Free-wheelingiä ja Jack Danielsiä.Saudikirja.Lontoon postilla jne.

FREE-WHEELINGIÄ JA JACK DANIELSIÄ
---------------------------------------------------------

Pappilan Jussiinkin iski lomamatkakuume vuoden 1981 loka-marraskuussa.
Hän päätti tehdä maailmanympärilentomatkan ,ei 80:ssä päivässä kuumailmapallolla,vaan kuukaudessa Northwest Orientilla.
Matkareittinä oli Dhahran-Manila-Tokio-Honolulu-San Fransico-New York-Pariisi-Helsinki-Dhahran.
Matkakumppanikseen hän sai oululaisen maapuolen insinöörin Torkkelin Taunon,saman inssin,jonka uusi Juffalin Mercedes oli varustettu stereoheepeleillä paremmin kuin mikään levytysstudio..
Torkkelin iloittelu loppui jo matkan ensimmäisellä legillä Manilassa,missä hän sai Manila Garden- hotellin lääkäriltä penisiliinipiikin peräänsä ,käytyään kokeilemassa vetovoimaansa Manilan Mabini Streetin tyttöluolissa.
Taukka oli lyhyehkö ja laiha finniaknearpinen maapuolen insinööri Oulusta.
Oikeastaan näin katalasti käydessä oli parempi Taukalle saadessaan mahdollisuuden kuvata uudella Nikonin järjestelykamerallaan matkanähtävyyksiä selvin päin.
Hän esiintyikin kunnon turistin tavoin "penis-illiinnikuurilla" koko rengasmatkan suomalaisinssin brändivaatteissa eli valkoisessa,lyhythihaisessa ja silittämättömässä epolettipaidassa.

Jos suomalaisia erämaaturisteja katsottiin kieroon kansainvälisissä lomakohteissa huonosta käyttäytymisestä ja silittämättömistä epolettipaidoistaan,niin kotimaassaan he päätyivät suomalaisen kateuden kohteiksi.
Kuten Jussi oli ennakoinut jo Pikkutimpurin mersusta,niin moni johtotähti urakkamiehen kotitallissa sai naapureiden ikkunaverhot heilumaan valaistun joulutähden alla.
Eräs pietarsaarelainen instrumenttiteknikko oli ostanut Riyadhin autosukilta vähän käytetyn valkoisen Mercedes 450SLC-kupeen vientiautokseen.
Hänen uuden tiiliomakotitalonsa tallissa seisoi myös vaimon Mercedes 200 kauppa-autona.
Naapurissa kadun vastapuolella asui kaupunginjohtaja villassaan ja vihreä virka-Saab 99 tallissaan.
Jostain kummasta syystä kaupunginjohtajan Saab vaihtui uuteen dieselmersuun.
Ei siis sopinut suomalaiseen lähiökuvaan,että teknikon autot peilaisivat ainoina hyvinvoinnin symbooleina kotikadulla.

 1980 MB 450 SLC

Filippiinot käyttäytyivät finnien kanssa melko samalla lailla kaikkien rikkauden ja vallan symboolien suhteen.
Heille ei pelkästään riittänyt se,että piirtelivät linkkupuukonterällä kyljenpituisia viiruja varakkaampien mersujen metallimaalikylkiin ohikävellessään.
He tahallaan häpäisivät  kansallissankarien  Jose Rizalin ja Emilio Aquinaldon patsaita kuseskelemalla niiden juurilla tai sitten vaikka kaupungilla Citibankin kadunpuolisiin ikkunoihin.
Tällä koiramaisella käyttäytymisellään he pilkkasivat vallassa olleiden ja vallassa olevien arvojalustoita.
Samoin eläkkeellä olevat sohvakenraalit sotivat televisiovastaanottimiensa edessä uutta vallankumousta Ginebra San Miguel-ginilasi kädessään ja sisäsiistikouluttamattoman sotarotweilerin paskakikkareet tuhkakupissa,kateellisina aktiivikenraaleille hyvistä raha-apajista puolustusbudjetista.
Perussyynä kaikille kansankerroksille oli kateellisuus vallankahvassa olevia kohtaan.
Toisaalta filippiinomentaliteetissa arvostetaan Saudeissa tai Amerikassa rikastunutta kababayania eli kanssakansalaista niin paljon,että niiltä voi varastaa uuden Nissan Safarin tallista ja olohuoneen kotiviihdekeskuksen tauluteevein ja stereoin,kun perhe oli mennyt sukulaisiin pääsisäislomilla kotiprovinssiinsa.Poliisit raporteissaan kertovat kyseessä olleen "inside jobin" eli talouden piiat tai autonkuljettajat olivat vihinnneet Akyat bahay-jengille (Aidan yli-jengi) isäntäväen poistumisesta lomilleen.
Toisaalta rikkauden symboolit menivät näin kansallisessa kierrätyskampanjassa muiden vähäosaisempien nautittavaksi.

 Fiestabound. Juhart 2003

Saudin filippiinotyöntekijät eivät Manilan kotilennoilla ottaneet päätään täyteen suomalaisten kollegioiden tavoin,vaan taputtivat innoissaan mabuhay-huudoin (mabuhay--tervetuloa) economyluokassa Philippine Airlinesin jumbon balluunirenkaiden kosketettua silloisen Manila International Airportin betonikiitoradan kantta.
(Nykyään kentän nimi on NAIA eli Ninoy Aquino International Airport. MIA oli Marcosin aikainen nimi)
Filiippinot vasta barriofiestassaan kuukahtavat mahat pullollaan varraspossua ja Fundadorin rommia palmupuun juurelle uneksimaan huomisesta.
Suomalaisille saudikonkareille humalassaolo kotimaassa tai ulkomaisissa juottopaikoissa on yhtä paljon statusta kuin vientimersun osto.
Vapaata he eivät koskaan kestä selvinä.

Sherrard Roadin kulman intialaisen
Sikh-turbaanisen Manojin
Off-Licence

Filippiinoissakin on poikkeuksia.
Näitä kutsutaan Lontoon eli Londonistanin pinoyksi,jotka ovat juurtuneet itälontoolaiseen elämäntyyliin 42-tuuman tauluteevein, velka-Vauxhallein ja 25-vuoden asuntolainoin.
Jokainen haluaa olla parempi kuin naapurin dela Cruzit.
Jussin itälontoolaisessa vuokratalossa 2000-luvun alussa asui kolme filippiinoperhettä.
Kaikki työskentelivät terveydenhoitoalalla,vaimot sairaanhoitajina ja miehet  instrumenttisteriloijina sekä sairaalaportereina.
Joka viikonloppuisin riippuen työrotasta (Rota-tuuri) kävivät Sherrard Roadin kulman off-licencestä ostamassa parasta Jack Daniels-viskiä illanviettoon.
Filippiinoilla on tapanaan grillata tai köksätä vahva rasvainen ateria ennen pulloviihdettä,jolloin mahakalvoille saatiin suoja äkillisen humaltumisen estämiseksi.
Suomalaiset olisivat kutsuneet sitä alkoholin väärinkäytöksi, koska viina on tarkoitettu vain kännin ottamiseen.
Sormiruoka eli filippiino-pulutan on ollut satoja vuosia traditioruokana barriofiestoissakin.
"Finger licking good!" he voivat huudahtaaa paikallisen kentuckyläiseverstin kanabaarissakin.
Uudenvuoden vastaanotossa heillä ei enää ole sormia nuoltavakseen kiinanpommin räjähdettyä sormissa edellisvuoden vastaanottajaisissa.

Jussin  itälontoolaisen vuokratalon yläkerrassa Manolo ja Cha Serranon perheeseen syntyi tyttölapsi.
Tyttö ristittiin Forest Gaten katolisessa kirkossa Daniela Serranoksi,taivaallisen sikiämisen tapahduttua eräiden Jack Daniels-fiestojen jälkeen..
Tänä päivänä tyttöä kutsutaan Pocahontakseksi erikoisten intialaispiirteittensä takia .
Serrano-suku oli alunperin lähtöisin 1600-luvun Monterey-laaksosta, silloisesta Meksikon Kaliforniasta.
Serranointiaaneja pakkovärvättiin Acapulcosta lähteviin Manilan kaljuunoihin.
Vielä 400 vuotta myöhemmin he asuvat Filippiinien Batangas-provinssissa korkein poskenpäin ja punaisin nahoin.
Aivan oikea intiaanipäällikön tytär Pocahontas taas nai Uuden Amsterdamin saarella eli New Yorkin Manhattanilla brittiläisen siirtolaisen.
Pocahontas kuoli varakkaana leidinä Lontoossa.

Tänä päivänä Saudin itäprovinssin  Jubailin paskimourakkaprojektin masiinipuulin Makella on muiston Pariisin reissustaan Eiffel-torni pystistä saatu syvä arpi otsassan kuin lobotomiapotilaalla.

Filippiiniläisellä Manololla taas kolme oikean käden sormea kädessä Uutena Vuotena räjähtäneestä juudaksen vyöstä, tilatessaan viittä Stella Artois-lagerpikkutuoppia juomakavereilleen Onetille,Omaille sekä Pablolle itälontoolaisen Forest Gaten Sunrise-mumbaipubissa,missä latvialainen pellavalettinen baarityttö kuivaa kaljalaseja likaisen essun nurkkaan..
Finger licking Good!

Hämähäkkimies ja lentoluutnantti.Suomikirja.

HÄMÄHÄKKIMIES JA LENTOLUUTNANTTI

-----------------------------------------------------------

(jatkoa harakanpesään)

Hämähäkkipossu katossa.

Jaska teki kierrosta osastolla.
Pääkäytävän vessanovi oli lukossa hoitajan yritellessä koputella ja udella kuka onneton saattoi olla jäänyt sisään vangiksi.
Ei kuulunut vastausta,ei pytynvedon kohinaa eikä muutakaan luonnollisten tarpeiden aiheuttamia ääniä.
Jaska meni ilmoittamaan asiasta Eerolle,joka oli lopettelemassa Mäkipään papan lusikkaruokkimista.
Papan kädet oltiin sidottu keinutuolin selkänojaan kuin Gestapon kuulusteluvangilla kumirannekkeella,jota yleensä käytetiin verinäytteen otossa.
Eero riuhtaisi painonnostajan hauiksellaan vessanoven auki, lukonkielen repiessä ovenkarmista puupalan pois
Kummatkin kurkistivat oviaukosta sisään.
Vessassa paloi valo ja lavuaarin posliinilla oli Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä-kirja avoinna.
--Ei tääl näjy kettä!
--Mitä piruu tää oikke meinaa...?
Jaska kysäisi Eerolta,kun vessan sisäkatosta kuului omituista sihinää.
Kumpienkin tuijottaessa ylöskäsin ,Markku roikkui kumitossut jalassa harallaan ja kädet levällään seinistä kiinni kuin hämähäkkimies .
--Mitä vitt....eikus perkelet sää siäl katos roikut?
Eero uteli.
--Kmul o yks ksalaisuus!
Markku vastasi kuiskaten.
--Kmull o yks kvarasätkä ktääll ilmakritilä ktakan kpiiloss..
--Älkkä kertokka Ksirkal..ksil osastonhoijal mittä!
--Tul sää ny ales siält,nii saat heti multa kolme tyämiäst poltettavaks tupakkihuanees ja sitte petiin!
Eero maanitteli.
--Ei siäll yläkerras voi vettä henujakka ku käret ova seinäss kiine kun imukupeill.
--Emmää kvoi ktull ku kmullo kpaskat khousuiss..ja kjala  klukuss..
Markku vastasi melkein itkussa.
Eero meni aivan Markun alapuolelle ja mätkäytti nyrkillä pojan vatsaan,jolloin hämähäkkimies putosi katosta hoitajan syliin.
--Täll taval hämähäkkimiähet tippuvat katost ilman kärpäsraidii?
Hoitajapari kantoi Markun ensiksi pesuhuoneeseen pestäväksi  ja sitten he taluttivat pojan putkisängylle sitomalla hämähäkkimiehen raajoista nahkaremmeillä kumpaankin päätyyn.
Eero pakotti vielä pojan nielemään valiumin vesilasillisella.--ja sille kustannuspaikalle laskeutui rauhanenkeli taivaalta.

Jussi oli kerran kysäissyt Eerolta miksi osaston parvekkeenovi oli aina lukossa.
Vanhempi hoitaja oli vastannut sen johtuvan turvallisuussyistä,ettei enää tarvitse tupakalle menijöitä korjata sihvelin ja luudan kanssa tohtorien parkkipaikalta.
Kymmenisen potilasta ollaan korjattu kuolleena viiden vuoden aikana päälääkärin parkkiruudusta.
--Ja sitt ne varottelee lehtie lääkäripalstoill ett tupakki on  hitaast tappavaa myrkkyy!
Eero naurahti pannessaan Coltin suuhunsa ja poistui potilaiden tupakkahuoneeseen. tarkastamaan,ettei roskakoriin oltu heitetty palavia sätkätumppeja.

Sairaanhoitaja Simolan Kaija juoksi hädissään Jaskan ja Jussin luokse kertomaan,että lentoluutnantti Kirjavainen on taas saanut sätkyn ja heittänyt lääkkensä lattialle.
Kaija oli lääkejakelussa yrittänyt tarjota muovikupissa Kirjavaiselle tabletit,jolloin potilas oli heittänyt ne pitki salin lattiaa ja murissut joistain vanjojen paskasista naissanitääreistä.
..Voisitteks te kummakki tullla jelppamaan,kun Kirjavane rikkos jo yhren pinnatualinki ruakapöyrän pääll?!
Kaiija pyyteli lupaamalla vielä tarjota palkaksi kierroksen Karjalan revanssikaljaa kirkonkylän Belaruspubissa illemmalla.
Jaskan mielestä kaiija oli komea herkkuperä,mikä kutsui muuhunkin kuin kaljan tissuttamiseen Belaruksessa.
--Pääsispäs tollast koittelemaa oikke mäkivaihteell,niin äes painus syväll vakkoon!
Jaska kuiskasi Jussille seuratessaan sairaanhoitajaa salin puolelle.

Hoitajien astellessa saliin lentoluutnantti istui ruokapöydän ääressä silmät leimuten ohjaamassa Brewster-hävittäjää pilotin asennossa pitämällä kuviteltua ohjaussauvaa kädessään ja peukalo konekiväärin liipasinnapilla..
Kirjavainen kähätteli sarjoja ampuen,että siinä taas meni kolme jakkia ja neljä tsaikkaa alas Vuoksen vesiin.
Jaska kysäisi tottumuksesta Kirjavaiselta:
Mikä vuas,kuukaus tai päivä se tänäpänä on?
--Se on heinäkuun kolomastoista päevä tuhatyheksänsattoonelejäkymmentänelejä..
--Eekös se fänrikki tiijä mittää ajasta,että se nytenniin on kolometoesta -reikäreikä...lentokorkeuttakin on kaksihattaviissataa jalakaa?
--Kahtokaapas fänrikki tuonne alas kun Viipurjkin pallaa..ja olis jo aeka pallaella Lappeenrantaan kun benssiinikkin tuppoo loppummaan ja iivanattiin ne possaatelevat ilimatoruntatykeillään läheltä...
Kirjavainen korjasi kuviteltua happinaamariaan kasvoillensa ja nojautui eteenpäin kuin syöksylaskussa.

Jaska kysäisi viekkaana Kirjavaiselta:
--Kumme nyt olla laskeutumassa,niin ottasittekos herra luutnantti valiumin poskeen kossupaukun kanssa?
Kirjavainen katsoi tiukasti eteensä lähestyvää kuusikkoa ja vastasi:
--Kyllä kelepoo...mutta pijelkää nyt kiinni paekallanne kun kuusenlatvat katkeelevat napsimalla siivenkärjissä..ja harakanpesijä lentelööpi kaeken hoppeetavaran kanssa...ikkäänkin olotaesj laskeevuttu kulutaseppäliikkeen lasitiskille!!

 Brewster järvessä.Juhart 2011

-

Kaksi lensi yli harakanpesän.Suomikirja.papinpoika- ja pakanamaasarja.

 Maailmanlopun airut

KAKSI LENSI YLI HARKANPESÄN
------------------------------------------------
"Hulluudella ja neroudella on vain hiuksnhieno ero."
Jaska

"Kaksi lensi yli käenpesän minä sekä hän,
jonka häkistänsä ulos pelasin.
Oli siivet vielä maassa,mutta näin sen elävän,kun sen sivupeilin siivet selasin"
Freeman

Heinäkuu 1970
---------------------
Jaska kantoi ylpeydellä valkoista takkiaan.
Hän oli pyyhkimässä rasvafläkkiä takinkauluksesta syljellä kostutetulla etusomellaan tullessaan lounastauolta sairaalan ruokalasta.
Hän oli aukaisemassa miesten suljetun osaston ovea nelihaara-avaimella,joka antoi hänelle suurta auktoriteettiä sekä ylemmyydentuntoa oven takan asuvien kumaraisten ja tokkuraisten joukossa.

Jaska oli palvellut viitisen vuotta Hurunummen mielisairaalassa hoitajana yhdellä samalla mieskroonikkopotilaiden osastolla..
Työ oli jokseenkin rutiintunut,vaikka joskus tuntui raskaaltakin,etenkin tänä päivänä,jolloin pitäisi antaa peräprutkut suppoineen koko osastolle.
Hänen suussaan maistui vielä kanttiinin pöönäpaulakahvin maku pyyhkiessään hillomunkin jauhosokerimuruja suupielistään.
Aukaistuaan oven osaston pesuhuoneesta oli levinnyt käytävälle kitkerä peräulosteen haju ja kahvinmaku suussa pilaantui hetkessä.
Anttolan Eero,osaston vanhin mieshoitaja oli pitelemässä Eklundin vanhapappaa hartioista irtopytyllä,jonka sisältä kajahteli kuin valtatien kallioleikkauksen räjäytystöissä.
Sijaishoitaja pappilan Jussi irvisteli Eeron leveän selän takaa repiessään lateksihanskoja käsistään.
Papan vieressä puupallilla könötti litran emalikannu ,jonka alareunasta roikkui saippuavettä tippuva kumiletku.
Pappa oli varttituntia aiemmin saanut betoninpehmennyssupon peräänsä litralla tuttipullonlämmintä saippuavettä.
Nyt perästä kuului.

Jaskaa koko peräruiskeseremonia oli aina hymyilyttänyt yhtä paljon kuin salakavalan pierun päästämisessä lähimarketin kassajonossa.
Toimenpide oli kuitenkin viikkorutiinia osaston potilaiden vatsojen kovettuessa anturabetoniksi lääkityksestä.
Jaska meni apuun kahden sijaishoitajan vetäessä einsteintukkaista Niemelän isäntää käsistä potilaiden tupakkahuoneen ovelta,papan harotellessä käsillään ja tohvelijaloillaan kohti ovenkarmeja.
Kolmikko sai papan voimalla istumaan pytylle Jussin jo seistessä valmiina takana vesikannun kanssa.
Pappa kiroili ja huusi pussitupakan kellastamien mursunviiksiensä välistä:
--Emmää kyl mikkä ruattalane homotintti ol,et mun perssiis pistetäs paloruutan kummiletkul saipputvet alvariis!
Hoitajat jättivät papan Eeron varmoihin käsiin ja uuteen takaa-ajoon ,Siirosen Uolevin karattua viereiseltä pytyltä henkselit kuivia kannikoita hakaten käytävälle ja hoitajien kahvihuoneeseen.
Kahvihuoneesta kuului kirkaisuja ja kovaa meteliä Uolevin lerputeltua tuppipeliään naishoitajien edessä,löysän perälietteen valuessa rimppakinttuja pitkin alas lattialle.
Jaska kävi vetämässä Uolevia kädestä houkuttelemalla tätä Työmiestupakka-askilla kuin renki hevosta sokeripalalla takaisin pesuhuoneen puolelle ,missä sijaishoitajapari pyyhki tämän takaliston tuplaserlalla ja vetäisivät diagonaalipöksyt alushousuttomien kannikoiden päälle.
Uolevi työmiestupakan palkkioksi saatuaan laahusti tupakkahuoneeseen hokiessaan:
--Uolevi..Uolevi...sää vaan voit kakun päält nuolevi...Uolevi ,Uolevi sää es nälkkää kuolevi...

Yksi lensi yli käenpesän 1975

Mieshoitajat  touhuilivat pesuhuoneen kosteudessa ja käryssä toista tuntia saatuaan kaikki pakoonjuosseet osastolta kiinni ja vetäytyivät kahvihuoneeseen juomaan Rosita-kahvikupilliset ja vetämään kahvisavut päälle.
Eero retkotti kuluneella kangassohvalla lukemassa Apua nortinsavun vetistäessä silmiä,Jussin ja Jaskan istuessa pöydän ääressä sekoittamassa palasirkkua kovalla kilinällä kupeissaan.
--Hei pojat!
--Ootteks te kullneet siit uurest seksioopperast Kalkutast,minkä ensesitys oli Lonttoos kuun kahrestoit päivä?
Eero kysäisi kastellessaan yskiessään lehden aukeaman.
--Lehres lukke,ett sen ensesitys pirettii yhres vanhas pyäriäs veturitallis jossa Eustonis,ettei kaikkie siveelliste höyryt olsis puhkunee pakal...
--Yleisökin ol kuulemas pukeutunnu oikke seksiskkääst kute naise nykymuarin mukaisis kuumis pöksyis ja miähe ilma paittaa ja sit kaikk lespo- ja hinttiesitykse näyttämöl saiva kauhiat aplorit..
--Ainaski kaks esitys ne ol tehne ihan ilkinmulkuin

--Joo ..ollaan me kuultu...ja nähtykki!
Jussi vastasi pienessä sivuirveessä tumpatessaan mallunjämää peltiselle Koffin tuhkakupille.
--Tiedäksää Eero,että se Calcutta-nimi oikkiast tulee ihan muualt kun yhdest intialaisest kaupungist.?
--Se on oikkiast tullut ranskankielisest lauseest..."Que'll cul tu as? ...eli härmäks että "Millane perä sull oikkest on?"

Oh! Calcutta! 1970

Jaska oli vieressä melkein nielaisemassa kahvinsa väärään kurkkuun nikoittelemalla:
--Jaa ja just jutut taas meni takasin noihi periin,kun ollaan päästy ukkojen perii pyyhkimäst!
..Ei siin ol pal eroo suamalaise ja rittiperän kans..kummaki ronklaava ihan samal tavall...
Jussi lisäsi väliin:
--Kuules Jaska..sullo kyl tollane ammati-ihmise näkökanntti kaikis asjois..
--Mää kyl karull kattele kaikkie herkulliste perien perään...meinaa nnuorempie naisten..
..Yli kolmekymppise jäävät laskuist pois..

--No on teill pojil oikke omat jutut!
Eero kommentoi sohvalta päättän puistellen heittämällä Apulehden kahvipöydälle.
--Ei maar... osse parast,ett painutaan osastol,ku ruuan jakelu alkkaa hulluil vartin pääst..
--Mää jouru viäl Mäkipään papal syöttämmä lusikal ku vauval,kussen käret heiluu ku tuulimyllyn siivet..
--Ja mitä teitän juttuihis tulee..niin menkkää iha vappast tsiikamma naisten suljetul,niin paljast vaippaperset vilkkuu ilma homoje ja lepsoje rokkimusiikkii.
--Mää voisin kerttoo teitil,kummää jourusin peruttamma meitin Kankkose Markult,meiti kookirjaimill puhuva klopin vappakävelynki,.kusse sai kumottuu mäkkeen yhren naisten suljetu osaston Toivasen Marketan ,jollei ol  sit pariinkymmenee vuatte olnu pikkupöksyi jalvoisas ...
--Markku kutes te tiärätte on vast kahreksantoistvuatias kaaho kolli ja se pökkis Marketa kintui ku pikkane koiranpenikka sinise verkkari jalass...
--Ei maar pojat..emmää jaks kertto teill kaikkii,mitä mää ole kolmenkymmene vuare aikkan tääll nähny..!
--Ussiamp niist jutunaiheist makkaa tos mäjes puuristi all kunnavaivasin kuapattuin..

Poistuttuaan kahvihuoneesta käytävälle Jaska ja Jussi kohtasivatkin Kankkosen Markun,pitkän ja laihan verkkaripukuisen pojan seisomassa selkä seinää vasten.
-Khei khoiturit...onk kteill ktupakkii?!
Make kysäisi puolikuskaamalla tyypillisillä K-kirjaimilla korostaen katselemalla viekkaasti sivusilmällä hoitajia.
Jaska vastasi:
--Orotteles sää Markku syännin jälkkee,kun jaetaa potilastupakat.
--Ja muute..sun Tyämiesloorassas on vai  pari pöllii jäljel,et sun piräsis kyssyy osastonhoitajalt sun rahojas ,ett me käyrää ostamas osuuskaupast sul oikke koko limppu.
Jaska lisäsi poikaa rauhoitellen nähdessään Markun selän takana sormien menevän nyrkkiin.
Markku siirtyi käytävältä vastapuolisen huoneen ovelle loirimaisin harppauksin ryhtymällä selostamaan Keinosen Arvon ja Sihvosen Nestorin,kahden isännän näköisen potilaan nukkumistyyliä veljesvuoteessa.
Nukkuvan Nestorin käsi oli kietoutunut Arvon jussipaidan alle kuorsatessaan suoraan toisen korvaan.
--Kommijat kyrmimist!
Markku selosti kovaäänisesti,kunnes katsomisesta kyllästyneenä heittäytyi mahalleen omalle vuoteelleen lukemaan huuliaan liikuttaen Lasten Kultaisesta kirjasta Lumikkia ja seitsemää kääpiötä .
Make eli Markku oli eräs nuorimmista lobotomiapotilaista,vaikka tämä itse kertoi saaneet lovet ohimoilleen tahkon kammesta.

Ruokailun ja lääkkeiden sekä tupakka-annosten jakelun jälkeen osastolle laskeutui hiljainen paussi,melkein kaikkien potilaiden hiihdettyä tupakkahuoneeseen.
Huoneessa kävi kova porina ja rupattelu kenenkään kuitenkin puhumatta toisilleen.
Mäkipään pappa tuli vapisevin käsin pyytämään tulta Jaskalta Kansan Uutisten nurkkapaperista kääritty Kiltatupakkasätkä suussa roikkuen.
Sätkän päässäkin roikkui piipputupakkatuppo kuin heinäkuorman perästä putoavat timoteit.
Koko sätkätupossa oli puolipusia Kiltaa.
Jaska tarjosi tulen papalle kourakupissa katsellessaan papan valkoisia roikkuviiksiä,mitkä olivat sulaneet  ruskeiksi helmiksi ylähuuleen edellisistä kesantopaloista.
Tupakoinnin perästä potilaat jäivät katselemaan salissa televisiota ja useimmille kovasta lääkityksestä oli aikainen yö edessä,etteivät haittaisi harhaillullaan henkilökuntaa.

Sen aikainen mielisairaiden hoito pohjaantuikin kovaan lääkitykseen sekä sähköshokkeihin.
Kaikista väkivaltaisimmat ja levottomimmat tehtiin lobotomialeikkauksilla osastojen kehrääviksi kolleiksi..

Kilta-piipputupakka äkkiväärässä.Juhart 2011

jatkuu.."Hämähäkkimies ja lentoluutnantti"

Saudikirja.Make ja Eiffeltorni.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

MAKE VS. EIFFELTORNI
------------------------------------
"Yli-ihmisen merkkinä on,ettei hän valitse paheellisia vapaa-ajanmuotoja."
Konfutse

 Volvo.Make ja Air France. Juhart 2011

maaliskuu 1981

Suomalainen mies on hakannut päätänsä ainakin Tuntemattoman sotilaan mukaan useamman kerran Karjalan mäntyyn.
Suomalaisen miehen vapaa-ajan viettokin päättyy yleensä metsään syleilemään sammalia ja saniaisia..
Suomalainen on aina ollut metsäkansaa
Urakkaksuomalainen Arabian niemimaalla ei pääse samalla tavalla purkautumaan luontoon,minkä horisonttiin ulottuvalla santa-arolla harvoin edes pääsee syleilemään taatelipalmua.
Australialaiset ovat kuuluisia walk-abouteistaan outbackissä  eräänlaisena stressiterapiana.

Saudin kansallispuisto

Kotilomat ovat suomalaisen urakkamiehen kaihona ja päämääränä raskaan työn tasapainottamiseksi raskain huvein.

Jubailin putkimiesvillan olohuoneen teeveepöytä yleensä oli täynnä lomabrosyyreistä eksoottisiin kaakkoisaasialaisiin lomakohteisiin ja moni oli jo käväissyt niissä, muistamatta paljoakaan mistään maisemista.
Eräs firman Al Khobarin konttorin suunnitteluinsseistä oli käväissyt New Yorkissa  ja kysyttäessä kaupungin nähtävyyksistä hän oli vastannut muistaneensa Checker-taksin jalkatilasta seljällään kokovartaloanesteesiassa maaten nähneensä pilvenpiirtäjiä sekä sinitaivasta. Hänet oltiin autettu hotellinkin pyöröovesta porukalla sisään,koska jokaisella omalla yrityksellään hän oli päätynyt rullaovesta katukaytävälle.


Konepuulin asentajat tulevalla ensimmäisellä kotilomamatkallaan joutuisivat vaihtamaan konetta Finnairin puikkoon Pariisin Charles De Gaulle kentällä,mikä yleensä on rutiinijuttu kokeneelle matkustajalle kansainvälisten terminaalien koneenvaihdoissa.
Kaikki matkasuunnitelmat maailmanmatkaajille eivät aina mene putkeen monien ulkoisten tekijöiden takia.
Yleensä matkatavarat eivät vaihda konetta tai myöhästyvät bagaasikäsittelyssä,mutta harvemmin itse myöhästytään koneen vaihdossa.
80-luvulla ei ollut nykyisiä aikaa vieviä turvatarkastuksiakaan,jolloin vaihtoon oli yleensä aikaa ,jopa ottamaan Krönenburg-kaljatölkillisen terminaalin kansainvälisen puolen seisontabaarin tiskillä tai käymässä taxfreessä ostamassa tuliaisia lapsille ja vaimolle.

Konepuulin Air Francen Pariisinlennolla lomamatkalaiset nautiskelivat täysin siemauksin ilmaisia pieniä Smirnoff-vodkapulloja lentomatkan alkujännityksen laukaisemiseksi.
Vodkahan venäjäksi tarkoittaa pientä vettä,jota pitää nauttia pieninä naukkuina.
Pulloetikettien ilmoittama 45-prosentin voimakkuus pitkän lentomatkan aikana alkoi hiljalleen vaikuttamaan 45-asteen etunojakulmaan,minkä mukana tuli kova jaloittelutarve koneen peräosan lavatooreille päin.
Matkaryhmän johtajana sattui olemaan eräs maarakennuspuolen insinööri,joka jo puolimatkassa oli käynyt  tarpeillaan useasti herrainhuoneessa.,jonne hän jäikin loppumatkaksi käpertymään infantiiliasentoon pikkulapsen lailla peukalo suussa vessanpytyn ympärille.
Lentoemännät eikä stueritkaan saaneet miestä heräämään lapsenunestaan eikä sisäänavautuvaa kapeata taitto-ovea saatu väkisinkään auki isokokoisen insinöörin ollessa ovistopparina.
Masiinapuuli samoin oli päässyt nautiskelussaan niin hyvään vauhtiin,että koneen laskeutuessa kapteeni joutui soittamaan kontrollitorniin pyytämään santarmiapua..
Heitä oltiinkin ottamassa vastaan santarmivoimin oikein kunniakujalla Charles de Gaulle-kentän terminaalituubin suulla.
Kukkien ja puheiden sijasta valtiovieraille pantiin käsiraudat kiinni ja tarjottiin vartioitu saatto mustavalkoisilla DS Citroeneilla lähimmän poliisiaseman selliin.
Kaikessa hätäkässä projektin Putzmeister-betonipumppuautokuskilta olivat hävinneet passit,liput sekä rahat pienessä käsirysyssä vastaanottokomitean kanssa.
Selviämissellissä seuraavana aamuna muillakaan ei ollut passeja,lippuja,mutta taskut täynnä sekalaista afrikkalaista valuuttaa.
Pojat olivat käyneet kauppaa muiden ulkolaisten sellikaveriensa kanssa sammumiseensa saakka.
Heidät oltiin puhdistettu jopa japanin seikoista ,hongkongin rolexeista ja saudikultakaulaketjuista.
Onni sentään oli myötä,että matkavaatteet olivat niskassa


Edessä oli matka Suomen suurlähetystöön väliaikaisten passien ja valuuttavippien hankkimiseksi.
Taksikuskia he pyysivät odottamaan lähetystön edessä taksamaksua..
Puuli sai väliaikaiset A4-kokoiset passilehdet potrettikuvin käteensä ja muutama sata frangia taskurahaa,jolloin tuli mieli käydä katsatamassa sitä kuuluisaa Pariisiakin.
Joku oli tiennyt Pariisin kirpputorista,jolloin Citroen ID-taksi oli heittänyt puulin Pariisin vatsaan eli Ventre de Paris'iin.

 Chez Yvonne. Juhart 2002.

Omat vatsat täynnä pariisilaisesta paikallisen kulmaravintolan valkoviinistä  masiinipuulitroikka suuntasi kirpputorille päin.
Asentaja Make pyysi anteeksi pahoinvointiaan poistumalla tyhjentämään poskiaan eräälle sivukujalle.
Kyyristeltyään yhtä talon seinää päin ,Maken takataskusta eräs ohikulkeva ja tunnistamaton musta mies oli napannut frangitukun ja hävinnyt kirpputorin vilinään.
Make tietysti säntäsi perään tavoittaakseen anastajan,mutta tuntematon musta mies oli kadonnut tietymättömiin.
Sitten hän äkkäsi väkijoukosta yhden mustan miehen,joka oli toripöytänsä takana myymässä pieniä pronssi-Eiffeltorneja.

 Pariisilainen katukauppa. Juhart 2004.

Make tarttui miehen kurkkuun vaatimalla tältä varastettuja frangejaan takaisin.
Myyjä itseään hanakasti puolustamalla löi yhdellä pienois-Eiffeltornilla Makea otsaan.
Kyseessä oli  väärä tunnistaminen,jolloin häpeissään muut puulipojat voimalla repivät Maken kädet myyjän kurkkutorven ympäriltä.
Muuten olisi suomalaisittain tullut ruumiita. 
Suomalaiset olivat jälleen uudelleen pitäneet ylpeinä Suomen sinisristilippua ylhäällä tangossa liehumassa.


Make jatkoi Finnairin lennolla kotimaahan hiljaisten matkakumppaniensa kanssa verinen laastari otsassa.
Koneessa ei tajottu vahvempia virvoikkeita kuin rahaa vastaan,joita porukalla oli muutama ryppyinen Algerian dinaari taskussaan.
Lentokoneen kaiuttimista kuului Pariisin varpusen Edith Piafin kappale Pariisin taivaan alla kapteenin keskeyttäessä ilmoituksellaan,että oltiin ylittämässä Utön majakkasaarta...Tervetuloa--.Välkommen.--Welcome---Willkommen...Suomeen..till Finland..nach Finnland ..to Finland..!!
Kukin porukasta toivoi nyt mieluummin viettävänsä kotilomansa jollain ulkosaarella morkkiksessaan,,tyttöystävien,morsiamien ja vaimojen odotellessa innolla rahakasta urhoaan kotiin .
Kunkin mielessä kävi puhelinyhteydenotto firman Suomen konttoriin palkkaennakon eli förskotin pyytämisestä seuraavaa tiliä vasten.
Kukin mielessään vielä vannoi,ettei koskaan enää mokailisi kännissä samalla tavalla...pienin varauksin.
Lupauksethan ovat tarkoitettu rikkomista varten.

                             Edith Piaf: Non je ne regrette rien.."En kadu mitään..

jatkuu..."Etsimässä elämän starttikaapeleita sannasta"..


  

Saudikirja. Petrorialeja,Kuvaitin pakolaisia ja johtotähtiä..

PETRORIALEJA JA NAKUMERSUJA
---------------------------------------------
"Sull' on perse eres!"
Jussin huomautus pikkupoikana arkkippispan mersusta"

v.1953 piispantarkastus.Juhart 1993.

1977  Kultainen Cadillac Eldorado

Paskimosaitille alkoi hiljalleen ilmestyä urakkamiesten Dammamin autosukilta ostamia käytettyjä autoja.
Enimmäkseen ne olivat halpoja japanilaisia.mitä sai autobasaarista muutamalla rialitonnilla..
Ensimmäinen upouusi auto saatiin portakabiinin eteen aivan projektin alkukuukausina ja sen ylpeänä omistajana hymyili projektin ekspeditöörinä ja tulkkina palveleva egyptiläinen Ali,joka ihme kyllä piti taskussaan suomalaista passia,naituaan suomineidon Helsingistä.
Ali oli sellainen tyypillinen "masri" eli egyptiläinen arabiaksi,jonka toimenkuvana piti olla olla tulkkina ja ekspeditöörinä saittia koskevissa asioissa.

1982 Porsche 924. Juhart 2011

Kaikki tulivat ihailemaan uutta metallihopeista Porsche 924:ä,vaikkei kukaan kysäissyt,mistä Alille,vilkkaalle ja aina aksentillisella suomea pälpättävälle liasoonipojalle oli siunaantunut autonostorahat,koskei saittikaan ole ollut pystyssä kuin muutaman kuukauden.
Totuus ei ollut sen ihmeellisempi kuin firman päättäjien baksiisirialit.
Ali oli arabiankielen taidollaan rahastellut tullimaksuja saitille tulevilta oliivinvihreitä Mercedes-santa - ja- vesikuorma-autoilta ja päättänyt ,että kuka maksaa ,niin se saa luvan. 
Päivittäin työmaalle ajettiin soraa ja vettä keskeytymättä ja jatkuvissa letkoissa. 
Yleensä kaikki halusivat maksaa baksiisia,että pysyivät arabialaisen khebsaleivän kyljessä kiinni.

Egyptiläisiä Jussi tuli tapaamaan vielä enemmän viimeisessä työpaikassaan 1990-luvulla Riyadhin King Faisalin sairaalan materiaaliosastolla.
Yhdenkään hän ei nähnyt varsinaisesti tekevän töitä kuin suullaan ja enemmän aikansa he viettivätkin saudimanagerinsa kopissa mielistelemässä tämän komeutta ja fiksuutta.
Sellaisesta mieroilusta turhamaiset saudit pitivät kovasti,unohtaessaan kukkoina tunkiolla,että masrit eli egyptiläiset vetivät näitä aina huulesta,saamalla oman nurkkatoimistonsa saudipomojaan mielistelemällä jostain moskeijan takaisesta kuulerikontista,missä kukaan ei häiritsisi ja palkka juoksisi tilille sormeakaan liikuttamatta,muulla kuin ITT:n puhelimen näppäimillä..
Kairolaiset totisesti pitivät puhumisesta.

Egyptiläinen loma-Peugeot 504

Bensiini oli halpaa.

Jussin Eldon tankkiin mahtui 120 litraa menovettä ja koko tankillisen sai 20:llä saudirialilla.

Litrahinta oli 20 hällälää (hallalah) eli viitisenkymmentä Suomen penniä.

Cokispurkki maksoi rialin ja litran vesipullo viisi rialia.

Erään Dammamin ostosreissunsa paluumatkalla Jussi ajoi hiekkamyrskyyn Eldollaan.

Hiekkamyrsky Riyadhissa

Näkyvyys oli ehkä pari meträ ja santamyrskyhiekka
puhalsi
 autojen konepellit 
maalittomiksi ,Tuulilaseihin pesi kuumia sannanjyväsiä ja
 ajovalojen lasit mattautuivat harmaiksi .

Itseasiassa Kuvaitin tiellä kuljettajat eivät nähneet mitään , moottoritiellä liikkuessa kävelyvauhtia sokkoja kuskeja käsikopelolla eteenpäin.

Hiekkamyrskyn jälkeen iski rankkasade,mikä huuhtoi sannat pelleistä,jolloin autojen tuulilasit kakkuuntuivat vesihiekkamönjästä, Maantiellä näkyi vain sivulaseista ulos työntyneitä huivipäitä.

Samoin tapahtui autojen moottoreille,jotka leikkasivat kiinni tai lopettivat käyntinsä ylikuumentuneina,koska koneet olivat hävinneet muhimaan hiekkakakkujen sisään kuin kuopiolaisen Sanna Partasen kalakukon muikut.

Jussinkin Eldon pissapojan säiliöstä loppui vesi pyyhkimien jumiutuessa santamönjään kiinni.

Hän ajoi mateluvauhtia eteenpäin lopulta pääsemällä yhden erämaahuoltoaseman mittarikentälle,joka näytti päällystetyn alumiinilla.Oikeasti mittarikenttä oli täynnään autonkumien lätystämiä Pepsi- ja Mirindatölkkejä.

Riyadhilainen bensiiniasema

Hän joutui herättämään siestaunistaan myymälän tiskin takaa silmiään hierovan pakistaanipojan ,joka kertoi Jussin hämmästykseksi,ettei asemalla ole yhtään vettä.

Hyllyillä ei näkynyt yhtään moya(vesi)pulloa eikä makeanpunainen Mirinda taikka ruskea Pepsi käynyt tuulilasinpesuun.Mirinda kyllä kelpasi paskimon poikien viikonloppujuhlien aropontikan blandningiksi.

Pakupojalla välähti,että tuulilasiin kelpaa yhtä hyvin mittaribensiini veden sijasta.

Tämä raahautui mittarille lorottamaan pistoolista läkkiämpärillisen paikallista superia käymällä heittämässä sangollisen saudibentsiiniä auton tuulilasiin.

Loput sangon pohjista pakupoika heitti arolle.

Jussi kysäisi hintaa pesusta.

Pakistaanimittariassistentti vastasi leveällä posliinihymyllä:

--No pay..sahib...no problem!

Vesi maksoi kultaa ja bensiini oli pesuvettä!

 Saudi sandstorm. Juhart 2011.

1991 Kuvaitin öljylähdepalot

Tämä oli ensimmäinen Jussin kokema oikea Desert Storm.

Yhdeksän vuoden perästä tultaisiin kokemaan oikea Desert Storm,jolloin Kuvaitista saapuivat pakolaiset Buickeilla ja Cadillaceillaan nauttimaan kuningashuoneen stipendeistä.

Silloin Riyadhin Safewayn markettien kassoilla muunmaalaiset saivat väistyä sivuun kun Kuvaitin pakolaiset lykkäsivät  täysiä ja ilmaisia ostoskärryjä parkkialueelle loistoautojensa takakuukuille.

Pakolaisuus kannatti,etenkin kun kuulutaan samaan arabiheimoon.

Aikoinaan vuosisadan alkupuolella tuleva Saudi Arabian kuningas Ibn Saud al Abdulaziz oli joutunut pakenemaan Riyadhista Kuvaitiin Rasheed-heimon kanssa käydyissä vihoitteluissa.

Rasheedit hallitsivat Riyadhia 1910-luvun lopulle,jolloin Abdulazizit kamelikaravaanissa hyökkäsivät vallitettuun pääkaupunkiin.

Rasheedit pakenivat Jordaniaan ja Irakiin samoin kuin Hijazin provinssin ottomaanien asettama nukkesulttaani,josta polveutuivat tulevat Jordanian ja Irakin kuningashuoneet.

Saitilla jännitettiin ,kun Jubailin tieltä kuului diiselien kurnutusta,kromitähtien välkkyessä auringon kilossa.

10 auton mersukolomma parkkeerasi saittiportakabiinin eteen.

Näky oli kuin helsinkiläisellä taksitolpalla.

Insinöörit,rakennusmestarit sekä filippiinotyömiehet ympäröivät pian autot,kuin aikoinaan oltiin nähty suomalaisturistien 60-luvun alkupuolella vieraillessa omilla mersuillaan Leningradin Nevski Prospektilla.

Katselmuksesta rauhoitettuina ja osaksi kateellisina standbyporukka painui työmaalle haaveilemaan omista tuontiautoistaan.

Viikolla alkoi uudenlainen ruljanssi,kun mersun omistajat ryhtyivät irroittelemaan alkuperäisiä Beckerin ja Philipsin radionauhureita ja asentamaan tilalle Pioneerin ja Nakamichin vastaavia ekvalisaattoreineen ja kaukosäätökapuloineen.

Uudet vanhat stereot lahjoitettiin filippiinoille samoin kuin vanhemmat saittiautot.

Suomalainen urakkamies ajoi vain mersulla työmaalle.

Filippiinot saivat täten hyvän pesämunan stereoista kotilomilleen kokoviikkoisen barriofiestan juhlintaan tai käsirahan käytettyyn Toyota Corollaan..ehkä vanhaan matkustajajeepneyhin,jolloin pääsisi makroskaalassa oman bisneksensä herraksi

Manila-Jeepneyn pienoismalli

Pikkutimpurilta,onnelliselta uuden nakumersun omistajalta Jussi kysäisi,mitä siellä kotona Rantasalmella sanottaisiin,kun parkkeeraa uudennahkean mersudiiselin työmaakopin Pappa-Tunturi- ja Lada-rivin päähän.

Pikkutimpuri pientä leukapartaansa hivellen vastasi:

---Katteellisija hyö suattavat olla,mutta minulle taetaa tulla runsauven pullaa siitä,kun kaekenkarvaesija naesjsiäriä tuppoo aaton ovesta sissään,että pittäesj hankkija oekeen ajopäeväkirja taej mittarjtaaluun ajopiirturi elj miksikä hyö kuhtuu myös juorukelloksi.

--Kuka naesjimmeenen olisj niin hullu,että mopon selekään hyppäesj kiimassaan,kun isännän repusta kirveenterä hakkoo jakkaaksen permanenttiin.

Mercedes W123-series

 Pappa-Tunturi Automat

jatkuu..."Make ja Eiffeltorni"

Saudikirja. AAA-kerho.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

AAA-KERHO
---------------------
"AAA---auto-asunto-avioero"
"Me olemme kuin timantteja.Mitä enemmän meitä hiotaan,sitä kirkkaammaksi tulemme"
Ferdinand Marcos

 Oil Rig Worker. Juhart 2011

Petrohistoriaa
---------------------
AAA-kerhon aakkosiin pitäisi vielä lisätä neljäskin A.eli Aarteet,mitä Saudi Arabian sannoista on löydetty.
Brittiöljy-yhtiöiden avulla löydettiin sitä kuuluisaa mustaa kultaa Saudi Arabian itäprovinssista 1900-luvun alussa ja maan rikastuminen oli alullaan.
Iso-Britannia Ranskan kanssa olivat jakaneet jo I:stä maailmansodasta lähtien keskenään Iranin ja Irakin öljykentät eivätkään uhallakaan antaneet Yhdysvaltojen suurille öljyfirmoille mahdollisuutta jakaa öljykakkuaan.
I maailmansodan lopussa entisessä ottomaanien imperiumin erämaaprovinssissa,joka ristittiin Saudi Arabian kuningaskunnaksi, kuningas Ibn Saudi Bin Abdulazizin vapautettua Riyadhin Rasheed-suvun kahleista ja ajettuaan turkkilaiset ulos läntisesta Hijazin provinssista, liittoutuneet päättivät avoimien ovien politiikasta arabimaissa..

Amerikkalainen Standard Oil Co. New Yorkista,jota myös kutsuttiin Mobiliksi sekä kalifornialainen SoCal eli Standard Oil Company of California saivat silloin luvan päästä poraamaan mustaa aarretta arabialaisesta hiekasta.
ARAMCO eli Arabian American Oil Company perustettiin liiton myötä,jolloin muutkin amerikkalaiset öljy-yhtiöt pääsivät nauttimaan jaosta.
Yhtiö koostui nykyisesta Exxonista,Mobilista,SoCalistä sekä Texacosta (The Texas Oil Company)

Lisäksi Bahrainin sheikin palkkaamat Socalin geologit v. 1930 ostivat 50.000:lla dollarilla porausoikeudet Britannian protektoraattisaarelta.
Britit eivät tietysti tykänneet tempusta.
Bahrainin ison naapurin kuningas Ibn Saud oli myös valmiina myöntämään luvan amerikkalaisten ölynporaukseen.

Ibn Saud 1953 Time magazine

Brittien oma kansallinen öljy-yhtiö antoi myös muodollisen tarjouksen kuninkaalle yrittäessään estää amerikkalasten saapumista maan itäprovinssin öljykentille.
Brittien vastahakoisuudesta myöntää itsenäisyyttä kaikille arabikunnille,kuningas Ibn Saud kääntyi läheisen neuvonantajansa,entisen brittiläisestä kolonialismista turhautuneeseen siirtomaaupseerin Harry St.John Kilbyn puoleen
Kilby otti yhteyttä amerikkalaiseen Charles Greenin (Kuningas-Crane-komissiosta),joka neuvoi kuningasta myöntämään SoCalille maan itäprovinssin öljynporausoikeudet vaatimattoman lainan sekä muodollisen vuosivuokran muodossa.
Kun v.1939 öljyä löydettiin riittävästi kaupallisiin tarkoituksiin SoCalille myönnettiin lupa porauksiin kaikkialla Saudi Arabiassa.
Allekirjoituksestaan kuningas Ibn Saud vaati 1.5 miljoonaa dollaria lisää,vuosivuokran noustessa 750.000:een dollariin.
Tällöin myös Texaco liittyi sopimukseen.
Kuninkaan omat rojaltit samoin alkoivat kasvaa tuotannon mukaisesti.
V.1948 Exxon ja Mobil maksoivat puoli miljardia dollaria liittymisestään öljykartelliin,josta syntyi ARAMCO.
Gulf Oil Company samoihin aikoihin jakoi porausluvat brittien kanssa Kuvaitissa.
Amerikkalaisiltahan oltiin lyöty ovet kiinni nokan edessä Kuvaitin porausluvista San Remon öljykonferenssissa v. 1920.
Nyt ovi oli raollaan pienessä öljymaassa jenkeillekin..

Jubailin AAA-kerholaiset
-------------------------------------------

1939 Texaco pump.Tobacco Road.
Juhart 2005.

Suomalaiset urakoitsijat eivät kylläkään löytäneet öljyä Hitachi- ja Komatsu-kaivinkoneen kauhoilla Jubailin sannasta,vaikka maaperä oli paikoittain öljystä mustana.
Kaivinkoneen tassuun joskus osui palanen mustankirkasta piikristallia ja jotkut kertoivat löytäneensä erämaatimantteja saitilta.
Timanttikaivoksia Saudissa pidettiin julkisesti salaisina.


Rikastumiseen pääsi kuningaskunnassa kuka tahansa sattumalta.
Firman pitkäaikainen beduiinivesiautokuljettaja Paska-Paavo,joka tunnettiin likaisesta ja pesemättömästä thobkaavustaan,oli löytänyt erikoista hiekkaa Riyadhin tontiltaan.
Hän toi hiekkanäytteen Jubailin paskimon projektipäällikölle,joka sattumoisin oli kemian insinööri.
Näyte todettiin lasihiekaksi ja kuin 1001:n saduissa Paska-Paavosta tuli rialimiljonääri yhdessä päivässä.
Siitä huolimatta hän ei vaihtanut likaista kaapuaan puhtaaseen.

 camels in desert

Saudiin värvätyn suomalaisammattimiehen ensimmäisenä päämääränä oli tuontiauton hankkiminen.
Samalla hän myös säästi rahaa oman talonsa rakentamiseen,mihin tuontiautolle olisi oma talli.
Hän oli samaan aikaan joko eroamassa tai eronnut ja etsimässä uutta lempeä.
Projektin laadunvalvontainsinööri.perheellinen keskisuomalainen mies oli perustanut konttoriinsa kirjeenvaihtovälityksen tai "Dating Agencyn" ilmoittelemalla filippiiniläisissä päivälehdissä ,kuten Manila Bulletinissa ja Daily Inquirerissa vapaista ja varakkaista suomalaisinsinööreistä,jotka etsivät tosirakkautta ja kumppanuutta..
Konttori täyttyi pian postisäkeistä täynnä halukkaiden morsiamien kirjeitä.
Tarjonnasta ei ollut pulaa ja kirjeistä valittiin parhaimman näköiset missit.
Siitä alkoi suomalainen invaasio Filippiineille.
Siitä huolimatta vain kaksi suomalaista..Jussi mukaanluettuna löysi sen TL:n eli True Loven Filippiineiltä.
Toisen nappasi hänen esimiehensä projektin ostopäällikkö ja vannoutunut poikamies.
Ostopuolella petrattiin ammattimiehinä tarjouskilpailussa.

Manila katedraalin
viereinen shantytown

Filippiinityttöjen keskuudessa ulkolaisen naimista katsotaan lottovoitoksi ja pikaista exitiä pois shantytownin köyhyydestä.
Rakkaus ei ole ensisijalla,koska sitä voi hiljalleen kehkeytyä avioliiton aikana.
Avioeronkin tullessa pääsee filippiinonainen pesomiljonääriksi.
Jussin naapurissa Manilassa moni paikallinen neitonen oli nainut japanilaisen liikemiehen,koska yeni oli kovassa kurssissa.Japanilaisia lapadeja eli 10.000 yenin setelitä vaihtui kiivaasti pesoihin paikallisella rahanvaihtotiskillä
Japanissa on kymmeniätuhansia filippiinotanssityttöjä,joita Manilassa kutsutaan "Yapayukeiksi"
Japanilaismies omasta mielestään saa parempaa kohtelua filippiinovaimoltaan kuin käynneiltään maksullisissa kimonottyttöteehuoneissa.
Filippiinovaimo osaa kylläkin rahastaa omilla kyvyillään eli avioreolla,tietäessään,että Akihito käy mielellään Manilan Ermitan Mabini Streetin tyttöluolissa.
Avioeron palkaksi yapayuki saa talon ja yenijättipotin kivusta sekä särystä.

 Yapayuki.Juhart 2006

jatkuu..."Petrorialeita ja nakumersuja"

Pompannapista Arocadillaciin.Vanhan roddarin muistelmia ja osa Saudikirjaa..

POMPANNAPISTA AROCADILLACIIN
-----------------------------------------------------
"My baby drove up in a brand new Cadillac...
and she ain't never ever coming back.."


"Zodiac, Cadillac, I'm an Automaniac.."
Autohullun rallatuksia

 Jussin 1961 Pontiac Laurentian ja 1967 Fiat 600 pompannappi .
Juhart 2011.Published in July issue of Classic
Vans and Commercials magazine.

 Jussin ensimmäinen leluauto.Juhart 1999.

Jussi oli ollut lapsuudestaan asti autohullu.

Joku saattaa olla lapinhullu,kissahullu,koirahullu,mökkihullu tai muuten hullu..

Hullu mikä hullu!

Pojalla hulluudessaan ei yksikään ohi ajava auto jäänyt huomaamatta.

Vielä tänä päivänäkin hän kävellessään kollaa jokaisen parkkeeratun tai ohiajavan auton uteliaisuudessaan aivan samalla tavalla kuin naishullu kuvittelee saavansa jokaisen hametta kantavan kaadetuksi sänkyynsä.

Siihen hameväkeen ei lasketa arabeja eikä skotteja,vaikka ajat ja lait ovat paljon muuttuneet siitä,mitä Jussi käsitti kuuluvan mekkoväkeen.

1965 Neckar-mainos

Pappilan ensimmäinen auto oli viransininen Neckar Jagst 770 ,Fiat 600:n eli pompannapin teutooninen versio Neckarsulmista.

Sen jälkeen rovastille kelpasi vain toinen saksalainen eli kansanuto eli volkkari tai kupla (Kraft durch Freude Wagen),mistä pappilassa iloittin voimalla kahden perättäisen kansurin ostolla, kunnes viimeiselle taivastielleen isärovasti osti uuden VW Polo CL-farmarin,mikä ei Polo-nimensä puolesta viitannut Yves Saint Laurentin krokotiilitäkyiseen paitaaan,vaikka hengenmies oli tarkka merkkivaatteistaan.

1964 TM koeajaa
VW 1200:n

Ensimmäisen kerran Jussi pääsi auton puikkoihin 17-vuotiaana papinmustalla 1958-mallisella Volkswagenilla vuoden 1965 kesällä, palveltuaan sen kuuman kesän Ruotsissa Upsalan lähellä Örsundsbron kylässä maanviljelijä Karl Anderssonin sikalan possuassistenttina.

Sinä kesänä Suomessakin töllöteltiin televisiosta amerikkalaista Kuuma kesä-sarjaa (The Long Hot Summer),joka pohjautui vuonna 1958 Martin Rittin ohjaamaan samannimiseen filmiin.
Pääsosista kuuluisimmat olivat Paul Newman ja Orson Welles.

Jussin manilalais-
brasilialainen
VW 1500

Jussin viimeinen auto Manilassa oli oranssinen brasilialaiskupla,jonka saopaololaisessa kaasuttimessa paloi Petronin regulaarin lisäksi samba .
Sambakuplan tuplapakoputkista kuului svengaavaa kirinää. Filippiniläisen Manilassa toimineen DMG:n kokoamat kuplat olivat brasiliaisia malleja vanhalla 1964-mallisella korilla ja 1500cc-moottorilla varustettuina.

Suomalainen rinkeli-
ikkunakupla-Juhart 2004.

Papinpojan ensimmäinen oma auto silti oli 1967-mallinen vaaleansininen ja helmoista ruosteenpunainen Fiat -kuusisatanen eli se edellämainittu pompannappi.
Jussi aloitti autoilu-uransa alkukilometrit isärovastin italialaisten pakokaasujen perässä mustassa poolokauluspaidassaan.
Autokaupat hän teki Saloran alaisensa mainosvarastonhoitajan kanssa 400:sta silloisesta markasta.
Auto vei  Jussin ohjastamana vaimoa ja kahta pientä kersaa pisteestä A pisteeseen B ja joskus pisteeseen C:henkin,minne vaimoa ei päästetty eli jenkkiautohullujen autotalleihin hitsauspillin,ruosteen ja pajarasvan käryihin.

Jussin Pontiac Laurentian ja
Fiat 600 rintarinnan
Juhart 2009

Pikkufiiu saikin pian uuden onnellisen omistajan,Jussin ostettua somerolaiselta kaveriltaan "Ponun" eli Pontiac Laurentianin,joka oltiin vuonna 1961 koottu Chevroletin rungolle Kanadan Oshawan tehtailla.
Autoa kiidätti kuuluisa nuhapumppu eli Chevroletin suora kuutonen eli Stovebolt Six,mikä letukoissa oli ollut jo vuodesta 1932 asti perusvoimanlähteenä..
Kanadalaiset olivat siitä omaperäisiä,että kastoivat amerikkalaiset autonsa kotikutoisilla ja ranskalaisvivahteisilla nimillään,kuten Pontiac Bonnevillen Parisienneksi sekä Star Chiefin Laurentianiksi (Lawrence-jokilainen).
Kanadan Fordit olivat ranskalaisiksi vihjaamina Mercury Richelieuitä,Marquisejä sekä Maraudereita.
Jussin Pontiac eli vain kaksi kesää ,tuplaten eloaan enemmän kuin päivänkorento.
Se kesti yhden Oulun lomamatkankin ja melkein kotiin tai ainakin parinsadan kilometrin päähän Kouvolaan, koneen leikatessa kiinni.
Lopun lomamatkaa kotiinsa Ponu kulki Valtion rautateiden tavaravaunussa.

Laurentian puutarhassa.Juhart 1996.
Maalattu santapaperille enteilevästi.

Kestikin viitisen vuotta kunnes Jussi pääsi jälleen jenkkiauton puikkoihin.
Osto tapahtui Saudi Arabian Jubailissa "paskimityömaalla",joskin auto oli haettava kuningaskunnan pääkaupungista Riyadhista 600 kilometrin päästä keskeltä laajaa aroa..

Hän ei ollut vielä ajatellut vientiauton ostamista työtoveriensa lailla.Suomalainen saittiporukka vietti kaikki kahvipaussinsa,ruoka-aikansa ja illat Dammamin Juffalin mersudiileriltä hankkimiensa autobrosyyrien kanssa,kruksaillessaan kaikkia mahdollisia ekstrahiipeleitä ostolistasta,mitkä maksoivat samoin ekstrarialeja.

Japanilaisen auton olisi saanut puolta halvemmalla kaikkien tilpehöövereiden kanssa,mutta suomalaisille urkumiehelle kelpasi vain paras--Mercedes-Benz.."Das beste Oder Nichts--Parasta tai sitten ei mitään"

Dammamin autoromis
Juhart 1981

Kukaan Saudista kotomaahan saapunut ulkomaankonkari ei kehtaisi ajaa työmaakopin Moskvitsh- ja Lada-rivistön päähän japanilaisella riisikulholla! 

Niitä nipponilaisia sai fikkarahalla lähimmältä Dammamin käytettyjen autojen sukilta eli autobasaarista.

Jussi kyllä oli ostanut Suomessa vaimolleen tummansinisen Datsun Satasen tai,jota kutsuttiin lempeästi sata-amppeeriseksi (Datsun 100A).

Sekin eli päiväperhosena vuoden vaimon kolaroitua sen savikaupungin ohikulkutiellä korjaamattomaksi..

Vaimon korjasi taas aluesairaalan poliklinikka parilla otsatikillä.

1975 Datsun 100A
Salon D-autovalinya

Jussi kävi ostamassa Riyadhista Arabian Lamahin alaurakoitsijan yhdeltä sähkömieheltä 1974-mallisen Cadillac Eldoradon,jonka kaarevanvihreistä laseista hän Jubailiin ajaessaan näki Saudiaron aivan vehreytyneenä tummansinisen orientin tähtitaivaan alla..

Jussille elämys tuntui melkein samanlaiselta fantasialempimiseltä,minkä hän oli kokenut ensimmäisellä Filippiinien matkallaan tavattuaan 600 kilometriä Manilasta etelässä sijaitsevan Legazpi Cityn Bank of the Philippine Islandsin pankkineidon,Nancyn .

Kuutamouinnit lemmitynsä Nancyn kanssa Cagayan de Oron läheisen Mambajao-saaren rikkilähteillä vastasivat melkein samaa kuin käytetyn Cadillacin osto alle kuukauden tilin hinnalla.
Todellisuudessa Nancy tuli Jussille maksamaan rakentamansa aurinkotalon,MacArthur-jeepin ja 5000 taalan kipurahojen verran.

Jussin Eldo korealaisen Land Cruiserin
kanssa nokkakolarissa.
Juhart 1981

Eldorado tulikin Saudin itäprovinssin paikallisostomiehen autoksi,jolla Jussi kävi päivittäin Dammamissa ja Al Khobarissa päivittäisostoilla sekä huolitsijoilla.

Ajoasukin vaihtui teksasilaiseen viiden gallonan hattuun ja Teksasissa valmistettuihin cowboysaappaisiin,jollaiset löytyivät yhdestä Dammamin miestenvaatekaupasta. Naistenvaatekauppoja maassa oli tosivähän,jos voidaan puhua muotivaatteista eikä mustista Abayan-kaavuista...

Caddyn "Faux Wood" (Keinoviilu)-kojetauluun asennetusta 8-nauhaisesta kasettinauhurista kuului countryä ja Willie Nelsonin raastinäänistä "On the Road Again'iä".

Ainoa ,mitä roudarilta puuttui oli se aito teksasilainen leveä-älläinen Texan Drawl.
Myöhempänä Jussin lempihittiversiona tuli olemaan Manilassa Glassmateilleen eli lasikavereilleen karaokebaarissa esittämä Willie Nelsonin ja Julio Iglesiasin duobiisi "To All the Girls I've Loved Before".
Jussi vain oli muuttanut Girls-sanan Boys-sanaksi ja laulanut biisin nenä sormiensa välissä nelsonimaisesti hönöttämällä ja saanut suuret aploodit jopa kapakan hinttitarjoilijoilta.

Pienenä detaljina Juliosta voitaisiin mainita,että espanjalaisartisti oli nainut kauniin filipinamestisanaisen.,kuten pappilan Jussikin.

Eldon omistus katkesi lyhyeen,korealaisen Landcruiserin ajaessa Jubailin teollisuusalueen saittitieltä eteen.

Auto oli ajokelpoinen,vain tuulilasi oli saanut hämähäkin verkkoja pintaansa ja toinen etulokasuoja rypistynyt kurtuksi.

Jussi kyllä vaati askaripoliiseja paikalle,jolloin korealaiskuski juoksi lähellä sijaitsevan työmaan konttoriin hälyttämään projektipäällikön neuvottelemaan asiasta.

Isoilla korealaisyhtiöillä oli tapana olla hankkimatta tuhansille alaisilleen saudiajokortteja,vaan maksaisivat käsikassasta mieluummin sakot kolatitapauksissa. 

Neuvotteluissa saittitoimistossa korealaipäällikkö lupasi ostaa Eldon.

Jussi pyysi 12.000:ta rialia ja sai rahat toimiston kassakaapista heti käteen.

Pyydettyään korealaisilta kyytiä kotisaitille,korealaiskuljettaja kantoi hänelle Eldon penkille unohtamansa attaseasalkun,mikä sisälsi projektin kuukauden palkkarahat 200.000:ta rialia.

Vanhasta Eldosta hän oli Riyadhissa maksanut 6000:ta rialia.

1977 Cadillac Ekdorado

Illalla hän pyysi erästä putkimiestä heittämään hänet Dammamin autosukille,josta Jussi osti uudemman 1977-mallisen ja kultaisen Eldoradon.

Hinta 7000:ta rialia.

Fikassa poltti loput 5000:ta rialia,mistä vain murto-osa kuluisi bensiiniin.

Jussin mielessä oli investoida rahat uuteen kakkosautoon eli Citroen BX-ranskattareen,koska hänet oltiin ostettu aliurakoitsijan Arabian Lamah Co. Ltd:n ostomieheksi.

Paskimoprojekti läheni loppuaan.

Ranskalaisiin autoihin hänellä oli yhtä suuri hinku kuin jenkkeihin.

Fransmannit olivat yhtä eksentrisiä ulkoasuiltaan ja tavoiltaan kuin Jussikin.

80-luvulla jenkeissä kyllä tehtiin fiba siinä,että yritettiin naittaa Renault AMC;n kanssa (Rambler),

josta syntyi AMC Concorde eikä kuuluisa Renault 5 eli "Le Car" niittänyt kunniaa ruostevioistaan.

 "Rämpykkärellu" oli jo susi syntyessään..

Jussi taas erämaan kettuna oli muuttamassa kuningaskunnan pääkaupunkiin Riyadhiin,jossa iltaisin sai pelätä perässä saalistavia ja vesikauhuisia kulkukoiria.

Mutta koiran elämää Jussi olikin kokemassa maassa,missä possun lisäksi koiraa pidettiin saastaisena eläimenä Siitä syystä hän oli nähnyt kuningaskunnassa vain yhden Roverin (suosittu brittiläinen koiran nimi).Tämän Rover SD 1 V8 3500-mallin hän löysi Jeddan autosukilta ja usutti yhtä filippiinotyöntekijää ostamaan sen. Rover-rakki kylläkin todettiin myöhemmin sudeksi jo syntyessään laatuvikojensa takia,josta voidaan syyttää British Leylandin lakkoilevia ja huolimattomia työntekijöitä sekä uunoja saudikuskeja,jotka hylkäävät uuden autonsa heti tienposkeen,kun öljyt loppuvat arobaanalla.
Siitä syystä Jussikin oppi käytettyjen autojen sukeilla käydessään saudimiesten tavan nuustaa konepeltien alta öljyntäyttökorkin alta,jos kannen alta tuoksahtaisi palaneen öljyn käryä..
Näin siis öljymaassa!

Tulevassa kotimaassaan Filippiineillä syötiin kyllä öljyssä paistettuja koiria suurena herkkuna.

Kelpaisiko asiakkaalle hauvanmakkara?

Jussin uusi Citroen BX 16TRS.Juhart 2011.

V.1987 Manilassa Jussin piti löytää itselleen jenkkiauto,mutta kaikkiruokaisena hän kävi katsomassa käytettyjen autojen myyntiplaaneilta kaikkia mahdollisia keräilymalleja.
Ihmetyksekseen hän kohtasi 60-luvun alun Rover 100:n,mikä kylläkin oltiin sisustuksen puolesta pilattu istuinten plyyshiverhoilulla.Alkuperäinen nahkasisustus oli kuivunut korpuksi ikuisessa helteessä,Autosta puuttui myöskin toinen oikean etuvilkun lasi,jolloin hän kaihtoi britin ostoa.
Hän ei tiennyt silloin,että Land Roverin vilkunlasi olisi sopinut tilalle. Rover oli suorapeltinen ja kittaamaton,mutta jenkkiautonälässään hän meni tiirailemaan plaanilla seisovaa 1963-mallista valkoista

1987 Jussin  1976 Olds Cutlass
 Makatissa poliisiratsiassa
Juhart 1985

Chevrolet Corvair Monzaa,joka kiinnosti.
Silti takamoottorisena ja kuutoskoneisena auto tuli sivuutettua. Jussin nähtyä pihan nurkassa orpona seisseen 1976-mallisen Oldsmobile Cutlass Supremen,joka päätyi papinpojan Molaven autotalliin. 
Paljon myöhemmin Lontoossa asuessaan hän katui tekojaan Roverin ja Corvairin suhteen,koska ne tulivat Brittien saarillakin 2000-luvulla halutuiksi keräilyautoiksi.
Oldsmobilekin vaihtui pian 1966-malliseen mustaan Mercury Comet Caliente-avoautoon,mitä vaimo kaihtoi värin puolesta.kertomalla sen muistuttavan ruumisautoa. 
Calienten myöhemmin osti baguiolainen koripalloilija ja auto ilmeisesti kruisailee vieläkin Baguio Cityn vuoristoteillä.
....Quando caliente el sol..la tierra playa..

1966 Mercury Comet Caliente avo

jatkuu..."AAA-kerho"