sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Muistoja maistissa saunan lauteilla.Ekin kiero(katseinen) elämä.

Jussi ja Eki tutkimassa
Angelniemen kanttorin A Ford-kupeeta


Alhaisten vanha puukoulu ja
väliaikainen yhteiskoulu
Eki ja pappilan Jussi olivat olleet parhaita kavereita jo vuodelta 1958 Yhteiskoulun ekaluokalta,jolloin koulua pidettiin Alhaisten kansakoulun vanhassa puukoulussa vuoteen 1960 asti,
Eki fillaroi sinne uudella isänsä syntymälahjaksi antamalla Pyrkijä-fillarilla Asemakadulta rautatiesillan kautta vaihteita ohjaustangosta naksutellen,sitten Salmenrannan pyörätietä pitkin Röykkälänmäkeen ja sieltä Peniöntien pyörätietä pitkin ylös Alhaisiin.
Jussi taasen polki lyhyemmän matkan Rummunlyöjänkadun ja Torikadun kulman puupappilasta isänsä vanhalla yksivaihteisella sotapyörällä suoraan Salmensillan yli vanhan suojeluskuntatalon ohittaen ylös Röykkälänmäkeen,
Röykkälänmäki oli niin jyrkkä,että Jussin piti seisten polkea raskasvaihteisesta sotapyörää selkä hiessä ylös Haapasaaren kaupan kohdalle mäen päälle raskas,nahkainen koulusalkku takaterakalla.
1968 Yhteiskoulu keskellä
ilmakuvassa.
Kauppaopisto sen vasemmalla
puolella
Uuden modernin Yhteiskoulun valmistuttua v.1960 uuden kaupungin (Salo oli julistettu kauppalasta kaupungiksi v.1960 Uutenavuotena) itäpuolen Venemestarinkadulle,koulumatkat kummallekkin kaverukselle lyhentyivät puolella ja fillarimatka sujui nopsasti tasaisella maaperällä.
Kaveruutta kesti aina vuoteen 1962 saakka,kun Ekin perhe yhtäkkiä muutti Kajaaniin,josta perheen isä ja Salon Seudun Sanomien päätoimittaja sai uuden pestin Kajaani-lehden päätoimittajana.,
Kajaani-lehti eli valitettavasti lyhyen elämän vuoteen 1966 eikä pappilan Jussilla ollut hajuakaan,miten Ekin isä jatkoi siitä eteenpäin..ehkä uuden Kainuun Sanomien toimittajana.
Elämän erikoisempana sattumana oli Jussin ja Ekin kaveruudessa,että kumpaisenkin pojan isät olivat Yhteislyseossa tuntiopettajina keskikoulun alaluokilla.Jussin isä opetti uskontoa ja kirkkohistoriaa ja Ekin isä pelkkää historiaa ilman kirkkoa.

Pappilan sali 1970
V.1970 syksyllä pappilan Jussin käydessä kauppaopiston yo-luokkaa kotikaupungissaan ja asuessaan uudessa kivitalopappilassa,seurakunnan viranhaltijoille v.1967 rakennetussa tiilikerrostalon kolmannen kerroksen kappalaisen  neljämakuuhuoneisessa.avarassa virkalukaalissa,Eki yllättäen ilmestyi ovelle.
Äitikappalaiska oli avannut oven ja säikähtänyt ovelle ilmestyneitä kasvoja,joista oikea silmä katsoi sarvihankalasien lävitse nenänjuureen,sammaltavan ja viinalta tuoksahtavan ylähuuliviiksuun kysyessä onkos Jussi kotona.
Äitikappalaiska:
--Ai..uotkos sinä se Erkki..se Ylängön poeka..se Jussin entinen kaverj,jonka isä olj Kunnanvaevaesenj piätoimittjana tiällä kaappalassa aekoenaan?
--Tuo suti sinnuun ylhuulessas panj mietityttämään..mutta uot kasvoeltasj ihan issäesj näkönen..
Erkki:
--Kylpä vaan..sama Erkki mää olen ja terveisii vaa Kajaanist..!
Äitikappalaiska:
--No mitäs se issäesj jaksoo,että vieläkös se hoetaa niitä piätoimittajan hommia?
Erkki:
--Joo..kyl se..mut on olnu sairaan pikkasen ajan verenpaineen takii..
Äitikappalaiska ;
--Se toimittajan iltatyö ja kabinettilunssit ne pannoo kyllä kenenkä tahansa terveennin reportterin verenpaeneen ylälukemiin mittarissa ...
--Vuotas hetkisen,kun kään hakemassa Jussin huoneesta..ja astu peremmälle tänne salliin ja istu alas tuonne sohovalle toviks..

Äitikappalaiska astui Jussin huoneeseen kädet syvällä esiliinan taskuissa ilmoittamaan pojalleen:
--Tuolla salissa istuu sinnuen entinen kaverisj..se Ylängön Erkki ja se haesoo viinalle ja on humalassa kun issäänsä aekonaan piätoemittajan virassaan..
--Niin vuan ne gienit issäeltään ovat siirtynnä pojalle,että..taejanpas panna sisäsaanan lämpimmään teille kavereille,että Erkki seleviytesj tuas takaesinj tolopilleen...
--Kääppäs tervehtimäsää kaverias tuolla salin puolella..eläkä lähe sen mukkaan kaapunnin kapakoehin,,se on laki tiällä kotonas,kun uot vielä meijän kirjoissa elätettävänä!
Jussi:
--Mää olen kuule maksanu sulle oleskelustani vuokraa ja safkarahaa täällä KOPin raksatyön palkoillani,etten  laske itseeni ihan elätettäväksi...ja kuppilaliksat päälle omasta fikastani..
Äitikappalaiska:
--No..kun piäset joskus ommiin oloihisi,niin suat tehä mitä tahansa lystäät.mutta pappilaan et tuu juovuspäessäesj..uon suanna elämässäenj katella ihan tarpeeksi omia Kaappisten suvun viinamäenmiehijänj
Jussin äidillä oli melko paljon kokemusta juovikkaiden hoidossa Iisalmen lapsuusajoiltaan.
Hänen isänsä kauppias ja tilallinen Kalle Kauppinen aikoinaan teki pitkiä osotosmatkoja Kajaaniin ja Ouluun,jopa Viipuriin asti.Kajaanin oltua lähimmän ostosmatkaetapin ja Kalle-isän jäätyä sinne "kortinpelluuseen" viikkotolkuksi",Riitta-äiti lähetti Sanna-tyttärensä hakemaan isäänsä Kajaanin yhdestä matkustajakodista junalla kotiin "tokkeutummaan" pitkästä ryyppykuurista.
19339 Ville-eno keskellä
sianlahtauksessa
Iisalmessa
Äidin vanhempi veli Ville Kauppinen,joka Rantasalmelta käsin teki sikakauppaa kuorma-autollaan aivan Varsinais-Suomeen saakka,käväisi pappilassa pikkusiskoaan helssaamassa...ja yleensä "korkin päälle astuneena",jolloin äiti joutui petaamaan tälle salin sohvalle juoppopedin oksennusvateineen,joten kappalaiskalta ei puuttunut kokemusta juoppojen jälkihoidosta.
Hän kyllä eli pienessä alituisessa pelossa,ettei oma ainukainen Jussi-poikansa geeneissä saanut samanlaista juoppobasillia.Siinä äiti-Kaisa oli puoliksi oikeassa eivätkä hänen tyttärensäkään osaksi välttyneet tartunnalta.

Jussi ja Eki istuivat pappilan puupaneloidun sisäsaunan ylälauteilla vieretysten.Sähkökiuas sihisi Jussin heittäessä kuparisella saunakauhalla vettä isä-Antin ottein,saunamittarin viisarin noustessa 120 asteeseen,mikä vastasi pappilan saunassa tyypillistä kiirastulen lämpöä.
Kaverukset taisivat olla ensi kertaa vieretysten elämässään saunan lauteilla,Jussi vesielvänä ja Eki sikunassa.
--Voisks sää Jussi heivat tota veren heittoo kivill..mun selknahka kärisee mustaks kun hampparmakkara nuatioll!
Eki irvisteli pellavapyyhe peränsä alla.
Jussi:
--Mää vain kokeilin sun kanttias tääl helvetin esikammaris!
--Et sää ol vettä peljänny enneskäs,vaik sanotaanki,eteskis sanomalehren toimittajien kabinettikeskusteluis,ett vesi on parast viinan plantinkiks ja veneen alla..
Salonjoen moorroripaatit lähellä Äyhön rantaa
20-luvulla
Juhart
--Muistaks sää kun me vuaren 58 syksyl me kiivettiin hammaslekuri Äyhön Moto kakkoseen luvatta ja pantiin se sisälaita käyntiin tuall kauppatorin jokirannas?
Eki silmiään kädensyrjällä hikeä silmistään pyyhkien:
--Emmää taira muistaa...mutt jottain pahoi me ollaan yhres tehty..
Jussi:
--Vahinko siin vain kävi,kun se prutku lähti käymään pelkäst pikkupoikien uteliaisuudest...mut pienest pelost me pötkittin pakoon sinne soittolavan taakse piiloon.,,

"50-luvun lopllaa Jussi ja kaverinsa Salon Seudun Sanomien päätoimittajan poika Eki olivat jokirannassa ihailleet kauppalan privaattipaatteja,jotka liplattelivat kaakaovedessä skrapattuina ja vernissoituna.
Hammaslääkäri Eklund-Äyhön mahonkikabiinivene Moto II näytti kaikista erikoisemmalta suippoperäisten rannikkopaattien ja lasikuiruliippareitten keskellä.Se oli punamahonkinen 20-luvulla veistetty pystykokkainen ja tasaperäinen sisälaitavene,minka hytti näytti melkein yksiyhteen Äyhön talon takapihan lasiverannalta.Moottoripaatti muistutti myös Jussista kuvista nähtyä 20-lukuista salakuljettajien pirtupaattia.
Pojat uteliaisuudessaan hyppäsivat sen kannelle pujoittautuen pressun alta kabiiniin.Näplätessään kojetaulun vipuja ja kytkimiä Jussi sattui painamaan sähköstarttinappulaa,jolloin Fordin lättäpäävinkkeli moottorikopan alla lähti käymään,Moton II:den kokan alkaessa puskea jokipaalutusta vasten..
Kumpikaan pojista ei saanut konetta sammumaan päättämällä hypätä hurjistuneesta paatista rantaan,
Alkuryntäyksessa kaverukset juoksivat torin laitaan pyörilleen ja polkivat niillä puiston soittolavan taakse piiloon seurauksia pelkäämään.
Iltakuudelta Moto II oli lopettanut käyntinsä petroolin loppuessa tankissa.Ainoa vahinko tihutyöstä oli moottoriveneen kokan messinkinen topparikilpi,joka sattui jokipaalutusta vasten nokitettuaan mennä littaan."
Eki:
--Ei me sitten mitään kovin pahoi poikii oltu,kun mää muistan,ett melkken ain saatiin turpaan Voiton ja Salmisten poiken nyrkeist,kun satuttiin erehtyy niiren kortteliin muurlan Tulliin itäkauppalass...
Jussi:
Ai..sää rupeet muistaa jotain täss mun isä-Antilt oppimassan saunatenttilöylys..?
Eki:
--Jos mää saisin huika votkaspraittii,niin mun muisti terävöityis alta sekunnin!
Jussi:
--Meillä on vain kraanavettä sun honkkelin alkuun,jos sun kieles on juuttunu kitalakeen kiinni kun kärpäspaperi!
--Se Salmisen Veikko--muuten oli Alhaisten kansakoulun alaluokill mun pulpettikaverinani ja haisi aina paskalle likaisiss vaatteiss..mut pelkuri se oli mun mielestän,kun kerran päätettiin poistaa ilmat lukituist fillareist sen uuden virastotalon polisirapun edestä Kirkkokadulla.
--Kun mää irrotin venttiihatut vanteist,,niin Veikko juoksi pakoon Torikadun kulman Postin nurkan taa..
--Vain poikaporukassa se näyttää kovalta kundilta..
1957 Kirkkokadun virastotalo,Posti ja lennätin
sekä poliisilaitos
Jussi kertoi Ekille yhden tapauksen aivan 60-luvun alkupuolelta talssatessaan Vilhonkatua pitkin linja-autoasemalle.
Hän oli silloin menossa Suomusjärven kesämökille koko kesälomaksi..
Veikko ja Jussi olivat samanikäisiä v.1947 syntyneitä ja noin 15-ikäisiä finninaamoja.
Veikko oli jo tupakanpolton lisäksi oppinut juomaan viinaa kaupungin rantojen miesten seurassa rautatiesillan alla sekä ratapuiston kivisen sirpalesuojan takana.
Veikko pyysi käheällä viinanpolttamalla äänellä papinpojalta tullimaksua:
--Ann satamarkka..ann satamarkka papinpoik...tai tulee taas uuremma kerra turppa!
(Sadanmarkan paperiseteli vasta v.1963 rahanuudistuksessa vastasi yhtä markkaa)
Jussi joutui laskemaan kassinsa pakon edestä katukäytävälle ja kaivamaan sadanmarkan setelin taskustaan,jolloin spittarinkärki hävisi tieltä.
--Kiiti vitust..papinpoik--ja alas talssii siit landel!!
Jussi sai peräänsä kiitokset Salmisen Veikon vaahtokuplaisesta suusta..
Jussi ei halunnut tulla toista kertaa tulla mukiloiduksi Salmisten poikien kesken.

1960 Itäkauppala.Rengastettuina pappila ja
Puukirkko.Vasemmassa ylälaidassa Muurlan
tullia,
Salmisten poikien
reviiriä
Kerran 50-luvun lopulla Ylängön Ekin kanssa keskustasta poispäin itäkauppalaan kävellessään Salmisen pojat sakinhivuttivat "Kauppalan kapitalistien kakaroita".Itäkauppala oli Salmisten ja Voiton poikien reviiriä vasenkätisten työläisperheiden pioneeriperillisinä.
Oikeastaan Salmiset ja Voitot kuuluivat kauppalassa kaikista alimpaan kansankerrokseen pimeän pullon myyjinä ja pikkurikollisina.
Muurlan tulli oli heidän privaattireviiriään.
Kaiken lisäksi Veikko repi Ekin paksulinssiset silmälasit nokalta ja runttasi ne spittarinkannalla kuin Dollar-piipun superlonfiltterin nuuskaksi,läiskimällä nyrkillä tämän silmäkulman auki.
Eki oli ollut taluttamassa uutta Pyrkijä-fillariaan silloin ja Veikko kapitalisti-isän pojan vaurauden symboolin nähtyään kaatoi sen Helsingintien pyörätielle,potkimalla uuden Solifer-lampun littaan ja etupyörän soikeaksi.
Siinä mukiloinnissa Salmisen Veikko,Jussin entinen Alhaisten alakoulun pulpettikaveri läiski papinpojan poskille kämmensyrjällään kostoksi jostain.
Jussi kotikasvatuksesta ja biblian opetuksesta sekä Jeesuksen neuvosta käänsi toisenkin poskensa,saamalla läiskäykset sillekin.
Siitä lähtien hän ei paljoakaan noudatellut pyhiä sakramentteja katutappeluissa.
Jussi muisti alaluokilta,miten Veikko haisi oikealta peräpaskalta saapuessaan kouluun pesemättömänä iholtaan sekä vaatteiltaan.
Äiti oli naureskellut Jussin ikävää kohtaloa likaisen pulpettikaverin vieressä ja tokaissut,että "Hajussa kasvaa,kun vain saa oltua!"
Hyvin hiljaista vauhtia Jussi kasvoi lyhyentanakaksi teinipojaksi 60-luvuna alussa hajun kanssa sekä ilman.
Se poskille läpsiminen harmitti Jussia pitkään.
Hän piirsi ensimmäisen kömpelön runonsa tapauksesta ruutupaperivihkoonsa:
"Mitä enempi omistaa,
sitä enempi haluaa.
Koskaan en ole sellaista mustasilmäistä jätkää tavannut,
joka kahta mustaa silmää olisi halunnut."




jatkuu..

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Olli Oravan evakkosodat II.Kohtaaminen Messuhallissa


Pentagon


Taustaa Ollien tiedustelu-upseeriuralle
--------------------------------------------------
Presidentti Ramos
West Pointin sotilasakatemian kurssin takia Ollielta jäi kokematta Korean sota. Kurssikavereita hänellä oli jopa Filippiineiltä saakka,kuten majuri Fidel Ramos,jonka erikoisena tapana oli roikottaa polttamatonta Tabacalera-sikaria sormiensa välissä joka vapaahetki. Fidel Ramos tunnettiin myöhemmin Philippine Constabularyn komentajana 1970-80-luvuilla ja Filippiinien presidenttinä 1990-luvulla.Ramosia kutsuttiinkin omassa maassaan Mr. Tabacoksi.
1958 kovan Elvis Presleyn mediahuuman varjossa Ollie siirrettiin Länsi-Saksan Frankfurt am Mainin amerikkalaiseen tukikohtaan,jossa hän havaitsi Yhdysvalyojen olevan kukkona tunkiolla NATO-asteikossa,
Lomillaan hän kävi Air American postikoneilla ilmaiseksi Beirutissa,Lähi-Idän Pariisissa,Gibraltarissa,Ateenassa,Kyproksella,Maltalla,Marseillesissa ja Monte Carlossa.
Jokaisessa lomakohteessaan hän tunsi suurta ylpeyttä amerikkalaisuudestaan Yhdysvaltojen jälleenrakentaessa Eurooppaa Marshall-avulla ,dollarin ollessa korkeassa kurssissa.
Lisäbonuksena Ollielle jokaisen lomakohteen viehättävät neitoset tarjosivat sulojaan aina hymyilevälle,äänekkäälle ja iisille amerikkalaisupseerille,joka havaijipaitansa rintataskusta avoimesti loihti taalan seteleitä.
Vuoden Frankfurtin komennuksen jälkeen Ollie kutsuttiin takaisin asemapaikkaansa Jamestowniin,Virginiaan,mikä oli tullut kuuluisaksi mantereen ensimmäisestä siirtokunnastaan sekä puritaanisista maan perustajasiirtolaisista.
Sieltä hänet komennettiin Pentagonin sotilastiedusteluosastolle ja tutustumaan neuvostoliittolaiseen ydinasevakoiluun,näkymättömän neuvostovihollisen aloitettua kylmän sodan aikana varustamaan ohjuksiinsa ydinkärkiä.Kuuban vesillekin oli alkanut saapua neuvostoliittolaisia rahtialuksia enemmän kuin aiemmin Fidel Castron otettua vallan saarella.
Kommunismin leviämistä Ollie oli jo pelännyt nuorempana, joutumalla harjoittelemaan veljiensä ja siskonsa kanssa evakuoimista potentiaalisen ydinhyökkäyksen alla isän rakentamaan maanalaiseen betonibunkkeriin talon takapihalla. Isä oli tilannut Popular Mechanics-lehdestä ydinsuojabunkkerin piirustukset ja rakentanut sellaisen betonikammion hellästi manikyroidun Bermuda-nurmen alle Ted-sedän kanssa.
1959 Nikita USA:ssa maissintähkä
nyrkissä
V.1959 Nikita Hrustsevin vierailtua Washingtonissa Ollie katsoi varapresidentti Nixonin toimineen isänmaallisella tavalla tökittyään etusormellaan kuuluisassa ja televisioidussa näyttelykeittiöpolemiikissa Nikitan rintaa,Neuvostoliiton pääministerin kritisoitua modernia amerikkalaista keittiötä julkisivukapitalismiksi.
Kommunisteille piti antaa samalla mitalla takaisin eikä veljeillä punaisen pirun kanssa..!
V.1938 Iso-Britannian pääministeri Chamberlainkin uskoi naivisti Sakasan valtakunnankanselirn Hitleriin,allekirjoitettuaan hyökkäämättömyssopimuksen tämän kanssa,ettei Kolmas Valtakunta koskaan hyökkäisi sumujen saarille.
Sellainen veljeily potentiaalisen vihollisen kanssa toistui myös presidentti Lyndon B. Johnsonin pussattua Neuvostoliiton pääministeri Leonid Breznevin poskille aitovenäläiseen tapaan..
(Kymmenisen vuotta myöhemmin USA:n maapähkinäviljelijäpresidentti Jimmy Carter paini junioriliigassa JFK.hon ja Tricky Dicky Nixoniin verrattuna pehmopolitiikallaan.).

1960 Ollien esimiehet havaitsivat luutnantin kyvyt asevakoilusektorilla.Hänen vahva kommunisminvastaisuutensa ja isänmaallisuutensa ylittivät jopa sotilastiedosto-osaston paksut betonimuurit ja hänet kutsuttiin haastatteluun Langleyn eristettyyn tukikohtaan Virginiassa.
Langley oli silloin CIA:n salaisen palvelun pääesikuntana,jota johti vakoilupäällikkö Archie Roosevelt.
Ollien mielestä USA:n armeijan sotilasuran ollessa riittämättömän hänen omille maallisille tarpeilleen armeijan kapealla leivällä,kuten ison maailman näkemiselle,hän otti CIA:n tarjouksen hankailematta vastaan.
Vuosipalkkana hänellä tulisi olemaan runsaat 5900 dollaria,kun taas siviilisektorilla,kuten IBM:llä vastaava palkka pätevälle tutkijalle olisi ollut kolminkertainen eli yli 15.000 dollaria per annum.
Käytyään läpi CIA:n alokaskoulutuksen hänet lähetettiin ensimmäiseen asemapaikkaansa Helsinkiin.mikä Yhdysvaltojen intresseissä oli lähin eturintamapaikka kommunismin uhassa.


Messuhalli 


3.Kohtaaminen messuilla
------------------------------------
Allan Dulles.Time
Ollie O'Brian oli kotiutunut Helsinkiin mukavasti.
Hänellä oli käytössään suurlähetystön vuokraama kaksio Katajanokalla,mihin viikonloppuisin tuli yövieraiksi maan kuuluja televisiokuuluttajattaria seka muotilehtien toimittajattaria virka-ajan ulkopuolella. 
Toisen lehdistösihteerin toimessa hän tapasikin paljon maan naispuolisia tiedoittajia sekä sosieetin kermaneitoja.Yhteen Teija-nimiseen televisiokuuluttajattareen hän oli jo langennut eräillä kutsuilla.
Hänen todellisena esimiehenään oli suurlähetystön sotilasattashea eversti Jack Connolly,
joka taas oli suoraan  CIA:n Euroopan päällikön James Hagerthyn alainen.
Hagerthy taasen vastasi Langleyssä suoraan CIA:n päällikölle Allan Dullesille,edellisvuonna kuolleen Yhdysvaltain Secretary of Staten  John Dullesin nuoremmalle velipojalle.
Allan Dulles Suezin kriisin aikana työskenteli Saudi Arabiassa ARAMCO:n palveluksessa CIA:n palkkaamana.


NL:n,nykyisen Venäjän
suurlähetystö Helsingissä
Yhtenä tehtävänään Olliella oli Neuvostoliiton suurlähetystön virkailijoiden seuraaminen sekä salakuuntelu.
Molemmin puolin tiedettiin hyvin,että Neuvostoliiton suurlähetystön paksujen seinien betonisekoituksena oltiin käytetty soran ja raudan lisäksi mikrofoneja ja lähettimiä...omia sekä CIA:n asentamia.
CIA:n Watcher-radioautojen liukuessa NL:n suurlähetystön edustalla CIA nappasi samalla taajuudella peilaavia KGB:n lähettimiä. Venäläiset tiesivät hyvin CIA:n lähettimien paikat, tarkoituksella antamalla väärää kooditietoa purettavaksi.
Neuvostoliiton lähetystön salaiset neuvottelut pidettiin rakennuksen kellaribunkkerissa,mikä urakoitiin CIA:n mikrofonien ja lähettimien asennusten jälkeen,jolloin 
Watcherit eivät enää pystyneet peilaamaan puolimetriä paksuisten kassaholviseinien läpi.

Erästä lähetystön lehdistösihteeriä alias KGB:n agenttia Sergei Lutkinia Ollie mielenkiinnolla seurasi Helsingin parhaimmissa ravintoloissa ja v.1963 Lutkin loikkasikin Lontooseen MI5:n palvelukseen...

Ollie toisena salaisena tehtävänä oli saada kontakti venäläisen GRU:n eli sotilastiedusteluosaston upseeriin Oleg Penkovskyyn,joka oli ottanut Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystön erään virkailijan kautta yhteyttä CIA:han.

Penkovskykin halusi loikata länteen.
Ollie oli saanut käsiinsä Penkovskylta takuiksi mikrofilmejä,mitkä paljastivat,ettei Neuvostoliiton avaruustekninen valmistelu ollut vielä lähelläkään Yhdysvaltain NASA:n tasoa.
NL:n avaruustekniikan suurena bluffina oli TV-satelliitti Sputnik sekä myöhemmin Vostok,jotka itseasiassa toimivat GRU:n vakoilutehtävissä.

Elviksen tyttöystävän punainen MGA
 Blue Hawaii-
filmissä
Lokakuun 2. päivänä 1964 agentti O’Brien kulissivirkansa puolesta päätti ajaa punaisella MGA-urheiluautollaan Messuhalliin suomalaisen teollisuuden messuille.Pääkaupungissa ainoastan yhdellä viihdyttäjällä Pertti Pasasella oli samanlainen punainen urheiluauto.
Maan lehdistö oli kirjoittanut paljon suomalaisesta muotoilusta sekä korkealaatuisista tuotteista.
Monen maan kauppavaltuuskuntia kävi vierailemassa messuilla
Parkitettuaan autonsa VIP- paikoitusalueelle,minkä usean ison yrityksen sekä lähetystön isot mustat amerikanraudat täyttivät,hänen huomiotaan herätti erikoisen näköinen vihervalkoinen auto,jonka takaluukussa luki PL 17.
Hänellä itselläänkin oli oma privaatti-PL:nsä (Postilokero),mikä kylläkin sijaitsi Helsingin pääpostissa.
Ranskalainen PL oli lyhennys Panhard-Levassorista.
Kiertämällä auton eteen Ollie luki konepeitosta Panhard.

Panhard PL 17
Juhart
Hänellä oli hämärähkö kuva jostain vuosisadan alun mobilismin ranskalaisesta pioneerista sekä hevoskärrymaisista Panhard-Levassor-vaunuista.
Autossa näytti olevan alumiiniset lokasuojia kiertävät turvapuskurit ja sisään kurkistettuaan koko ohjauspylväs naytti käsittävän mittariryhmän yhtenä pakettina.
Ollie otti kuvia vakoilupienoiskamerallaan autosta,päättämällä lähettää kuvat kadettikaverilleen Nick Brooksille,joka työskenteli General Motorsin muotoiluosastolla Detroitissa.
Nick oli kadettikoulusta päästyään mennyt opiskelemaan teollisuusmuotoilua,jättämällä sotilasuran viekkaimmille.
Nick oli suuri Raymond Loewen,kuuluisan automuotoilijan ihailija.
Työskenneltyään aluksi freelancerina, hänen onnistui myydä General Electricille virtaviivaisen kromatun höyrysilitysrautamallin.
Disainin hän oli saanut Loewen suunnittelemasta virtaviivaisesta veturista.
Aerodynaamiikka kiinnosti Nickiä eikä GM vielä ollut valmis 50-luvulla innostumaan hänen kiilamaisista projektiehdotuksistaan.
Vahvasti kromatut ja siivekääat  maantiecruiserit olivat valttia .
Chez Yvonne ja Citroen ID19
Juhart
Jos GM:n  muotoilu-ja suunnittelupäällikkö Virgil Exner  olisi päästänyt eksentrisyytensä vaatetuksessaan valloille,hän olisi pitänyt kaulassaan kromista kravattia.
Ranskalainen Citroenin vuonna 1955 lonssaama uusi ID-malli oli Nick Brooksin suurimpia suosikkeja.
Ollie tarkasteli Messuhallin sisällä suomalaisen teollisuuden uusia tuotteita.
Hän ihaili suomalaisia minimalistisia huonekaluja, luonnonläheistä lasidisainia sekä kirkkaanväristä että geometrista naismuotia.
Raskaamman teollisuuden puolella hän jäi katsomaan punaista pikkutraktoria Valmet 20:ta,joka toi mieleen 40-luvun pienen Allis-Chalmersin.
Melko hyvalla suomenkielen taidollaan hän kuunteli muutaman vieraan kutsuvan traktoria piikkilanka-aidan kiristäjäksi eli englanniksi barb-wire tensioneriksi.
Christine Lahti
Ollien suomenkielen opettajana Langleyssä oli ollut minnesotalainen Kaarlo ‘Carl’ Lahti,jonka nuoreen teini-ikäiseen tyttäreen Christineen agentti oli lätkääntynyt.  Tyttö oli paassyt Chicagossa paikallisen televisioyhtiön mainosmannekiiniksi.Lahtien perhe oli kotoisin Minnesotan Ypsilannista.

Suomalainen televisomuotoilu tuntui Olliesta  skandinaavisen pelkistetyltä verrattuna heidän Santa Anitan kodin RCA-hifi-televisioon,joka kooltaan ja koristeiltaan muistutti barokkipiironkia.
(Toisena suomenkielen opettajanaan hänellä oli Hollywoodista kuuluisa amerikansuomalainen kovistähti Albert Salmi,jolle Ollie ei pärjännyt juomisessa Washingtonin kuuluisissa juottopaikoissa.
Kolmantena suomenkielen opettajana hänellä oli kurvikas amerikansuomalainen Hollywood-näyttelijätär Saima Nurmi,jonka opastuksella hän pääsi kokemaan myös suomalaista vuodetekniikkaa.).

Silti Pohjoismaat kulkivat tuhansia maileja perässä amerikkalaisesta televisiotekniikasta,koska näytteillä ei ollut yhtään väritelevisiomallia,vaan mustavalkovastaanottimia. 
Kulkiessaan näyttelyosastoja eteenpäin,hän havaitsi erään englantia hyvin puhuvan ruskeatukkaisen miehen esittelemässä yhdelle brittiryhmälle uusia suomalaisia koulukalustemalleja.
Ollie katseli kauempaa uusia pulpetteja sekä putkesta väännettyjä tuolirunkoja muistamalla,että Santa Anitan Senior High'ssa oli ainakin 50 vuotta opiskeltu vanhanmallisissa tuoleissa,joidenka oikeanpuolisissa käsinojissa oli pienet kirjoitusalustat.
Amerikkalainen koulukalustesuunnittelu ei koskaan ottanut huomioon vasenkätisiä oppilaita.
Oppikirjojakaan ei voinut pistää talteen pulpettilaatikkoon,vaan nahkavyöllä sidottua kirjapinkkaa piti säilyttää jalkojen juuressa luokkahuoneen lattialla taikka koulun pääkäytävän peltisisissä pukulokeroissa...
Suomalaiset olivat perusteellisesti tutkineet oppilaiden tarpeita ja vaatimuksia.

Ollie kävi esittelemässä itsensä pulpettidemonstroijalle, pyytämällä lupaa ottaa kuvan suomalaisesta myyntimiehestä sekä tuotteista.
Koulukalustetehtaan demonstroija,Ollie kirjoitti muistilehtiöönsa, oli Factory Manager Olli Orava,panemalla visiittikortin  rintataskuunsa.
Pienessä häkellyksessä Ollielta pääsi naurahdus,että jenkki-Ollie lopulta tapasi Finn-Ollin....
Käteltyään hyvästiksi Ollia ,Ollieta vastaan käveli käytävällä venäläinen kauppavaltuuskunta.
Hänen kohdalla eräs venäläinen delegaation hänniltä irrottautui pariksi sekunniksi joukosta kurkistamaan suomalaisen pulpetinkannen alle.
Samassa mies sujautti Ollien takintaskuun jotain.
Mies oli Oleg Penkovsky.

jatkuu...
  





tiistai 6. lokakuuta 2015

Olli Oravan evakkosodat II.Suezin konkarit Kyprokselle.

1961 JFK ja Marilyn by Juhart
Maailmantilanne 60-luvun alussa tuntui melko kiehuvalta,ainakin päivälehtien otsikoissa.
Vuonna 1960,kun savilaaksokauppalasta oltiin tehty kaupunki,Berliini jaettiin muurilla kahteen osaan.
Amerikan presidentti John F. Kennedykin kävi lausumassa Berliinin muurilla,että " Ich bin ein Berliner!".
Ollista presidentin Länsi-Berliinissä  lausuma virke ei tuntunut yhtään ihmeelliseltä,koska itsekin oli kasvanut varsinaissuomalaisen kaupungin itäisessä ja työväen asuttamassa latteassa savipohjaisessa kaupunginosassa. Länsiosan rajalla vastapainoksi humisevassa mäntyrinteessä asui villoissa ja rivitaloissa kaupungin kerma. Berliiniä jakoi muuri ja kotikaupumkia joki.
Kerran hän oli lausahtanut eräälle länsisaksalaiselle kovapuutoimittajalle Amerikan presidentin kommenttia lainaten,että "Ich bin ein Ost Hellaringer" eli olen itähellarinkiläinen.Kauppalan Hellarinki-nimi oli tullut sen keskustassa sijaitsevasta hellatehtaasta seudun suurimpana työllistäjänä vuosisadan alusta.
LBJ ja JFK
Samoin lehtiotsikot sekä muut tiedotusvälineet raportoivat Indo-Kiinasta,miten presidentti Johnson oli lisäämässä amerikkalaisjoukkojen määrää amerikkalaisen demokratian sekä nuudelitasavallan pystyssä pitämiseksi.Presidentti Kennedy oli ennen kuolemaansa laatinut kirjelmän joukkojen puolittamiseksi Vietnamissa. Johnsonin valettua presidentinvalan Washingtoniin Dallasista lentävässä Yhdysvaltojen presidentin suihkukoneessa,Jaqueline Kennedyn taustalla seistessä vielä attentaatista veren tahrimassa jakkupuvussa,LBJ heti istuttuaan Valkoisen Talon soikean huoneen työpöytänsä ääreen pisti JFK:n kirjelmän suoraan paperisilppuriin.
Nikuta modernin taiteen näyttelyssä
katsomassa metsätaulua
Juhart
Suomen itänaapurissakin tapahtui vallanvaihto Neuvostoliiton päämiehen Nikita Hrustshevin tiputtua pois suosiosta ontuneen ulkopolitiikkansa takia.Hän ei enää pystynyt pienillä possuntihrusilmillään eroittamaan Karjalan autonomisen tasvallan mäntyä Azerbaizdanin tasavallan taatelipalmuista,saamalla lisäksi Kiinan päämiehen Mao Tsetungin vihat niskaansa sekä Kuuban ohjuskriisin ydinkärjet persuuksiinsa.
Uutta kommunistisen puolueen puheenjohtajaa oltiin valikoimassa KGB:n johtoportaan sohvapolitiikkojen ja- kenraalien eläkeläisjonojen rintamitallikiillosta.

Koulujen avoimista ikkunoista kuuluessa heleätä lasten laulamaa suvivirttä "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen" pyöräilevä postinkantaja Huitinen aamukankkusessa pisti omakotialueella Särkänkatu 25:n postilaatikon kannen alle
Suomen YK:n esikunnan virkakirjeen. Samanlaisen kuoren kantoi itäkauppalan postinainen Bertta tavarapolkupyöränsä etutarakan nahkakassissa Kuurlantulliin Henrikinkatu 13. punamullatun torpan postilaatikkoon.
Olli oli ruokatunnillaan kotona käydessään heti töihin palattuaan soittanut konttoristaan Tenkasen Penalle Hersalon pulpettiosastolle tulla pikaisesti käymään hänen luonaan.
Penan astuttua esimieskaverinsa konttorin oven vihreän liikennevalon sytyttyä sisään Olli puolihermostunut virne kasvoillaan tiikkipöydän takaa kysäisi:
--Sie kai sait samanlaiseen kirjeen kuin mie?
Pena vastasi paikalla:
--Joo.. mää kävin ruaktunnill postloorall ja siäll oli Kansan Uutiste kanss sellanen kuari...
--Kirjees tarjottiin mulle Kyproksen Larnakast vääpelin vakanssii suamalaisten YK-joukkojen Laplanteri-varikon pomoks...
--Entäs sull..?
Samalla Pena istahti rotkahtaen putkiteleskooppiselle konttorituolille,mikä päästi perän alta kuuluvan tussahduksen.
--Tua tualikin jo vastas mun pualest piäremäll!
Olli naurahtaen lisäsi:
--No-- miullekkii tarjottii Famagustast sotilasmestarin pallii autokomppaniast...
--Mitä sie meinaat ite tarjouksest..Pena?
Pena vastasi vasenta kankkuaan nostellen:
--Emää tiärä sun siit Varma Kustaast  eikä mun Larnakastakaan mittään..mutt lisäliksa nykyäs ei pahimmite olsis suureks vahinkoks mull....jos vaan Monntaaki antasis meitil pikkase sotalomaa yhren kerra lissää...

Olli katseli konttorin ikkunasta johonkin kaukaiseen avaruuteen vastaamalla:
--Mie kyllä ottaisin vuoden pestin,jos Monntag antais vuoden rokuliloman,kun viimeinen keikka Suezilla tupsahti lyhkäseks ekyptiläisten kranaatist...
--Siulla olis helpompi lähtee poikamiehenä,mutta miun pitäis jutella Monntagin kanssa,kun istun vielä melko tuoreella pallilla ja Pirkonkin kanssa pitäis neuvotella,vaikka sillä on melko hyvä työpaikka Sokoksen tavaratalon uutena kassapäällikkönä..ettei se niinkuin rahallisest vedä persmäkeen päin..
--Miulle kyllä sopis hyvin kun miun oikee käsi teknikko Sahala osaa hoitaa puljun yksistään...
--Lisäks se Monntag reservin majurin kyllä suosii YK:ta ja sinibaretteja,kun oikeen virallisesti kuhtuvat palvelukseen...
--Kuule.. mie käyn Monntagin juttusil ihan meijän kummankin puolest...että anna miun hoitaa se juttupuoli...
--Tämä virallinen kutsuminen oikeesti on melkein samanlaista velvoitetta kuin kertausharjotuksiin meno,...joskin pikkaisen pidempänä kontrahtina..

Kesäkuun 5. päivänä Olli ja Pena nousivat Kirin urheilutalon betonirappusia ylös Penan rummuttaessa ohimennen rystysillään keltaista Veikkaus-kilpeä lasioven karmin vieressä..
Urheilutalon ja oravapihlajapensasaidan väliseen konkiin oli parkkeerattu kaksi oliivinvihreätä Suomen armeijan kuorma-autoa..Kärppä-Sisu ja Ford Trader-koneinen Vanaja. Urheilutalon edessä seisoi puunatun musta vanha Ford Mainline-virka-auto.jonka valkoisissa rekisterikilvissä keikkui musta leijona miekan päällä.
Olli havaitsi,että Suomen YK-päällystö kulki Suomen armeijan autoilla.
Pakollisessa lääkärintarkastuksessa sinibarettipäinen lääkintämajuri tarkasti Ollin selästä kranaatinsirpalearpia toteamalla puoli-ironisella irveellä,että näin oli kai parempi kuin lyijyarkussa kotiin tuotuna.
--Hyvin ovat parantuneet,eivätkä ne paljon haittaa autokomppanian konttorituolilla istuskellessa.
Penan säärihaavatkin olivat parantuneet eivätkä haitanneet kävelyä,vaikka oudompi luulisi Penan muutenkin huojuvanlaisen kävelyn johtuneen korkin päälleastumisesta,vaikka arkipäivisin ei koskaan kajonnut Kuningas Alkoholiin.
Viikonloput tosin menivät Penalla monasti pienessä putkessa.
Lääkintämajuri sattui olemaan samainen lääkintäkapteeni,joka oli tarkastanut kaverukset Suezille-menosyynissä. Majuri vielä letkautti perään leimattuaan parin kuntoluokkakortit:
--Taidettiin saada takaisin samat sankarpojat,joita egyptiläisten tykinkranaatitkaan ei tappaneet!
Kaverukset joutuivat lisäksi Suomen YK-joukkojen everstiluutnantin puheille urheilutalon konttoriin.
Everstiluutnantti tarjosi heille tulevaa työkuvaa leppoisasti poltellen poskisavuja suomalaisesta Life-filtteritupakasta:
--Tiedätte kai hyvin Kyproksen tilanteesta.että olemme siellä vain kontrolloimassa kreikkalaisten sekä turkkilaisten rajavyöhykettä. Te sotilasmestari Orava vastaatte Famagustan autokomppanian varikosta ja vääpeli Tenkanen Larnacan varikon huollosta sekä korjaamosta eli masiinapuulista.
Pestit ovat huomattavasti turvallisempia kuin aiemmin Suezin rannalla radioautolla partioidessa.
Tulette olemaan yhteistyössä keskenänne päivittäisissä toiminnoissanne,joskin paljolti puhelimitse.
Ja..palatkaa takaisin tällä kerralla ilman turkkilaisista pippurikudeista saatuja haavoja..onko selvä!?

Kaverusten astuttua urheilutalon portaita alas etupihalle.missä seisoskeli jonossa muita syyniin saapujia,Pena piti äänekkäästi kehaista seisojille Suezin kokemuksistaan:
--Paljo onnee teitil pojil vaan tulevas komennuksess...
--Mun kokemukse pohjalt muslimi ja orttoroksi ovas yht hullui....
--Suezil mää sai venäläisest epyktiläiste ampumast kranaatist persseesen ja nyte mää jourun hualtamaan ruattalaisii Suamen YK:n Laplanterei yhres orttoroksipiispapressan johtamas saarivaltios...
--Se Makarioskin aikonas oli olnu oikkeen nuari kapinalline ja tappanu ammatikses britei sekä muslimei..
--Mää kyl sanosisin,ett tääll Suamess asjat ovas pal paremmas reeras,ett papit ja piispat piretää valtijost erilläs..
--Jos papit pantas johtamaan valtijot,niin vainait tulsis yhrel rytäkäl enämpi ja kirkollisverokki nousisi kuoppausten kanss taivaissin..
--Onse kumma kun meitin evankelisluterilaises kirkos hukataan niin paljon aikaa kaikkeen synninpäästöön ja Saatanan kanss painimisseen,ett sen takii jourutaan maksamaan pelkäst saarnaamisest korkeet kirkollisveroo..
--Saarnaspöntöst saa vaan rahan vastineeks jonkinlaissii haavekuvii kultaraittisist ja vihernurmisist paratiiseist neitsyiren kanss ta pirkulan kuumast helvetin pannuhuaneest,miss piräis lapioira kaula paskasen ikusest koksii luukust sissään.....
--Mää olen seljällän maannu umpikännis meirän kaupunkin joenpenkal mimmi kainalon alla ja lapioinu koksii pannuhuanees minimipalkall..ett voisin sanoo kokeneen helvetin ja taivaan tääl maan pääll melkken vuoronperään...


Me Tammelat
Kotona Ollin istuskellessa Pirkon kanssa olohuoneen kernisohvalla katsomassa Me Tammelat-perhesarjaa mustavalkotelevisiosta,Pirkko oli aanannut jotain Ollin levottomasta käytöksestä.
Pirkko ohimennen kysäisi Ollilta kaataessaan lisää kahvia kuppeihin tiikkipöydällä,missä Katso-lehden kannessa oli kuva mustanpuhuvasta ja partasuisesta Makarioksesta:
--Sano mulle suoraan,koska sulla ja Penalla on lähtö sinne Kyproksell!
--Mää en kestä tollast saloitteluu,kun jo sun pärstäs jo paljastaa,ett lähtö on eress!
Pirkko pyörittäessään sormillaan vihkisormuksia jo lievästi pöhöttyneissä käsissään lausui:
--Tieräksää,ett mää olen jo kolmat kuukaut paksuna..?
Olli kavahtui lisäämään:
--Nytkös siun piti kertoo miull,että perheenlisäyst on tulos,kun miull on melkeen lähtö ees..?
Pirkko vastasi:
--Mää tiäsin sun lähröst jo etukäteen,kun sää aina seisosis töiren jälkkeen olkkarin ikkunan eress tiiraamas verhojen välist johkiin taivaall ja siirtelis vaasei ja kukkaruukui ikkunalaurall kuin jollan shakkipelilaural ihan ankeleekist.
--Emmää olis halunnu pelotella sua tiineks tulemisest,kussää olsis kuiteskin huamannu mun vyätärönkin paksuuntunneen jo koton ollessas..
Olli:
--No en mie voi sitä kontrahtii enää peruuttaakaan ja se tenava saa sitten tulla,kun on tullakseen.
--Kyllä kai siun äitees vois jelpata näissä huushollihommis,kun sillä ei oo muuta tekemistäkään,kun papan kanssa nokitusten kiikkua keinutuoleissa televisijon ääressä..
--Mie tuun takaisin ensivuojen elokuun tienoilla,kun täällä pijetään ne suuret messutkin ja tulijaisiks mie kasvatan meijän pankkitilijäkin,että saahaan rakennettua se lisäsiipi tuonne makuuhuoneen perrään...
--Niin...kait miut vielä huolitaan yhden oravanpojan tai -tytön isäks?
Olli lisäsi hieroskelemalla hellästi Pirkon alkavaa vatsakumpua ..
--En mie kyllä tienny olleeni niin myrkyllinen,että sie yhen vällykäärmeen pistosta pamahit tiineks..
Pirkko:
--Kyll me tääll pärjätään..älä ole hualisas...ja äitee saa kutoo töppösii ja koltui tuleval vauval...
--Eniten mää pelkkän ett joku hualimaton muslimi ampuis sult kontit alta siäl Kyproksel... ja sust tulis invaliidi loppuelämäks ...tai pahimmas tapaukses...no emmää uskal eres ajatella..
Olli:
--Elä sie Pirkko murehi...mie pijän päätän alhaalla eivätkä niiden turkkilaisten kiväärit ulotu sinne Famagustaan asti...

Kyprosta
Jaakko Nousiaisen kokoama radio-ohjelma kertoo pysyvän YK-pataljoonan perustamisesityksen eduskuntakäsittelystä, saaren historiasta, kriisin taustasta sekä Suomen YK-joukkojen ensimmäisestä tehtävästä Suezilla 1956.
Päättäjät pitivät YK:n pyyntöä osoituksena Suomea kohtaan tunnetusta luottamuksesta. Ohjelma muistuttaa kuitenkin, että saarelaisten ristiriidat olivat ankaria, ja kotoista 1930-luvun kielitaisteluamme voitiin pitää tähän verrattuna "lastenleikkinä".
Raamattuja ja rynnäkkökiväärejä
Kyprokseen haluavia vapaaehtoisia totutettiin Santahaminassa mm. vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja englanninkielisiin liikennemerkkeihin. Rynnäkkökiväärikin oli toisille vielä outo tuttavuus. Tv-uutisten haastattelussa moni kertoi lähtevänsä Kyprokseen rahan tähden tai yksinkertaisesti nähdäkseen maailmaa.
YK-sotilaat varustettiin myös hengen ravinnolla. Suomen Pipliaseura lahjoitti YK-pataljoonalle tuhat Raamattua. Rauhanturvaajille pidettiin 23. huhtikuutalähtökatselmus ja kenttähartaus, joissa tehtävän uutuutta ja poikkeuksellisuutta tähdennettiin.
Pääjoukon lentokuljetukset amerikkalaisilla kuljetuskoneilla alkoivat 25. huhtikuuta 1964.Uutisvälähdyksessä lentokoneeseen jonottavien sotilaiden ilmeet näyttävät huolettomilta.
Saunovat suomalaisurhot
Kaarle Nordenstrengin radioreportaasissa tutustuttiin Suomen YK-miesten tunnelmiin runsaan kuukauden kuluttua. Ohjelma kuvaa suomalaisia "arvostetuiksi urhoiksi, jotka avaavat olutpullon konepistoolin jyvällä ja kylpevät 16 saunassaan eukalyptusvihdoilla".
Leppoisassa reportaasissa tavataan YK-sotilaita mm. uimarannalla ja komppanioiden välisessä pesäpallo-ottelussa. Vartiopisteessä reportteri herättää sikeäunisen vapaavuorolaisen kertomaan, millaista unta hän näkee.
Eräät paikalliset asukkaat osasivat jo mm. ilmaisut "kaunis nainen" ja "puukko". Vastapainoksi osalla meikäläisistä oli englanninkieli vasta opetteluvaiheessa.
Mieliala oli sotilaiden mukaan "swinging", ja suhteet saarelaisten molempiin osapuoliin olivat kohteliaat ja mukavat. Aiempi jokaöinen ammuskelu oli nyt jo loppunut.
Aivan huolettomaksi ei rauhanturvaaminen Kyproksella kuitenkaan osoittautunut. Jo toukokuussa lennätettiin kotiin siunattavaksi turkkilaisten luodista kaatunut jääkäri Unto-Pekka Juhani Matikainen, suomalaisten ensimmäinen ja onneksi ainoa kuolonuhri kaikkiaan toistakymmentä vuotta kestäneessä operaatiossa.
Vuoden lopulla Yleisradio järjesti YK-sotilaille sota-ajan tyyliin aseveli-illan, jossa joukkoja viihdyttivät mm. laulaja Ragni Malmsten, hanuristi Kalevi Nyqvist, näyttelijä Liana-Kaarina sekä pataljoonan omat voimat. Toimittaja Kaarle Nordenstreng raportoi ohjelmassa "vihreäksi linjaksi" kutsutulta rajavyöhykkeeltä, jossa ainoat pamaukset kuuluvat enää puhjenneista pyöränrenkaista.

Jaettu Kypros

jatkuu...

maanantai 5. lokakuuta 2015

Olli Oravan evakkosodat.Lammasta öljykastikkeessa kuninkaan linnassa.

LAMMASTA ÖLJYKASTIKKEESSA KUNINKAANLINNASSA


Vuotta ennen Suezin kriisiä vuoden 1955 kesäkuussa odotteli kuninkaan audienssia amerikkalainen delegaatio.Riyadhin Islamiyahin savilinna oli valtava korttelin käsittävä kompleksi,missä Saudi Arabian kuningas Ibn Saud oli ottamassa vastaan ARAMCOn arabialaisamrikkalaisen äljy-yhtiön edustajia.Mukana delegaatiossa olivat ARAMCOn reidenssiedustaja Randell sekä CIAn asiamies Hubert preidentti Eisenhowerin valtuutettuina neuvottelemaan kuninkaan kanssa mahdollisesta painostuksesta Nasseria kohtaan Suezin kanavan kansallistamiskysymyksessä.Toisena neuvottelukysymyksenä oli Dhahranin amerikkalaisen lentotukikohdan vuokra-ajan jatkosopimuksesta.
Amerikkalaispari kutsuttiin loisteliaalle lounaalle linnansaliin,missä kuningas Abdulaziz Ibn Saud ja  kruununprinssi Faisal keskustelivat vieraiden kanssa aterian jälkeen.Paikalla oli kuningaskunnan hovin,puolustusvoimien ja viisaitten kerho.Itse ateriointi tapahtui syvässä hiljaisuudessa ja päättyi palvelijoiden tuomiin suitsukemaljoihin,joita tarjottiin kunkin juhla-aterioijan parran alle.
Kuningas päätti aterian käskyllä viedä suitsukkeet pois,mikä merkitsi tilaisuuden päättymistä.
Lammaspääaterian rippeet,syömättömät taatelikakut ja minttukahvikarahvit korjattiin pois pöydästä,jolloin linnan palveluskunta sekä piilossa asuva naisväki saisi osansa päivän tarjoilusta.
Kuningas oli alaisilleen erittäin myötämielinen.

Aterian jälkeen amerikkalaiset kutsuttiin marmorilattiaiseen ja rokokoo-kalustettuun kokoussaliin,missä kuningas Saud,prinssi Faisal sekä egyptiläissyntyinen neuvonantaja Najib istuivat vääräsäärisillä antiikkituoleilla.
Amerikkalainen delegaatio istutettiin salin ikkunan eteen antiikkisohvalle.
Beduiinipalvelija kävi kaatamassa amerikkalaisten pieniin kuppeihin hopeakarahvilla makeata ja vahvaa arabialaista kuminakahvia.
Najib johti keskustelua.
Kuninkaan neuvonantaja näytti pujoparrassaan 1001-yön tarinoiden viekkaalta velholta.
Suezin kansalllistamiskysymyksessä kuningas Najibin välityksellä vastasi kannattavansa Nasseria,koska kanava kuuluu Egyptille eikä briteille ja ranskalaisille..
Aramcon edustaja Randell yritti toista taivuttelukeinoa kuninkaan mioelen muuttamiseksi..
Hän kertoi kuninkaalle najibin välityksellä,että saksalaiset ovat keksineet täysin uuden energiamuodon,mika tulisi vallankumoukselliseti korjvaamaan öljyn tulevaisuudessa.
Tämä läpimurtoinen keksintö pistäisi arabit takaisin cadillaceista kamelien selkään.
CIAn asiamies Hubert näki kruununprinssi Faisalin ymmärtäneen väitteen,vaikkei ollut puhunut sanaakaan keskustelun aikana.
Hubert itsekin oli yllättynyt ARAMCOn öljy-yhtiön edustajan omalaatuisesta kommentista,mikä täysin oli ristiridassa fossiilituotteiden myyntipolitiikan kanssa.
Kuningas viittasi kädellään osoittamalla,että keskustelu oli päättynyt.

Amerikkalaiset ajettiin hotelliinsa.
Illalla miehille tuli soitto,että kuninkaallinen Cadillac oli odottamassa näitä hotellin edustalla.
Astuttuaan valkoiseen Cadillaciin,takapenkillä istui mustassa kultabrokaadisessa viitassa kruununprinssi Faisal.
Auto ajoi Riyadhista länteen Nejdin laaksossa sijaitsevaan wadiin,mitä ympäröi taatelipalmutarha.Kruununprinssi ohjasi amerikkalaiset yhden palmun alle.
Tämä aloitti keskustelun puhtaalla Etonin englannilla ja sanoi tietävänsä paljonkin Randellin mainitsemasta energiasta...atomienergiasta.
Kruununprinssi kertoi tutkineensa sitä monen alan ekspertin kanssa ja että kestäisi vielä vuosikymmen,kunnes atomienergiaa pyastyttäisiin valjastamaan. 
Prinssi ojensi Hubertille kirjeen vietäväksi presidentti Eisenhowerille.Keskustelu loppui lyhkäseen ja amerikkalaiset ajettiin takaisin hotelliinsa.

ARAMCOn privaatti-Convairissa,mikä oli lentämässä Riyadhista Jeddaan ja sieltä edelleen New Yorkiin,Hubert avasi kirjeen,mikä oli kirjoitettu arabiaksi.Arabiankielentaitoisena hän luki viestin,missä kuningas Ibn Saud oli närkästynyt eikä katsonut hyvällä amerikkalaisten kiritysmetodeja Suezin kysymyksessä energiapolitiikalla...etenkin atomienergialla.
Kuningas oli myös torjunut Dhahranin lentotukikohdan uudelleenvuokrauksen amerikkalaisille.

Tulisi kestämään kymmenisen vuotta,kunnes amerikkalaiset pistäisivät jalkansa Riyadhin hoviin.Silloin jenkit suostuisivat satsaamaan rahallisesti Dahahranin kansainvälisen lentokentän rakentamiseen.

Randell ja Hubert kolmen tunnin lennon jälkeen astuivat jeddan lentokentän  polttavan kuumalle asvalttitarmakille Punaisen meren kosteudessa.
ARAMCOn Jeddan edustudton musta Chevrolet odotti peltihangarin varjossa,missä huollettiin Saudi Arabian Airlinesin DC-3.konetta.Tummanpuhuvan Tihama-vuorijonon takaa Mekan suunnasta näkyi nousevan hiekkamyrsky.
Amerikkalaiset astuivat kiireessä autoon myrskyn alta.Chevrolet suuntasi kromimaskinsa Jeddan kaupunkiin ajamalla ohi Eevan,maailman äidin haudan ohi Mekan tielle.


Suomalaisen YK-tukikohdan päällikkö majuri Kittinen oli vakuutellut Port Saidin satamapäällikölle yhden muukalaislegioonalaisen pudonneen neutraalista kuljetusaluksesta egyptiläisten huolimattoman tulenavauksen takia.Toiseksi egyptiläisten tuli oli tappanut yhden suomalaisen radistikorpraalin.Asiasta tultaisiin lähettämään virallinen nootti Egyptin valtiolle.
Satamapäällikkö oli vaiennut paikalla myöntymällä  ottamaan heti yhteyttä Liberte-aluksen kapteeniin radioteitse.

Ennen kotiutumistaan vuoden 1959 kesäkuussa juuri ylennetty everstiluutnantti Kittinen oli kutsunut ylikersantti Oravan toimistoonsa.
Olli oli ihmetellyt kutsua,koska kotiutettavien bussi oli jo odottamassa paraatikentällä konen käyden.
Ilmoittautuessaan sininen verikauhakenttälakki päässään everstille,Kittinen käski ylikersantin lepoon.
Everstiluutnantti luki kädessään olevasta paperista,että ylikersantti Olli Orava tällä päivämäärällä on ylennetty YK-pataljoonan komentajan kenraalimajuri Martolan käskystä vääpeliksi ja toiseksi Ranskan muukalaislegionan komentaja kenraali Jacques DuBonnet on myöntänyt vääpelille Croix dela Guerren eli sotaristin urheudestaan pelastettuaan legioonalaiskopraali Alois Erwin Schulzin hukkumasta.
Onneksi olkoon,vääpeli Orava!
Oletteko musiikkimiehiä?
Eversti oli kysäissyt.
Tässä olisi YK-pataljoonan lahja vääpelille,Pariisin varpusen Edith Piafin single-levy Plaisir d'Amour.Tarvitsette varmaan taustamusiikkia uusissa lähestymisissä ja tunnusteluissa vastasukupuolen kanssa!?
Ja asiasta toiseen.
Se legioonalaiskorpraali oli kysynyt kotiosoitettanne.
Korpraali Schulzin sopimus legioonassa menee umpeen vuoden päästä ja haluasi käydä Suomessa..
Näkemiin vääpeli!
En sano hyvästi,koska uskon teidän vielä harkitsevan uudelleen värväytymistä.kotimaahan päästyänne..

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Juan dela Cruz.Santa Kotse (Pyhä Auto).Paavin neniä ja paavimobiileja 2.

2015 helmikuu.Paavi Francis(cus) Manilassa
Isuzu L200-Crew Cab-pickupista rakennetussa
Popemobilessa
Paavin nenä ja arkkipiispan Perse Eres
------------------------------------------------------------
Paavin nenä
Pikkupoikana pääsin pesemään meidän pappilan naapurin vt.kappalaisen uutta rinkeli-ikkunaista Volkswagenia,jonka takaluukun keskellä seisoi pystyssä jarruvalon kuuppa,jota seurakuntalaiset leikillisesti kutsuivat Paavin nenäksi.Hyvin se sopi myös kappalaisenkin virka-autoksi nenineen,koska omistajallakin oli komea kyömynenä.
Suomessa ei kyllä tunnettu yhtään paavia,mutta Suomen Kuvalehdestä olin lukenut,että Vatikaanin yläpappina istui silloin paavi Pius,josta isäkappalainen oli kertonut,että Pius oli mitä syntisin paavi,koska se oli auttanut II maailmasodan jälkeen natseja,piiloittelemalla niitä Vatikaanissa. Suomen evankelisluterilaisen kirkon päämiehenä silloin oli arkkipiispa Ilmari Salomies,joka kävi meidänkin pappilassa piispantarkastuksessa v.1954,jolloin satuin kutsumaan hänen autoaan nimellä Perse Eres.
Arkkipiispan auto oli kyllä Mercedes-Benz 170V-mallinen auto,jonka takakontin päällä Paavin nenän sijasta istui kumollaan sellainen pesuvati,jota kutsuttiin varapyöräkoteloksi.
Uskoin kyllä sen olleen arkkipiispan kastemaljan,jota ylipiispa käytti piispantarkastuksissa joukkokastajaisissa,kun meitä sodanjälkeistä suurta sukupolvea tehtiin urakalla niinä nousukausivuosina..
Paaviautot eli Popemobilet
------------------------------------------
Jos autoa ollaan pidetty pyhänä Filippiineillä,niin vielä pyhempänä katoliset filippiinot ovat pitäneet Santo Papan eli paavin edustusautoa eli Popemobilea.
Ympäri maailmaa paavin vieraillessa roomalaiskatolisissa maissa ollaan nähty Santo Papa vilkuttelemassa hurraavalle yleisölle mitä erikoisimmissa lasikaappisissa Popemobileissa .
Paaville erikoistyönä valmistettujen loistoautojen lista on pitkä,vaikka joissain köyhimmissä katolisissa maissa ollaan tyydytty halvempiin ja maalle ominaisiin valmisteisiin.
Paavi Johannes Paavali II:n vieraillessa Manilassa v.1981 helmikuussa hänelle rakennettiin erikoisvarusteinen ja ison Ford-kuorma-auton pohjalle suunniteltu Popemobile.
Silloin ei vielä maan kuuluisa katolisen kirkon edustaja ja presidentti Marcosia kriittisesti arvosteleva kardinaali Sin eli komeammin lausuttuna Jaime Cardinal Sin (Sin on kiinalainen sukunimi ja englanniksi Synti) ei ollut pyytänyt tarjousta paikallisilta Jeepney-valmistajilta Sarao Motorsilta eikä Fransisco Motorsilta kansallisen Jeepney Popemobilen valmistamiseksi,vaan päätyi Filippiineillä koottuun isoon Ford F-600-malliin,jonkalaisia Manilan kaduilla näkyi rämisten ja savuttaen dieselipäästöjä maallisissa jakeluajoissa ja jopa roskankeruuautoina.
On vaikeata arvailla keidenkä sen ajan poliitikkojen aivopieruina ajatus oli lähtenyt,mutta olettaisin jonkin kirkollisen emiirin olleen hyvävelisuhteessa paikalliseen Makati Cityn Ford-edustajaan Mantradeen.
--A Pope of the People riding on a basura truck? (Kansanpaavi roska-auton lavalla?)
1981 Paavi Johannes
Paavali II Cebu Cityssä
Dord F-600:n kyydissä
Mielestäni jonkinlaista epäsuoraa.pyhäinhäväistystä...
Samainen paavi oli v.1979 ajellut New Yorkin Yankee-stadionille samanlaisen,joskin pienemmän Ford- pick-up-version lavalla.
Ehkä tästä Manilassa oltiin saatu ideapoikanen?
Ja v.1970 edellinen paavi Paavali VI oli Manilan vierailullaan ajellut Mercedes-Benz 600 Pullman Cabrioletilla.








1970 Ford F-600 kippiauto
80 vuotta paavit ovat ajelleet 
erikoisrakentesilla autoilla papaalisen statuksen symbooleina vierailumaissa. Popemobile on tämän kustomoidun ajoneuvon virallinen nimi ja jota paavi käyttää julkisissa näytöksissä ja josta katolinen kansa voi nähdä hänet korotetussa ja panssarilasisessa lasivitriinissä...

1980-lukuinen MB G500 Geländewagen
Popemobile
SVC-1











Kunkin Popemobilen rekisterilaattana näkyy SVC-1,lyhennys latinankielisestä nimestä Status Civitatis Vaticanae eli Vatikaanin kaupunkivaltio.Numero 1 taasen vastaa paavin Pontifex Maximus-arvoasemaa eli korkeinta Pontiffia Vatikaanin kaupunkivaltion hierarkiassa.
Automobiilin keksimistä ennen paavia kuljetettiin näytillä Vatikaanissa erikoisvalmisteisessa ja seremoniaalisessa kantovaltaistuimessa nimeltään Sedia Gestatoria kaikkiin mahdollisiin paavillisiin tilaisuuksiin ja niistä pois.
Vasta v.1930 Paavi Pius XI sai lahjaksi Daimler-Benz AG:tä komean Mercedes-Benz 460 Nürnburg-loistoauton,josta alkoi Popemobilen koko historia.Sen erikoisuutena oli takasisätilan keskelle asennettu valtaistuin ja lattialla silkkiset matot.
1930 Paavi Pius XI:n MB 460 Nürburg
Popemobile
30 vuotta myöhemmin Mercedes-Benz AG valmisti paaville 300D-mallisen Landauletin,minkä etuosassa oli kova katto ja takaosassa taitekatto,josta avattuna katolinen kansa sai nähdä paavinsa virallisilla kiertueilla.Takaosassa oli vain yksi istuin,radiopuhelin sekä ilmastointi.
1964 Paavi Paavali VI:n New Yorkin vierailua varten Vatikaani pyysi Ford Motor Companyä rakentamaan Lincoln Continentalista uuden Popemobilen.
Lincoln kustomoitiin paaville sopivaksi jo suunnitellusta Lehmann-Peterson-prototyypistä,minkä takaosassa paavin valtaistuinta pystyttiin nostamaan 12-tuuman korkeudelle.
Vuotta myöhemmin paavi sai jälleen uuden Mercedes-Benz 600  Landauletin,jota hänelle uskovaiset voivat ihailla Vatikaanin ja koko roomalaiskatolisen kirkon maanpäällisen johtomiehen ohella.
V.1966 Mercedes-Benz AG lahjoitti paaville 300SEL avokattoisen Popemobilen,jonka takaosassa paavin valtaistuinta voitiin liikuttaa sivulle mekaanisesti papaalisen avustajan viereen istuttamiseksi.
1960 MB 300D Popemobile


1964 Lincoln Continental Popemobile

1966 Paavi Paavali VI:n MB
300SEL
 Popemobile
Puolalaisen kardinaalin Karol Jozef Woztylan tultua paavi Paavali II:ksi katolinen maailma sai ensi kertaa nähdä ei-Mercedes-pohjaisen Popemobilen,hänen vieraillessa syntymämaassaan Puolassa,
Hän oli valinnut Popemobilekseen puolalaisvalmisteisen FCS Star-kuorma-auton pohjalle rakennetun näyttelyvaunun,jonka suunnitteluun hän itse oli antanut tarkat ohjeet.
Samana vuonna katolisessa Irlannissa vieraillessaan hän sai edustusautokseen Ford D-sarjan kuormavaunun,joka rakenteeltaan muistutti FCS Staria isoin lasi-ikkunapinnoin.


FCS Star Popemobile

Ford D Popemobile
V.1980 paavi vieraili Saksassa ,saaden alleensa Mercedes-Benz GL 230 Popemobilen,jonka takaosassa seisoi korotettu lasiakvaario.Tämä Popemobile-malli jatkui seuraavissakin versioissa.
Paavi Paavali II matkustelikin paljon. V.1981 hän vieraili Ranskassa,jossa hänelle tarjottiin Peugeot 504 Popemobile korotetulla lasiakvaariolla.
1981 Sarao Motors Jeepney
Popemobile.jota käytetiin mm.
Baguio Cityssä
Samana vuonna paavi vieraili Filippiineillä,jossa hän sai Popemobilekseen paikallisen Sarao Motorsin valmistaman Jeepneypohjaisen esittelyvaunun.
V.1982 paavi Englannin vierailulla sai ensimmäisen luodinkestävän Land-Roverin Popemobilekseen.Korimalliltaan se muistutti MB 240GL- ja Peugeot 504-Popemobileja.
Vierailtuaan Skotlannissa hän sai ajoneuvokseen Leyland-kuorma-autosta rakennetun Popemobilen,jota pidettiin raskaimpana Paaviautona 24-tonnin kantavuudeltaan.







1982 Leyland Popemobile
1995 Filippiinien vierailulle Fransisco Motors,manilalainen jeepney- ja PUJ /Public Utility Jeepney-valmistaja sai toimekseen rakentaa filippiiniläisen Popemobilen,joka pohjautui ANFRAn pakettimallin panssaroituun pankkien rahankuljetusautoon.
Paavin vierailu sattui Maailman nuorisopäivän kunniaksi Manilassa.
Panssari-Popemobilen rahoitus tapahtui vapaaehtoisin yksityissektorin lahjoituksin,kuten irlantilaisen Leyland-Popemobilen kohdallakin.Vaunussa oli luodinkestävät ikkunat ja pommilujat osat,jotka Vatikaanin sveitsiläisvartiosto tarkasti hyväksyttäviksi.
Paavi Paavali II kuoltua vuoden 2005 huhtikuussa,Manilan Quiapon kaupunginosan kirkon seurakunnan virkamiehet lainasivat autoa lyhehkön ajan näytteille panemiseksi.
Ja kuten katolisessa maassa aina tapahtui,niin kömpelöstä ANFRAn panssari-Popemobilesta tuli pyhinvaelluskohde filippiinouskovaisille,joilla ei ollut varaa lentää Vatikaaniin paavin hautajaisiin.


1995 ANFRA Popemobile
Mangoja ja olutta rakastava tuleva paavi
--------------------------------------------------------------
Filippiineillä... enemmistöltään roomalaiskatolisessa maassa mennään melkein hulluiksi maailman 1.2 miljardin uskovaisen katolilaisen kirkon johtajan, paavin vierailusta.
Hänen v.2015 helmikuun vierailusta tiedettiin sen olevan neljäs paavin vierailu maassa,
V.1970 paavi Paavali VI vieraili siellä ja paavi Johannes Paavali II vuosina 1981 ja 1995. 
Ja aina kutakin vierailua ennen tapahtui kiintoisia asioita.
Paavi Johannes Paavali II vierailua ennen hän oli käynyt visiitillä Manilassa v.1973 melko tuntemattomana Krakovan kardinaali Karol Josef Wojtylana.Saavuttuaan Manilaan lyhyen välilaskun aikana,hän piti messun Manilan Paranaquen kaupungin Baclaranin kirkossa,Niillä, jotka sattuivat olemaan Vatikaanin sisäpiirissä,oli sisuksissaan tunne,että tästä kardinaalista vielä tulisi paavi.
Ruotsalainen lehtimies Christer Nyblom,joka oltiin liitetty kardinaalin kiertueeseen,havaitsi miten kardinaali rakasti filippiiniläisiä mangoja sekä San Miguel Pale Pilsen- olutta lyhyellä vierailullaan.
Benjamin Mendoza kiinniotettuna


Bolivialainen maalari,joka yritti murhata paavin
-----
V.1970  lokakuun 28. päivä Paavi Paavali VI huolimatta erittäin lämpimästä vastaanotosta Manilassa,oli tulla murhatuksi maassa,jonka maaperälle hän oli parisen minuuttia aiemmin laskenut jalkansa lentokoneesta.
Papinkaapuun pukeutunut ja eksentrinen bolivialainen surrealistitaiteilija Benjamin Mendoza oli onnistunut lähestymään paavia ja puukottamaan tätä rintaan kahdesti 13-tuumaisella puukolla,kunnes turvamiehet olivat saaneet hänet sidotuksi ja viedyksi pois lentokentältä.
Oikeudenkäynnissä Mendoza oli mutissut vain tekonsa olleen symboolisen kuolemantuottamuksen paaville eikä hänellä ollut aietta murhata tätä.Sattumoisin Mendoza vietti 4 vuoden vankeuden Manilassa ja karkotettiin maasta.
Samaan aikaan presidentti Marcos,Filippiinien itsensä sotilasarvoltaan ylentämä II maailmansodan sotasankari ja Maharlika-sissijärjestön johtaja oli laukaissut,että hän itse oli parilla karateiskulla lyönyt Mendozan puukkokäteen,jolloin ase oli pudonnut maahan.
Siitä huolimatta Marcosin urotekoa paavin koko seurue ei koskaan ole vahvistanut.
Paavi Paavali VI ei koskaan puhunut tapauksesta elinaikanaan,vaan jopa antoi Mendozalle synninteon anteeksi.Paavi oli aina vannonut,ettei puukotus ollut hengenvaarallinen teko,joskin lääkärit olivat sanoneet,että hänen kasukan alla pitämä aluspaitansa oli estänyt puukonterää menemästä syvemmälle.
Paavi Paavali VI oikeastaan pelasti Mendozan hengen.
Todellisuudessa paavin sihteeri Monsignor Pascale Macci oli saanut puskettua Mendozan maahan ja Mendoza oli saanut karateiskun käteensä korealaiselta kardinaalilta Stephen Kimiltä.

1970.Imelda,paavi Paavali VI ja Marcos
1995 Paavi Paavali II ajamassa
San Carlosin
pappisseminaariin
ANFRA Popemobilessa

Paavi Paavali II:sen salamurhayritys
------------------------------------------------------------------------------
Ennen kuuluisaa New Yorkin 9/11-itsemurha-attentaattia New Yorkissa, v.1995 paavi Paavali II:sta suunniteltiin murhattavaksi Filippiineillä.
Itsemurhakandidaattina jälleen olisi ollut papinkaapuun pukeutunut henkilö,joka voisi huoletta lähestyä ohiajavaa ANFRA Popemobilea..
Murhayrityksen tarkoituksena oli ilmeisesti vain siirtää huomiota pois tulevasta salaliitosta iskeä myöhemmin kaapatuilla matkustajalentokoneilla erinäisiin amerikkalaisiin rakennuksiin,kuten CIA:n pääkonttoriin ja Pentagoniin.
Murhayrityksen paikkana oli San Carlosin pappiseminaari Metro Manilan Makati Cityssä.
Valitettavasti attentaatti epäonnistui salamurhaajien huolimattomattomasta tulenkäytöstä seminaarin läheisessä asunnossa,jolloin kolmihenkinen rikollisryhmä jäi kiinni.
Tämän attentaattiyrityksen taustatekijöinä olivat henkilöt,jotka myös olivat suunnittelemassa myöhemmin tapahtunutta New Yorkin v.2001 Nine-Eleven-Twin Towersien itsemurhalentokonekaappausta.
6 vuotta aikaisemmin tammikuun 6-7 päivinä 1995 Filippiinien kansallinen poliisi sattumalta paljasti New Yorkin Nine-Eleven-attentaatin kenraaliharjoituksen,kun salaperäinen tulipalo syttyi Dona Josefina-rakennuksen yhdessä huoneistossa,mistä löytyi lisäksi pommintekomateriaaleja.
Huoneistosta löytyi myös rikokseen liittyviä asiakirjoja,jotka johtivat tiettyyn Operaatio Bojinkaan,pahamaineisten pakistaaniterroristien Khalid Sheikh Mohammadin (myös yhtenä 9/11 pääarkkitehtina),Ramzi Yousefin (jonka veljenpoika oli World Trade Centerin autopommin pääsuunnittelija).Abdul Karim Muradin ja rahoittajan,afganistanilaisen Walin Khan Amin Shahin yhteinen salaliitto.
Bojinka-dokumentti ilmeisesti
lentoajoista
Operaatio Bojinka..serbian kielellä "Iso kova pamaus" aavemaisesti muistutti tulevaa Nine-Eleven-attentaattia;
Terroristien tarkoituksena oli samaan aikaan hyökätä suunniteltuihin kohteisiin,kuten paavi Paavali II:sen Popemobilea,Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonia ja Filippiinien presidentti Fidel Ramosia ja muita maahan saapuneita kansainvälisiä korkeita arvohenkilöitä kohti.
Muina pehmeimpinä kohteina olivat Yhdysvaltojen suurlähetystö Manila Roxas Boulevardilla ja joukko muita valtion hallintorakennuksia.
Kuitenkin salaliittoattentaatin päätarkoituksena oli kaapata ja räjäyttää ainakin tusina USA:n ja Aasian reiteillä kulkevia matkustajalentokoneita. 
Attentaattien uhriluku olisi ollut kauhistuttava---n.4000 kuollutta---FBI:n arvioiden mukaan.
Murad oli lisäksi ehdottanut listan päälle muidenkin lentokoneiden kaappauksia ja räjäytyksiä sekä itsemurhaiskuja niillä Yhdysvaltojen hallintorakennuksiin,kuten CIA.n pääkonttoriin Virginiassa.
Muradin ehdotus olisi sopinut alkusoitoksi ja inspiraatioksi Mohammadin 9/11-suunnitelmalle.

Paavi Paavali II Imeldan ja
Marcosin välissä
Malacananin palatsin
 verannalla
Kun paavi Paavali II arvosteli presidentti Marcosia
--------------------------------------------------------------------
V.1981 presidentti Marcosin vallan aikana ne,jotka sattuivat arvostelemaan maan presidenttiä,sattuivat joko häviämään tai kuolemaan äkillisesti.
Paavi Paavali II kuitenkin teki näin ihan teräsnyrkkisen presidentin vieressä.
Vaikka Marcos oli lopultakin lopettanut sotatilalain maassa aivan ennen paavin vierailua,hän piti maata diktatoorisessa kurissa.
Malacananin presidentin palatsin terassilla pidetyssä lehdistötilaisuudessa paavi möyhensi sanoja maan presidentin seistessä vieressä,epäasuorasti vihjaamalla siitä,ettei kenelläkään ole oikeutta rikkoa ihmisoikeuksia eikä polkea maahan kenekään ihmisarvoa.
Paavin suorapuheisuudesta Marcosin piti pistää syrjään ennalta huolella valmistetun puheensa,pyytämällä anteeksi kirkon ja valtion välisistä pikkuerimielisyyksistä.
1944 Sokerijuna Negros
Orientalissa
Puheensa jälkeen paavi lensi Negrosin provinssiin,missä hän toisti puheensa,korostamalla kuuluisan "Sokeriprovinssin" epäinhimillisestä kohtelusta kymmeniätuhansia sokeriplantaasityöntekijöitä (Sacadas-sokeriruokotyöläinen) kohtaan,joita provinssin kourallinen rikkaita hacienderoja (tilallisia..sanasta.Hacienda) piti kurimuksessa.

Kun paavi moitti Imelda Marcosia "kookospähkinäpalatsista"
---------------------------------------------------------------------------------
Presidentti Marcosin Rautaperhos-rouva Imelda Romualdez Marcos,joka tunnettiin maailmalla maailman tuhlailevampana valtionpäämiehen puolisona,sai päälleen paavillista kritiikkiä paavi Paavali II:en vierailulla Malacananin loisteliaassa presidentin palatsissa.
Paavi Paavali II Marcosien seurassa
Paavi oli moittinut Imeldaa ultrakalliin Coconut Palacen rakentamisesta.(mikä nykyään toimii maan varapresidentin virallisena residenssinä).
Rakennus tuli maksamaan silloin 37 miljoonaa pesoa ottamalla huomioon,minkälaisessa surullisessa tilassa maa silloin oli rahallisesti. Imelda oli tarjonnut sitä paaville vierailun aikana residenssiksi,ja josta tarjouksesta paavi kohteliaasti kieltäytyi asumalla muualla koko vierailunsa ajan.


1970 Paavi Paavali VI
Tondon slummissa
Paavi Paavali VI vieraili taifuunin uhrien luona Manilan Tondon slummeissa
------------------------------------------------------------------------------
Paavi Franciscus v.2005 helmikuussa vieraili Yolanda-taifuunialueella. Samoin paavi Paavali VI oli vieraillut Manilan Tondon kaupunginosan slummialueella marraskuun 29. päivänä 1970.
Maan yli puhaltanut taifuuni Yoling oli tehnyt silloin tuhojaan kaikkialla.
Presidentti Marcosin hallituksen protesteista huolimatta paavi vietti sunnuntai-iltapäivän kahlailemalla pitkin Tondon slummialueen mutaraitteja ja saarnaamalla asukkaille.Hän jopa pistäytyi yhden 10-lapsisen perheen hökkeliasunnossa yhdeksi tunniksi rupattelemassa.
Vierailunsa lopuksi hän oli syvästi liikuttunut köyhien oloista pitämällä herättävän puheen,missä hän kehoitti hallitusta ja kirkkoa tunnustamaan köyhiä ihmisarvoisiksi sekä parantamaan niiden elinolosuhteita.
Paavi Paavali II v.1980 vieraili Tondossa,missä hän piti ensimmäisen puheen filippiino Lorenzo Ruizin julistamiseksi pyhimykseksi..

2015 paavillisia nukkeja paavi Fansiscuksen
vierailun aikana Manilassa