 |
| Wadworths dray horses |
---------------------------------------------
Ted Skipton näytti arkkityyppiseltä yorkshirelaiselta maatyöntekijältä harmaassa lippalakissa sekä flanelliasussa.
Tedin kaulassa oli solmittuna hien ja nahkapaskan tummentama liina Jussin pystyessä haistamaan tallimiehen hengestä Longbines-tupakan hajun ja Guinnes-oluen huurut.
Tedin kasvot olivat sään ahavoittamat ja uurteiset kuin hevosmiehen ohjasrukkanen.
Ted puolikiukkuisena näytteli Jussille hevostalleja,koska hänellä olisi ollut muutakin tehtävää tallissa,mutta Squire Haroldin rouvan käskyä piti noudattaa eli näyttää suomalaiselle pikkupojalle tallin nurkkia.
Kävellessään Tedin kanssa tilan pihan poikki talleille Jussi huomasi kauempana tiellä seisovan pienen mustan ja käytöstä kuluneen Austin 7-auton,jonka kuljettajan ovi repsotti auki ojaan päin.
Tweedpuolitakkinen ja ruskeahiuksinen nuorehko mies oli seisomassa keskellä tietä katselemassa 300-vuotta vanhan päärakennuksen eleganssia sekä kivisten piharakennusten sammaloituneita seiniä.
Miehen katse pysähtyi päärakennuksen lyijyraamisiin koristeikkunoihin kunnes tämän silmät eroittivat pihalla Tedin ja valkotukkaisen pikkupojan.
Mies heilautti kättään tervehdykseksi tallimiehelle,Tedin kertoessa Jusille miehen olevan eläinlääkäri James Heriotin Darrowbystä.
Vähän ajan perästä pölyinen ja kuhmuinen Austin seisoi tilan mukulakivipihalla eläinlääkärin vispatessa tallimiehen känsäistä kouraa.
Jussilta eläinlääkäri kysäisi nimeä ja mistä päin poika on kotoisin,jolloin Jussi vastasi Fammun opettamalla kouluenglannillaan:
--I am from Finland,Salo Town and my name is Jussi...John in English..
 |
| Austin 7 Box Saloon 1933 Juhart 2011 |
Eläinlääkäri huudahti.
--I had a colleague in London Veterinary School,Mr.Henry Stevens,who married a Finnish English teacher from a southwestern Salo coastal town in Finland!
--Do you happen to know Mr. Stevens,John?
--Yes Sir!
Jussi vastasi.
--He is an animal doctor in our town..
--What a small world!!
--Could you wait until I write a short message to him,couldn't you?
--I reckon you'll be returning to Finland soon..and you could you hand this letter over to Henry..I mean doctor Stevens?
Tohtori Heriot huudahti innoissaan.
 |
| Ted and a Pint Juhart 2000 |
--Doctor Farnon sent these glass jars for Mr.Hughes.
--Could you hand them over to him?
--And by the way...what a pleasant day it is..Mr Skipton,isn' it!
--Bugger t'morning..!
--Get on wi' some work and then I'll give these bleeding lubricants t' Mr. 'Ughes...
Ted murahteli voidepurkit suonisissa kourissaan.
--Is 'e going t'paste it on Mrs. 'Ughes's big teats?
Tohtori Heriot oli naurahdellut Tedin murinoihin vastaamalla:
--You know very well they are meant for Mr. Hughes's skin rashes in his palms..
--What..is 'e a bleeding wanker?
--Does 'e love Mary Palmer?
Ted kysäisi puolivirneessä.
--Aye...I remember our doughboys in Abbeville in France autumn 1916..
--Their bleeding 'ands were called five-fingered widows..no birds to catch..no teat cream..only castor oil from tent burners....!
Eläinlääkäri Herriot katkaisi hämillään Tedin selostuksen sanomalla,ettei tällä kertaa ole tullut piikittämään lampaita,vaan tarkastamaan vanhan tamman hampaita tallissa. Rouva Hughes oli soittanut,että vanhan työhevosen ruokahalu oli huomattavasti alentunut eikä sitä raaskisi lähettää makkaratehtaalle.
Hevosen hampaita pitäisi kuulema katkoa epätasaisen purennan takia,kun jauhaessa terävät hammaspiikit voisivat vahingoittaa sisäposkea ja kieltä.
Kolmikon mennessä talliin eläinlääkäri oli kysäissyt Tediltä,koska vanha tamma oli viimeksi tehnyt töitä.
Tedin suu vääntyi vastatessaan suupielestään nuuskamällin vierestä:
--Well...you're t'vet!
--You tell me!!
Herriot vielä kysäisi tamman ikää,johon Ted vastasi,että ehkä noin 12 vuotta.
Etuhampaat näyttivät pitkiltä ja työntyivät ulos 45 asteen kulmassa,jolloin nuoren eläinlääkäriin mieleen tulivat kaikki Lontoon eläinlääkärikoulussa tentatut oppikirjan knopit Galwaynen urasta,kulumien muodosta ja laskeutuman asteesta,mutta näitä merkkejä ei näkynyt turvan sisältä..
Sellaiset olivat hävinneet tamman pitkän iän takia.
Heriot naurahti hammastarkastuksensa päätteeksi kysäisemällä tallimieheltä tamman todellista ikää.
Ted oli lopulta vastannut,että tamma oikeasti oli 30-vuotias ja sillä on ollut 15 varsaa eikä koskaan ollut poissa töistä sairauden takia,paitsi nyt viimeisinä vuosina joskus hampaiden takia.
Niitä ollaan raspittu silloin tällöin ja nyt se tiputtaa maahan osan puoleksi purrusta heinästä.
Heriot vilkaisi uudelleen hevosen suuhun vetäessään kieltä ulos päin havaitsemalla,että sen yläkulmahampaiden ulkosyrjät olivat ylikasvaneita poskia ärsyttämällä.
Eläinlääkäri kertoi ainoaksi lääkkeeksi kelpaavan hampaiden viilaamisen.
Hän kävi hakemassa Austinistaan hammasraspin alkamalla taskulampun valokiilassa viilailemaan niitä,kunnes koski viilanterällä johonkin outoon ja terävään,mitä ei pitänyt löytyä suusta..
 |
Taskulampun valokiilassa näkyi ylempi kulmahammas,mikä painoi alempana sivulta, aiheuttamalla liikakasvua hampaan takasyrjällä.
Kolmen tuuman pituinen terävä piikki pisti pahasti alaikenen lihaan.
Heriot otti tallin lattialta laukustaan hammasakset,jotka kooltaan muistuttivat peltisepän isoja leikkureita ja pisti niiden terävät leuat hampaan ympärille.
Sitten hän alkoi nitkuttamaan hammasta irti.
Hiljalleen hammas alkoi liikkua,kitkua ja nitistä irroittumalla ikenestä, konitohtorin pelätessä,että tamma alkaisi tanssia takajaloillaan.
Rauhallinen hevonen kuitenkin oli alistunut toimenpiteeseen täysin liikkumatta,koskei hampaassa enää ollut mitään hermoja.
Hampaan irroittamisen ääni vain häiritsi.
Eläinlääkäri kävi ottamassa laukustaan Hausmannin räikkätunkin ja pisti sen hevosen etuhampaiden väliin,jolloin tamman leuat aukenivat ammolleen.
Lopputyö olikin helppoa Heriotin tehdessä samanlaisen operaation toisessa kulmahampaassa.
Vanha tamma seisoi rauhallisena molemmat silmät suljettuina olematta hampaiden poistamisesta moksiskaan.
 |
| Hammaslääkärikoulu USAssa lokakuussa 1945. Lapsiparat koekaniineina. |
Hän oli siinä paikalla tehnyt päätöksen olla syömättä makeisia ainakin vuoteen pelätessään jo muutenkin hammaslääkärillä käyntiä kotikauppalansa hammalääkäri Eklund-Äyhön vastaanotolla Asemakadun päässä.
Vikkelä- ja ronskiotteinen pienikokoinen ja kaljupäinen hammaslääkäri polki innolla jalkakäyttöistä poraansa kuin rukinpolkija,osaamalla aina osua poranterällään viisaudenhammashermoon.
Pienenä miehenä tohtori roikkui melkein kengänkärjillään pojan leukaluussa kuin iilimato,puhallellen omia halitoosisia hammaskiviähkäisypilviä uhripotilaan muutenkin herkkään nenään.
Uhrin poistuessa rääkkäyskamarista posket puuduksissa ja suussa mällinä turpoavan pumpulitukon kastuessa punaiseksi hurmeesta,tohtori amalgaamipaikkaisia pitkiä koninhampaita väläyttämällä huusi ovenraosta:
--Seuraava potilas!!
Odotushuoneen oven vieressä seisoi posliininen spittuuni,mihin Jussi sylkäisi verisen pumpulitupon kuin ukot tupakkamällinsä rautatieaseman venttasalissa.
Nähdessään,miten veri priiskuili potan yli odotushuoneen liljatapetille,hän alkoi kuulemaan yhä kovempana Asemakadun poppelien lehtien huminaa ja tuntemaan omituista huippausta päästään oman verensä näkemisestä.
Hän juoksi golfhousissaan ja solkipatinoissaan kovaa vauhtia odotushuoneen rappusia alas kadulle pyörätelineen viereen,missä hänen Hermes-fillarinsa seisoi kuin hevonen puomissa kiinni.
Hän piti kummallakin kädellään pyörätelineestä kiinni kumarassa vetämällä monta kertaa syvään henkeä paniikkikohtauksessaan,kunnes korvissa kuuluva humina ja sirinä alkoi vaientua.
Kotiin polkiessaan Jussin silmissä vilahteli kauhukuvia tohtorin puudutuspiikkiruiskusta,mikä oli varmana samaa kokoa kuin konitohtori Heriotin hevosruisku.
Odotellessaan vuoroaan vastaanottohuoneessa, Seura-lehden luku eikä pienen puu-ukon kieputtaminen pöydällä pienessä puolatelineessä antaneet sielunrauhaa, uhrien kiljuessa valkomaalatun oven takana kuin siat lahtauksessa.
Olisipa tuollaiset vanhan tamman hermot!
 |
| Vanha hammaslääkärin kidutustuoli |
Heriot kirjoitellessaan kirjettä Mr. Stevensille Austinin repaleisella nahkapenkillä katseli välistä nummen harjan taakse katoavaa vanhusparia,sanoi Jussille:
--It only could be Love!
Viikonloppu vierähti nopeasti Jussin autellessa Tediä maatalon nurkkahommissa.
Hän ei halunnut lähteä aikuisten mukaan visiitille Scarboroughin Grand Hotelin seurapiirikekkereihin eikä seuraamaan sosieetin merkillisiä krikettipelejä.
Pojalle ainoat oikeat ja järkevät pallopelit olivat Tahko-Pihkalan keksimät neljä maalia ja pesäpallo.
Maanantaina nämä Fammun kanssa astuisivat Kings Crossin asemalta Austin-taksiin suuntanaan Cumberland-hotelli,missä alkaisi kova pakkaaminen.
Fammu oli ostanut kolmannen ison matka-arkun Lontoosta tuliaisia varten.
 |
| 1929 Austin Strachen High Top Taxi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti