 |
| Tohtorilla. Juhart |
-Muuttaessasi toiseen maahan joudut ottamaan oman itsesi mukaan...vaivoinesi..
Olen asunut ulkomailla pysyvästi vuodesta 1980,jolloin muutin töihin Saudi Arabiaan suomalais-arabialaiseen firmaan.
Se oli myös ensireissuni lentokoneessa Lufthansan Jumbossa Frankfurt am Mainin lentokentältä Saudi Arabian itärannikon Dhahraniin.
Helsingin ja Frankfurtin välinen lento tapahtui Lufthansan pienemmällä puikolla.
Lennolla hermovatsassani lenteli perhosia,korvien lukkiuduttua kabiinin paineesta.
Olin siis viemässä itseäni ulkomaille perintönä saamillani vaivoilla,missä maha hermostuu kuralle jännityksestä ja vaikkukorvani lukkiutuvat paineenvaihtelusta.
Vatsavaivat kyllä laukesivat No Smoking-kyltin sammuttua juostuani koneen takaosan vessaan ruikulle,mutta korvani pysyivät lukossa vielä Frankun terminaalissa kaikista soman saksalaislentoemon tarjoamista kovista karkeista ja leukojen aukoilusta huolimatta.
Heineken-tölkkikalja kansainvälisen terminaalin pubitiskillä lievensi vatsahermoja,mutta korvani pysyivät lukossa vielä koko 8-tuntisen lennon aikana Saudiin.
Turha spennaaminen on aina kuulunut henkiseen "taudinkuvaani",vaikka vanhempana ukkona olen jo päässyt yli kaikesta turhasta funtsaamisesta.Vatsani toimi kylläkin melkein ronklaamatta,mutta korvani erittävät yhä tummanruskeata vahaa tinnituksen kera. Googletohtori kertoon tinnituksen johtuvan osaksi myös vahvasta vaikkukerroksesta sisäkorvassa,joka johtuu liiallisesta korvien rassaamisesta pumpulipuikolla,joka työntää korvakakan syvemmälle korvakanavaan,mikä minulla äidiltä perimänä on ahdas,
Kävin näiden korvieni kanssa omalla tohtorilla eli GP:llä (General Practitioner),Banglalesh-syntyisellä tohtori Sinhalla,joka luurasi luupillaan niiden sisään toteamalla:
--A bit of wax ,Sir,,,no problem...and I shall prescribe you some wax remover oil..that will help you!
Intin vastaan,että korvani puhdistuisivat sellaisella vesiruiskupruutalla,millä minun työpaikkatohtorini Harkkila putsasi korvakanavat lapsen tuttipullomaidon lämpöisellä haalealla vedellä,jolloin korvalehteni alla pitämään emaliseen munuaiskulhoon valui kaikki ruskeat korvapaskat...ja kuulo parani hetkessä..
Äitinikin monasti kehaisi samanlaisesta korvahuuhtelusta savonkielellä,että "jollei nyten ommoo pieruvaan kuule,niin hörppää kastorjölöjyä,niin aenakin pierut kovenoo iänen puolesta..."
Äitikappalaiskalta oltiin toinen korva leikattu,kun siellä sisäkorvan erikoisessa sepänverstaassa oli vasara ja alaisin luutuneet yhteen.
Tohtori Sinha kieltäytyi moisesta huuhtelusta uskomalla vain korvan öljyämiseen.
Minulla omassa kotilääkekorissani on vieläkin puolisentusinaa pulloa vanhentuneita korvaöljytippoja,joita käytän vain korvalehtieni putsaamiseen.kun yön aikana iltasuihkun jälkeen kaikki korviini jäänyt vesi itsestään valuu tyynylle,jättämällä kuivuneen ja hilseilevän vaikkuihon korvalehdille.
Nuorin Manilassa asuva tyttärenikin kaikissa geeneissäni on saanut minulta samanlaiset Lukkariskorvat.
Samoin nyt Lontoossa työskentelevä vanhempi Manilassa syntynyt tyttäreni kiittää minua kaikista ihmiskehon pikkuvaivoista,jotka hän on perinyt minun suomalaisgeeneissäni.
1.Haisevat jalat
2.Haisevat kainalot.
3.Öljyiset kasvot (iho)
4.Heikko vatsa.
5.Korkea ja pyöreä otsa lesken lovin (isäni puolelta)
6.Iso takapuoli..
7.Raskaat luut (äitini puolelta)
8.Taipumus lihoamiseen (äitini puolelta)
9.Tupakoiminen (isäni ja minun puolelta)
10.Hiusten hilseily.
Plussapuolelta hän mainitsi hengenperintönään minulta saaneen vain yhden asian,älykkyyden,jota kuulema hänen äitinsä puolelta ei paljoakaan herunut,kun meni naimisiin yhden hullun Finnin kanssa..
No..rouvani kyllä on älykäs,saatuaan kandin paperit sairaanhoitoalalta ja hänet lasketaan kardiologiahoitajan pitkällä uralla erittäin pätevänä ammattilaisena. Hän itsekin on minulle kertonut.ettei olisi saanut niitä kandinpapereita Baguion sairaanhoito-oppilaitoksesta muulla kuin kovalla lukemisella.
Näin nuorin tyttärenikin sai hotelli- ja ravintola-alan kandinpaperit uutteralla opiskelemisella,toisin kuin minä ja vanhin tyttäreni,huitaisemalla opinnot sivuaineena osakuntatieteineen kaiken hauskanpidon ohella.
Vanhin siskoni kerran kertoi,että vanhetessaan hän kuvapostipostikorttien sijasta vaihtaa ystävättäriensä kanssa vain röntgenkuvia.
Itse olen aina ollut huono kirjeiden ja korttien lähettäjä.
Ensimmäisellä ulkomaantyömatkallani 1965 kesällä Ruotsin Uplannin Örsundsbrossa possuassistenttina unohdin viestittää äidillen parin ensiviikon aikana,että olin edes saapunut elävänä perille. Äidin piti soittaa ulkomaanpuhelulla Anderrsonin isännälle,oliko se finnipoika saapunut perille.
-- Jåå..han mår jätte bra där i svinhuset och kastar svinbajs ut..!
Oli Kalle Andersson vastanut luuriin.
Äiti oli vastannut Kalle Anderssonille 30-luvun kauppakoulun ruotsillaan:
--Jassåå..ska ni meddela honom att kasta ett brev åt mej ,,vaasäååguuda!
Nyt en jaksa edes jaksa kollata kaikkia sähköposteja sekä roskaposteja hiirikäteni ollessa jäykkänä ja kipeänä alinomaisista tykkäysklikkauksista.
finis..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti