 |
| 1913 Chevroletin 1. rusettilogo |
Nykyisiä Chevroleteja voi vain tunnistaa maskien kultaisista rusettilogoista,joidenka takana on kätkettynä jopa eteläkorealainen Daewoo. Ainoat jäljelle henkiin jääneet aidot jenkki-Chevrolet mallistossa ovatkin Camaro,Corvette,Colorado,Silverado ja Impala.
Chevroletin rusettilogon syntymisestä on kerrottu usealla versiolla. Chevrolet merkkinä sinänsä on lähtöisin sveitsiläisestä kilpa-ajajasta ja autoinsinööristä Louis Chevroletista,joka myöhemmin lyöttäytyi yhteen William C.Durantin ja muutaman investoijan kanssa,perustamaan Chevrolet Motor Companyn 1911 lokakuussa..
Ensimmäiset rusettilogoiset Chevroletit olivat 1914 H-sarjan Chevrolet Royal Mail,Baby Grand sekä L-sarjan Light Six-malli.
Durantin kerrotaan löytäneen kerran rusettilogon ranskalaisen hotellin tapetista,mutta viimeiset tutkimukset osoiittavat,että logo pohjautuukin Coalette-hiiliyhtiön logoon,joka ensimmäisen kerran ilmestyi Atlanta Constitution-lehden Coalette-mainoksessa marraskuun 12. päivänä 1911.
Toiset taas väittävät,että logo oltiin suunniteltu sveitsiläisen ristin pohjalta Louis Chevroletin sveitsiläisten vanhempien kunniaksi.
Chevrolet on käyttänyt erilaisia rusettilogoja aikojen kuluessa malleissaan,kuten sinisiä henkilömalleissa,kultaisia kuorma-autoissa sekä punareunaisia malleissa,joihin oltiin asennettu lisävarusteina tehokkaampi moottori.
V.2004 Chevrolet yhdisti kaikki mallinsa kultaisilla ruseteilla erottuakseen Fordin sinisestä ovaalilogosta ja Dodgen punaisesta logosta.
 |
| 1927 Chevrolet Comfort AA Touring car Salossa |
 |
| 1927 Salon Hotellin pirssijoneo |
Kotikauppalan Letukat 1920-50
---------------------------------------------
Vaikka molskipolvihousuisesta nöösipojasta asti olen ihaillut Fordeja ja kutsunut silloista 50-lukuista kotikauppalaani Ford Countryksi,niin Henry Fordin tuotteiden rinnalla on aina pysynyt toisella palkintopallilla Chevrolet..tai Letukka kansankielellä lausuttuna..
Moni kavereistani jopa lausui sen Servoletiksi.
Pirssitolpilla Salossa mm. silloisen Salon Hotellin eli ns. Lindholmin hotellin edustalla seisoi 20-luvun lopulla vain amerikkalaisia vuokra-autoja,kuten Chevrolet,Oldsmobile,Buick,Essex,Willys-Knight sekä Overland. Salolaisella Hjalmar Koskisella oli silloin ollut pirssinään 1925-mallinen puupuolapyöräinen Oldsmobile.
Koskisesta myöhemmin tulikin GM:n ja Chevroletin edustaja Saloon.
 |
| Jooseppi Vainio August Lehden Chevrolet-onnikkan kura- siivellä Salon torilla 1927 |
Chevroletia alkoi näkyä enemmän kauppalan liikenteessä ja jopa onnikkoinakin,kuten kuusjokelaisella Jooseppi Vainiolla,joka ryhtyi liikennöimään Salon torilta 1927-mallisella Chevrolet-linja-autolla kauppalasta maaseudulle.
50-luvulta lähtien Hjalmar Koskinen ollaan tunnettu tähän päivään saakka Koskisen kulman rautakaupastaan,koska sodan päätyttyä 50-luvun taitteessa perustettiin kauppalaan oma GM-edustus Salon Auto- ja Moottori,jonka korjaamo sijaitsi Toijalanmäessa sekä liikehuoneisto v.1953 lähtien Salon uuden linja-autoaseman liikesiivessä Vilhonkadulla.Myöhemmin liike siirtyi Vilhonkadun päähän Mariankadun risteykseen.
Letukkaa samoin ostettiin myös kuorma-autoalustoina ja mm.August Vesanderilla Vähä-Hiidestä oli sellainen 27-mallinen ja Näse Gårdilla Perniöstä 24-mallinen,joihin jollain puusepänverstaalla oltiin kyhätty oikeat hytitkin.
 |
| 1924 Näse Gårdin Chevrolet |
 |
| 1934.August Vesanderin 1927 Chevrolet |
 |
| 1925 Pirssikuski Tavolan Chevrolet Touring Car Halikon puolella Toijalanmäen ahteessa |
 |
| 1928 Chevrolet 4-door sedan Salossa |
 |
| 1922 Muurlalaisen kauppiaan August Peltosen Chevrolet 6-90 Touring Car |
1930-luvun alku oli pula-aikaa Yhdysvalloissa ja Suomessa oltiin pääsemässä eroon kieltolaista.
Salon Autohallin silti onnistui myydä kauppalan varakkaimmille 6-sylinterisiä Stovebolt 6- Chevrolet Mastereita. Chevroletin uusi 193.9-kuutiotuumainen (3.2L) kansiventtillikuutonen v.1929 korvasi vanhan nelisylinterisen 171-kuutiotuumaisen moottorin ja sen valmistus jatkui vuoteen 1954 asti melkein muuttumattomana,kun 1955 konevaihtoehdoksi lisättiin V-8. GM Yhdysvalloissa lopetti kuutoskoneen valmistuksen v.1990.
 |
| 1936-mallinen Wiurilan kartanon Chevrolet Master Deluxe |
 |
| 1946 Salon Autokoulun 1935 Chevrolet Master Deluxe |
Saloon ostettiin mm.1935-36-mallisia Chevrolet Master Deluxe-malleja,joista yksi palveli vielä pitkään Salon Autokoulussa opetusajoneuvona 50-luvulle saakka Rummunlyöjänkatu 10:ssä pappilaamme vastapäätä ns. Pelkosen talossa. 1934 Letukan 6-sylinterisen kansiventtiilikoneen tilavuutta oltiin nostettu 206.8-kuutiotuumaiseksi (3.4L-80hp) kuorma-autoissa ja 1935 Master Deluxe-henkilöautoissa. Itse muistan hyvin Salon Autokoulun maruuninpunaisen Letukka-autokouluauton,jonka syylärin päällä lensi krominen kurki.
Erikoisuutena Chevrolet-GMC-kuorma-autoissa 1935-36 käytettiin Oldsmobilen sivuventtiilistä 213-kuutiotuumaista kuutoskonetta ja vuosina 1937-38 230-kutiotuumaista versiota. Tietooni ei ole tullut oliko salolaisissa 1935-38-Letukka-kuormureissa Oldsmobilen lättäpääkutosia.
 |
| 1956.Kuurupiilolla Pelkosen talon autokoulun edustalla By Juhart. Autokoulun 35 Chevrolet Masterin sijasta olen maalannut kuvaan 34 Masterin. |
 |
| 1937 Salon Autohallin henkilökuntaa Vilhonkatu 10:ssä |
 |
| Haapasalon 1937 Chevrolet ja 1938 REO Salon torilla |
 |
| Pekka Laineen 1935 Chevrolet-kombineeri |
 |
| 1950 ca. Marjo Nikkasen isän 35 Chevrolet master 39 Lincoln Zephyrin rinnalla. Molemmat salolaisia autoja |
 |
| 1938.Salon Oluttehtaan 1937 Chevrolet penkkariajossa |
Kauppalaan ostettiin viimeiset Chevroletit ennen sitä kuuluisaa viimeistä kesää v.1939,joka pysyi pitkään kaikkien sotaa kokeneiden mielissä kultareunaisina postikortteina kauneimpana kesänä.
 |
| 1956.Kasvien perheen 39 Master Salossa |
Master-sarjaa valmistettiin vv.1933-42 kalliimpana mallistona,Standard-malliston (1933-37) edustaessa halvempaa kategoriaa..
1939 Master Deluxea kutsuttiin JA-sarjaksi,kun perusmalli oli Master 85 eli JB.
Pitkälle 50-luvun puolivälin jälkeenkin Deluxeja ja Mastereita näkyi vielä katukuvassa.
Rummunlyöjänkadun naapurissamme lyseota vastapäätä tehtailija Lammervollakin oli 50-luvun alussa autonaan vaaleankermanvärinen 1939 Chevrolet Master,mikä varmuudella oli käynyt sodankin.
Tehtailija itse muistaakseni oli ollut rintamalla erään kenttäkorjaamon päällikkönä..
 |
| 1941.39 Chevrolet Master Sortavalassa itäystävien kaasunaamarit valojen peitteenä |
Kuorma-autoina Salossa ajettiin vielä sotaa edeltävällä kalustolla pitkään 50-luvulle.joskin Brittien saarilta saatiin uusia ja sotaa edeltävistä malleista muokattuja Austineita sekä Bedfordeja ja lisäksi britti-Fordson Thamesein 40-luvun lopulla kipeään kalustopulaan.
40-mallisia Ford Hävittäjäjiäkin oli vielä paljon käytössä sora- ja monttuajoissa.
Salolainen kuorma-autoilija Yrjö Kanko oli ehkä ensimmäisenä kauppalassa saanut ostetuksi 1946-mallisen ja syvänvihreän sekä krominokkaisen Chevroletin ajoihinsa. Tämä Letukka palveli vielä 50-luvun alussa meidän pappilamme pihan viemäriurakassa santa-autona.
 |
| Kankon 1952 Chevrolet Loadmaster kuvattuna R.Axelssonin taloustavaraliikkeen pihalla Salossa |
Uusi Loadmaster-malli oltiin esitelty v.1947..syntymävuotenani ja mallia valmistettiin aina v.1954 saakka. Loadmasteria kutsuttiin Advance-Designena uuden hytti-ja kuonomuotoilunsa takia,missä etuvalot oltiin upotettu lokasuojiin ,moniripaisen vaakasuoran sekä leveän maskin ollessa maalattuna korin väriseksi,vastoin aiempaa kromimaskia.Suomeen niitä ostettiin myös COE-Cab-Over-Engine-malleina mm. meijereiden maitoautoiksi .Bussialustoinakin Loadmastereistä muokattiin onnikoita,kuten salonseutulaiselle Särkisalon Linjalle.
Loadmasterien tunnistusknoppeja:
 |
| 1953 Chevrolet Loadmaster- maitoauto |
1949 polttoainetankki siirtyi penkin taakse ja sen täyttöaukko hanttimiehen puoleisen oven takakulmaan.V.1949 lopulla kromiset Loadmaster- ja Thriftmaster-logot konepellin reunoissa vaihtuivat numerologoisiksi,kuten 3100 puolitonnisena,3600 kolmevarttitonnisena ja 3800 yksitonnisena jne..
1950 sarja sai teleskooppi-iskunvaimentimet vanhojen vipujousien tilalle.Samoin torpeedopellin sivuilla olevat tuuletusluukut viettivät viimeistä vuottaan..Tuuletusluukkujen käyttövipu ohjaamossa vaihtui lattarautaiseksi entisen tummanpunaisella nupilla varustetun vivun sijasta.
1951 sivuikkunoissa oli nyt uudet tuuletusikkunat.Se oli myös viimeinen vuosi kromatuille ikkuna-ja ovenkahvanupeille sekä tuulilasinpyyhhkijänupille.
1952 ulkopuoliset ovenkahvat saivat painonupit vanhojen vääntökahvojen sijasta.Chevrolet luopui vuoden puolivälissä 3100-6400-nimikkeistä konepellin sivuilla ikkunakampinuppien ja tuulilasipyyhkijänupin vaihtuessa tummanpunaisiksi.
1953 oli viimeinen vuosi 216 cid-kansiventtiilikuutoselle ja konepeiton sivuilla taas luki 3100-6400-mallimerkinnät isommiksi painettuina.
1954 Etuikkuna muuttui yksiosaiseksi.Ohjauspyörä ja kojetaulu oltiin uusittu samoin kuin maski muuttui yksiosaiseksi ,paksummaksi ja vaakasuoraksi "Härän kuono"-tangoksi,kuten kilpailevalla Dodgella.Moottorina oli uusi 235cid-kansiventtiiilikuutonen.
 |
| Valion Chevrolet Loadmaster COE-maitoautoja Tampereella 50-luvulla |
 |
| 1948 Särkisalon Linjan Chevrolet Loadmaster-onnikka edessä |
 |
| Valion 1946 Krominokka-Chevrolet |
Suomeen kai viimeiset sotaa edeltävät Chevrolet-kuorma-automallit saapuivat 40-mallisina ennen sodan syttymistä.
Puhun siis amerikkalaisten sotaa edeltävistä malleista,koska heidän sotansa alkoi 1942 Pearl Harborin japanilaishyökkäyksestä 7.12.1941.
1946-mallisia Chevrolet-kuorma-autoja tuli Suomeen aika paljon ja mm. Valio käytti niitä maito-autoina.
 |
| 1950-45 GMC tai Chevrolet G506 Suomessa 50-luvulla halkokuormassa |
Salon kauppalallakin oli niitä käytössä pari kappaletta 50-luvulla.
Sodanjälkeiset Chevrolet-henkilöautot 1946-48 eivät olleet kaikista yleisimpiä malleja Suomessa,samoin kuin Forditkaan. Fordin lailla Chevrolet ehosteli sotaa edeltävistä 42-malleistaan 46-48-mallistoansa.
 |
| 1946 Chevrolet Fleetmaster-mainos |
80-lukuisessa Mobilistissa yritettiin restauroida yksi 1946-48 Chevrolet Aerosedan,joka kuului Fleetline-alasarjaan,mutta projekti taisi jäädä kesken koritöiden mokausten takia.
Suomeen tuodut letukat taisivat enimmäkseen olla Fleetlineja,joita itse ne kotikauppalassani ole tavannut katukuvassa,saatika taksitolpilla.
 |
| Kyydin odottajat. Minä linja-autoaseman pirssitolpalla. By Juhart |
Kotikauppalani jokivarren taksitolpalla kävin useasti ihastelemassa 1949-52-mallisia Stylelinejä.
Alasarjan Fleetlineja ei tolpalla näkynyt.
Odottelin hartaasti vuotta 1952,jolloin uusi Ford Customline-mallit saapuisivat tolpalle..ja vuotta 1955.kun ensimmäinen panoraamalasinen Chevrolet Bel Air-pirssi ilmestyisi vuokra-ajoihin...
 |
| Leinon lukaali Salon Torikadulla ja 1949 Chevrolet Styleline By Juhart |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti