 |
| 1963.Jussi 16-vuotiaana koulupoikana Juhart 2012 |
Memoiren eines mittelmässigen Schülers-------Saksankielen harjoituskirja
Opettamisen salaisuus on näyttää tietävänsä elämästään kaiken,minkä juuri oppi iltapäivällä...
(Tuntematon)
16-vuotiaana oleminen kuului vaikeaan kasvuikävaiheeseen.Äänenmurros oli ohi ja ylähuulessa alkoi kasvaa jotain untuvaa.
Jussi ei pitänyt itseään enää poikana eikä ihan miehenäkään käyttäytyessään joskus kuin pahainen kakara.
Poikuuden ja mieheyden välissä hän ei ollut valmistautunut odottamattomiin mielenmuutoksiin kuten yhtäkkisiin ihastuksiin ja pitämisiin huolestuttavassa hormoonipainajaisessa..
Hänet olisi pitänyt ottaa jo 11-vuotiaana pieneen aikuiskeskusteluun murrosiän faktoista:
'Ehkä tämä ei tunnu vielä menevään nuppiisi,mutta parin vuoden sisällä tulet sukeltamaan mielikuvitusmaailmaasi etkä kuuntele ketään viiteen vuoteen,lukuunottamatta opettajia,esivaltaa, vuoden kuumimpia iskelmätähtiä seka penistäsi.
Siinä pimeässä tunnelissa,mihin olet juuri ajamassa,tulee näkymään toinenkin pääaukko eikä kaikki enää tunnukaan niin vaikealta.
Jotkut seisovat puolellasi ja silti et kuuntele niiden hyviä neuvoja ja takuulla otat vastaan kaiken pahan.
Olet täysin hulluna tyttöihin (tai jos tulet havaitsemaan olevasi hintti..mistä 60-luvulla ei puhuttu eikä tiedetty),panet makuukamarisi verhot kiinni ja alat lukemaan partiolaisten paperikeräyksestä näpistämiäsi Jalluja ja Kalleja.
Sitten tulet olemaan napit vastatusten kaiken auktoriteetin kanssa yrittäessäsi oppia tuntemaan uutta itseäsi.
Samanaikaisesti tunnet itsesi voimakkaaksi ja voimattomaksi.
Alat käyttäytymään kuin ääliö ja kieltäydyt tunnustamasta,että käyttäydyt kuin ääliö,vanhempien ihmisten pyöritellessä silmämuniaan teeskennellessään välipitämätöntä.
Nämä vanhemmat ihmiset voivat tarjota sinulle jotain rohkaisevaa neuvoa ja samalla nämä katsovat sinut toivottomaksi tapaukseksi.
Ja tämä on ihan normaalia!
Et ole paha omasta mielestäsi,koska olet murrosikäinen ja tulet huomaamaan itsessäsi jotain potentiaalia hyväksi tulemiseksi.
Tahdot todistaa muille olevasi kapinallinen ja murrosikäinen finninaama päästellessäsi luokan takapulpetista historian maikalle välkkyjä huomautuksia sivusuulla...
Haluat myös seurata unelmiasi ja usein ne lyövät yli fiksuudessasi.
Äiti käskee sinua ottamaan koulusalkkuusi omenia ja banaaneja,mitä vihaat...oleppas hyvä...ja panet eväiksesi juuri äidin uunista ottamalta pelliltä kuumia korvapuusteja,koska niissä maistuu puolikypsinä makea kanelitaikina.
Haluat olla se,mitä olet!
Mitä muuta voisi haluta elämältäsi!
Ja katso...tuolla koulun edessä likkapiirin keskellä seisoo ihanteesi isotuttinen Hallbergin Hannele!
Koko ajatus siitä,miltä tuntuu olla murrosikäinen teinipoika,seisoo kysymyksessä,miten muut murrosikäiset kayttäytyvät omalaatuisesti.
Murrosikäiset eivät tajua ollenkaan,mitä näiden suusta pöllähtää ulos syljen mukana taikka mitä nämä tekevät ajattelematta taikka koskaan heräämättä ajoissa kouluun sekä menemättä ajoissa petiin..
Näille on myös kehittynyt ääretön ruokahalu eivätkä ne pidä tietyistä ruokalajeista eivätkä lopettaisi vängälläkään syömästä mieleistään ruokalajia.
Jussia kotona ollaan aina haukuttu pikaiseksi itsensä pesijäksi ja siskot ovat haukkuneet sitä vesikauhuiseksi.
Monet murrosikäiset kärsivät huonosta hygieniasta haistamatta kainaloitaan sekä haarojaan,
Silti tapaat nämä alituisesti kampaamassa peilien edessä lettejään taukoamatta.
Sitten ne osaavat hengata kaupungilla tuntitolkulla pelkäämättä iltamyöhällä itäkaupungin jengejä sekä mustamaijaa.
Ne eivät koskaan katso muitten murrosikäisten poiken perään ja ihmettelevät,mihin se pieni räkänokkainen kakara sieltä pihan santalaatikosta oli hävinnyt.
Murrosikäisten yhtenä välttämättömänä pahana on koulunkäynti ja Jussikin vastahakoisesti joutui tunneilla kuuntelemaan kuivan hissanmaikan ja saarnaavan uskonnonopettajan paasausta puolitajuttomassa tilassa..
Lisäksi koulun aulassa pidetyt aamuhartaudet saivat hänet nukkumaan seisaaltaan kuin Frederic Remingtonin maalaama intiaanisoturi Black Horse oli telegraafitolppaa vasten kuuntelemassa lankojen huminaa keskellä lumista preeriaa.
 |
| Black Horse by Frederic Remington |
Uskonto ja koulu yhdessä ovat kuuluneet suomalaiseen äksiisikultturiin kuin lukkari kinkereille.
Vuoden 1963 keväällä harjoiteltiin lukukauden päättäjäisjuhlia varten uuden yhteiskoulun voikkasalin näyttämöllä Kantelettaren Kirkonkäynti-veisua.
Kanttori laulunopettajana harjoitti murrosikäistä sekakuoroa vähän kevyemmällä otteella .
Jussi oli 16-vuotias finniotsa ja hänen äänensä oli jo vakiintunut puberteettisista kiekauksista charlesbronsonimaiseksi puolitenoriksi.
Hän seisoi lavalla kuoron eturivissä eläinlääkärim tyttären ja makeatuttisen Hallbergin Hannelen vieressä tahattomasti kyynärpäällään koskettaessa tytön rintapolstereihin.
Kanttori huokaili sorääniselle kuorolle pianon takaa:
Otetaanpas se laulu taas uudestaan alusta....ei tämä ole mikään in memoriam eikä rekvieemi..vaan antakaa laulun soida keveästi....andantino grazioso....quasi alto!
Kirkkoherra Zidbäck ja teologian tohtori sekä uskonnon opettaja samassa puvussa oli tullut seisomaan voikkasalin ovelle laulannan seurantaan......
"Kuuluu kenkien kupinaa,kautokenkien kapina.
Tytöt kirkkohon tulevat,leimahtavat lehterille!
Rinnan auki riekaisevat,kirjan sieltä kiskaisevat,
josta virren veisoavat,luvut kaunihit lukevat.
Kuuluu lottojen lopina,tuohikenkien tohina,
pojat kirkkohon tulevat,
kirkonmäellä melskoavat,
ei oo kieja mielessänsä,ei papin parahat saarnat!
Tytöt mielessä makavi,sydämissänsä sytevi!"
No...se jo meni pikkaisen paremmin!
Kanttori kehaisi pianojakkaralta,kun kirkkoherra kutsui häntä luokseen ovelle..
Pappi ja kanttori aloittivat vilkkaan keskustelun kirkkoherran heiluttaessa etusormeaan kanttorin punaisen nenän alla.
Zidbäck oli vanhaa rantaruotsalaista kirkkoeliittiä,joka ei välittänyt Kalevalasta eikä Kantelettaresta puolipakanallisina tekeleinä ja rahvaiden värssyinä.
Kirkkoherra oli samanaikaisesti Jussin isän hengellinen esimies sekä Jussin kirkkohistorian opettaja ja yleensä näiden taistelu seurakunnan asioista sai papinpojan kirkkohistorian numeron pysymään kuutosessa.Jussin kerran vitsaillessa uskonnon tunnilla takapenkissä kirkkoherra oli kysäissyt häneltä,että jos papinpoika ei halua kuunnella päivän tekstiä,niin tämä voi mennä ulos käytävälle.
Jussi meni ulos!
Toinen pappismies näytti myös vihaavan papinpoikaa,psykologian opettaja ja teologian kandi sekä vihkimätön pappi Palmun Matti, Jussin saadessa luokan ainoana kerran jopa ehdot aineesta.
Poika ihmetteli miksei hänestä pitänyt alempi pappisluokka ,kun piispojen kanssa tämä oli ollut mitä parhaimpia kavereita polvihousuisesta saarnamiehen alusta lähtien.
 |
| 1960 Yhteiskoulun maikat Vas. istumassa khra Aulis Zidbäck,tyttöjen käsityöopettaja,Rehtori Olavi Siitonen,ruotsinmaikka Raili Raunio,en muista,kemianmaikka Brita Kauppila,suomenmaikka Leena Perksalo,viimeistä en muista nimeltä. Takana vas. en muista olisikohan matikan maikka,veistonopettaja Arvo Saura,voimistelunopettaja Irja Vesterä-Bernoulli,englannin lehtori Juhani Sala,voimistelunopettaja Pentti Perksalo,historian lehtori Reima Kareila |
 |
| 125 cc Husqvarna Rödmyra eli punamuurahainen |
Uusi yhteiskoulurakennus oli valmistunut vuonna 1960,jolloin myös kauppala kastettiin kaupungiksi.
50-luvun lopulla yhteiskoulu sijaitsi Alhaisten mäellä uuden komean betonirunkoisen kansakoulun pelikentän länsilaidalla sijaitsevassa vanhassa puisessa kansakoulurakennuksessa.Siinä Jussi kävi alakoulunsa,muuttamalla viereiseen puukouluun Yhteiskoulun I luokalle v.1958.
Koulun rehtori Olavi Siitonen ja kiihkeä jehovalainen ajoi kouluun melkein naapurista Reininkadulta punaisella satapiikkisellä Rödmyra- (punamuurahainen) Husqvarna-moottoripyörällä perhoshaavi takatarakalle sidottuna.Pyörän nimikin kuului hyönteiskuntaan!
Tämä kun oli kova botanisti ja hyönteistutkija!
 |
| Alhaisten puukoulu |
 |
| Alhaisten kansakoulu |
Muutossa uuteen moderniin ja matalaan yhteiskouluun ammattikoulun ja kauppaopiston väliin Venemestarikadulle rehtori oli vaihtanut kevyen satapiikkisen svedumodarinsa virkaharmaaseen ja köyryselkäiseen Vanguard-autoon,joka oltiin valmistettu v.1952.Britit kutsuivat sitä Phase II-malliksi eli toiseksi tekeleeksi ja se olikin rehtorin toinen motorisoitu malli.Samoin reksin pyöräilyyn tuulensuojaksi tarkoitettu Niskavuoren pehtoorimainen pressutuulitakki sekä pyykkipojilla upslaakeista viritetyt sarkahousut olivat vaihtuneet toisessa vaiheessa uuteen harmaaseen teryleenipukuun.
 |
| 1951 Standard Vanguard Phase I |
 |
| Uusi Yhteiskoulu |
Uudessa asussaan hän istui rehtorin kansliassa ja piti sihteerirtyttönään pulskaa vaimoaan.
Kansliaan tuli useasti koululaisia rehtorin puhutteluun ja muille asioille.
Rouva Siitonen sai monen keskikoulutytön punastumaan,sihteerimatamin kysyessä,odottiko neiti 'Siitosta' .
Herra Siitonen oli kiivas lahkolaisrehtori ja kerran tämä oli saanut kouluhallitukselta varoituksen fyysisestä rankaisumetodistaan eli tarttumisesta kiivaudessaan oppilaan rinnuksiin ja ravistelusta.
 |
| Antsan Bel Air,reksi ja Vankkuri eli Vanguard ja Jawasakki by Juhart |
Koulun edessä Venemestarinkadulla oli parkkipaikka,johon opettajat ja oppilaat parkkeerasivat autojaan.
Yhden kerran reksi oli nostanut Maanselän Anteron,Jussin luokkakaverin luokan viereiseen vaatenaulakon koukkuun ,lyödessään samalla upperkuteja pojan mahaan.
Antsa oli pudonnut käytävän puunatulle lattialle kuin seinältä tipahtanut mainosjuliste.
Antsa sai osaltaan syyttää itseäänkin,tiedettyään reksin lyhyen pinnan.Hän 16-vuotiaana ajoi kouluun kortittomana isoveljensä neliovisella ja vaaleanvihreällä siipijenkillä,57-mallisella Chevrolet Bel Airilla,jonka pitkät siivet voittivat satakertaisesti suomen kielen lehtorin harmaan Skoda Octavian Superin töpösiivet.
Antsa ajelutti koululikkoja auton molemmilla sohvilla,pitäessään kossupulloa hanskalokerossa reisien avaajana...pojat olivat kertoneet..
Tupakanpoltto oli hänen pienimpiä syntejä.
Hän oli yhteiskoulun toinen nuori kapinallinen.Ensimmäinen oli Tattari-Paavon poika ja huuliviiksinen 16-vuotias Feisal,joka ajoi kouluun harmaalla lahna-Skodalla...ilman korttia.
Antsalle sattui tulemaan kinaa rehtorin kanssa siitä,että "Vankkurin" (Vanguard) lokasuojaan oli tullut parkkipaikalla vaaleanvihreä maalinaarmu.
Poika oli sanonut Siitoselle,ettei tämän tarvitsisi uskonkiihkossaan pakittaa sitä "Vankkuria" autotallista ulos sellaisella rysäyksellä,että valeanvihreä tallinovi hakkaisi likasiipeen..Lisäksi poika oli käskenyt reksiä siirtämään harmaan vartiotorninsa pois oppilaiden parkkipaikalta rehtorin kanslian ikkunan eteen,jos on niin nuuka köyryselkäisestä vankkuristaan.
Pudottuaan vaatenaulakosta rehtorin niskaotteesta lattialle Antsa oli kerinnyt potkaisemaan reksiä haaroihin,ennenkuin oma taju sammui.
Se ensimmäinen nuori kapinallinen Feisal,oli kaupungin nahkalikkeen omistajan Paavo Bededrinin vanhin poika.Häntä nuoremmat velipojat olivat Faruk sekä Fouad.
Veljespari olisi nimiensä puolesta sopinut Saudi Arabian kuninkaan hoviin.
Paavon pesueessa oli myös tyttö Katrina...Kadriyde,jota likat kutsuivat lyhkäsesti Katiksi,joka kävi lyskaa.
Muslimitataariperheessä eivät naiset pitäneet huntua kasvoillaan,vaan pukeutuivat eurooppalaisesti eikä miesväessä osuusteurastamon possunliha eivätkä Alkon antimet estäneet poikia elämännautinnoista.
Kummatkin..Antsa ja Feisal näyttivät viiksineen kaksikymppisiltä eivätkä Kissalan pojatkaan (poliisit) koskaan maijallaan pysäyttäneet ajokortittomia.
Feisalin lahna-Skoda nähtiin usein Länsirannan poppelien alla keinumassa ikkunalasit huurussa.
 |
| 1954 Skoda 1200 |
Koulun opettajakunnassakin ajeltiin 60-luvulla autoilla.
Englanninkielen lehtorin Juhani Salan autovalinnaksi tuli uusi 1963 Ford Cortina Standard,jonka maski oli maalattua lattaripaa,toisin kuin deluxemallissa oli kromigrilli.
 |
| 1963 Ford Cortina Standard |
 |
| 1957 Chevrolet-mallisto |
 |
| 1965 Plymouth Valiant V-100 |
Olin hieman hämmästynyt Jussi Salan autovalinnasta,koska odotin hänen ajavan konservatiivisempia brittimalleja,kuten Rover 90:tä,Humber Hawkia taikka Austin Cambridgeä, keskiluokan suosimia merkkejä.
Voimistelumaisteri Pentti Perksalolla oli uusi valkoinen ja punasisustainen 1965 Chrysler Valiant V-100..eli toinen jenkkiauto koulun parkkipaikalla Maanselän Antsan 1957 Chevrolet Bel Airin kanssa.
Antsan auton omisti kylläkin hänen vanhempi broidinsa,joka johti Sora-Asvaltti-firmaa kaupungissa.
Koulun opettajakunta oli Jussin äidin sanonnan mukaan oikeata Sortin Sakkia..Monasti se pani Jussiakin ihmetyttämään,miten yksikään opettaja oli päässyt läpi pedagogian tutkinnon.
Kirkkaimpana käyttäytymishäisiöisenä pidettiin ruotsinkielen maikkaa Raili Rauniota, pippurista,alta puolitoistametristä ja ehkä kurvikasta naisopettajaa,joka tapansa mukaan heitti luokanovelta koepaperit kiukussaan lattialle ja hyppi piikkikoroillaan ainevihot yhtä reikäisiksi kuin VR:n rengasmatkaliput.
Kerran tämä katkaisi vihoissaan karttakepinkin kateederin kannelle,jolloin puusäleet lensivät luokassa kuin kännisten tikkakilpailussa hajalleen.
Salon Seppo takapulpetissa piti pulpetin kantta kilpenään,johon iski napakymppinä pystyyn yksi puutikka pärräämään.
Maisterin temperamenttia pisti sääliksi,etenkin potentiaalisen tulevan miehen kannalta,kun vaimolla on tapana heitellä pikaistuksissaan huushollin ympäri kaiken irtonaisen lasitavaran.Teräaseet moisessa luonto-oikussa pitäisi lukita maisterin kotona visusti reikelin taakse.Muuten tapahtuisi veritöitä!
Railia pidettiin vanhapiikamateriaalina ja hiukan miestenvihaajanankin,mutta se taisi olla vain pintaa,kun tämän sydämeen piiloutunut rakkauden polttolamppu alkoi roihumaan.
Lukio VI:llä luokalla Jussin valitessa saksan- ja ranskankielet lukuaineikseen samaan aikaan, kun brittiläinen puolustusministeri Profumo jäi kiinni Christine Keelerin,hienostoprostituutin kanssa.
Yhteiskoulun samoin opettajien huoneeseen astui liituraitapukuinen ja tummahiuksinen kielten uusi lehtori .
Herrasmiehesöhtorin nimi kalskahti 30-lukuiselta SF-filmin pääosan roolinimeltä...joskin nimi on ajan mittaan kadonnut tietopankistani.
Makuukamariäänellään tämä olisi lausunut suohon ammattilausuja Jyrinkoskenkin,joka kävi syksyisin koulussa esittämässä Lauri Viidan runoa rakennusmiehestä tällingeillä värisevällä baritoonillaan hotellin aamupaukkujen kannustamana..
Sarvisankalaseissaan ja harmaantuvassa lainepäässään näytti keski-ikäiseltä ja keskieurooppalaiselta gigololta hienolla etiketillään sekä mairealla naistennaurattajakyvyllään.
Kaikki naismaisterit olivat tähän lääpällään...samoin kuin teinitytöt.
Saksan-ja ranskan maisteri oli palvellut 30-luvulla Suomen Berliinin suurlähetystössä suurlähettiläs Toivo Mikael Kivimäen alaisuudessa jonain attasheana..
Hänestä hehkui jonkinlaista Berliinin Reichstagin SS-everstin jäykkyyttä sekä Pariisin Montmartren liukasta boheemia saman liituraidan sisästä.
Lehtorin ensimmäinen naisuhri oli nuori kuvaamataidon opettaja.
Kun naismaikan alahuulen kulmiin alkoi pulpahtaa näppylöitä epätasaisen kuukautiskierron takia seurustelun aikana suhde katkesi ja naismaisterin hipiä palautui persikkaihoksi...vaikka silmänymparystät tummuivat ja silmänvalkuaiset punertuivat öisistä itkuista.
Lehtorin seuraava naisuhri oli Raili Raunio.
Jussin luokassa ihmeteltiin Äkäpussin äkkinäistä mielialan muutosta.
Koepaperit eivät enää lentäneet luokan ovesta sisään ja maisteri oli tunnilla pelkää hymyä sekä hyväsuopaisuutta.
Tämä oli kaunistunutkin ja Amerikan tantan suipporaamiset lasitkin olivat vaihtuneet kreikkalaisen laulajattaren Melina Mercourin mainostamiin muodikkaisiin Rodenstock Silhouette-laseihin.
Paljon myöhemmin päästyään ylioppilaaksi Jussi oli kuullut kieltenmaikkojen avioitumisesta germaanisten kielten eurooppalaisessa unionissa.
 |
| Pentti Perksalo nuorena |
Papinpoika ei ollut mikään atleetti eikä loistanut valtavissa urheilusuorituksissa voikkasalissa eikä jääkiekkokaukalossa...puhumattakaan urheilukentän tiilimurskalla.
Lyhkasillä kintuillaan hän ei edes pystynyt kiipeämään voikkasalin köyttä pitkin ylös katonrajaan,jäätyään köysikilvassa puoleen tankoon jonkinlaiseen klimaattiseen asentoon,manilaköyden hierottua haaroissa.
Voimisteluopettaja,kaljupäinen ja leifwagerimainen Pentti Perksalo käskikin poikaa laskeutumaan tarzanina alas ja juoksemaan kylmään suihkuun.
Lehtorin 30-lukuinen puberteetti-ikäisten seksuaalisen heräämisen poistometodi kutistikin kylmän suihkun alla pojan mutterin rusinan kokoiseksi.
Lehtori oli ilmeisesti tulkannut Ilmari Tahko-Pihkalan selibaattibibliaa.
Potkupallossa Jussi ei myöskään pärjännyt lyhyillä jaloillaan ja hänet pantiin aina maalivahdiksi.
Samoin puutteellisesta luistelutaidosta hän aina joutui kiekkokaukalon maaliin,missä tämä sai korkeita lämäreitä otsaluuhunsa.
Luokassa oli yksi kaikkien urheilualojen sankari...Lehtisen Raimo,mitä yksikään luokassa ei pystynyt päihittämään yhdessäkään lajissa.
Raimo oli kasvoiltaan ruma,pottunenäinen ja erittäin akneihoinen. Mätäpäiset finnit kattoivat jokaisen neliömillin kasvoilta,kaulasta ja jopa niskasta..Uskottiin hänen kompensoivan akneista
ulkonäköään urheilusuorituksissa ja hän olikin kaupungin parhaimpia sprintteterita Vilppaan urheiluseurasta,mikä oli työläisten urheiluliiga.
Tämän äiti, ravintola Tähkän tarjoilija pisti rahansa pojan urheilusuorituksista uusiin mopoihin,jotka olivat koulupoikien suurina haaveina 60-luvun puolivälissä.
 |
| Pyrkijä Standard |
Raimolla oli ensiksi punamusta Pyrkijä-mopo,kun muilla oli Tunturit.
Joka vuosi päästyään luokalta hänellä oli uusi mopo allaan.
Eräällä luokkaverilla oli myös uusi Termo-Tunturi,jolla tämä ajoi Perniöntieltä kouluun lakitta talvipakkasillakin,ettei tämän sokerivesiletti littaantuisi.
Kerran hän päätti pakkasessa ajaa mopollaan Turkuun,saamalla aivokalvontulehdukseen ja kuolemalla parin viikon päästä Turun yliopistollisen sairaalan teholla.
Tapaus herätti ja hätkähdytti yhteiskoululaisia,että nuorikin voisi kuolla niin helposti.
Ramin eli Lehtisen Raimon äiti oli leski miehensä kuoltua pojan syntymän jälkeen.
Isättömänä poikana häntä pilkattiin ja tyrkittiin koulun pihalla,kaverien vittuillessa...että kun painaa nappia kabinetissa,tulee tarjoilija,mutta kun painaa tarjoilijaa,tulee nappula!
Pojat osasivat olla kateellisia tämän urheilupalkinnoista.
 |
| 305 cc Honda Dream |
Jussi ystävystyi Ramin kanssa,pääsemällä tämän punaisen 305-kuutioisen japsipyörän Honda Dreamin istuimelle pelkääjäksi,kun Rami ajoi yli sataa Halikon maantiesillan yli,että modaristin iho-ja tukkahilse oli sokeuttaa takana istujan ajoviimassa.
Pyörää ennen Ramilla oli ollut italialainen Ducati sekä Gilera,muitten prätkämiesten ajellessa brittiläisiä Nortoneita,Trumpheja ja AJS:siä.
Koulun opettajista vain veistonopettaja Arvo Saura,tuleva kotiseutuneuvos ajoi kouluun Rabeneick-mopedilla,jonka takaterakalla syksyisin keikkui täysi omenalaatikko.Arvo veistotunneilla kävi aina puuvarastosta koukkaamansa suuhunsa antonofkia.
 |
| Rabeneick Binetta |
Rami oli kutsunut Jussin kotiinsakin Rappulanmäen punaiseen torppaan,joka seisoi omenapuutrekolin keskellä.
Punamultamökin keittiötä hallitsi isokuuppainen puuliesi sekä maalinsa menettänyt klaffipöytä.
Olohuonetta ei ollut,joten makuukamari palveli molempina.
Kamarin täytti korkeapäätyinen vetosänky sekä liukulasiovinen palkintokaappi.
Ramin äidin vasemmistotaustasta kaapin päällä ei näkynyt vihkiraamattua ja haalistuneella kukkatapetilla roikkui homehtuneen ja kärpäskakkaisen pasmatuurin keskellä ja raamien sisässä ruskea valokuva kapinaparista.
Miehellä panimokuskin lippalakin alla oli poskessa pitkä arpi ja neidolla valkoinen huivi hartioilla.
Molemmat näyttivät käsissään venäläistä Nagan-pistoolia.
Jussi kysäisi Ramilta,tietääkö tämä mitään aseista,jolloin kaveri vastasi olevansa ampumahiihdossakin mestari.
Papinpoika kysäisi vielä ,tietääkö hän mitään Naganeista,jolloin Rami pudisti päätään.
Jussi sanoi tietävänsä,että kun maailmankuulu viuluvirtuoosi Niccolo Paganini oli ryyppykierteessään saanut itsarihimon.
Tämä oli soittanut hotellin resptiooniin pyytänyt...Piccolo Naganini!
Kouluvuodet 1965 ja 1966 Jussi kävi perusteellisena oppilaana kaksi kertaa,halutessaan oppia algebran ja geometrian salat.
Kemiastakin oli kuutonen.
Kemian lehtori Kauppila sai myöskin ohjata poikaa oikein kädestä Bunsen-lampun käytössä,kun ekatunnilla Jussi poltti uuden melamiinipöydän kannen koppuraksi.
Jussi kun oli leikkinyt tulenheittäjäpioneeria,joka oli tuhoamassa vanjojen konekivääripoteroa.
Kemian naismaisterilla oli omituinen puhevika puhuessaan aina kuin tukkoisesta nenästä...".Odedaan budki joga on doisesda pääsdä kadki!" eli "Otetaan putki,joka on toisesta päästä katki"! (Koeputki)
Lukion prässistä puhuttiin paljon ja papinpoika uskoi,että hänen Lammervon housutehtaan teryleenipöksyistä alituisesta penkinkahnaamisesta kuluivat prässit pois.
Saksan maisteri aina tunnilla pyysi Hallbergin Hanneletta pulpettien väliin seisomaan,tentatessaan saksan vahvojen verbien taivutuksista.Maisteri halusi oikeastaan katsella tyttären komeita muotoja,mistä villajakun alta puskivat valkoisen paidan napinlävistä maidonvalkeat rinnat.
Kun Hannele ei enää pystynyt vastaamaan,lehtori kysäisi,että tuleekos sieltä vielä mitään,vai vedetäänkö pikkupöksyt ylös.....
Kysymys saikin luokan pojat röhöttämään,jolloin lehtori upseerin baritoonillaan katkaisi naureskelun.
Vuoden päästä v. 1967 Jussin saatua valkolakkinsa,papinpoika tulikin kuuntelemaan veemäisten aliupseerien komentoja...."Nauru loppu siellä muodossa...perrkele!"
------------------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti