armeijan potilaskuljetuksissa katsottiin, että kun potilas pysyi vielä tolpillaan,niin tarjolla oli ilmainen armeijan kyyti senaikaisin sekalaisin kulkuvälinein.
Reipasta kävelyä ilman saattoa keskelle merta avoväylälle odottavaan yhteysalukseen sairaalamääräys manttelin taskussa ilmeisesti katsottiin armeijan lääkintämenetelmissä yhdeksi kuumen laskemiskeinoksi .
Suomenlinnan Tilkan putkisängyssä Jussi räki vihreitä flunssarämmäleitä parisen vikkoa lohjenneille maaliseinille.
Äitiruustinnakin sanoi aikoinaan kansanlääkitsijänä:
--Nuha lähtöö niistämällä ja yskä köhimällä iliman mittään linimenttejä!
 |
| Gaz-69 |
Koko Isosaaren asemokoulutus tuntui myöhemmin olleen pelkkää ajanhukkaa,koska Jussin uudessa asemapaikassa Russarön linnakkeella Itkoilla ammuttaisiin vain suorasuuntauksella merellä hinattavaan maalilauttaan.
Siellä ei mittatikku-ja logaritmimiehillä ollut mitään virkaa.
Eikä saarelta löytynyt edes asemotorniakaan,vaan alituisesti merenkulkijoille vilkuttava majakka,minkä ylätasanteella ei uskaltanut edes nojata ruosteen syömään ja säiden piiskaamaan rautakaiteeseen pelossa,että putoaisi reilingin mukana alas kallioluodolle..
Jussilla muutenkin oli korkean paikan kammo,kuten Jimmy Stewartilla kalifornialaisessa kellotornissa Kim Novakia pelastaessaan vuoden 1958 Vertigo-filmissä.
 |
| MZ ES300 |
Hangosta takaisin Russaröön saavuttuaan hän oli niin jalattomassa kunnossa,että saaren hevosmiehen piti ajaa hänet kasarmin kentältä huoltokärryjen päällä punamultaiseen kotiinsa tykkiluodon eteläkärkeen.
Viimeiset itäraudat tulin tapaamaan loppusodassa Kemiön saaressa
lähellä Västlaxin kylää v.1968 kesällä.
Ne olivat armeijan venäläisiä amfibiopanssarivaunuja sekä jättikokoisia ZIL-kuorma-autoja.
Loppusota-kirjoituksessani olen kuvaillut sitä suurta puolustupataljoonamme,keltaisten viimeistä paukkua Västlax-Kemiön kirkkotiellä:
 |
| ZIL 157 |
Jyrkkä tienmutka sivusi kallion kuvetta.
Vääpeli oli käskenyt Jussin tykkiryhmää pistamään uuden rättipaukun putkeen,miesten syynätessä Molotov-piiskatykin suojapellin takaa pian mutkan takaa ilmestyvää ajoneuvokolonnaa.
Alkoi kuulua telaketjujen kitinää sekä dieselien kurnutusta.Kauempaa kuului myos isojen Zil-kuormurien bensakoneittein rääkkimistä.
Mutkasta ilmestyi venäläinen amfibiotankki.
Vääpeli peili kuiskasi Jussin korvaan:
--No rovastin poeka,annappas tuljkomentoja ja suuntoo putki suoraan Voroshiilovin Klimin kuskin räppänöö kohen!
--No rovastin poeka,annappas tuljkomentoja ja suuntoo putki suoraan Voroshiilovin Klimin kuskin räppänöö kohen!
 |
| Venäläinen Suomen armeijan MT-LB amfibiotankki 60-luvulta |
--Alikersantti Lukkarinen..käskeppäs yhtä tykkimiestä juoksemaan tankille kertomaan.etttä ovat kuolleita sieluja.
Voutilainen kehoitti.
Voutilainen kehoitti.
Tejoriassa koko kolonna on vaenaeta,koskei kukkaan pysty mehtän kaatta ohittelemaan tiheän petäjikön takkii ja vuoren kylykikin seesoo muantien vastapuolella.
Jussi lähetti tykkimies Simolan suruviestin kantajaksi.
Ensimmäisen tankin ohittaessa tykkiryhman,etukannella istuvien sotamiesten suut loksahtivat auki vääpelin huutaessa:
--Uotte vaenaeta...kypärät heti poes piästä!
Ensimmäisen tankin ohittaessa tykkiryhman,etukannella istuvien sotamiesten suut loksahtivat auki vääpelin huutaessa:
--Uotte vaenaeta...kypärät heti poes piästä!
Jälkikolonnan seuraava tankki jäi mutkaan seisomaan vapaakäynnille,tykinputken alkaessa haarukoimaan Molotovia.
Tykkimies Simola juoksi paikalle viestinviejänä uutiset akkikuolemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti