 |
| 1946 elokuun 18.Amerikkalaisen tutkijan Robert L.Pendletonin 1939-46 Fiat 500 Topolino Filippiinien maatalousministeriön kuljettajin |
 |
| 1946 Fiat 500 Topolino Pangasinanissa 2015 |
Manilan Fiatit
---------------------------------
Jos menen suomalaisista Fiat-kuusisataisista eteenpäin 1980-2000-luvuille asti,jolloin Manila oli minun kotikaupunkini,niin sen suuren 20-miljoonaisen asukkaan metropoli kätki sisäänsä laajan merkkikirjon eurooppalaisista tuontiautomerkeistä..
Fiatkin kuului näihin tuontimerkkeihin.
1960-luvun italialaisiin tuontiautoihin kuuluivat Fiat Millecinquecento 1500 ja Multipla.kuten allaoleva Autoindusriya-blogi kertoo,mutta kyllä Fiat kuusisatasiakin löytyi tuontilistoilta.
 |
| 1966 Kartimar Shopping Center.Pasay. Fiat 1500 vasemmalla.Keskellä Hillman Minx ja Superminx-taksi |
Getting crowded
British Motor Corporation, Britain's equivalent of GM, brought in the Austin Cambridge diesel, Morris Oxford, MG 1100 and the Triumph Herald. FABAR motors were the official Mini importer. Iberian Motors, situated where Trinoma is now, imported the Spanish made version of the Citroen 2CV and the equally absurd looking Ami 6. Demetrio Munoz, a pal of President Macapagal, imported Peugeot 403's and 404's in diesel and gas. Munoz were also the importers of the Borgward coupe, Henschel-Hanomag trucks and MAN buses, all from Germany. Domingo M. Guevara, another Macapagal friend, imported the Volkswagen Beetle and later set up DMG to assemble it in volume numbers. Ysmael Steel, started with FIAT's 1500 millecinquecento and the 600 Multipla and was gearing up for Alfa Romeo. Popular Architect and car connoisseur C. C. de Castro, imported Glas and Goggomobil cars from Germany and rebadged them as Castro. The Hahn family, BMW motorcycle distributors, were very cautious about bringing in BMW cars though. Renault, despite its unconventional styling, was touting its unusual engineering.
 |
| 1966 Vasemmalla Multiplan keulaa.Edessä Triumph Herald. |
Fiat 600 Multiplaa Manilassa käytettiin taksikäytössä,jonka merkkivalikoima oli melko kirjava. 60-luvuna alussa Manilan takseiksi saatiin,kuten Autoindustiya kertoo,Austin A60 ja Morris Oxford-Dieseleitä.Takseina oli lisäksi pieniä Standard 8-malleja sekä Hillman Superminxejä ennen japanilaisten toista maihinnousua.Pienempi Fiat 600d-malli sopi hyvin DMG-tehtaalla kootun VW-kuplan kilpailijaksi privaattiautomarkkinoille.Sille kävi samoin kuin suomalaisille sisarilleen,että ruoste hiljalleen söi ne markkinoilta..osasyynä oli myös varaosien puute,kun mallin maahantuonti lopetettiin.vasta 90-luvulla markkinoille esiteltiin Fiat Unot,joidenka elinikä jäi kovin lyhyeksi,kuten VW Poloillekin varaosien ja maahantuojan huollon puutteesta.
 |
| 1966 Fiat 600 ja Renault 4 Fourgonette Cine Moderon edustalla Manilassa. |
 |
| 1976 .1961 Pontiac Laurentianini ja 1967 pompannappini By Juhart |
Takaisin Hermannin Fiateihin
----------------------------------------------------
Itse satuin ostamaan v.1975 itselleni 1967-mallisen ja poikavauvan sinisen Fiat 600:n alaiseltani Saloran TV-tehtaan mainosvaraston hoitajalta,perniöläiseltä kaverilta..Timolta.
Hintaa oli 400 vanhaa Suomen markkaa ja kaupan päälle sain mukaan kotitekoisen ja puukehyksisen ralliratinkin..
Autolla kuljetin pesuettani ainakin yhden vuoden ajan.kunnes sen rinnalle Amerikanautohulluudessani ostin 61-mallisen kanadalaisvalmisteisen Pontiac Laurentianin,jonka runko,tekniikka ja kuutoskone olivat suoraan samanikäisestä Chevroletista.Ajelin siten isärovastin renkaanjälkiä,koska pappilan ensimmäinen auto sattui olemaan 1966-mallinen Neckar Jagst 770,Neckarsulmissa tehty teutooninen kopio Fiat 600:sta.salamanmuotoisin kylkikromein. Niksmannit näyttivät pitävän näistä Blitzeistä,kuten Opel merkeissään ja Messerschmittit Lontoon yllä v.1940 salamahyökkäyksissä.
Kuusisatanen oli melkein yleisin auto kotikaupunkikuvassa 60-70-luvuilla.Sitä haukuttiin kusiaiseksi ja pompannapiksi ja sitä sai 70-luvun värihurmiossa pissankeltaisena ja myrkynvihreänä..sen ajan muotiväreinä. Italialaisten kuusisatasten rinnalle ilmestyivät lisäksi espanjalaiset SEATit ja jugoslavialaiset Zastavat. Puolalaiset Polski-tehtailla taas tekivät pientä Fiat 126P-mallia,joita pikkukaupungissa pörisi parikin kappaletta...yksi sellainen oli Ruuhikoskenkadulla asuvalla kaverillani,Saloran TV-tehtaan lähettämön esimiehellä..
 |
| 1968 SSO:n maatalousosasto. |
Fiatin maahantuojan Autonovon piirimyyjänä kaupungissa Vilhonkadulla oli Salon Seudun Osuuskaupan Maatalousosasto,joka esitteli kuusisatasia myymälässään Massey-Ferguson-traktorien, moottorisahojen ja apupaskasäkkien suloisissa maalaiskulisseissa..
SSO:n pakettiautofliittiin samoin kuului 60-luvulla Fiatin eri tavara-autovariaatioita.Pikamyymälän eli valintamyymälän ruokaostosten kotiinkuljetusautona oli Fiat 850T-pakettimalli,jonka kyytiin usein pääsin tavaratalon kesätalkkarina.Miesten pukuosastopäällikön Lehtosen poika oli silloin kesätsupparina,kehumalla kuinka monen komean kotirouvan sänkyyn hän oli päässyt jakelumatkoillaan.
 |
| 1965 Salon messut.Vasemmalla SSO:n FIAT-autovalikoimaa, 850,1100 ja 850T ja 238T-pakettiautot |
Myöhemmin olin ammattikoulun maamittarikurssin käyneen Lehtosen pojan mittamiehen apulaisena KOPin pankkitalon pohjatöissä..ja saimme pankin siirtymään parilla metrillä hammaslääkäri Edvin Eklund-Äyhön tontillekin.Työmaan mestarikin siitä tiesi,mutta unohti koko asian pudottuaan kännipäissään yövalujen aikana betoniseinän päältä laatalle..vahingoittumatta korpastaan humalaisen onnella.Pää siteessä hänet tavattiin puolen yön tienoilla kaupunginhotellin baaritiskiltä.
SSO:n rautapuolen jakeluautona oli isompi Fiat 238T-malli,jonka kyytiin pääsin maaseudulle viemään Rosenlewin jääkaappeja hanttimiehenä.
 |
| 1974 FIAT 238T |
 |
| 1965 Fiat 850T |
 |
| Markku Alen ja Kiiki Kivimäk sekäi Fiat Mirafiori Abarth 131 |
Fiat 600:n suosion myötä Pompannappi pärjäsi myös jäärata-ajoissa ja paikallisissa ralleissakin.Moni Fiat-mies viritti autojaan ainakin Abarthin pakoputkijatkeilla sekä Abarthin skorpionitarroilla,raottamalla takakonepeittoa "abarthimaiseksi".
Oikeita Abarth-virityksiäkin kyllä löytyi.
70-luvulla Markku Alen ja salolainen Kivimäen Kiiki kartturina pärjäsivät isoimmissakin kisoissa Fiat 131 Abarth Mirafiorilla.
Viimeisin kosketukseni Fiat-merkkiin tapahtui Saloravuosinani 1974-80,kun eräs vaimoni tuttava,keski-ikäinen Carol-amerikkalaisneiti tarjosi minulle uutta Fiat 127 Bellaa arkiautokseni...ja ihan ilmaiseksi.
 |
| 1975 Fiat 127 Bella |
Hän ei amerikkalaisena koskaan tottunut käsivaihteisiin autoihin,jolloin Bella jäi käyttämättä.
Bella oli minusta oikein kätevä nurkka-ajoauto kaupungissa. Eräänä talvikeskipäivänä ajoin Bellalla ruokatunnilla Salorankatua Mariankadun risteykseen.Edessäni risteyksessä seisoi upouusi Morris Marina vilkuttamassa vasemmalle,mutta kääntyikin odottamatta eteeni oikealle,jolloin poljin jarrua pohjaan..
Bella lisäsi vauhtia jäisellä kadulla kuin vasara ilmassa hamara edellä suoraan Marinan takapuskuriin.
Marina kuski liikenneraivossa oli lyödä minut jäiseen katuun mutkalle vääntyneestä brittipuskurista,mutta ehdotettuani poliiseja kutsuttavaksi paikalle,hän muristen hyppäsi puikkoihin ,häviämällä Kaisan baarin liikenneympyrään.
Bellasta särkyi vain muovinen maski,jonka kävin vaihtamassa Vilhonkadun Hankkijan korjaamolla uuteen.
Bella italiana!
jatkuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti