Kaksi lensi yli harakanpesän.Suomikirja.papinpoika- ja pakanamaasarja.

 Maailmanlopun airut

KAKSI LENSI YLI HARKANPESÄN
------------------------------------------------
"Hulluudella ja neroudella on vain hiuksnhieno ero."
Jaska

"Kaksi lensi yli käenpesän minä sekä hän,
jonka häkistänsä ulos pelasin.
Oli siivet vielä maassa,mutta näin sen elävän,kun sen sivupeilin siivet selasin"
Freeman

Heinäkuu 1970
---------------------
Jaska kantoi ylpeydellä valkoista takkiaan.
Hän oli pyyhkimässä rasvafläkkiä takinkauluksesta syljellä kostutetulla etusomellaan tullessaan lounastauolta sairaalan ruokalasta.
Hän oli aukaisemassa miesten suljetun osaston ovea nelihaara-avaimella,joka antoi hänelle suurta auktoriteettiä sekä ylemmyydentuntoa oven takan asuvien kumaraisten ja tokkuraisten joukossa.

Jaska oli palvellut viitisen vuotta Hurunummen mielisairaalassa hoitajana yhdellä samalla mieskroonikkopotilaiden osastolla..
Työ oli jokseenkin rutiintunut,vaikka joskus tuntui raskaaltakin,etenkin tänä päivänä,jolloin pitäisi antaa peräprutkut suppoineen koko osastolle.
Hänen suussaan maistui vielä kanttiinin pöönäpaulakahvin maku pyyhkiessään hillomunkin jauhosokerimuruja suupielistään.
Aukaistuaan oven osaston pesuhuoneesta oli levinnyt käytävälle kitkerä peräulosteen haju ja kahvinmaku suussa pilaantui hetkessä.
Anttolan Eero,osaston vanhin mieshoitaja oli pitelemässä Eklundin vanhapappaa hartioista irtopytyllä,jonka sisältä kajahteli kuin valtatien kallioleikkauksen räjäytystöissä.
Sijaishoitaja pappilan Jussi irvisteli Eeron leveän selän takaa repiessään lateksihanskoja käsistään.
Papan vieressä puupallilla könötti litran emalikannu ,jonka alareunasta roikkui saippuavettä tippuva kumiletku.
Pappa oli varttituntia aiemmin saanut betoninpehmennyssupon peräänsä litralla tuttipullonlämmintä saippuavettä.
Nyt perästä kuului.

Jaskaa koko peräruiskeseremonia oli aina hymyilyttänyt yhtä paljon kuin salakavalan pierun päästämisessä lähimarketin kassajonossa.
Toimenpide oli kuitenkin viikkorutiinia osaston potilaiden vatsojen kovettuessa anturabetoniksi lääkityksestä.
Jaska meni apuun kahden sijaishoitajan vetäessä einsteintukkaista Niemelän isäntää käsistä potilaiden tupakkahuoneen ovelta,papan harotellessä käsillään ja tohvelijaloillaan kohti ovenkarmeja.
Kolmikko sai papan voimalla istumaan pytylle Jussin jo seistessä valmiina takana vesikannun kanssa.
Pappa kiroili ja huusi pussitupakan kellastamien mursunviiksiensä välistä:
--Emmää kyl mikkä ruattalane homotintti ol,et mun perssiis pistetäs paloruutan kummiletkul saipputvet alvariis!
Hoitajat jättivät papan Eeron varmoihin käsiin ja uuteen takaa-ajoon ,Siirosen Uolevin karattua viereiseltä pytyltä henkselit kuivia kannikoita hakaten käytävälle ja hoitajien kahvihuoneeseen.
Kahvihuoneesta kuului kirkaisuja ja kovaa meteliä Uolevin lerputeltua tuppipeliään naishoitajien edessä,löysän perälietteen valuessa rimppakinttuja pitkin alas lattialle.
Jaska kävi vetämässä Uolevia kädestä houkuttelemalla tätä Työmiestupakka-askilla kuin renki hevosta sokeripalalla takaisin pesuhuoneen puolelle ,missä sijaishoitajapari pyyhki tämän takaliston tuplaserlalla ja vetäisivät diagonaalipöksyt alushousuttomien kannikoiden päälle.
Uolevi työmiestupakan palkkioksi saatuaan laahusti tupakkahuoneeseen hokiessaan:
--Uolevi..Uolevi...sää vaan voit kakun päält nuolevi...Uolevi ,Uolevi sää es nälkkää kuolevi...

Yksi lensi yli käenpesän 1975

Mieshoitajat  touhuilivat pesuhuoneen kosteudessa ja käryssä toista tuntia saatuaan kaikki pakoonjuosseet osastolta kiinni ja vetäytyivät kahvihuoneeseen juomaan Rosita-kahvikupilliset ja vetämään kahvisavut päälle.
Eero retkotti kuluneella kangassohvalla lukemassa Apua nortinsavun vetistäessä silmiä,Jussin ja Jaskan istuessa pöydän ääressä sekoittamassa palasirkkua kovalla kilinällä kupeissaan.
--Hei pojat!
--Ootteks te kullneet siit uurest seksioopperast Kalkutast,minkä ensesitys oli Lonttoos kuun kahrestoit päivä?
Eero kysäisi kastellessaan yskiessään lehden aukeaman.
--Lehres lukke,ett sen ensesitys pirettii yhres vanhas pyäriäs veturitallis jossa Eustonis,ettei kaikkie siveelliste höyryt olsis puhkunee pakal...
--Yleisökin ol kuulemas pukeutunnu oikke seksiskkääst kute naise nykymuarin mukaisis kuumis pöksyis ja miähe ilma paittaa ja sit kaikk lespo- ja hinttiesitykse näyttämöl saiva kauhiat aplorit..
--Ainaski kaks esitys ne ol tehne ihan ilkinmulkuin

--Joo ..ollaan me kuultu...ja nähtykki!
Jussi vastasi pienessä sivuirveessä tumpatessaan mallunjämää peltiselle Koffin tuhkakupille.
--Tiedäksää Eero,että se Calcutta-nimi oikkiast tulee ihan muualt kun yhdest intialaisest kaupungist.?
--Se on oikkiast tullut ranskankielisest lauseest..."Que'll cul tu as? ...eli härmäks että "Millane perä sull oikkest on?"

Oh! Calcutta! 1970

Jaska oli vieressä melkein nielaisemassa kahvinsa väärään kurkkuun nikoittelemalla:
--Jaa ja just jutut taas meni takasin noihi periin,kun ollaan päästy ukkojen perii pyyhkimäst!
..Ei siin ol pal eroo suamalaise ja rittiperän kans..kummaki ronklaava ihan samal tavall...
Jussi lisäsi väliin:
--Kuules Jaska..sullo kyl tollane ammati-ihmise näkökanntti kaikis asjois..
--Mää kyl karull kattele kaikkie herkulliste perien perään...meinaa nnuorempie naisten..
..Yli kolmekymppise jäävät laskuist pois..

--No on teill pojil oikke omat jutut!
Eero kommentoi sohvalta päättän puistellen heittämällä Apulehden kahvipöydälle.
--Ei maar... osse parast,ett painutaan osastol,ku ruuan jakelu alkkaa hulluil vartin pääst..
--Mää jouru viäl Mäkipään papal syöttämmä lusikal ku vauval,kussen käret heiluu ku tuulimyllyn siivet..
--Ja mitä teitän juttuihis tulee..niin menkkää iha vappast tsiikamma naisten suljetul,niin paljast vaippaperset vilkkuu ilma homoje ja lepsoje rokkimusiikkii.
--Mää voisin kerttoo teitil,kummää jourusin peruttamma meitin Kankkose Markult,meiti kookirjaimill puhuva klopin vappakävelynki,.kusse sai kumottuu mäkkeen yhren naisten suljetu osaston Toivasen Marketan ,jollei ol  sit pariinkymmenee vuatte olnu pikkupöksyi jalvoisas ...
--Markku kutes te tiärätte on vast kahreksantoistvuatias kaaho kolli ja se pökkis Marketa kintui ku pikkane koiranpenikka sinise verkkari jalass...
--Ei maar pojat..emmää jaks kertto teill kaikkii,mitä mää ole kolmenkymmene vuare aikkan tääll nähny..!
--Ussiamp niist jutunaiheist makkaa tos mäjes puuristi all kunnavaivasin kuapattuin..

Poistuttuaan kahvihuoneesta käytävälle Jaska ja Jussi kohtasivatkin Kankkosen Markun,pitkän ja laihan verkkaripukuisen pojan seisomassa selkä seinää vasten.
-Khei khoiturit...onk kteill ktupakkii?!
Make kysäisi puolikuskaamalla tyypillisillä K-kirjaimilla korostaen katselemalla viekkaasti sivusilmällä hoitajia.
Jaska vastasi:
--Orotteles sää Markku syännin jälkkee,kun jaetaa potilastupakat.
--Ja muute..sun Tyämiesloorassas on vai  pari pöllii jäljel,et sun piräsis kyssyy osastonhoitajalt sun rahojas ,ett me käyrää ostamas osuuskaupast sul oikke koko limppu.
Jaska lisäsi poikaa rauhoitellen nähdessään Markun selän takana sormien menevän nyrkkiin.
Markku siirtyi käytävältä vastapuolisen huoneen ovelle loirimaisin harppauksin ryhtymällä selostamaan Keinosen Arvon ja Sihvosen Nestorin,kahden isännän näköisen potilaan nukkumistyyliä veljesvuoteessa.
Nukkuvan Nestorin käsi oli kietoutunut Arvon jussipaidan alle kuorsatessaan suoraan toisen korvaan.
--Kommijat kyrmimist!
Markku selosti kovaäänisesti,kunnes katsomisesta kyllästyneenä heittäytyi mahalleen omalle vuoteelleen lukemaan huuliaan liikuttaen Lasten Kultaisesta kirjasta Lumikkia ja seitsemää kääpiötä .
Make eli Markku oli eräs nuorimmista lobotomiapotilaista,vaikka tämä itse kertoi saaneet lovet ohimoilleen tahkon kammesta.

Ruokailun ja lääkkeiden sekä tupakka-annosten jakelun jälkeen osastolle laskeutui hiljainen paussi,melkein kaikkien potilaiden hiihdettyä tupakkahuoneeseen.
Huoneessa kävi kova porina ja rupattelu kenenkään kuitenkin puhumatta toisilleen.
Mäkipään pappa tuli vapisevin käsin pyytämään tulta Jaskalta Kansan Uutisten nurkkapaperista kääritty Kiltatupakkasätkä suussa roikkuen.
Sätkän päässäkin roikkui piipputupakkatuppo kuin heinäkuorman perästä putoavat timoteit.
Koko sätkätupossa oli puolipusia Kiltaa.
Jaska tarjosi tulen papalle kourakupissa katsellessaan papan valkoisia roikkuviiksiä,mitkä olivat sulaneet  ruskeiksi helmiksi ylähuuleen edellisistä kesantopaloista.
Tupakoinnin perästä potilaat jäivät katselemaan salissa televisiota ja useimmille kovasta lääkityksestä oli aikainen yö edessä,etteivät haittaisi harhaillullaan henkilökuntaa.

Sen aikainen mielisairaiden hoito pohjaantuikin kovaan lääkitykseen sekä sähköshokkeihin.
Kaikista väkivaltaisimmat ja levottomimmat tehtiin lobotomialeikkauksilla osastojen kehrääviksi kolleiksi..

Kilta-piipputupakka äkkiväärässä.Juhart 2011

jatkuu.."Hämähäkkimies ja lentoluutnantti"