Fiktio
--Ja sitten uot paekalla ruokapöyvässä kello nelejältä..eekä sekunttija myöhässä..muuten tulloo tupenrapinat!
Jussin äiti huusi keittiönikkunasta papinpojalle,joka oli nostamassa jalkaansa isältään perimänsä. mustan sotapyörän ookan yli.Pyöräänsä hän piti keittiön ikkunan alla rapattua kivijalkaa vasten nojaamassa ja iltaisin pappilan ja kanttorilan välisessä kellaripyörävajassa.
Hän oli fillaroinut koulusta kotiin kitisevin ja venynein ketjuin,jotka tarvitsivat kiristystä ja voitelua.
Kotimatka Alhaisten vanhasta puukoulusta,joka oltiin annettu yhteiskoulun käyttöön, ja mistä hänellä oli pelkkää alamäkeä Röykkälänmäkeä Salmen puusillan yli Rumpalinkadun pappilaan.
Sen alamäen hän ajoi hurjaa vauhtia matkien kauppalan nuoria Jawakuskeja,vaikka vanhan sotafillarin jarrut tuskin pitivät.
Salmen sillan puinen ja köyryselkäinen kansi vanhan suojeluskuntatalon vieressä onneksi hidasti hyppäyksellä faartia pyörän ,uusien hakkapeliittarenkaiden kumistessa lankuilla.
Vanhan Eläintorin ja lyseon pihan kulmalla Jussi joutuikin lopulta jarruttelemaan oikein tosissaan väistääkseen kolmiomerkin takaa Raatihuoneenkadulta liukuvaa autoliikennettä.
Lyseon kulmalta olikin korttelinväli pappilaan ja sillä etapillä Jussi ehti vilkaista housutehtaan pihalle tukun nurkalta,miten firman autokuski ja tukun nokkamies Jokke lastasi housulaatikoita Ford Thames-pakettiauton takaovista sisään.
--Pussipöksyi on taas menos Kuopijon Turol!
Jussi suhautti riisitautisten etuhampaidensa välistä,joutuen pyyhkimään sylkikuplia hihansuullaan suupielistä....
Housutehtaalta kuului erinomaista intervallista teollisuusompelukoneiden surrausta,housuprässäämön katolla seisovan peltisen piipun päästäessä valkoisia höyrypilviä pihariippakoivujen oksille.
Pöksytehtaan nurkat olivat hänelle tuttuja leikkipaikkoja,missä hän johtajan poikein kanssa kiipeili tukun vintille lukemaan vanhoja Seuroja sekä heidän pappansa Jalluja,Kalleja ja Coctaileja,jotka aiheuttivat Jussillekin omituista kovenemista molskihousun lahkeessa.
Pojat olivat hirnuneet papinpojalle,että " mela oli tullut molskihousuun..ja ettei ainaskaan pappilassa tartte eres pöksyi tärkätä,kun on tärkit omast takaa"..
Poikakolmikko oli juossut vintinrappuja alas kovalla kolinalla pihalle,mistä Jokke oli juuri lähtenyt Thamesilla pihasoraa kuopien,johtajan liivipuvussa haravoidessa lehtiharavalla renkaanjälkiä tasaiseksi.
Pyylevä ja ohuttukkainen johtaja yleensä aina aamutoimikseen lakaisi koko tehtaan Rumpalinkadun katuosuuden eräänlaisen isometrisenä jumppana lääkärin käskystä,koska kolestoriarvot olivat hypänneet yläpiikkiin.
Pari viikkoa aikaisemmin samalla nurkalla pojat olivat juosseet vintiltä nokitusten poliisilaitoksen etsivä Arskan kanssa. Kassakaappi oli varastettu tyhjäksi eikä tukun kanslististakaan oltu kuultu sen enempää.
Epäiltiin kavallusta.
Arska oli kuulustellut poikakolmikkoa yhtä kerrallaan tukun viereisen omenapuutarhan kiikussa.
Jussiltakin se oli viekkaasti tentannut valkeata kuulasta keltaisin hampain jyrsiessä aivan pojan nenän edessä.että Jussi pystyi laskemaan melkein kaikki ihohuokset etsivän kuumaisemaisessa kraaterinokassa.
--Ookkos nähny frouvakanslistii ton Jokken kans friiaamas tual tukun housupaalien välis..papinpoik?
--Voit kertoo mulle ihan suoraan..en mää muil kerro
Jussi oli kertonut etsivälle suoraan,koskei virkavallalle saanut valehdella:
--Ei se Suamisen frouva mitään Jokken kanss,mut ton johtajan kans ne joskus pussasivat tual johtajan huaneess...
--Me poikijen kans kerra kurkattii kanslian ovest ,kun kanslisti piikkikoroill seisos varppaillan niiren isän kaulas,ja pojat vaan nauroi,ett iskä ja frouva Suamalainen vaihtavat räkää keskenäs..
--Koton niiden iskä ja äiti olivat useesti tapelleet jostan semmosest,ett kumpi rekijokilaisist mimmeist lopult perii tehtaan,kun iskä delaa järtslaakiin...
Pappilan pihaan kurvattuaan Jussi oli hakenut pyöräkellarista vaseliinipurkin,josta hän suklaapuikkotikulla levitteli rasvaa sotapyörän ketjuille kitinän positamiseksi.Ketjujen kiristämiseen hänellä ei ollut aikaa päättämällä polkea rauhallisemmin,ettei kettingit luiskahtaisi rattailta.
Monasti hän oli pudonnut seisaaltaan pyörän ookaputkelle ylämäissä,ketjujen pudottua pinnojen ja ketjusuojan väliin. Sellaista kipua hän ei munaskuissaan toivonut edes vihamiehilleen,kiirittyään vinkkelissä tienpenkalla koko tähtitaivaan vilkkuessa silmissä Venuksesta Uranukseen.
Pyörä olisi pitänyt panna selälleen seisomaan Lepper-nahkaistuin alassuin pihasoralle eikä hän muistanut,mihin isä oli piiloittanut sen fillarin monireikäavaimen,koska miestangossa roikkuva nahkainen kalukotelo oli tyhjä.Ehkä se oli pannut avaimen omaan Miele-moponsa kalupussiin,josta se melkein jokaisella avaimella sai moponsa ja kesämökin Aldell-perämoottorin mutterit ja pultinpäät pyöreiksi...
Torikadun puoleisessa makuuhuoneessaan hän oli heittänyt koulunahkasalkkunsa hetekan huovalle ja pannut läksykirjansa pinoon kirjoituspöydän kulmalle.
Läksyt saivat odottaa.
Tärkeimpänä tehtävänä tänään oli pyöräily kauppalan autoliikkeisiin vonkaamaan ilmaisia autoesitteitä sekä varaosaliikkeiden ja bensa-asemien tarroja...mutta housutukun kanslistin katoaminen oli jäänyt askarruttamaan hänen mieltään,koska kirkkokonttorin Salli-kanslisti oli kerran lausunut,että johtajalla ja pöksytukun kanslistilla oli joku suhde..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti