 |
| Stella Artois |
Niin se valpuri meni...ja minäkin hyvin hiljaisella tempolla nautin 3 Stellakaljaa menneitten vappujen muistoksi.,kun Gerry tsiikaili kammarissa teeveestä koko päivän filippiinonyyhkydraamoja.
Minä kirjoittelin koneella Suezia.
Nyt aamulla on mörkkö sadekeli ja aasinsillalla sanoen katuojat juoksevat,rännit tippuvat ja tuomiokirkon torni pistää silmään.
No....saitpas taas uuden piristävän keskustelun rakkaan siskosi kanssa!
En mäkään kyllä oo pitkään aikaan kirjoitellut sille taikka soittanut.Talvella Tiitti lähetti terveisiksi mulle ja Gerrylle villasukat.
Sillä kun on aina luurissa kova kiire jonnekin muhalle....hei..hei mitä kuuluu...mutta kun minulla just on meno.....en voi puhua pitkään..
Mitä se niistä eemeleistä veuhkoo?
Onkos sillä joku suosiokilpailu...teillähän on vain yksi broidi?
Kirjeen väsääminen on todella iisiä eikä ne läppäritkään enää paljoo maksa.
Uskon,että sen on tietokoneaika jo jättänyt katinalttarilla.
Jaetaanks muuten sen katinalttarilla ehtoollista kissanraksuöylättien kanssa?
No Tiitti on Tiitti...se on sitä sen tavallista infantiilista priiskumista..se on sellanen vastarannan rakki,vaikka kutsuukin itseään kissanaiseksi.
Ilmeisesti sillä oli yksinäinen vappu.
Jumalauta meitä ammutaan...siskot, veljet tulkaa auttamaan....
(äidin kapinakehtolaulu)
 |
| Hesus Shoerapairman in Manila |
Hei taas!Nyt toivottavasti hammasimplantit eivät enää kolota kun ovat platinaa...Olet jo teräsnainen tai miljoonan dollarin nainen uusilla ruokalan kaluilla.Saitko bonukseksi platina-albumin?Olen myös elämässäni tavannut useita Jeesuksia...Jesus (laus.Hesus) delos Santosin,Jesus Maria Bontocin ,Jesus 'Ding-dong' Villaraman jne...Filsuilla muuten on paljon Ding-Dongeja ja Bong-Bongeja miesten kutsumanimia,joita itse kutsun ovikellonimiksi...Kerran luin erään jeepneyn perästä ilmoituksen Jeesuksen kavaltajasta Juudaksesta...Judas not pay,will be prosecuted...(laus. espanjalaisittain.. Who does not pay...)..tämä oli varoitus maksamattomille matkustajiille syytteen uhalla.Tiitin ympyrät näyttää olevan pieniä aivankuin sen toinen aamutohveli olisi naulattu kärjestä lattiaan,ja kulkee pelkkää pientä ympyrää kuin teuraslammas lieassa.Itse en ole viitsinyt sille useasti soittaa,koska en jaksa juoruta,vaikka monesta muusta asiasta olen utelias kirjoituksieni takia...enemmänkin faktainfosta.Ei kai se Tiitti jaksa lukea skrivauksiani ,kun ajatukset ovat siellä pohjanmaalaisissa maalaisaatelisissa.Helmiäkö vai paskaa sioille?Juha.Skrivaillaan taas..Muuten se Rva Suomisen petosjuttu on liian pitkaä ja laitan sen myöhemmin.Se papinpoika ja pakana-stoori on jo melkein lähetetty...ehkä yhden jutun kokoan myöhemmin.Panen seuraavassa eemelissä johdannon ppainpojalle....se on Puusepän poika ja pappi-juttu isän ja äidin elamästä ja omin silmin nähtynä.Siinä on paljon fiktiota kun en ole ollut ollut paikalla 30-luvulla enkä vielä roikkunut isän pusseissa rintamallakaan...Se kai on sita taiteilijan vapautta!?PS.Huomenna täällä on luvassa vettä ja räntää...etta takatalvi on iskemässä mm.Skotlantiin...
Subject: Joulibiisit...
Joo...mullakin on se Loirin Joululaulu.CD.Sain Tiitiltä,vaikka se epäröi ensiksi antaa.
Tykkään Loirin versioista.En tiedä sopiiko rekviemi syntymäjuhlaan,kun.se sopisi paremminkin hautuulauluna Pääsiäiseen,mutta vahvaa musiikkia se on.Voihan sitä kuunnella koska tahansa.
Kummakun siitä Ruotsin prinsessasta puhutaan Suomessakin,ikäänkuin se olis Suomen hovista.
Täällä on aina omien kuninkaallisten jokaisesta liikkeestä valtava melu ja kohu.
Nytkin Camillan,prinssi Charlesin muijan jalka on paketissa ,kun 85-vuotias Elizabeth on täydessä vedossa ja Philip yli yhdeksänkymppisenä vielä ratsastaa...
Se Thaimaan tilanne ei ole mitään uutta.Siellä mellakoidaan melkein joka vuosi kuten Filippiineillä.Thaimaa on kuitenkin kuningaskunta,missä pääministeri on kunkku ja kuninkaalliset vain näyttiväkeä.Kaakkoisaasialaisissa hallitussysteemeissä poliittisilla perhedynastioilla on suuri merkitys ja uskon Thaimaan pääministerin sukulaistenkin istuvan monilla palleilla.Valta korruptoi ja kaikki kansan päännostot pienestäkin demokratian jyväsestä jyrätään alas poliisi-ja sotavoimin.
Eräältä entiseltä filippiinosenaattorilta oltiin kysytty onko se valta ja valtion possutynnyri niin tärkeätä.Senaattori oli vastannut...That's what we are in power for!
Tämän kuun 6. päivä Filippiineillä on pressanvaalit plus senaatin ja kongressin vaalit.Täällä Britanniassa toukokuun 8.päivänä taistelevat Brown,Glegg ja Cameron pääministerin pallista.Brownia uhkaa häviö..kuten laboureilla
Filsuilla taas Noynoy Aquino,Manuel Villar ja Erap Estrada haluavat yhdessä presidentiksi.
Noynoy on entisen ja äskettäin kuolleen expressan Cory Aquinon poika.Manuel Villar on pesomiljardööri kiinteistöalalta ja entinen senaatin puhemies.Villar on kuuluisa ns. land-grabber eli maanottaja,joka väärennetyillä maatitteleilla ostaa tontit omien kiinteistöhankkeittensa kirjoihin.
Erap on entinen jai alai-uhkapelikorruptiosta vangittu expressa ja Presidentti Gloria Magapacalin armahtama rötöksistään (ent. elokuvien nyrkkisankari)..Hänen presidenttiysaikanaan kasinoiden osakkeet nousivat tuhannella prosentilla
Valitse näistä kansan etuja ajava presidentti,koska jokaisella on oma valtasukunsa poliittisina perheinä valtion joka instanssissa,
Neljäntenä kilpailijana on Tedoro,entinen Gloria Magapacalin tiedotusministeri,jota pönkittää uusherännäisen pastori Apollo Quilumboyn 10 miljoonainen huuhaaseurakunta.Uskonlahkoilla on kova vaikutus Filippiinien politiikassa,kuten Iglesia ni Christolla,millä on viitisen miljoonaa seuraajaa ja vaalilipun kirjoittamisesta tietyn poliitikon puolesta vaaditaan 5000 pesoa baksiisia.
Ne Suomen pääministeri Vanhasen pikkuset vaaliraharikokset kuivuvat Filippiinien täysin kovalla rahalla pelaavan vaalikampanjan edessä.
Hyvää vaalivuotta,
Subject: Lontoon postilla..itä-Lontoota sisäsilmillä ja Ilfordin filmillä...
-----------------------------------------------------------------------------------
'Silmillä katsotaan kieroon ja aivoilla nähdään'
Karsastusliiton motto
'Sinun silmiesi tähden...'
Olavi Virta
 |
| Jussin oma Lontoon-bussikokoelma |
'On the buses'
Brittiläinen komediasarja
Jussi seisoi Romford Roadin bussikatoksessa.
Pysäkille stoppaavat numero 25:n nivelbussi ja numero 86:n tupladekkeri. joka 10:s minuutti.
Numero 25 menee Ilfordiin ja numero 86 aivan Romfordiin saakka maakuntaan,mihin kaupunki yhtenä Lontoon boroughina on jäänyt berliinimäisesti vangiksi saareen Essexin maakunnan sisälle.Tupladekkerissä on mukava matkustaa yläkerrassa maisemakatselussa,mutta pitkässä nivelbussissa eli bendybussissa saa eräänlaisen nivelbussin tulehtuman.
Sen uskoisi etniseltä matkustajakannaltaan pysähtyvän joko Dhakkan tai Lagosin Circusin päätepysäkillä.
Bendy lähtee lenkilleen Cityn sydämestä Oxford Circusilta ja palaa Oxford Circusille.
Joskus myös Tottenham Court Road on päätepysäkkinä.
Tunnelma bussissa yleensä aina ottaa papinpojan luonteelle ja saa tämän hermostumaan.
Kerran maailmankansalaiseksi käännyttyään kulkuripoikana, hän ei enää pysty hallitsemaan sielunsa tunnepatoportteja,joita vasten painoi usean tuhannen kilon painoinen uusksenofobia- koski.
Tunnelma vastaa seisomista kansainvälisten puhelinkoppien vieressä saudiarabialaisessa Jubailin pikkukaupungin lennättimessä,missä kaikenrotuiset vierastyöläiset soittavat kotiin viidakkokyliinsä petrodollaritilien lähetyksistä.
Tietoliikenne-elektroniikan vauhdikkaasta kehityksestä johtuen jokaisella nyt on korvillaan Nokian kännykkä bakeliittiluurin sijasta.
Lontoon kasvot eivät ole tummentuneet pelkästään kuuluisasta Lontoon smogista.
Ennenvanhaan laulettiin,että linja-autossa on tunnelmaa ja siinä matka katkeaa....
Nykyistä tunnelmaa voisi myös verrata Pavlovin vesikauhuiseksi testikoiralaumaksi haukunnallaan,töninnällään ja vierusmatkalaisille murisemisellaan..
Rotuennakkoluulot suljetuista kotikorttelighetoista nousevat kattoon tunkkaisessa valkosipulin -ja kainalohien hajuisessa sisäilmassa,mikä tuo matkustajien silmien eteen oikean tosielämäteeveen aivan aromeineenkin.
Eräs lehtitoimittaja oli ehdottanut uutta tosielämäshowta televisioon,missä turvapaikanhakija- perhe asetettaisiin kotiin,mistä omistajat olivat lentäneet Espanjan rannalle lomille.
BBC:n tuotantoryhmä oli ollut jäljessä,koska Northamptonin käräjäsalissa kuunneltiin,miestä joka oli aamulla lähtenyt töihin ja palannut hetken perästä hakemaan unohtamaansa lompakkoaan.
Keittiössä istui romanialainen pariskunta aamukahvilla.
Edellisviikolla Peterborughin monikultturisessa kaupungissa kuohui,kun pari puolalaista miestä poliisit käryttivät salaonginnasta,missä urheilukalastajapari sulloi reppuunsa kyhmyjoutsenia,joita oli tarkoitus panna paistinpannulle.
Aiemmin kyhmyjoutsenten katoamista joesta oltiin pidetty urbaanisena myyttinä.
Puolalainen kulttuuri eroaa paljolti brittikulttuurissa,koska Krakovan ja Lvovin kulmilla saa käyttää omankädenoikeutta kalastuksessa ja metsästyksessä.
 |
| Shrewsbury Road |
 |
| 1962 Viimeinen Mogul-veturi Forest Gaten asemalla Juhart 2006 |
 |
| No 18 Bendybus |
Katukäytävällä kävijät kahlasivat läpi roskamerta,mikä käsitti kulman off licensestä haettuja Stella-purkkeja,pakistaanipikakeittön chilikanansiipirovikkoja ja pizzapahveja.
Moni kompasteli varastettujen autojen poisheitettyihin keltaisiin takarekisterikilpinkiin kiireessään bussille.
Manilassakin oli satakertaa siistimpää,koska siellä roskat kuljetettiin Smokey Mountainelle poltettavaksi sekä kierrätettäväksi.
Jussin keskikoululuokkien englanninkielen opettaja Salan Jussi luetutti oppilaita Lontoon tuntemuksesta 60-luvun vaihteessa;
Dirty,dusty London had it's rain yesterday...
Puhtaan ja siistin Lontoon näkisi vasta Oxford Circusin bussiterminuksen lähettyvillä,missä bendybussi oksentaa monikultturisen sisältönsä kolmista pariovistaan John Lewisin muotitalon pääovelle,jossa roskanheitosta saa 100 punnan sakot kulmabobbylta.
Keski-Lontoon kasvot ollaan pesty Thames-joesta pestyllä kuravedellä,mutta itä-Lontoon pärstä irvistää ketsupin ja chilisoosin tahraamilla suilla..ehkei enää kaikilla hampaillaan.
Vastapuolen kulman intialaisen Green Hound-pubin jukeboksista kuuluu mumbairokkia,parin turbaanipään seistessä tiskillä kolpakoilla, latvialaisen vaaleaverisen tarjoilijattaren hinkatessa tiskin takana essunkulmaansa juomalaseja,pistämällä niitä kattoralliin roikkumaan kannoistaan.
Pubia vastapäätä bengalipojat availivat autoverstaan rullaovea peltiräminällä ja tallin pimeydestä alkoi auringossa kiiltämään uuden SLK-avomersun punaiset takavalot kuin paviaanin pallit.
Pivotin Kevin oli myös avaamassa audiopuotiaan parkkeerattuaan kultabemarinsa katukäytävälle , pantuaan FOR SALE-pahvin tuulilasinpyyhkijöitten alle.
Hinta vain 3200-puntaa!
Romford Roadilla bussipysäkin edestä pyyhkäisi muhvipäinen rastanuori avomersulla ohi Ilfordiin päin,jättämällä kadulle soimaan jälkikaiussa muutaman Bob Marleyn ikiraeggaebiisin.
Tämä muffin head eli torttupää ei eläissään pystyisi ostamaan avomersua,mutta huumetrokausrahoillaan oli vuokrannut sen päiväksi 500:lla punnalla näyttöliukumiseen.
Forest Gaten ympärisössä pyöräilee muitakin torttupäitä,jotkut alumiinitikaraput olkapäillään ja muoviämpäri kädessään tarjoamassa ikkunanpesua ja tarvittaessa talojen julkisivumaalausta.Lontoo lika ja sade suttaa talojen ikkunat sikalan vastaaviksi ja pesee myös pois torttupäiden cowboyden isntantmaalatut julkisivut katuojiin.
Cowboy-lisänimen nämä ovat ansainneet halvoista urakoista ja maaleista sekä häipymisestä alueelta yhtä nopeasti kuin ilmestyttyään.
Vatapuolen pubirakennuksen alakerrassa intialaisen kauppaan pistäytyy muutama bussimatkustaja lisäämässä puntia Oyster-korttiinsa...matkakorttiin,mitä skannataan bussissa maksuksi,tummaihoisen keralalaiskauppiaan heilutellessa päätään sivulle ylileveässä flyygelinkosketinhymyssä kuin Stevie Wonder Ebony and Ivory-videossa Paul McCartneyn kaverina.
Keralan liittovaltio on kuuluisa kommunistihallinnostaan ja tummista intialaisitaan.
Jo Saudissa Jussi oppi koodaamaan kadulla intialaisten ja pakistaanien eron käyttäytymisestään,vaikka molempien kansalaisuuksien alkuperä lähti yhtenäisestä Intiasta.
Uskonto jollain lailla oli muokannut käyttäytymisnormeja;
Intialaishindut aina ystävällisyydessään heiluttelevat päätään kuin mäyräkoiralelu Hindustan Ambassador-taksin takahyllyllä, toistaessaan punjabinmurteella Achai...Achai killikalli.. ja pakistaanimuslimit puolestaan nyökkäilevät jäykästi päätään,aivastelemalla Achaita urdu- ja punjabi-jeesiksi.
 |
| St.George Hospital in Tooting |
Romford Roadilla aivan Army & Navyn vapaa-ajanpukimon jälkeen saa kuulla lisää Bollywood-diskon ovesta kovaa mumbairokkia ja intialaista kissantappomusiikkia .
Bollywood-nimi tulee kuuluisasta intialaisesta filmikaupungista.
Pakistaanien ja bengaalien vapaa-ajanviettomuodot eroavat jyrkästi intialaisista.
Länsi- ja itäpakistaanien vapaa-ajanluolat ovat korttelimoskeijoita,missä tarjotaan koukkukäsisten imaamien parroista hengenruoaksi länsimaisen kulttuurin tuhoamista fatwoilla sekä pyhillä jihadeilla.
Jussi havaitsi bendybussin seisomassa jo Katherine Roadin liikennevaloissa kuullessaan samalla vastapuolen kivitalon toisen kerroksen yhden nostoikkunan kolahtamista.
Ikkunassa kaljavatsainen ja klanipäinen mies oli pistämässä sinitatuoidulla kädellään krikettimailaansa ikkunatueksi.Mies oli ilmeisesti kova jalkapallofani,koska ikkunasta roikkui murenevalle rappaukselle ilmansaasteesta harmaantunut Englannin punaristilippu.
Maailman jalkapallomestaruudet oltiin potkittu loppuun edelliskesänä,jolloin britit hävisivät Brasilialle.
Pallokisojen aikana Romford Road oli täynnä pallofanien avo-Eskoja (Ford Escort) sekä Essexin Ferrareita (Ford Capri),punaristilippujen heiluessa ja Save Britannia-laulun kaikuessa humalaisessa mörinässä viktooriaanisten tiilitalojen seiniltä.
Bussin pysähtyessä Jussin ohi lykkäsi edeltä nuorehko ja isoperäinen afroenglantilainen nainen lastenkärryjä sisään.Papinpoika oli varma neidon nigerialaisista juurista,koska Englannissa näiden miehet pitävät lihavista naisista.Naisen lihavuus merkitsee vaurautta.
Nainen heitti punatuilta huuliltaan Benson & Hedgesin tupakan katuojaan samalla kun raapi hopealakkaisella etusormenkynnellä tekoripsistä silmännurkkaansa. Retuliiniraitaiset ja tiukkaan maissimaariviksi palmikoidut hiukset heiluivat kymmenin kiinnitettyjen pakettinappuloiden kanssa,naisen kirotessa fuckeja viereen astuneelle vanhalle karibialaismummolle.
Lapsikärrynainen katsoi itselleen automaattisesti kuuluneena etuoikeutena päästä ensimmäisenä sisään.Kärryissä rääkyi vaniljajäätelöstä suttaantunut lapsen suu.
Jussi kutsui näitä pushchaireja ja pramejä bussiin paikottavia äitejä lapsikärryterroristeiksi,jotka katsovat pitkään,jos joku invaliidi oli sattunut pyörätuolillaan viemään paikan.Lukutaidottomina monet eivät tajua,että jokaisessa bussissa on erikoistila invaliidituoleille kuvineen.
Yksikään matkustaja bussissa ei uskaltanut puuttua kahinaan,missä nainen huusi vanhukselle fucking bloody bitchejä, samalla kun kiljui suoraa kurkkua easthamiläisellä cockneyllä kännykkäänsä....fucking old bitch..oh bruvver...innit!?
(Bruvver..itäcockneytä... on sama kuin Brother. Lontoon cockneyitäslangissa ei osata lausua Th-diftongeja)
Lähes samanlaiseen tilanteeseen Jussi oli erään kerran joutunut Stratfordin bussiasemalla,yrittäessään saada vaimonsa pyötätuolia ulos ovella,minkä täytti monikansallinen seisojajoukko.Lausuessaan kymmeniä "scuseme-itä" seisojat siirsivät pikkuisen jalkojaan tieltä,jolloin sisään ryntäsi oviaukosta ryhmä teini-ikäisiä afroenglantilaisia koulutyttöjä.
Jussi korotti ääntään kovemmalle EXCUSElle,jolloin eräs tytöistä huusi ,että.. Who do you think you are...BALD OLD MAN!?
Käytöksen kultaista kirjaa ei oltu Englannissa vielä painettu ohutsivuisen brittiherkkukeittokirjan lisäksi.
Brittiläisen peruskoulun lukutaitokin on laskenut melkein nollakokoon naisvartaloiden myötä ja karvan yli kaksikymppiset julkkikset kirjoituttavat omaelämäkertojaan haamukirjailijoilla..
Bussi oli päässyt jo Manor Parkin Bollywood-diskon ohi ja vastapuolisen tuhopoltetun baptistikirkon tonttia oltiin aidottamassa.Ketään ei oltu vielä saatu kiinni tuhopoltosta,vaikka sormilla osoitettiin Manor Parkin moskeijaa kohden.
Hyvin ilmeisesti moskeijassa kokoontuvat muslimifundamentalistit olivat olleet asialla sytytettyään infidelien temppelin tuleen.
Siitä saa pari kultaista puolikuumerkkiä Pyhän Jihadin leimauskirjaan.
Forest Gaten poliisiasemalla ei pystytä selvittämään kirkkopaloja paperityöruuhkassa,koska kaupunginosan afrobrittien ja aasialaisbrittien jengisodat ja -kostotapot vievät suurimman ajan.
Poliisiasema julkaisi Forest Gate News- ilmaisjakelulehdessä,että jengeillä oli vain viikko aikaa luovuttaa laittomat aseet päivystystiskille syytteiden tiputtamiseksi.
Yhden viikon tuotto oli muutama sata puukkoa ja käsiasetta,millä olisi voinut aseistaa Metron kaikki poliisivoimat.
70-luvulta Jussi muisti suositun brittiteeveesarjan Manor Bornin Miss Penelopen,nousuaristokraatin,joka asutti perimäänsä chaletia.
Manor Park ilmeisesti oltiin perustettu tällaisen rikkaahkon tilan maille.
Nyt kaupunginosa oli aasialaisten nukkumalähiö,jonka ennen kuuluisalla juna-asemalla pysähtyy vain Metrolinkin sähköjuna.
Höyryvetureiden kulta-ajalla ennen vuotta 1952,kun LNER eli Northeasten Railway liitettiin perustettuun British Railiin junat pysähtyivät ottamaan ja purkamaan matkustajia ja lomalaisia Manor Parkin asemalla tiuhassa aikataulussa.
Junat lähtivät Lontoon Liverpool Streetin asemalta pysähtymällä Bowssa,Stratfordissa,Forest Gatessa seka Manor Parkissa jatkamalla Ilfordin kautta Romfordiin Essexin ja Sussexin maakuntien läpi Lowestoftiin ja Norwichiin asti.
Viimeiset höyrymogulit vihelsivät asemalla vuonna 1962 radan sähköistyttyä.
Sama First-yhtiö,jolla myös on suuri bussifliitti itä-Lontoossa East London Coach-yhtiön rinnalla,hoitaa Liverpool-asemalta paikallisjunaverkostoa Metrolinkin kanssa.
Stratfordin aseman edessä aivan Sainsburyn markettia vastapäätä seisoi vuonna 1898 valmistettu piskuinen marjapuuronpunainen J6-vaihtoveturi näytillä aivan vuoteen 2007 asti,kunnes olympiakomitea siirrätti sen pois veturitalleille suuren projektinsa tieltä vuoden 2012 Lontoon kisojen takia.
Jussista tämä pikkuloko muistutti 50-luvun pikkulasten puista Brio-veturia,joissa magneettistoppareilla liitettiin puisia vaunuja yhteen.
Pikkupoikana tälle oli ollut suuri elämys matkustaa isän kanssa Ukko-Pekka-veturin kiskomassa junassa Helsingistä Savonlinnaan ja jäädä pois Punkasalmen Putikon pysäkillä,minkä lähellä isän veeärräläinen Hannes-serkku asui.
Veärräläisyys oli suvun verissä.Isän nuorempi velipoika oli palvellut Iidensalmen asemalla vuosikymmeniä junanlähettäjänä ja asemakirjurina ja vanhempi siskokin sota-aikana palveli konnarina junissa.
Bussirahastajiksi ja -kuskeiksi kukaan Iisalmen Riistakadun kasvatti ei päätynyt.
Isä kyllä olisi voinut palvella junapappina,jos sellaista titteliä Tuomiokapituli olisi äkännyt keksimään,kun niitä on laivapappejakin.
Isän sota-aikaisissa ajastajoissa oli kyllä paljon merkintöjä rautatieläisten kinkereistä.
St.Georgen sairaala oli osa Eastboroughin sairaalahallintoa,käsittämällä kymmenkunta sairaalaa sekä klinikkaa.Alkuperäinen Pyhän Yrjänän sairaala oli sijainnut keski-Lontoossa,mutta laajennusvaiheessa muutti Tootingiin.
Erikoisena detaljina Tooting merkitsee tööttäilyä ja myös pikkupaukkuja.
Charlie Chaplinin isä Charlie Senior kuoli nuorena liiallisista tuutingeista ja haudattiin Tootingin hautausmaalle.
Tootingin lähellä sijaitsee myös Welthamin pikkuborough,missä on Bob Hopen synnyinkoti.
Northern Linen pääteasema etelässä on Morden,mikä kylläkään foneettisesti ei viittaa murhiin.Asemaseudut ovat yleensä kuuluisia rikoksista.
Jussin Manilan Mervillen asuinalueen läheisen kansainvälisen lentokentän perimetriaidan vierustalla kasvaa heinikko,mitä kutsutaan Killing Fieldsiksi eli tapponiityiksi.
Mervillen pikkukaupungin (Merville...Merikylä) löytää myös Normandiasta Ranskan rannikolta,mutta manilalainen Merville oli saanut alkunsa kahdesta sanasta Meralco Village.
Meralco on Manilan sähköyhtiö ja 60-luvulla Merville perustettiin laitoksen työntekijöiden asuinalueeksi.
Manilan rikosjengit käyttivät Mervillen laita-aluetta murhattujen kaatopaikkana ja useasti myös kentältä yli täysissä rahtikuormissa vanhat DC-3-koneet tekivät mahalaskuja heinikkoon,avaamalla mahallaan auki tapettujen hautoja.
Yhden kerran 90-luvulla eräs yksimoottorinen Cessna-konekin teki hätälaskun Mervillen asuinalueelle,polttamalla omakotitalon.
Lentäjän pää kellui uima-altaassa ja talon pikkulapset kuolivat häkämyrkytykseen lukitussa makuuhuoneessa.
Filippiinotapana kun on kalteroida varkaita vastaan kaikki ikkunat!
Romford Road on pitkä kuin nälkävuosi ja kadun molemmilla puolilla joka toinen liike on kiinteistövälitys...To buy or to let.Jossain välissä näkyy Booking-kyltti,mikä ei mainosta lippuvarauksista,vaan vedonlyönneistä hevosilla,koirilla,futismatseilla,kriketillä,rugbylla sekä mahdollisesti kesälomasäällä että maailmanlopullakin.
Stratfordin luoteispuolella Walthamsowissa on kuuluisa koiraraviareena,joskin nyt lopetettu ja muualla kaupungissa lyödään vetoa hevosraviradoilla eli hippodromeilla.
Manilan hippodromissa eli Carrerassa raha vaihtaa katsomossa omistajaa yhtä nopeasti kuin barrioiden cock-piteissä eli tappelukukkoarenoissa (Arena),missä taistelukukoilla ansaitaan suurehkoja pesopotteja.Kukkoja kasvatetaan vain yhteen tappeluun,koska se voi olla kanalinnun viimeinen ja ennen kisaa niiden kantoihin kiinnitetään partaveitsenterävät veitset.Useassa tapauksessa hävinnyt kukko joutuu paistinpannulle.
Koira -ja hevostappelutkaan ei ole vieraita Filippiineillä.
Kaikissa vedonlyöntiurheilulajeissa barong-barong-paitaisten vedonlyöjien kaljut kiiltävät loistevalolamppujen valossa ja pesontäyteisten attasheasalkkujen lukot näpsähtelevät kuuluttajan mikrofonissa, kumilangoilla sidottujen setelinippujen vaihtaessa omistajia tiukkakasvoisten turvamiesten katseiden alla.
Bendibussi ajoi kohti pikku-Ilfordia pysäytellen joka tolpalla kuin juoksulla oleva vinttikoira.
Jussi muisti,että suomalaisella Onni Vilkaksen linjalla oli vinttikoiran kuva firman logona.
Yhden pysäkin takana Lucky Larry myy käytettyjä autoja tussaamalla aina hinnaksi seiskaan päättyvän hintalapun.
7 on Larryn onnennumero.
Nytkin tämä oli irroittamassa vanhan Volkswagen GTin ikkunasta hintapahvia,missä luki 347 puntaa ja käänsi nurjan puolen päälle,alkamalla tussata sille 547:n punnan hintaa.
Onnekas nuori ja silopäinen omistajanuori kaasutteli innoissaan uutta ostostaan,kun Larry pisti hintapahvin 20 vuotta vanhan mersufarmarin pyyhkijöiden alle.
Bussi pysähtyi ennen Ilfordin mäkeä Renault-myymälän pysäkille.Uusien autojen katoilla reklaamit kehuivat uusia Meganeja, intialaisseniorien purkautuessa bussista sareissaan ja turbaaneissaan kadulle.Mustalierihattuisia ja isokokoisia karibialaismummoja astui myös ulos vaivalloisesti keppeihin tukien,pienikokoisten ja köyryhartiaisten miestensä seuratessa uskollisina perässä.
Bussin perällä muutama GAP-hölkkahupparinen ja äänemurroksinen poika määki kommenttejaan katukäytävällä kulkeville teinitytöille potkiessaan likaisilla Perry Ellis-tennareillaan istuinten selkänojiin,missä kahdelta huntupäiseltä bengalimuorilta tipahti Sainsburyn ostoskassit lattialle.
Look at the birds down there...bloody huge knockers..innit!
Toinen lipparipää määki,osoittaessaan sormellaan isoryntäistä teinimimmiä litatessaan ihomatoisen nenänsä lasiin,jossa oli jo edellisen matkustajan rasvainen poskenjälki ja betoninaulankärjellä raavittu mielenosoitus...Fuck you!
ILFORD,ILEFORT,HILE-FORD JA DAGENHAMIN FORDIT
 |
| Ilford Redbridge Townhall |
Häntä oli aina ihmetyttänyt tietyntyyppisten matkustajien...enimmäkseen afrojen ja aasialaisten tapaa suorittaa matkantekonsa kännykkä kädessä tai kuulokkeet korvissa.
Jos filippiinoille paras ajanviettotapa oli syöminen,niin muilla se oli paskanpuhuminen.
Filippiinot eivät busseissa paljon puhu mobiileihinsa,vaikkakin juoruavat melko äänekkäästi tagalogiksi.Pienessä uteliaisuudessaan Jussi tavallisesti kuuntelee viimeisiä uutisia Filippiineiltä näiden takana,vaikka tietokoneella kotona netistä saisi viimeiset uutiset ABS-CBN-kanavalta.
Naapurijuorut ovat herkullisempia.
Noustessaan istuimelta bussista poistumiseksi papinpoika tervehtii juoruavia filipinaneitejä tagalogiksi magandang umagalla...hyvällä huomenella,saamalla naiset haukkomaan henkeään....ja päivittelemään...marunong tagalog... puti...eli valkonaama puhuu tagalogia.
Ilford kuuluu samanlaiseen kuntainliittymään kuin Newham.Ilford-Redbridge ylettyy Woodfordista Chigwelliin ja Hainaultiin saakka Romfordin rajalle.
Ilford ollaan mainittu jo Tuomiopäivän kirjassa (v.1086) Ilefort-nimisenä,mikä viittaa ranskalaiseen vaikutukseen saarilinnakkeena.Thames-joki on haarautunut sinne ja joenmutka on aikoinaan ollut täynnä rahtiproomuja.Historioitsijat eivät aina ole olleet yksimielisiä sanan alkuperästä ja eräät tutkijat olivat löytäneet todisteita sekä rautakautisista että roomalaisista vaikutteista.Ilfordin saksilaiset alkujuuret olivat keskittyneet Ilfordin sillan ympärille ja paikanimen oletetaan lähteneen Hile-Fordista,mikä merkitsee Hile-joen yli kahlaamista.
Nykyään kaupunki on suosituin Redbridgen ostoskeskus ja nukkumalähiö Lontoossa käyville työntekijöille.Teollisuuttakin paikkakunnalla on kourallinen,kuten Kelvin Hughesin,Howards Limitedin,Ilford Photgraphic Companyn,Plessey Radio and Televison Companyn suurfirmat.
Ilfordin filmit ovat maailmankuuluja,vaikkakin kinokoon filmimarkkinoita ovat valloittaneet vuosikymmenien kulussa Kodak,Agfa,Fujifilm,Ferrania ja Konica.
Digitaalikamerat valitettavasti ovat supistaneet näidenkin markkinoita,mutta filmimarkkinat voivat vielä herätä uuteen renesanssiin,kuten aikoinaan kävi CD-kiekkojen kanssa,kun ostajakunta alkoi kaipaamaan vinyylilevyjä aidomman ei-elektronisen äänentoiston kuuntelemiseksi.
Etnisiä vähemmistökansallisuuksia on viidesosa asukkaista,jotka käsittävät enimmäkseen intialaisia,pakistaaneja ja bangladeshiläisiä.
Jussi ja Gerry kerran joulunjälkeisellä viikolla eksyivät Ilfordiin ostamaan alennustavaroita ja koko Ilfordin keskusta muistutti aasialaista toria täpötäynnä muslimeja,sikhejä ja hinduja juhlimassa kristinuskon profeetan syntymää kädet lastattuina ostoskasseilla.Hyvin harva perusbritti oli uskaltaututunut ryntäykseen.
 |
| Ford Glass House in Dagenham |
Kotikauppalassa hän löysi Dagenham-nimen pöksytehtaan Fordson Thames- pakettiauton konepellin alta,housutukun kuskin avattua sen öljytikun kollaamiseksi.Auton rintapellissä kiilsi popniitattu tyyppikilpi,missä luki Made by Ford Motor Company of England,Dagenham.Essex.United Kingdom.
Dagenhamin tehtaat oltiin perustettu Thames-joen rannalle 20-luvun lopussa,kun Manchesterin-tehtaan tuotanto siirrettiin Essexiin.Henry Ford oli ajatellut jokia hyvien kuljetusmahdollisuuksien takia ja hän perusti aikoinaan Dearbornin-tehtaansakin Rouge-joen rannalle.Saksan Ford-tehtaatkin perustettiin Köln-joen varteen,mistä valmistuivat kuuluisat Kölnin Foordit Kölnin veden rannoilla (Kölnisches Wasser/Eau de Cologne).
Ranskan Ford-tehtaat samoin sijaitsivat Poissyssä Seine-joen mutkassa
Simca osti Ranskan Fordin v.1954.Myöhemmin Chrysler Europe osti Simcan 70-luvulla ja merkki kuoli Chryslerina 80-luvulla. Nykyisin tehdastonttia hallitsevat Peugeotin tehtaat.
Uusi Ranskan euro-Ford tehdas sijaitsee Bordeauxin Blanquefortissa.
Ford-Simca-Chrysler-kavalkaadi päätti aidon ranskalaisen Fordin historian.
Samoin kävi Dagenhamin Fordinkin,kun Euroopan Fordin päämaja oli hallinnut essexiläistä pikkukaupunkia yli puoli vuosisataa.
Euroopan Ford teki täysiremontin 90-luvulla ja päämaja siirrettiin Kölniin.
Aidot britti-Fordit,kuten Popular,Prefect,Pilot,Anglia,Consul,Zephyr ja Zodiac painuivat armosta unholaan euro-Focusten ja -Fiestojen tieltä.
Consulia,Zephyriä ja Zodiacia kutsuttiinkin 3:ksi brittien armon iloksi...3 Graces.
Suomessa sodankäynyt sukupolvi muistaa hyvin britti-Ford-kuorma-autot,kun talvisotaan,jolloin Iso-Britannia vielä olivat frendejä äiti-Suomen kanssa,britit toimittivat Sussex-telifoordeja.
Autokomppaniassa näitä kutsuttiinkin pelkästaan sussekseiksi.Olihan puolustusvoimilla Amerikan foordejakin,joita kutsuttiin hävittäjiksi peränulinansa johdosta.
Fordin kuorma-autolinja sijaitsi Langleyssa Sussexissa,josta maakuntanimi oli saanut alkunsa.
Austin of England johti brittiläistä autonvalmistusta maakuntamallinimistöllään,Cambridgella,Oxfordilla,Devonilla,Somersetilla,Rugbyllä,Herefodilla,Hampshirellä jne.
Jos Suomessa oltaisiin päätetty valmistaa tosisuomalaista autoa (Uudenkaupungin Saab ei ollut Suomi-auto),jonkalaista oltiin vain tehty kaksi mallikappaletta 70-luvulla leikkimielessä nimiltään Urho I ja II,olisi kansa päässyt lähettämään postitse maanlaajuisessa nimiristiäisissä ehdotuksia kuten Lappi,Karjala,Uusimaa,Häme,Satakunta ja Savo.
Ranskalaiset olivat hienostuneempia Fordiensa ristimisissä nimillä kuten Vedette (Tähti) Versailles (kuninkaanlinna) ja Vendome (Place de Vendome Pariisissa) sekä Comete-urheiluauto (Komeetta).
Simcan Ford-kopiot olivat Ariane (Arianen maakunta etelä-Ranskassa),Beaulieu (pikkukaupunki Loire-joen varressa),Chambord (Pariisin kaupunginosa lähellä Boulognen metsää) ja Monthlery-farmari (Monthleryn kilpa-ajorata Pariisissa).
Simcan oma Fiatiin pohjautuva pikkuauto oli nimeltään Aronde(leivonen),jonka se oli lainannut jenkki-Studebaker Larkilta ja sen luksusmalli sai lisänimekseen Elyseen ilman Champsia.
Kölnin Ford oli vähäsanaisempi mallinimistössään.Sen kuorma-automallinimistö kulki vain F-K:na eli Ford Kölnin nimellä ja henkilömalli sai nimen Taunus-vuoristosta.Preussilaisessa järjestyksessä autoja ei nimetty Bonnin,Frankfurtin eikä Berliinin mukaan,vaan lyhkäsen numeraalisesti 12M,15M,17M jne.Miltä olisikaan kuulostanut Taunus Frankfurter nakkiautomerkkinä?Taunuksen farmarimalli oli jo saanut komeasti kalskahtavan nimen Turnier (matkaaja) ja samoin DDR:n puolella Eisenachissa Wartburg-farmarimalli Campingin.
Englannissakin myyty Wartburg sai ostajakunnan varpailleen,koska nimi merkitsi Syylälinnaa.
Berliner olisi kyllä sopinut Taunuksen toiseksi nimeksi,koska presidentti Kennedykin lausui keran Berliinin muurin äärellä,että...Ich bin ein Berliner!
Berline-nimike löytyy vain ranskalaisissa Traction Avant- gangsterisitikoissa ja Berlina milanolaisissa Alfa Romeo Giuliassa.
ELÄMÄ MALLILLAAN
(Mall...amerikkalainen ostoskeskus)
 |
| 2012 olympialaisiin valmistettu Stratfordin Westfield-ostoskeskus. Jussi ylitti Ilford Broadwayn suojatiellä.Tarkoituksena hänellä oli mennä tsekkaamaan,mitä kirppareilla oli viikonloppuna tarjolla.Ilfordin suuren ostoskeskuksen Exchangen edustalla pidettiin pientä toria,missä hedelmäkauppiaat (hawkerit) kurkkunasaalisella cockneylla huusivat appelsiini -ja banaanitarjouksia...a bowl for a pound...punta per kulho.Aivan Exchangen pääoven vieressä Woolworthin ovet imivät sisään ilfordilaisia aasialaisia. Menisi viitisen vuotta,kun Woolworth sulkisi lopullisesti ovensa melkein satavuotisen toimintansa jälkeen ja monet Woolworthin kanssa kasvaneet seniorit jäivät kaipaamaan makeishyllyjä,mistä sai kaivaa koossikalla paperipussiin irtokarkkeja....ihankuin aidossa 50-luvun suomalaisessa siirtomaatavarakaupassa. |
Jussin ja Gerryn mielestä Ilfordin ja Stratfordin ostarit pelaavat juniorisarjassa kooltaan,verrattuna Metro Manilan ostokeskuksiin,kuten Makatin Gloriettaan ja Shoemartiin,Pasigin Mega Malliin ja Shangri-La'han,Bicutanin Shoemartin Hypermarketiin sekä Fort Bonifacion Market-Marketiin.
Jo Makatin Gloriettaan mahtuisi viisi Ilfordin Exchangeä!
Filippiiniläinen 'mallikulttuuri' on megaluokkaa.
Britit eivät ostoskeskuksissa käy koko perheen voimalla viettämässä vapaapäiväänsä kuin filippiinot,vaikkakin Ilfordin tukivaraiset uudet pakolaiset ja turvapaikanhakijat kantavat selkä vääränä ostoksiaan Marks & Spencerista sekä TK Maxxistä.
Brittien Labour-hallitus oli kai oppinut jotain Suomesta,jossa jo 60-luvulla rappioalkoholistit olivat maan parhaimpia tukien saajia,koska sossun stipendit viidessä minuutissa kiersivät takaisin valtiolle Alkon kautta.
Englannissa raha-automaatista vedetyt tuet palautuvat valtiolle hetkessä tuotteiden arvonlisäveron (VATin) muodossa.
Jos aikoo syödä Ilfordissa,olisi parasta ensin kotona ottaa tukeva aamiainen,koska jos ei ole britti eikä pidä tyypillisestä rasvaisesta nakkiranskalaismunapekoni-annosta purkkipavuilla,pitää odottaa kello 12 asti,jolloin kaupungin 2 kiinalaista ravintolaa,Coco ja Chinese Lunch House aukaisevat ovensa.Kiinalainen ruoka on lähellä papinpojan ja vaimon filippiinoruokahermoja.Aivan Ilford Broadwayn toisen pääbussipysäkin edessä voi kyllä käydä haukkaamassa amerikkalaisen aamiaisen liettualaisesta American Breakfast-kuppilasta,minkä menyy on nimestään huolimatta perusbrittiläinen egg,bacon and beans- yhdistelmä chipseillä.
Manilan ostoskeskusten pohjakerrokset ovat ns. Food Courteja,missä sadat pikkucarinderiat tarjoavat satoja erilaisia huikopala-aterioita Ilonggo-grillin savustetun,sipuliruoholla täytetyn calamaresin ja chilipippurisen Bicol-Expressin possun sisäelinmuhennoksen väliltä.Sieltä saa kyllä amerikkalaista Junk foodia MacDonaldsista,Jollibeesta sekä Pizza Hutista,jos filippiinosafka ei maistu.
MacDon hamppariaamiainen on valmistettu filippiinomaun mukaisesti kupillisella keitettyä riisiä sekä parilla lumpialla eli spring rollilla.
Ilfordissakin tosin löytää MacDonaldsin sekä Pizza Hutin,mutta nekin avaavat ovensa vasta kello 12.
Kirpparikulttuuri on brittien mieleen,vaikkakin tämän päivän pääasiallinen ostajakunta on aasialaista,afrikkalaista sekä itäeuroopplalaista.Tosibritit kulkevat maaseudulla boot sales-eissä eli autontakakonttitoreilla.
Ilfordin pääkadulla on kourallinen kirpparikauppoja;
British Cancer Society,British Heart Foundation,PDSA eli eläinsuojeluyhdistys ja Help the Aged,josta viimeisin vanhusten apu-kirppari sulki ovensa v.2009 99p-puodin tieltä (99p ...99 penniä).Jussi vaimoineen aina Ilfordissa käydessään koluavat mämä puodit läpeensä...papinpoika kirjahyllyillä ja lelulaatikoilla ja vaimo vaatetelineillä.
Jussin Manilan Paranaquen talon makuuhuoneen kirjahyllyt ovat täynnä Ilfordin kirppareitten ja Manilan Pasayn kaupungin Evangelista-kirpparikadun kirjoista.
Aivan Stratfordin lähellä Hackneyssä vaikutti suuri kirpparialue vanhan hippodroomin kentällä vielä vuoteen 2005 asti.Sieltä sai ostaa melkein kaikkea laillisen ja laittoman väliltä,vaikkakin ihmismassan ja tungoksen aiheuttamat paniikkikohtaukset saivat monet perusbritit pysymään loitolla kauppatorilta,missä afrikkalainen mafia rahasti kojumyyjiä suojelurahoista.
Hackney ja Hackney Wick on yhtä musta kuin Kauriin kääntöpiirin yö.
 |
| Jussin jigsaw-puzzle AEC Routemaster Bus |
Noin vuoden päästä Jussin Molaven talon olkkarin seiniä koristivat uudet tapetit.
Kassi painoi kädessä jumalattomasti,muttei aivan yhtä paljon kuin edellisellä visiitillä,jolloin Jussi osti kymmenosaisen II maailmansodan historian.Silloin tämän trolley bagin eli ostoskärryn pyörätkin melkein tippuivat akselistaan katukäytävälle ylipainosta, astuttuaan alas bendybussista Forest Gaten pysäkillä.
Yleensä Jussilla on tapana tehdä ostokset nopeasti miesten tavoin,koska mielessä oli jo selvästi kirjattuna,mitä tulisi ostamaan.
Gerry-vaimo voi viettää ostoksilla koko päivän,tulemalla kotiin tyhjin käsin,koskei löytänyt itselleen sopivaa ostettavaa.
Jussi olikin päättänyt,että huushollissa tehdään instanttiostokset erikseen,koska vaimo ei kestä miestään,jolla on pussit ja kassit täynnä ostoksia,ja misterinsä levottomuutta siitä,ettei missus ole löytänyt itselleen vielä mitään.
Naisten instant-käsite on täysin aikarajaton.
Manilassa Pasay Cityn Evangelista kirpparikatu kätkee sisäänsä aarteita.
Oikeastaan kadun alkupää Epifanio delos Santosin (EDSA) valtaväylältä käsittää puolisensataa antikvaarija,vanhojen tavaroiden liikkettä sekä löytöpuotia.
Koko alue on täynnä matalaa ja vanhaa pitsipuuleikkauksista siirtomaatyylistä rakennusta ja Evangelistan sekä sen sivukatujen varret tarjoavat vanhoja espanjalaistyylisiä huonekaluja,kuten narrapuisia aparadoreja (vaatekaappi),ruokapöytäkalusteita ja jopa yli sata vuotta vanhoja ulko-ovia.Osa kaupoista myy pelkkää roskaa vanhoista vaatteista paikattuihin pyöränkumeihin,Käytetyt ja kunnostetut jääkaapit ja japanilaiset pulsaattoripesukoneet menevät kaupaksi.
Käyttö -ja antiikkitavaraliikkeet keskittyvät kymmenkunta korttelia käsittävälle alueelle,minkä kadut on nimetty militarisesti kenraalien Tinoin,Mojican,Malvarin,Limin,Lacunan sekä yhden kapteeni Reyesin mukaan.
Alue pohjoisessa loppuu Libertadin (Vapaus) kadulle ja lännessä Millionaire's Courtin eli miljonäärin pihaan..
 |
| Daihatsu Hijet |
Jeepneyt pysäyttävät,missä tahtovat,taksien,calesoiden sekä henkilöautojen siksakatessa välistä levottomien kadunylittäjien kanssa.
Kadun puolivälissä pieni likaisen joen ylittävä sillanpätkä jakaa akueen kahtia.Sillan toisella puolella avautuvat käytettyjen autonosien markkinat,missävoi hyvällä onnelle löytää ohjaussimpukan vanhaan Daihatsu Hijet Microcabiin tai tasavirtalaturin ovaali-ikkunakuplaan.
Jussin löytöpaikka sijaitsee Evangelistan ja General J.Lacuna-kadun kulmassa,missä puotien notkuvilta hyllyiltä voi kaivaa 50-lukuisen ja vielä toimivan General Electricin pöytätuulettimen.Korttelin päässä sillan jälkeen vast
 |
| 1980-lukua.Toyota Corona ja Isuzu Gemini-taksit Makatissa |
Sieltä Jussi kerran reissullansa osti kokonaisen keltakantisen National Geographicin vuoden 1954 vuosikerran.Samalla tämän aatokset lensivät savikauppalan pappilan vintille vuonna 1957 Fammun komeroon,missä hän istuskeli tuntitolkulla lukemassa vuoden haalistuneen keltaisia 1954 National Geographic-lehtiä,ruskeita New York Heraldeja vuodelta 1939 sekä samanvärisiä elokuvan Billboard- julkaisuja.
Yhdestä Nat-Geon lehdestä Jussi löysi mainoskuvan 54-mallisesta kanarianlinnunkeltaisesta Nash Statesmanista,jollaisella Laitisen Timo-setä ajoi Kuopiosta pappilaan vierailulle.
Autottomassa pappilassa Jussi ei voinut kehuskella isänsä autosta,mutta pöksytehtaan tukun pihalla hän nosteli rehvakkaana molskihousujaan,seuraamalla tehtailijan poikien mustan Volvo PV 444:n pesemistä,että kyllä sitä pappilassakin jenkkiautoilla vieraillaan.
Kyllä niitä autoilevia vieraita kävikin.Turusta isän Lasse-serkku tuli välistä käymään vaimonsa kanssa uudella Peugeot 203:lla ja veivät Jussin viikonlopuksi tuomiokirkon varjoon lellittäväksi ja passattavaksi,koskei niillä ollut omaa poikalasta.
Äidin veli Ville-enokin kävi joskus oikein kuormurilla helssaamassa äitiä.
Ville-eno oli sikakauppias Rantasalmelta ja parkkeerasi vihreän Leyland Comet-karja-autonsa Rumpalinkadulle,että sianpaska haisi pappilan nurkissa kokonaisen viikon.
Pöksytehtaan pojille Jussi ei kehaissut sanaakaan tapauksesta,koska äiti pani enon iltaisin kaatokännissä nukkumaan salin nyppyläkankaiselle Asko-sohvalle,asettamalla alumiinivadin lattialle tämän viereen.
 |
| Pappilan pianonvirittäjän E Type Juhart 2003 |
Isossa nahkalaukussa tämä piti virityskalujaan,joidenka seasta löytyi lasinen lauklukirjakin.
Isän tullessa lyseosta kotiin neljän kieppeilla,äiti steppasi salin lattialla charlestonia pianonvirittäjän soitellessa pappilan flyygelistä,mikä oltiin pyhitetty Siionin virsille,suomalaisia kupletteja.
Äiti eli hetken kadottamaansa nuoruuttaan salin lattialla vilkkaiilla steppiaskelillaan takaa singlaaretussa polkkatukassaan.
Isä tullessaan lyseosta kotiin vetäytyi työhuoneeseensa synkän näköisenä,koska soittokone oli tarkoitettu vain hengellisten laulujen poljentaan.
Jussi oli ymmällään kumpi vanhemmista oli se teatterikoululainen.
Isä ilmeisesti sai näyttää näyttelijänkykyjään saarnastuolista yhden 20-wattisen parrasvalon alla ja äiti oli monesti isän näkemättä vetäissyt lapsien edessä muutaman steppiaskeleen pappilan salin korkkimatolla.
Oliko körttiläisyys ja herännäisyys näille vain julkisivua?
Kirkkoon ei pappilan katras enää pistäytynyt,kun ripiltä pääsivät,jollei laskuun oteta mukaan pakollisia sukulaisten hautajaisia ja häitä.
 |
| San Quentinin kirkon rauniot Intramurosissa |
Kirkossa istui muutama muu Herran palvelija...joko nukkumassa hämyssä päiväsiestaansa tai juoruamassa viikon tapahtumista.
Jussia alkoi pudistuttamaan puisten pyhäinpatsaiden tuijotus,joidenka lasisilmät seurasivat papinpojan paniikkista poistumista tammiovista ulos päivänvaloon.
 |
| Jussi A. Hitlerin kanssa Madame Tussaudin vahamuseossa |
Jussi oli niin sekaisin vahanukkejen aitoudesta,että jäi pirullaankin tuijottamaan yhtä esillepantua mallia silmiin,kunnes nuken päästä pärähti kasvoille:
What the fuck you're staring at me...mate?
Tämä oli vahamuseon vartija!
Intramurosissa käydessään seuraavilla viisuminleimauskerroilla Jussi suuntasi odotusaikan muualle,kuten läheisen pääpostirakennuksen viereiseen puistoon Plaza de Romanaan,mikä kyllä oli kauneudestaan huolimatta täynnä kerjääviä aetaheimolaisia pakolaisia..Toisena kohteena hänellä oli Manilan kaupungintalon viereinen Shoemartin ostoskeskus,missä sai kuivatella hikeään kävelystä.
Lyhyt kävelymatka Intramurosista Lawton Plazaan rappeutuneen Metropolitanin funkkisoopperatalon ohitse ostariin sai verkkaankin kävellessä paidan läpimäräksi.
Eräästä Evangelistan aarrekätköstä Jussi osti pinkallisen 50-lukuisia LIFE-lehtiä,joidenka sivut olivat hapertuneet kuumuudesta sekä pilkuttuneet torakanpaskoista.
Torakat syövät LIFEjä elämänsä innosta!
Keskikoulussa Jussilla oli miespuolinen matikanmaisteri,joka opettajainhuoneesa poltti ketjussa pedagogin elämäänsä lyhyemmäksi LIFE-sätkillä.LIFE oli silloin 60-luvuna alussa uusi savukemerkki,kuten Broadway,minkä laatikossa komeili komea inkkarityttö.
Eivät ne filsutkaan olleet huonoja tupakkamerkkien nimeämisessä,koska Philp Morriksen rinnalla keikkui suosiolistalla monimiljonääri-Lucio Tanin Fortune-tehtaan HOPE-mentholmerkki.
Lucio Tan on Chinoy eli filippiinikiinalainen (Chinese Pinoy).
Jussi poltteli yhden yhden Richmondin menttolisavukkeen Woolwichin edessä,koska kirpparin muovikassi painoi viisiosaisesta Discovering Great Paintings-taidekirjasarjasta.
Auringonpalvojia istui aukion penkeillä ja aurinko välistä painui pilveen,tuomalla viileän viiman ja lyhyen sadekuuron Ilfordin Broadwayta pitkin.
Lontoon kevät oli sään puolesta aina yllättävä.
Woolwichin seinäkaiuttimista kuului amerikkalaista Mantovanin jousilla hissimusiikkia sekoitttumalla kakofoniaksi ostarin kaiuttimista puskevaan Miss Dynamiten reggaeräppiin
Tunnelma oli kuin Jussin Paranaquen asuinalueelle vievän kolmisensadan metrin pituisella Mervillen sisäänmenotien varrella,missä karaokebaarien ja beerhousien ovista jumisi pinoyrokki,filippiinokantri sekä pinoyräppi,jonkun sokean kerjäläisen rämpytellessä kitaralla melankoolista kundimania katukäytävällä, sylilasten parkuessa, pyykkäriäitien riidellessä vesikraanavuoroista ja muiden kaupatessa tavaroita,mitkä kuulema olivat pudonneet jostain kuorma-autosta kadulle.
Aivan Woolwichin eteen bussipysäkille poliisiauto pysähtyi haastattelemaan avo-Escortissa istuvaa bengalinuorta,jonka hiukset oltiin leikattu partakoneenterällä jossain Hair 4 You-parturissa maissiriveiksi ja leukaparta trimmattu lyjykynän terän ohkaseksi.Poliisit käskivät miestä panemaan buumiboksinsa hiljemmalle,Disko-Escortin lähtiessä bassokovaääniset jumputtamalle liukumaan Ilfordin mäkeä alas liikennevaloihin.
Numero 86-bussin yläkerran ikkunat imivät kuumuutta sisään kuin olisi istunut vohveliraudalla.
Kapeita tuuletusikkunoita ei voinut aukaista enempää.ne olivat naurettavan pieniä kuin postiluukkuja.Busseissa ei ollut edes kattoluukkuja kuin aikoinaan jo Suomessa 50-luvun linjureissa.
Ymmärrettävää oli,ettei kaksikerrosbussin alakerrassa voinut olla kattoräppänöitä,mutta yläkerrassa oli oli tukala olo kaikilla matkustajilla.
Hiestä märkänä Jussi laskeutui Forest Gaten pysäkillä alas taakkoineen.
Hänen edellä astui myös katukäytävälle naapurin karibialainen leskirouva Yuna,joka oli yhtä pitkä kuin pyöreäkin...sellainen musta Hilma Molonen.
Hilma oli lyhyt seurakuntasisar eli diakonissa ja Yuna taas entinen kätilö.
Leskirouva pyysi Jussia tulla arvioimaan takapihansa seinänmaalausurakkaa ja hyväksyi paikalla 100- punnan tarjouksen,mikä oli kohtuuhinta.
Yuna oli ahkera kirkossa käyvä baptisit,vaikkei pitkään aikaan voinut mennä messuun Manor Parkin poltetun kirkon takia.Lähin baptistikirkko sijaitsi Stratfordissa Plaistow-tien varressa aivan Newhamin puiston kyljessä,mutta sinne oli pitkähkö bussimatka.Yunalla oli kyllä oma auto Vauxhall Astra,mitä tämä oli viime aikoihin asti käyttänyt,mutta sokeritauti oli viemässä näön.Piirikätilönä tämä oli ajanut kymmeniätuhansia maileja ympäri Newhamin terveydenhoitopiiriä.
Yuna oli yönmusta ja tummaääninen dominicalaisleski,jonka mustia rintsikoita roikkui takapihan pyykkinaruilla kuivumassa ja kerran eräs mustarastas oli tehnyt pesän yhteen C-plussakokoiseen kuppiin,mikä olisi käynyt lintukokotokaksiosta suuruutensa puolesta.
Yuna oli hyvä ystävä Kevin Pivotin äidin Marthan kanssa.
Jussi oli remontoinut ja maalannut Kevinin talon naapurissa.
Maalarimestarin sutiessa seiniä Kevinin isä,vanha ja kyyristynyt mies hinautui hitaasti yläkerran makuuhuoneesta alas keittiöön katsomaan teeveetä.Kevin oli ostanut Churchillin porrashissin,joka oli mennyt rikki eikä valmistajalla ollut varaosia korjaukseen.He olivat olleet kehnojen lehti-ilmoitusten uhreja.Kevinin isä oli infarktipotilas,joka hiljalleen yski itseänsä loppuun astmaisena.
Jussin lopetettua maalausurakan, Kevinin isän elämänurakka samoin päättyi ,jolloin vanha dominicalaispappa pääsi maallisesta hoidettavasta taivaalliseen avohoitoon.
Martha suri poismennyttä miestään kuukauden mustiin pukeutuneena käymällä uutterasti suruajan Yunan kanssa baptistien ompeluseuroissa sekä Stratfordin baptistikirkon gospelilaululuharjoituksissa.
Käveltyään Yunan kanssa kanssa hiljaista vauhtia Shrewsbury Roadia viereisten talojen eteen...Yunan talon numero oli 40 ja Jussin 42..maalarimestari avisti muoria kasseineen kotiovesta sisään.
Omalla kotiovellaan hän tapasi vuokraisännän,bangladeshiläisen Walidin,joka oli raahaamassa Mersustaan maalaustarvikkeita sisään.Jussille tämä ei koskaan tarjonnut maalausurakkaa,vaan palkkasi kaksi bengalicowboyta sutimaan sisätapetit ja ovenkarmit.
Jälki oli ammattimiehen silmissä kuvottavaa,joskin halvan kuvottavaa .
Jussin makuuhuoneen oven alta puhalsi viima sisään,koska Walid oli ostanut Wickesin rautakaupasta liian pienen tehdasoven.
Vuokraisännän kaikki remonttiyritykset olivat yleensä jääneet jotensakin puolitekoisiksi..sellaisiksi aasialaisiksi väliaikaisesti pysyviksi korjauksiksi...joita filippiinotkin kutsuvat ilmaisulla "temporarily permanent".
Yläkerran kylppärikin oltiin remontoitu kahdesti,parin fly-by-night-bengalimonttöörin jäljiltä ja putkisto siitä huolimatta vuosi välikaton läpi alakerran ruokailuhuoneen pöydälle.
Jussin yhden päivän rengasmatka bussilla oli päätöksessä ja tämä paneutui väsymyksestä seljälleen parivuoteelle saappat vielä jalassa kuin sotatantereelle kaatuneella urholla.
Olihan hän mietteissään matkannut Filippiineillekin pariin otteeseen!
Funtsiminenhan on raskasta aivotyötä.
Lyhyen unipepsisen kuorsauskorahduksen perästä hän oli täydessä unessa.
 |
| Aito AEC Routemaster |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti