keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Saudikirja.Make ja Eiffeltorni.Papinpoika-ja pakanamaasarja.

MAKE VS. EIFFELTORNI
------------------------------------
"Yli-ihmisen merkkinä on,ettei hän valitse paheellisia vapaa-ajanmuotoja."
Konfutse


 Volvo.Make ja Air France. Juhart 2011
maaliskuu 1981

Suomalainen mies on hakannut päätänsä ainakin Tuntemattoman sotilaan mukaan useamman kerran Karjalan mäntyyn.
Suomalaisen miehen vapaa-ajan viettokin päättyy yleensä metsään syleilemään sammalia ja saniaisia..
Suomalainen on aina ollut metsäkansaa
Urakkaksuomalainen Arabian niemimaalla ei pääse samalla tavalla purkautumaan luontoon,minkä horisonttiin ulottuvalla santa-arolla harvoin edes pääsee syleilemään taatelipalmua.
Australialaiset ovat kuuluisia walk-abouteistaan outbackissä  eräänlaisena stressiterapiana.
Saudin kansallispuisto
Kotilomat ovat suomalaisen urakkamiehen kaihona ja päämääränä raskaan työn tasapainottamiseksi raskain huvein.


Jubailin putkimiesvillan olohuoneen teeveepöytä yleensä oli täynnä lomabrosyyreistä eksoottisiin kaakkoisaasialaisiin lomakohteisiin ja moni oli jo käväissyt niissä, muistamatta paljoakaan mistään maisemista.
Eräs firman Al Khobarin konttorin suunnitteluinsseistä oli käväissyt New Yorkissa  ja kysyttäessä kaupungin nähtävyyksistä hän oli vastannut muistaneensa Checker-taksin jalkatilasta seljällään kokovartaloanesteesiassa maaten nähneensä pilvenpiirtäjiä sekä sinitaivasta. Hänet oltiin autettu hotellinkin pyöröovesta porukalla sisään,koska jokaisella omalla yrityksellään hän oli päätynyt rullaovesta katukaytävälle.


Konepuulin asentajat tulevalla ensimmäisellä kotilomamatkallaan joutuisivat vaihtamaan konetta Finnairin puikkoon Pariisin Charles De Gaulle kentällä,mikä yleensä on rutiinijuttu kokeneelle matkustajalle kansainvälisten terminaalien koneenvaihdoissa.
Kaikki matkasuunnitelmat maailmanmatkaajille eivät aina mene putkeen monien ulkoisten tekijöiden takia.
Yleensä matkatavarat eivät vaihda konetta tai myöhästyvät bagaasikäsittelyssä,mutta harvemmin itse myöhästytään koneen vaihdossa.
80-luvulla ei ollut nykyisiä aikaa vieviä turvatarkastuksiakaan,jolloin vaihtoon oli yleensä aikaa ,jopa ottamaan Krönenburg-kaljatölkillisen terminaalin kansainvälisen puolen seisontabaarin tiskillä tai käymässä taxfreessä ostamassa tuliaisia lapsille ja vaimolle.


Konepuulin Air Francen Pariisinlennolla lomamatkalaiset nautiskelivat täysin siemauksin ilmaisia pieniä Smirnoff-vodkapulloja lentomatkan alkujännityksen laukaisemiseksi.
Vodkahan venäjäksi tarkoittaa pientä vettä,jota pitää nauttia pieninä naukkuina.
Pulloetikettien ilmoittama 45-prosentin voimakkuus pitkän lentomatkan aikana alkoi hiljalleen vaikuttamaan 45-asteen etunojakulmaan,minkä mukana tuli kova jaloittelutarve koneen peräosan lavatooreille päin.
Matkaryhmän johtajana sattui olemaan eräs maarakennuspuolen insinööri,joka jo puolimatkassa oli käynyt  tarpeillaan useasti herrainhuoneessa.,jonne hän jäikin loppumatkaksi käpertymään infantiiliasentoon pikkulapsen lailla peukalo suussa vessanpytyn ympärille.
Lentoemännät eikä stueritkaan saaneet miestä heräämään lapsenunestaan eikä sisäänavautuvaa kapeata taitto-ovea saatu väkisinkään auki isokokoisen insinöörin ollessa ovistopparina.
Masiinapuuli samoin oli päässyt nautiskelussaan niin hyvään vauhtiin,että koneen laskeutuessa kapteeni joutui soittamaan kontrollitorniin pyytämään santarmiapua..
Heitä oltiinkin ottamassa vastaan santarmivoimin oikein kunniakujalla Charles de Gaulle-kentän terminaalituubin suulla.
Kukkien ja puheiden sijasta valtiovieraille pantiin käsiraudat kiinni ja tarjottiin vartioitu saatto mustavalkoisilla DS Citroeneilla lähimmän poliisiaseman selliin.
Kaikessa hätäkässä projektin Putzmeister-betonipumppuautokuskilta olivat hävinneet passit,liput sekä rahat pienessä käsirysyssä vastaanottokomitean kanssa.
Selviämissellissä seuraavana aamuna muillakaan ei ollut passeja,lippuja,mutta taskut täynnä sekalaista afrikkalaista valuuttaa.
Pojat olivat käyneet kauppaa muiden ulkolaisten sellikaveriensa kanssa sammumiseensa saakka.
Heidät oltiin puhdistettu jopa japanin seikoista ,hongkongin rolexeista ja saudikultakaulaketjuista.
Onni sentään oli myötä,että matkavaatteet olivat niskassa


Edessä oli matka Suomen suurlähetystöön väliaikaisten passien ja valuuttavippien hankkimiseksi.
Taksikuskia he pyysivät odottamaan lähetystön edessä taksamaksua..
Puuli sai väliaikaiset A4-kokoiset passilehdet potrettikuvin käteensä ja muutama sata frangia taskurahaa,jolloin tuli mieli käydä katsatamassa sitä kuuluisaa Pariisiakin.
Joku oli tiennyt Pariisin kirpputorista,jolloin Citroen ID-taksi oli heittänyt puulin Pariisin vatsaan eli Ventre de Paris'iin.


 Chez Yvonne. Juhart 2002.
Omat vatsat täynnä pariisilaisesta paikallisen kulmaravintolan valkoviinistä  masiinipuulitroikka suuntasi kirpputorille päin.
Asentaja Make pyysi anteeksi pahoinvointiaan poistumalla tyhjentämään poskiaan eräälle sivukujalle.
Kyyristeltyään yhtä talon seinää päin ,Maken takataskusta eräs ohikulkeva ja tunnistamaton musta mies oli napannut frangitukun ja hävinnyt kirpputorin vilinään.
Make tietysti säntäsi perään tavoittaakseen anastajan,mutta tuntematon musta mies oli kadonnut tietymättömiin.
Sitten hän äkkäsi väkijoukosta yhden mustan miehen,joka oli toripöytänsä takana myymässä pieniä pronssi-Eiffeltorneja.


 Pariisilainen katukauppa. Juhart 2004.
Make tarttui miehen kurkkuun vaatimalla tältä varastettuja frangejaan takaisin.
Myyjä itseään hanakasti puolustamalla löi yhdellä pienois-Eiffeltornilla Makea otsaan.
Kyseessä oli  väärä tunnistaminen,jolloin häpeissään muut puulipojat voimalla repivät Maken kädet myyjän kurkkutorven ympäriltä.
Muuten olisi suomalaisittain tullut ruumiita. 
Suomalaiset olivat jälleen uudelleen pitäneet ylpeinä Suomen sinisristilippua ylhäällä tangossa liehumassa.


Make jatkoi Finnairin lennolla kotimaahan hiljaisten matkakumppaniensa kanssa verinen laastari otsassa.
Koneessa ei tajottu vahvempia virvoikkeita kuin rahaa vastaan,joita porukalla oli muutama ryppyinen Algerian dinaari taskussaan.
Lentokoneen kaiuttimista kuului Pariisin varpusen Edith Piafin kappale Pariisin taivaan alla kapteenin keskeyttäessä ilmoituksellaan,että oltiin ylittämässä Utön majakkasaarta...Tervetuloa--.Välkommen.--Welcome---Willkommen...Suomeen..till Finland..nach Finnland ..to Finland..!!
Kukin porukasta toivoi nyt mieluummin viettävänsä kotilomansa jollain ulkosaarella morkkiksessaan,,tyttöystävien,morsiamien ja vaimojen odotellessa innolla rahakasta urhoaan kotiin .
Kunkin mielessä kävi puhelinyhteydenotto firman Suomen konttoriin palkkaennakon eli förskotin pyytämisestä seuraavaa tiliä vasten.
Kukin mielessään vielä vannoi,ettei koskaan enää mokailisi kännissä samalla tavalla...pienin varauksin.
Lupauksethan ovat tarkoitettu rikkomista varten.


                             Edith Piaf: Non je ne regrette rien.."En kadu mitään..


jatkuu..."Etsimässä elämän starttikaapeleita sannasta"..


  



Ei kommentteja: