 |
| Örön kasarmit |
Puolifiktio
Punainen raita eli valkolakkina punakaartiin
-------------------------------------------------------------------------
Barrikaadilaulu
-----------------------------------------
"Auk' auki tehtaan portit
ja sorvin äärest pois.
Kun kaupungilla taiston melske soi.
Voi jumalata meitä ammutaan,
siskot,veljet tulkaa auttamaan.
Me barrikaadin teemme,
sen eestä ammumme.
Ja punalipun salkoon nostamme,perkele?
Sen me punaveljet vannomme...
Saatana,perkele,jumalauta...
Jumalauta veri pulppuaa
lahtareilta suolet puhkotaan.
Joko sortuu pakkovalta
pakon työläisjoukon alta
ja barrikaadeilla hurrataan.Perkele?"
(Pastorskan kehtolaulu lapsilleen)
Lokakuun 1. päivä 1967
Valkolakista punaraitahousuihin
-----------------------------------
Tammisaarelaisen Degerlundin bussi oli jättänyt hytisevän ja kohmeloisen miesporukan Kasnäsin Andelshandelin eteen.
Harmaassa ja sumeisessa talvi-ilmassa pilvet roikkuivat harmaina sotilasviltteinä ikään kuin aanaamassa jostain tulevasta.
Kaupan Teboilin farmaritankin vieressä näkyi punaisia tupakankekäleitä vilkkuvan kuin Tarvon moottoritiellä jarruvaloja.
Joku tumppasi norttinsa spittarin kanna alle nuoskalumeen ja joku räki pitkiä nikotiinin keltaisia mällejä kinokseen.
Porukassa ei oltu pahemmin paljon puhuttu koko bussimatkan aikana Salosta Kasnäsiin ja nytkin sanat olivat jäätyneet kielenkantoihin.
Jussikin seisoskeli vaisuna punainen mallu suussaan kelaamassa menneitä.
Hän oli päässyt syyskuussa ylioppilaaksi,reputettuaan keväällä reaalissa.
Valkolakki silti tuli päähän cumlauden keskiarvolla ja yhdeksällä puoltoäänellä.
Niitä puoltamisia myöntämisten kanssa tarvittaisiinkin myöhemmin armeijassa roppakaupalla loma-anomusten haussa patterin vääpelin toimistosta.
Jussi oli pyrkinyt Ateneumiin,mutta päässyt vain varalle mainosgraafiselle osastolle katsomalla,että olisi parasta käydä se intti ensiksi ennen kuin ryhtyisi tiiraamaan itselleen sopivaa opinahjoa.
Ammattimaalaria hänestä ei tullut,mutta harrastemaalarina hän ei joutuisi alistumaan kalkkeutuneiden taideproffien eikä partaniekkaisten modernistien väliselle taistelutantereelle.
Armeijassa ei taiteilijoita tarvittu ja monesta elämäntaiteilijastakin yritettiin vängällä tehdä oikeita miehiä.
Myöhemmin Hangon Russarön linnakkeen patterin varapäällikkö luutnantti Laineella tulisi olemaan karikatyyrikollaasi Jussin taiteiluista rantapyssyläisten elämästä saaristoluodolla .
Taivaanrannan maalarina Jussin silmiin tulivat väreissä pappilan naapurihuoneistossa asuneen Josefina-farmorin sansegalilla maalatut huulet.
Farmor oli jäänyt pojan päähän muistoksi vain ne punahuulet.
1965 Hymyhuulet,Johnny Liebkind
Johnny Liebkind kylläkin lauloi Sävelradiossa hymyhuulista,
Vanharouva oltiin pakolla kannettu vuonna 1963 vanhuudenhöperönä omasta alkoviyksiöstään mielisairaalaan ambulanssilla,missä tämä parin viikon päästä oli kuollut pelkkään näivettymiseen ilman rakkaan Hjalmarinsa kuvia ja käsin väritettyjä postikortteja maailman pääkaupungeista,missä hän oli pitkän elonsa aikana käynyt.
Suku oli lopulta pääsyt nauttimaan perimistään tehtaan osakkeista..
Se ei ollut mikään armokuolema vaan ahneuden pirun aikaansaama tahallinen kuolemantuottamus.
Nyt farmor oli lopulta päässyt tanssimaan taivaallisen societshusetin kullatulle parketille rakkaan Hjalmarinsa ja Lontoon iloisen 20-luvun kenraalikavaljeerinsa Carl Gustafinsa kanssa vitivalkoisessa lottaunivormussaan.
Kasnäsin laiturille johtavan tien soraa potkiessaan mokkalouferinsa kärjillä Jussi oli kuulevinaan farmorin kuiskauksen harmaiden pilvien välistä tulevasta auringonsäteestä:
--Adjö min lilla kavaljer..nu blir du en duktig soldat och officier..och vi ska i fjärra framtiden dansa tillsammans på Societshusets parkett!
Örön linnakkeen yhteisaluksen Pukkion harmaiden rautakylkien sisälle kuului jäitten kolinaa.krapulaisen porukan joko nukkuessa tai poltellessa viimeisiä siviilisätkiään.
Moni ajatteli mielessään montako kuukautta palvelu tulisi kestämään.Vuoden 1967 palvelusaikaa oltiin lyhennety seitsemäksi kuukaudeksi tavallisille varussotamiehille ja kymmeneksi kuukaudeksi varusmiesaliupseereille sekä -upseereille.
Rannikkotykistön kauluslaatat samoinkuin pussipöksyjen raidat olivat purppuranpunaisia.
Jokainen rantapyssyläinen ei halunnut ylpeydessään tulla kutsutuksi jalka- eli kinttumieheksi.
Jussilla ja koko porukalla oli edessään kuukauden alokaskoulutus,kunnes suorittaisivat sotilasvalansa.
Alokkaina he tulisivat kuulumaan armeijan hierarkian alimpaan kastiin ns.valansuorittamattomina moukkina.Sotilasvalan suorittaneina he olisivat valansuorittaneita moukkia "vanhojen" eli vanhemman ja poislähtevän ikäluokan silmissä.
Ihmisoikeuksista ei armeijan diktatuurissa olla koskaan kuultu.
Pukkion mahassa eli matkustamossa sattui oleman mukana Jussin yksi kaverikin,Tarkkasen Pena,palopäällikön poika,jota kaupungissa kutsuttiin Pikku-Palosangoksi.
Isä-Tarkkanen taas oli Iso-Palosanko,joka aamuisin paseerasi pappilan ohi arjalaisessa hanhenmarssissa brankkarille.
Punaraitoihin Pena oli jo palopojasta asti tottunut. Tulevat punaraitapussihousut olisivat harmaita tummansinisten sijasta .
Pena oli kevään ylioppilaita puhtailla approbaturin papereilla.
Iltapäivällä neljän kieppeillä Pukkio oli kiinnittymässä Örön linnakkeen laituriin.
Laivan sisälle kuului ankkuriketjun kilinää.,köysien pollareihin vetoa,komennuksia ja armeijan oliivinvihreän Valmet-traktorin päpätystä.
Matkustamon ovelle astui punalaattainen vääpeli punakokarsisessa karvahatussa ja jonka punakasta naamasta aukesi leveä nikotiinin kellastama kessuhymy:
--Noo poejjaatt...tervetulloo vankilasuareen!
--Nyt alakaa marssi kohti tuntematonta!
--Yritettäämpä panna poppoota jonkinlaeseen muotoon tuonne kaijalle!
Jussista tunsi oudolta,että tänne Itämeren keskelle oli evakuoitunut puhdas savolainen aliupseeri.
Marssijonon hänniltä kuului perkeleitä jonkun kaatuessa jäisellä mukulakivitiellä nahkapohjissa spittareissa tienkannelta ojaan..
Eräs muodosta huusi liukastuneelle perään:
--Kuules Maukka...nää jäise mukulakive o kiinalase joskus juntanne tienkamaral!
--Olekssää koskka elämäsäs marssinu kiinalaisel tiäl?
--Asja o yht tosi ku kossupullon nelkytviis rosenttii!
(Maukka sattui olemaan se Jussin tuntema työtävieroksuva itäkauppalan kundi,joka vielä 90-luvulla pyöräili vinetonpunassa kaljabaarista toiseen.Muuten harmiton kaveri,jolle työ oli pahin kirosana)
Maukan kömmittyä lumisena takaisin jonon häntäpäähän ,edessä marssiva alokaskokelas puhui olkansa yli:
--Mitässää puhu pehmossii?
--Kiinalase asuva tuhansije mailie pääss tual Rysvenäjä takan!
--Mist ne kiinalaise osas just tulla Örön luarol jottai kivii junttamma?
Ääni edestä vastasi:
--Mää ole lukenu lainastost historiakirjoist,ett tää Örön saari ol jo Venäjä valla aikkan linnakesaaren.
--Venäläse toiva kiinalaissi sotavankei tän pakkotyähö...ja tääll jossa piräs oleman kiinalaste hautausmaaki.
Maukka vastasi takaisin luistellessaan jälleen mukulakivillä:
--Voissää olla oikkeski,vaikmää kauhhiast ihmettele,ett mill ilveel ne kuskas täll kivell semmose poruka.
..No junal tieteski,mulkku?
Ääni vastasi
--Siperia raral ei iha varman tarjottu kinuskeil joka vihellyspysäkil samovaarist saikka eik rapulounast riisil.
--Hyvä ett kouralline kinuskei saapus elävän luarol.
--Nälkkä niist suurin osa kual ku suamalase sotavankit Ryssänmaall viime soras..
--Kiinalase kyl ova sellassi vinosilmii,etne näkke tihrusilmilläs kyl nälkkäki huanommi ja ne yleens syäväkin tikuillas riissis ja soppas kulhost.
Maukka lisäsi
--Sellasest tikkuje kans plutramisest mene puale ruast permannol ja harva jyvä ossuu suuhu..puhumattaka sopast,joka roiskku rinnall.
--Mää ole kuulnu ett niire sisäkalukki ova vuastuhanne aikan pirentynne ku niire katukateil,mikkä syävä yht hyvi menyylounaan kun roskapöntö sisällö..
--Josne torellaki siel Mao Kiinas päättäs voitta kylmä sora Venäjää vasttaan..niinne laskis rajalt kymmene miljoona kuttuurivallankumouksellist sotavankeiks...
--Sillo Venäjäl tulis nälähätä kinuskie ruakkimisest..eik yhrellekkä kinuskil tarvinnu amppu eres nippeli otsaan...
Pulinat pois sieltä häntäpäästä...myö suavutaan kasarmille!
Savolaisvääpeli huusi muotoon.
Porilaisten marssin lauluversio
jatkuu....
-------------------------------------------------------------------------
Barrikaadilaulu
-----------------------------------------
"Auk' auki tehtaan portit
ja sorvin äärest pois.
Kun kaupungilla taiston melske soi.
Voi jumalata meitä ammutaan,
siskot,veljet tulkaa auttamaan.
Me barrikaadin teemme,
sen eestä ammumme.
Ja punalipun salkoon nostamme,perkele?
Sen me punaveljet vannomme...
Saatana,perkele,jumalauta...
Jumalauta veri pulppuaa
lahtareilta suolet puhkotaan.
Joko sortuu pakkovalta
pakon työläisjoukon alta
ja barrikaadeilla hurrataan.Perkele?"
(Pastorskan kehtolaulu lapsilleen)
 |
| Yo-lakki |
 |
| kypärät |
Valkolakista punaraitahousuihin
-----------------------------------
Tammisaarelaisen Degerlundin bussi oli jättänyt hytisevän ja kohmeloisen miesporukan Kasnäsin Andelshandelin eteen.
Harmaassa ja sumeisessa talvi-ilmassa pilvet roikkuivat harmaina sotilasviltteinä ikään kuin aanaamassa jostain tulevasta.
Kaupan Teboilin farmaritankin vieressä näkyi punaisia tupakankekäleitä vilkkuvan kuin Tarvon moottoritiellä jarruvaloja.
Joku tumppasi norttinsa spittarin kanna alle nuoskalumeen ja joku räki pitkiä nikotiinin keltaisia mällejä kinokseen.
Porukassa ei oltu pahemmin paljon puhuttu koko bussimatkan aikana Salosta Kasnäsiin ja nytkin sanat olivat jäätyneet kielenkantoihin.
Jussikin seisoskeli vaisuna punainen mallu suussaan kelaamassa menneitä.
Hän oli päässyt syyskuussa ylioppilaaksi,reputettuaan keväällä reaalissa.
Valkolakki silti tuli päähän cumlauden keskiarvolla ja yhdeksällä puoltoäänellä.
Niitä puoltamisia myöntämisten kanssa tarvittaisiinkin myöhemmin armeijassa roppakaupalla loma-anomusten haussa patterin vääpelin toimistosta.
Jussi oli pyrkinyt Ateneumiin,mutta päässyt vain varalle mainosgraafiselle osastolle katsomalla,että olisi parasta käydä se intti ensiksi ennen kuin ryhtyisi tiiraamaan itselleen sopivaa opinahjoa.
Ammattimaalaria hänestä ei tullut,mutta harrastemaalarina hän ei joutuisi alistumaan kalkkeutuneiden taideproffien eikä partaniekkaisten modernistien väliselle taistelutantereelle.
Armeijassa ei taiteilijoita tarvittu ja monesta elämäntaiteilijastakin yritettiin vängällä tehdä oikeita miehiä.
Myöhemmin Hangon Russarön linnakkeen patterin varapäällikkö luutnantti Laineella tulisi olemaan karikatyyrikollaasi Jussin taiteiluista rantapyssyläisten elämästä saaristoluodolla .
Taivaanrannan maalarina Jussin silmiin tulivat väreissä pappilan naapurihuoneistossa asuneen Josefina-farmorin sansegalilla maalatut huulet.
Farmor oli jäänyt pojan päähän muistoksi vain ne punahuulet.
1965 Hymyhuulet,Johnny Liebkind
Johnny Liebkind kylläkin lauloi Sävelradiossa hymyhuulista,
Vanharouva oltiin pakolla kannettu vuonna 1963 vanhuudenhöperönä omasta alkoviyksiöstään mielisairaalaan ambulanssilla,missä tämä parin viikon päästä oli kuollut pelkkään näivettymiseen ilman rakkaan Hjalmarinsa kuvia ja käsin väritettyjä postikortteja maailman pääkaupungeista,missä hän oli pitkän elonsa aikana käynyt.
Suku oli lopulta pääsyt nauttimaan perimistään tehtaan osakkeista..
Se ei ollut mikään armokuolema vaan ahneuden pirun aikaansaama tahallinen kuolemantuottamus.
Nyt farmor oli lopulta päässyt tanssimaan taivaallisen societshusetin kullatulle parketille rakkaan Hjalmarinsa ja Lontoon iloisen 20-luvun kenraalikavaljeerinsa Carl Gustafinsa kanssa vitivalkoisessa lottaunivormussaan.
Kasnäsin laiturille johtavan tien soraa potkiessaan mokkalouferinsa kärjillä Jussi oli kuulevinaan farmorin kuiskauksen harmaiden pilvien välistä tulevasta auringonsäteestä:
--Adjö min lilla kavaljer..nu blir du en duktig soldat och officier..och vi ska i fjärra framtiden dansa tillsammans på Societshusets parkett!
 |
| Kasnäs |
Moni ajatteli mielessään montako kuukautta palvelu tulisi kestämään.Vuoden 1967 palvelusaikaa oltiin lyhennety seitsemäksi kuukaudeksi tavallisille varussotamiehille ja kymmeneksi kuukaudeksi varusmiesaliupseereille sekä -upseereille.
Rannikkotykistön kauluslaatat samoinkuin pussipöksyjen raidat olivat purppuranpunaisia.
Jokainen rantapyssyläinen ei halunnut ylpeydessään tulla kutsutuksi jalka- eli kinttumieheksi.
Jussilla ja koko porukalla oli edessään kuukauden alokaskoulutus,kunnes suorittaisivat sotilasvalansa.
Alokkaina he tulisivat kuulumaan armeijan hierarkian alimpaan kastiin ns.valansuorittamattomina moukkina.Sotilasvalan suorittaneina he olisivat valansuorittaneita moukkia "vanhojen" eli vanhemman ja poislähtevän ikäluokan silmissä.
Ihmisoikeuksista ei armeijan diktatuurissa olla koskaan kuultu.
Pukkion mahassa eli matkustamossa sattui oleman mukana Jussin yksi kaverikin,Tarkkasen Pena,palopäällikön poika,jota kaupungissa kutsuttiin Pikku-Palosangoksi.
Isä-Tarkkanen taas oli Iso-Palosanko,joka aamuisin paseerasi pappilan ohi arjalaisessa hanhenmarssissa brankkarille.
Punaraitoihin Pena oli jo palopojasta asti tottunut. Tulevat punaraitapussihousut olisivat harmaita tummansinisten sijasta .
Pena oli kevään ylioppilaita puhtailla approbaturin papereilla.
 |
| Sketsikollaasi palopäälliköstä ja pojasta Juhart 1987 |
Laivan sisälle kuului ankkuriketjun kilinää.,köysien pollareihin vetoa,komennuksia ja armeijan oliivinvihreän Valmet-traktorin päpätystä.
Matkustamon ovelle astui punalaattainen vääpeli punakokarsisessa karvahatussa ja jonka punakasta naamasta aukesi leveä nikotiinin kellastama kessuhymy:
--Noo poejjaatt...tervetulloo vankilasuareen!
--Nyt alakaa marssi kohti tuntematonta!
--Yritettäämpä panna poppoota jonkinlaeseen muotoon tuonne kaijalle!
Jussista tunsi oudolta,että tänne Itämeren keskelle oli evakuoitunut puhdas savolainen aliupseeri.
 |
| Örön upseerikasino eli vääpelin toimisto |
 |
| Örön tykkiasemia ja kasematteja |
 |
| Örön entinen kasarmi |
Eräs muodosta huusi liukastuneelle perään:
--Kuules Maukka...nää jäise mukulakive o kiinalase joskus juntanne tienkamaral!
--Olekssää koskka elämäsäs marssinu kiinalaisel tiäl?
--Asja o yht tosi ku kossupullon nelkytviis rosenttii!
(Maukka sattui olemaan se Jussin tuntema työtävieroksuva itäkauppalan kundi,joka vielä 90-luvulla pyöräili vinetonpunassa kaljabaarista toiseen.Muuten harmiton kaveri,jolle työ oli pahin kirosana)
Maukan kömmittyä lumisena takaisin jonon häntäpäähän ,edessä marssiva alokaskokelas puhui olkansa yli:
--Mitässää puhu pehmossii?
--Kiinalase asuva tuhansije mailie pääss tual Rysvenäjä takan!
--Mist ne kiinalaise osas just tulla Örön luarol jottai kivii junttamma?
Ääni edestä vastasi:
--Mää ole lukenu lainastost historiakirjoist,ett tää Örön saari ol jo Venäjä valla aikkan linnakesaaren.
--Venäläse toiva kiinalaissi sotavankei tän pakkotyähö...ja tääll jossa piräs oleman kiinalaste hautausmaaki.
Maukka vastasi takaisin luistellessaan jälleen mukulakivillä:
--Voissää olla oikkeski,vaikmää kauhhiast ihmettele,ett mill ilveel ne kuskas täll kivell semmose poruka.
..No junal tieteski,mulkku?
Ääni vastasi
--Siperia raral ei iha varman tarjottu kinuskeil joka vihellyspysäkil samovaarist saikka eik rapulounast riisil.
--Hyvä ett kouralline kinuskei saapus elävän luarol.
--Nälkkä niist suurin osa kual ku suamalase sotavankit Ryssänmaall viime soras..
--Kiinalase kyl ova sellassi vinosilmii,etne näkke tihrusilmilläs kyl nälkkäki huanommi ja ne yleens syäväkin tikuillas riissis ja soppas kulhost.
Maukka lisäsi
--Sellasest tikkuje kans plutramisest mene puale ruast permannol ja harva jyvä ossuu suuhu..puhumattaka sopast,joka roiskku rinnall.
--Mää ole kuulnu ett niire sisäkalukki ova vuastuhanne aikan pirentynne ku niire katukateil,mikkä syävä yht hyvi menyylounaan kun roskapöntö sisällö..
--Josne torellaki siel Mao Kiinas päättäs voitta kylmä sora Venäjää vasttaan..niinne laskis rajalt kymmene miljoona kuttuurivallankumouksellist sotavankeiks...
--Sillo Venäjäl tulis nälähätä kinuskie ruakkimisest..eik yhrellekkä kinuskil tarvinnu amppu eres nippeli otsaan...
Pulinat pois sieltä häntäpäästä...myö suavutaan kasarmille!
Savolaisvääpeli huusi muotoon.
jatkuu....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti