 |
| Kaksi vanhaa vallankumouksellista Havannassa Juhart 2010 |
------------------------------------
 |
| Parraton Hemingway |
Kuuba ja kuubalaiset samoin rakastivat Papaa.
Tänä päivänä häntä pidetään maassa kansallissankarina ja hänen Finca Viga-maatilastaan on tehty museo,jonka keskimmäisenä esittelykohteena on El Pilar-kalastusalus.Lähitulevaisuudessa jopa hänen v.1955 Chrysler New Yorkerinsa David Soulin (Starsky and Hutch) sponsoroimana tulee entisöidyksi Finca Vigan esittelykappaleeksi.
Hemingway rakensi Havannan ulkopuolelle komean Finca Viga-maatilansa (Finca Viga--"tähystystila")v.1940 Kenelle kellot soivat-kirjansa 18.500 dollarin palkkioilla,nauttiessaan hispaanisesta elämästä täysin palkein,kalastellen isolla El Pilar-kalastusmoottoriveneellään jättimarlineja (miekkakaloja) ja nautiskellen dequiraa El Floridita-ravintolassa.
 |
| Hemingwayn 1955 Chrysler New Yorker Convertible |
 |
| Marlinin pyynnissä Papa päihitti parhaimmatkin ammattikalastajat El Pilar-kalastusveneellään. Vanhus ja meri-teokseensa hän oli saanut idean kuubalaisesta El Pilarinsa Santiago-nimisestä kipparista. |
Kirjassa Santiago sai virveliinsä jättimarlinin,jonka traagisesti hait lopulta söivät.
Espanjalaisuus Papalle tuli tutuksi ollessaan sotakirjeenvaihtajana Espanjan sisällissodassa.
Hemingway kylläkin oli jo 1920-30-luvuilla kerinnyt koluamaan melkein kaikki Pariisin huvipaikat sekä baarit,jolloin Havannasta löytynyt El Floridita-ravintola sopi hänelle hyvin omaksi kulmakapakaksi .
Dequiran juonnin hän oli ikuistanut teoksessaan Islands in the Stream.
Papa pystyi juomaan pöydän alle kovimmankin juopon.
Levottomuudestaan huolimatta hän pysyi aloillaan kolmisenkymmentä vuotta Havannassa,vaikka matkustelikin Euroopassa autolla,päätymällä useasti sairaalaan loukattuaan itsensä auto-onnettomuuksissa. Hänhän oli omasta mielestään taitava ajaja humalassakin,saatuaan oppinsa I maailmasodassa Yhdysvaltojen armeijan ambulanssikuskina Ranskassa..
1959 vallankumouksen jälkeen,vaikka Papa kannusti Fidel Castroa,hän joutui valitsemaan Finca Viga-tilansa ja Idahon synnyinkotinsa väliltä,muuttamalla vastahakoisesti takaisinYhdysvaltoihin.
 |
| Partaveikot Ernest ja Fidel |
Merenkulkumaana Espanja taasen on espanjalaistanut ja katolilaistanut muitakin saaria,kuten Filippiinit (Las Islas Filipinas kuningas Filip I mukaan) kaakkois-Aasiassa konkistadooriensa ansiosta.
Kuuban sekä Filippiinien irtautuminen Espanjan ikeen alta yhtäläisesti johtui amerikkalaisten "vapauttajiensa" puuttumisesta saarimaiden tulevaisuuteen. Kummassakin saarivaltakunnassa latinoverinen kansa on rakastanut vapauttajiaan ja samalla vihannut uusia alistajiansa puolianimistisessa ja miekkalähetyksellä käännytetyssä katolilaisuudessaan. Suurimpana erona maiden välillä on demokratia,mitä Manilassa rummutetaan mielenosoituksin,kun taas Havannassa pysytään vaiti politrukkien vainon pelosta,kuten vanhassa Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa.
Tabaca-maina kummassakin saarimaassa rullataan kuuluisia sikareja,Havannassa Bolivareja ja Manilassa Tabacalera-merkkisinä, Filippiiniläissikarien suosiosta huolimatta Manilassa myydään kuubalaisia brändejä,kuten Cohitaa,Romeota,Julietaa,Monte Cristoa sekä Trinidadia.Kaikki ns. tuontitavara ja amerikkalainen stateside on himottua. Kummassakin maassa valtion päämiehet,kuten Fidel Castro ja Filippiinien ex-presidentti Fidel Ramos tulivat kuuluisiksi sikareistaan.Ramos kyllä kantoi sormissaan polttamatonta Tabacaleraa.
Häntähän kutsuttiin presidentti Tabacaksi. (Tabaca--sikari)
 |
| Kuubalainen sikarinpolttajamummo Juhart 2010 |
 |
| Filippiiniläinen Igorot-rouva cheroot-sikari suussa Juhart 2003 |
Maataloussektorilla Filippiineillä sokeriplantaasit haciendoineen pysyivät maan v.1947 itsenäisyysjulistuksen jälkeen paikallisaatelisten ja espanjalaissyntyisten perheiden hallinnassa,kun Kuubassa amerikkalaisen Anaconda-yhtiön sokeriruokoviljely kansallistettiin vuoden 1959 vallankumouksessa .Filippiineillä vielä tähän päivään saakka suuremmat sokeriplantaasit kuuluvat amerikkalaisille yhtiöille.
Jälkimmäisestä tulen kirjoittamaan filippiiniläishavaijilaissa sokerijuna-blogissani.
Kummassakin saarivaltakunnassa vallankumoukset sekä diktatuurit ovat olleet jokapäiväistä elämää.
Filippiineillä vallankahvassa elivät Marcosit ja Kuubassa Batistat hyvin läheisessä rakkaussuhteessa Amerikan kanssa.
Filippiinien ehkä kuuluisin ja rakastetuin amerikkalainen oli kenraali McArthur,joka 30-luvulla palveli isänmaataan kansainyhteisösaarien Filippiinien armeijan sotilasneuvojana ja myöhemmin sodan aikana jopa Filippiinien armeijan sotamarsalkaksi ylennettynä.Hänen isänsä Arthur MacArthur,kuuluisa intiaanikapinan latistaja oli Filippiineillä osaltaan vihatuin amerikkalainen filippiinokapinallisten nujertajana amerikkalaishallinnon alku- vuosina.
II maailmasodan puhjetessa eristäytyneelle Amerikalle v.1941 Pearl Harborin ja sitä seuraavan Filippiinien japanilaishyökkäyksestä,kenraali Douglas McArthur poistui Manilan edustalla sijaitsevalta Corregidorin linnakesaarelta vesiteitä Australiaan, lupaamalla palaavansa takaisin "I shall return"-kliseellään..ja palasikin v.1945 Leyten lahden taisteluun,kahlaamalla rantaan maihinnousujoukkojen edessä. Siitä seuranneesta vapaustaistelusta filippiinot aina muistavat häntä maansa vapauttajana ja MacArthur-jeepin lahjoittajana bussipulasta kärsivälle kansalle..
Kuubalaisserenaadi swingin tahtiin
----------------------------------------------
 |
| Hemingwayn 1953 Plymouth Cranbrook-avoauto |
 |
| Väsähtänyt 1952 Cadillac |
Kuuba ja etenkin Havanna ovat kuuluisia vanhoista ennen vuotta 1960 valmistetuista amerikkalaisista autoistaan,jotka liikkuvat yhä,osa saastuttaen agraarisilla dieseleillä sekä osa venäläisillä bensiinimoottoreilla.
Välillisesti amerikkalaisvenäläinen teknologia yhdessä pitää Particular-rekisterisiä jenkkitakseja vielä liikenteessä.
Kuuban valtiolla on paraikaa kypsymässä lakiehdote uusien autojen maahantuonnille.
Siitä huolimatta havannalaiset eivät halua erkaantua rakkaiksi käydyistä amerikkalaisista autoistaan,joidenka ympärille vuosikymmenien saatossa on kehittynyt vilkas varaosapajateollisuus,koska kaikenlainen Yhdysvalloista saatava varaosatuonti on ollut pitkän aikaa pannassa.
1950-luvulla amerikkalaisuuden kulta-aikana kaupunki pursui jenkkiautoista.
 |
| 1949 Dodge |
 |
| Stop!!1952 Chevrolet Styleline Pedestrian |
 |
| 1950 Buick Super |
 |
| 1948 Plymouth |
Soy Cuba- filmissä (I am Cuba 1964) ,joka kuvasi Fidel Castron valtaan tulon kynnystä v.1959,näytetään tarkasti Havannan kromitäyteistä liikennettä. Filmin taustana oli poliittinen kritiikki Kuuban presidentin Batistan korruptoitunutta hallitusta ja dekadenttia amerikkalaista elämäntapaa kohtaan.Filmi alkaa kuubalaisen sokeriplantaasityöläisen pyromaanisella isäntänsä viljelmän tuhoamisella.Plantaasin omistaja oli myynyt viljelmänsä amerikkalaiselle Anaconda-yhtiölle,jolloin kaikki maatyöläiset häädettiin irtisanottuina perheineen maatilalta.
Soy Cuba-filmin oli tehnyt Kuuban valtion yhteistyössä venäläisen Mosfilmin kanssa v.1963
Se ensiesiteltiin v.1964.
Samana vuonna,kun filmiä kuvattiin presidentti Kennedy salamurhattiin ja runsasta vuotta aiemmin Yhdysvallat olivat tehneet CIA:n hankkeesta epäonnistuneen maihinnousun Sikojen lahdella Kuubaan.
Kummankin saarivaltakunnan Kuuban ja Filippiinien kohdalla amerikkalaiset joutuivat lähtemään saarilta.
Filippiineiltä kylläkin myöhemmin 1990-luvulla Clark Airbasen ja Subic Naval Basen suljettua porttinsa.
Kuubaan amerikkalaisille jäi Guantanamo Bayn tukikohta ja vankila,mihin kootaan tuomittaviksi amerikkalaista elämäntapaa ja demokratiaa vastustavia jihadisteja.
Muistoina ja lahjoina kummankin maan Amerikan ajasta jäi ruostuva kromikylläinen jenkkiautovaranki.
Tänä päivänä Havanan El Malecon-rantabulevardi on yleensä on melkein tyhjillään autoliikenteestä,autovanhusten kalastellessa turisteja kyytiinsä kaupungin rommin ja rumban huumauttavassa keskustassa.
 |
| Soy Cuba |
Pyydetyt hinnatkin pikaisesti akryylinpunaiseksi maalatuista jenkkilaivoista hipovat taivaita.
Halvempia tallilöytöjä on tuotu ulos Uruguaysta ja Paraguaysta.
Silti Havanna on houkutellut vuosittain nostalgikkoautoturisteja seikkailemaan sen kaduilla ja kuvaamaan seisahtunutta 1950-lukua .Minä itse v.1972 lokakuussa lastauduin opiskelutovereieni kanssa Vainion bussiin turistimatkalle Leningradiin,missä aika oli samoin pysähtynyt 1950-luvulle. En kylläkään silloin napsinut Kodakillani kuvia Volga-takseista enkä Moskvitsh 407-malleista,koska rakas kotimaani oli niitä pullollaan.
Kommunismin yhtenä suursaavutuksena voisin katsoa olleen ajan pysäyttämisen,mitä Hollywoodissa yritettiin kokeilla usealla roomalaisnumeroisilla Takaisin tulevaisuuteen-filmeillä.Pelicula Cubana eli kuubalainen elokuva samoin on pysynyt kiinni 50-luvun lopun vallankumousajassa.
Jos Havanna eli 1950-luvulla oikeata Hollywoodia,niin viimeaikoina jopa intialaiset olivat rynnineet El Malecon-rantabulevardille kuvaamaan kromihymyillä Bollywoodiaan.
 |
| 2011.Bollywood-näyttelijät kruisalemassa El Maleconia 1958- mallisella Oldsmobile 98 -avoautolla |
 |
| 1920-30-lukuinen tyhjä El Malecon |
 |
| 2010-lukuinen tyhjä El Malceon |
Everstiluutnantin ratsusta kenraalin Cadillaciin
---------------------------------------------------------------
 |
| 1899 Dewey-kalenteri V.1898 Filippiineillä amerikkalainen kommodori George Dewey silloisen Yhdysvaltojen laivaston apulaislaivastoministeri Teddy Rooseveltin käskystä tuhosi Manilan lahden taistelussa espanjalaisen sotalaiva-armaadan amerikkalaisespanjalaisen sodan päätökseksi ,amerikkalaisten jäädessä uusina valtaajina saarille. |
Seuraavaa amerikkalaista aikaa Filippiinillä kutsuttiin 40-vuotiseksi Hollywoodiksia,verrattuna espanjalaiseen 400-vuotiseen konkistadoorien aikaan.Japanilaiset puolestaan pitivät filippiinoja kurissa 4 vuotta samuraimiekalla.
Vielä 60-luvulle asti Manilan kuuluisaa rantabulevardia kutsuttiin Dewey Boulevardiksi,kunnes se nimettiin Roxas Boulevardiksi kansallissankari Manuel Roxasin kunniaksi.
 |
| 1939 Taft Avenue |
 |
| 1960 Dewey Boulevard ja Manilan lahti. |
 |
| 1909.Presidentti Taft poistumassa IH-höyryvaunullaan Fort Myerin tukikohdasta |
Amerikkalaisuutta ei niin helpolla voida pyyhkiä pois Manilan katukuvasta..ainakaan kadunnimistä..
Amerikkalaisten autojenkin löytyminen sokeriplantaasien haciendojen vajoista sekä Manilan rikkaiden perheiden perintökaluina on innostanut Luzonin saarella keräilijöitä entisöimään classic- sekä vintagekalustoa omaksi ilokseen ja muiden ihailtavaksi.
 |
| Teddy Roosevelt "Rough Rider" Texas-ratsunsa selässä |
Silloinen Yhdysvaltojen presidentti McKinley oli alussa koko sotaa vastaan,mutta silloisen härkäpäisen apulaislaivastoministeri Theodore Rooseveltin puuttuminen sota-asioihin v.1897 muutti nousevan suurvallan kurssia läntisen maapallon puoliskon pelastamiseksi espanjalaisesta ikeestä.
Amerikassa espanjalaista Kuubaa ja Filippiinejä pidettiin ananaskuoren piikkeinä Washington D.C.:n perälihoissa. Teddy Boysta silti tehtiin kansallissankari ja presidentti kuuluisan Kettle Hillin valtaajana.
Teddyä seurasi Valkoiseen Taloon William Taft,entinen kansainyhteisön Filippiinien kenraalikuvernööri.
Taft oli tuonut Filippiineille aatteen rakastamastaan höyryautosta ja uuden Manila Railroadin pääteasemalta La Unionista aloitettiin 1910-luvulla bussiliikenne ylös Baguioon 1.5-kilometrin korkeuteen Stanley Steamer- ja DeDion-Bouton-höyrycharabanceilla.
 |
| 1910 DeDion-Bouton-höyrycharabancit nousemassa Kennon Roadilla Baguioon. |
Pacific Motorsin Regina-rakennus sijaitsi Calle Escoltan varrella,vain korttelin päästä myöhemmin uudelleen ristittyä MacArthur Bridgeä (Sta. Cruz Bridge).Kenraali MacArthurin nimeä ollaan käytetty muissakin kohteissa,kuten MacArthur Highwayssä ja tietenkin siinä MacArthur-jeepissä. Douglas MacArthur palveli ensimmäsien sortiensa Filippiineillä 1919-24 Yhdysvaltojen armeijan Filippiinien armeijan sotilaskoulutuksen perustajana ja olen jostain napannut kuvan kansiohini hänestä seisomassa senaikaisen GM-tuotteen vieressä.Valitettavasti foto on hukkautunut tietokoneviruksesta.
 |
| 1928 Pacific Motorsin GM-edustus |
 |
| 2010 Pacific Motorsin Regina-rakennus |
 |
| 1953 Cadillac Baguion Twin Peaksillä |
Manilassa uskotaan,että vanhin säilynyt klassikkoauto amerikkalaishallinnon ajalta olisi kapinakenraali Emilio Aguinaldon 1924 Packard,mitä säilytetään lasikaapissa Aguinaldo-pyhätössä kuin aikoinaan Leniniä Kremlin mausoleumissa.Packardit ovat olleet muidenkin kenraalien suosikkiautoja,kuten Suomessa marsalkka Mannerheimin matkustusvälineenä. Packardit tulivat jäämään Filippiineille myös kenraali MacArthurin tilattua v.1937 PT-torpeedovenelaivueen Caviten laivastotukikohtaan.Nämä Packard Marine-moottoreilla varustetut torpeedoveneet pelastivat osaltaan saarivaltakunnan japanilaisten ikeestä,vaikka osa tuhoutui Caviten laivastotukikohdan japanilaisilmaiskussa 8.12.1941.
 |
| 1937 PT-torpeedoveneet toimitusvalmiina USA:ssa |
 |
| Kenraali Aguinaldon 1924 Packard |
V.1937 presidentti Franklin D. Rooseveltin nimitettyä kenraali MacArthurin Yhdysvaltojen Tyynenmeren armeijan komentoon Filippiineille, presidentti Manuel L.Quezon lainasi kenraalin käyttöön yhden virka-autoistaan eli 1936-mallisen ja v.1937 koritetun Chrysler Airflow Custom Imperial Model CW Limousinen.Tämä oli Chryslerin viimeinen aerodynaaminen malli pilattuna irtonenällä. Chrysler kamppaili seuraavina mallivuosinaan rumilla patanokkamalleilla ja 50-luvun vaihteen konservatiivisilla pullukoilla,kunnes vasta taloon värvätty muotiguru Virgil Exner puki koko Chrysler-malliston kauniinsorjiksi maantiekiitäjiksi.
 |
| Manuel L.Quezonin 1936 Chrysler Custom Imperial Model CW näytteillä Quezon Cityssä. |
V.1937 Manilassa elettiin vielä huoletonta swingin aikakautta de cajon-flamencotyylillä ja amerikkalaisittain big bandien sovituksilla .Manila Hotelin eteen lipui mustia limousineja ja valkoisia avoautoja,joista purkautui valkoshaketteisia herroja ja tylliternohameisia leidejä kuuntelemaan viimeisimpiä pasuunoista ja trumpeteista soivia swingbandhittejä. Hotellin vierailijabandeina olivat mm. Shanghai Swing Masters,The Pete Aristorenas Band,The Cesar Velasco Band sekä The Mesio Regaldo Orchestra.
30-luvun jazzia kuuli radiosta sen ajan populaarimusiikkina. Tavallisten Duke Ellingtonin ja Count Basien hittien lisäksi Ding Yalong kroonaili paikallisena Bing Crosbyna.
Instrumentalisteina pianistit Jose Climaco,Rafael Artigas ja Anson Avelino esittivät radioiden kovaäänisistä kuuntelijoille taitojaan siitä,että filippiinot olivat nopeasti oppimassa tyylin ulkolaisilta esikuviltaan.
 |
| 1930-luku.The Filipino Band soittamassa Chicagon Saratoga-hotellissa ansaisemalla 1000 dollaria kuukaudessa |
Lagunassa Manilan eteläpuolella kuultiin ensimmäisen kerran jazzia Ugoy-Ugoy-(swing) kabareena,mistä kehittyi filippiinojen kiintymys rhythm and bluesiin .Jokaisen manilalaisen hotellin kabinetista kuuli jonkun virtuoosin kroonausta amerikaksi.
 |
| 1945 Leyten maihinnousu |
 |
| Kenraali MacArthur ja presidentti Manuel L.Quezon |
 |
| 1937 V16 Cadillac Series 90 Custom Town Car MacArthurin autona |
 |
| Sama Cadillac presidentti Quezonin autona |
 |
| 1942.MacArthurin Wolseley Brisbanessa |
 |
| 1942 MacArthur ja Wolseley Brisbanessa |
 |
| 1945 MacArthur sotajeepissään Leytessä |
Jatkuu..
Ugoy-Ugoy-The Real Swing Concert 2000-luvulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti